MARRASKUUN 2012 masuasukit <3 *huhtikuussa*

Taloudellinen tilanne huolettaa täälläkin. Mies on työtön ja suunnilleen lasketun ajan tienoilla tippuu kelan rahoille. Minkäänlaista toivoa en laita siihen, että hän töitä, saisi, ei nimittäin juuri edes etsi..
Yritän ratkoa ongelmaa siten, että rakenneultran jälkeen suuntaan pankkiin ja yritän neuvotella joko lyhennysvapaata (hoitovapaan ajaksi ainakin), tai jopa laina-ajan pidennystä, jos sillä saisi vaikka alkuvuodet tehtyä nelipäiväistä viikkoa.

Me asutaan mun omistamassa 75 neliön kolmiossa ja vaikka periaatteessa on tilaa niin mulla on käynnisä ihan hirveät luopumisen tuskat jo nyt Jos ja kun tästä tekee lapselle oman huoneen, mä luultavasti joudun luopumaan mun pöytäkoneesta ja ainakin vielä se on kyllä niiiiin kestämätön ajatus..

Muutenkin, vaikka oikeasti olen onnellinen raskaudesta ja suojelen nyt jo pikkuista kuin leijonaemo, on mulla päällimmäisinä tunteinä luopumiset... Luopuminen tilasta, tavaroista, tavoista, unesta, siitä ja tästä ja tuosta.
Tosin, niin kai sen pitää mennäkin Mä voin tehdä surutyötä vielä puoli vuotta ja luultavasti olen vauvan syntyessä valmis heittämään koko minuuteni kirppislaatikkoon
No, ok. Ei ihan noin radikaalit mietteet sentään

Henna-Riikka75 ja Pumpula 13+5

 

Huomenta!

fourth gift :hug: Aika kurjalta kuulostaa, kun kerran kipuja on. Tuollaisessa tilanteessa sen selvyyden toivoo saavansa pian, oli tilanne sitten niin tai näin.

Graavikala Opiskeluaikana oli kaupassa töissä, ja sinne kauppaan tuli kalatiskin kalojakin vakuumissa, eli lähinnä niitä fileitä. Kannattaa siis varmistaa kalatiskiltä, että onko kala kaupassa fileoitu tai tehdä se kokonaisesta, tuoreesta kalasta itse.

Vakuutuksista Ei ole yhdelläkään lapsella ollut. Meillä on varmastikin ollut hyvä tuuri, kun tarvittavat hoidot on julkisella puolella järjestynyt hyvin. Muutenkin lapset ovat sairastaneet hyvin vähän ja yksityiselle ollaan viety tarvittaessa. Tuolla vakuutuksen hinnalla käyttää monta kertaa yksityistä lääkäriä. Lääkärilakon aikaan vuosia sitten yksi korvien putkituskin tehtiin yksityisellä, kun jonot julkisella puolella olisi tuon lakon seurauksena venyneet pitkiksi. Kaikilla lapsilla on kuitenkin tapaturmavakuutukset, joita on muutaman kerran tarvittu.

Sukulaistytön vauva pääsi alle viikossa tutkimuksiin allergiasairaalaan maitoallergiaepäilyn vuoksi. Yksi hyvä etu asua pääkaupunkiseudulla on siinä, että kaikki tarvittava erkoissairaanhoito on lähellä, ja yleensä helposti saatavilla. Mutta joo..

asuminen onkin sitten kallista. Meillä on tällä hetkellä asunto reilut 100 neliötä, mutta aika fiksusti on neliöt, joten ei kauheen ahtaalta vielä tunnu. Isompaan ei näillä hinnoilla ole varaa, joten tämä on hyvä näin. Nyt on mahdollisuus vielä olla hoitovapaallakin ehkä tästä seuraavasta lapsestakin vähän aikaa.

Dopplerisa Vajaa kolme viikoa on äänet kuuluneet. Nyt selvästi on kohtu kasvanut ja puksutus kuuluu aikaisempaa ylempää ja vahvemmin. Ilmeisemmin siellä jo potkitaan ja huidotaan, kun ne liikkeet kuuluu sellaisena muksimisena dopplerista. Hassua ajatella, että tuolla sisällä joku elää ihan omaa elämäänsä.

Pidetään peukkuja epätietoisuudessa oleville, ja toivotaan hyviä uutisia!


Scala rv 11+3

 

Huomenta

fourth giftille tsemppiä. Toivottavasti asia selkiintyy pian.

Vakuutusta ei esikoiselle oikein osattu ottaa silloin raskausaikana, edellinen raskaus oli päättynyt rv. 21, joten kokoajan pelkäs pahinta eikä sitten edes uskallettu vakuutusta ottaa. Vakuutus otettiin sitten 3kk syntymän jälkeen, mutta en tiedä onko ollut niin tarpeellinen. Meidän kaupungissa on vain yksi yksityinen lääkäriasema ja siellä yksi lastenlääkäri, joten hyvä tuuri tarttee olla, että hänelle ajan saa tarvittaessa. Hyvin ollaan julkiselta puolelta apua saatu kun sitä ollaan osattu vaatia. Mies kyllä varmaan tahtoo sen vakuutuksen lapselle ottaa, enkä minä vastaankaan pane, ei tainut kovin kallis vakuutus olla.

Asunnoistakin on ollut puhetta. Me kyllä mahdutaan tähän omakotitaloon, vaikkei kaikkein käytännöllisin ole pikkulapsi perheessä. Koti meillä on kolmessa kerroksessa, joten portaita riittää kuljettavaksi.

Taloudellinen tilanne ei kauhiasti jaksa huolettaa, meillä on pienet asumiskustannukset eikä olla mitään maailmanmatkaajia, joten hyvin pärjätään, vaikka tulot ei päätä huimaa.

Inari & Juri Kakara 10+4

 

Erika 76 kiitos kommenteista sisarusrattaisiin. Voihan se olla, että ne rattaat on todellisuudessa ihan pakko hankkia, vaikka aika rauhallinen kaveri esikoisemme onkin.

Vakuutuksista, meillä on esikoisellemme Tapiolassa lapsivakuutus. Hinta on kyllä kova, niinkuin kaikissa vakuutusyhtiöissä. Mutta esim. viime lauantaina saimme taas juosta kipeän lapsen kanssa lääkärissä ja yksityiselle vei tiemme. Eikä tarvinnut odottaa omaa aikaa ns. päivystysaikana kuin 5min. Korvauksen käynnistä saa jäkikäteen ja köyntimaksukuitteja kannattaa keräillä kasa, sillä hakukertaa kohden omavastuu kerran vuodessa on 100e. Eri vakuutuksyhtiöillä hieman eri käytäntöjä.

 

odottaminen tekee mielen sairaaksi...
nuo alavatsa ja alaselkätuntemukset muuttaa minuutti minuutilta ajatukset menetettyyn pienokaiseen. äskenkin tuli taas verta vessassa. noinkohan mä hyviä uutisia saankaan.
jospa asennoidun ottamaan sen pelätyimmän vastauksen vastaan. taidan päästä helpommalla kun alistun valmiiksi siihen mitä tämä enteilee. mutta voin kertoa, että jos tämä oli tässä, niin mä en aio lapsia enää hankkiakkaan. kyllä nämä kolme meille on oikein hyvä.

terkkarille jätetty soittopyyntö. toivottavasti en joudu koko päivää odottamaan. pomo oli onneksi aivan ihana, ja totesi heti että aha, nyt vaan lääkäriin ja muutaman lepopäivän varmaan saan.

pelosta ja huolesta suorastaan nyt jo aivan lamaantunut fourth gift...

 

fourth gift,toivotaan nyt hyviä uutisia ja että pian pääset ultrattavaksi

vakuutuksista: ei olla koskaan otettu vakuutuksia eikä oteta nyttenkään..

taloudellinen tilanne:ei ole mikään hyvä voitte kuvitella mitkä menot on 7 henkisessä perheessä..ja kohta meitä on toivottavasti 8..mutta toimeen tullaan.

asuminen: meillä on rivitalo neliö ja onhan tämä vähän ahdas mutta sopu sijaa antaa..kokoajan haetaan isompaa...

kivaa päivää kaikille ja toivotaan ettei nyt tulisi enää surullisia uutisia tähän pinoon <3

daizyli 9+4

 

terkkari soitti ja parkuhan multa pääsi... niin on tunteet pinnassa. se antoi heti kolme päivää sairaslomaa, ja jos torstaina haluan niin soitan vain ja saan vielä perjantainkin.
teki lähetteen polille, ja mulle kuulema soitetaan. teki lisämerkinnän lähetteeseen että on kipujakin, toivon siis että pääsisin jo tänään. mutta jään nyt venailemaan soittoa sieltä päin.
terkkari rauhoitteli ja sanoi että kun saan tuon taaperon nukkumaan niin otan sitten kunnon päiväunet itsekin.

huoooh.... ei muuta...

 

fourth gift: ihan hirveästi tsemppiä oloon ja voimia ultran odotukseen! Minä vielä kuitenkin jaksan toivoa, että kaikki on teillä hyvin! Halaus!

kumisaapas: haetteko te noita korvauksia paperityönä? Nimittäin Tapiolassa jos hakee verkossa korvauksen, niin omavastuu menee vaan kerran kalenterivuodessa. Meillä on siis myös siellä ja valitettavasti ollu tosi suurella käytöllä, niin haetaan joka lääkärikäynnin jälkeen korvaukset samantien. Muuten olis aika kamalia summia siellä oottelemassa.

Sitten vähän omaa napaa:
Ultrassa on käyty ja toivottavasti tämä antais fourth gift:lle vähän toivoa, koska kaikki oli oikein hyvin! Pieni vastasi täysin viikkoja ja kaikki rakenteet löytyi mitkä pitikin ja kaikki oli muutenkin hyvin. Mies tokasi ultran jälkeen, että taitaa olla poika . Se jää nähtäväksi. Istukka on takaseinässä ja reuna ulottuu kohdun suulle saakka ja lääkärin (oletin hänen olevan lääkäri.... ) mukaan saattaa vuodella vastakin, mutta halutessani voin pyytää neuvolan th:lta aikoja tarkastuskäynneille, jos mieli meinaa tehdä tepposia. Ihana lääkäri siis sielläkin, kuten oli viikonloppuna päivystyksessäkin.

Nyt ajattelin antaa itselleni lahjaksi dopplerin ja alkaa nauttimaan olostani ja pienestä ihanasta, jolle menein sydämeni samantien. <3

Haavemamma 12+3

 

Tsemppiä fourth gift :hug: Toivottavasti pian soittelisivat siitä vapaasta ajasta! Ja etenkin toivotaan että pienellä olisi kaikki hyvin!

 

fourth gift tsemppiä!! toivottavasti tosiaan tänään pääset ultraan! tuleeko verta vain pyyhkiessä ja vai ihan housuihin asti? onko kirkasta vai rusehtavaa? mullakin silloin vuodon aikaan (myös muutenkin niillä viikoilla) oli jonkun verran kipuja ja varmaan vielä ajatuksen voimalla paheni. kätilö sanoi, että no eipä hyvältä kuulosta, mutta tk-lääkäri sekä gynekologi rauhoittelivat. tilanne ei välttämättä paha, jos verta tulee vähemmän kuin kuukautisissa. ja minulla nuo kivut olivat niitä tavallisia kohdun kasvukipuja. jos et ultraan pääse niin koita päästä edes tk-lääkärille sisätutkimukseen. kokeilevat kohdunsuun tilanteen. jos on tiukka ja kiinni ei ole keskenmeno käynnissä. toivottavasti saat selvyyden asiaan. epätietoisuus se on pahin asia..

lääkärillä kävin tänään ja sairaslomaa määräsi ensi viikon keskiviikolle asti, jolloin tuo neuvola lääkäri aika. paino oli pysynyt samassa, ei sentään tippunut. pitää nyt sitä kotonakin tarkkailla, että ei lähde laskuun. pahoinvointilääkettä en huolinut, mutta sanoi että jos paino tippuu tai yöunet huononee täytyisi ottaa. ei sitten muuta kun kärvistelyä..

annis ja bebe 10+5

 

Toivottavasti olis vaan nyt kaikki hyvin fourth gift ja saisit nopeasti tilanteen selville.

Dopplerista Eli on siis mahdollista näilläkin viikoilla kuulla jo äänet, ja varmaan tuleekin heti kokeiltua kunhan laitteen saan. Tosin pitää sit muistaa, ettei panikoi, jos ei kuulukaan vielä. Vaikka aika hoikka olenkin, eli vatsanpeitteitä ei pitäisi olla juurikaan ylimääräistä.

Asunnosta Meillä tällä hetkellä omakotitalo, jossa kolme makuuhuonetta. Eli hyvin on tilaa. Tosin sitä lastenhuoneeksi kaavailtua huonetta meinattiin vähän laajentaa, kun on aika pieni huone (toimii nyt lähinnä vaatehuoneena) Vastaavasti seinän takana meidän makuuhuone on varsin iso, joten sitä väliseinää jossain vaiheessa olis tarkoitus siirtää. Alkuunhan pikkuinen tulee meidän huoneeseen. Taloudellisesta tilanteesta en juurikaan huolissani ole, vaikka lainaa onkin vielä. Lyhennykset on kuitenkin varsin maltilliset ja saatetaan selvitä niistä, ilman että tarvitsee niitä pienentää, vaikka hoitovapaalle meinaankin sitten jäädä.

Ja vielä omaa napaa. Huoli meinasi olla täälläkin viime viikolla, kun tuli sitä ruskeaa vuotoa taas. Ja tuntemukset vatsan alueella hävisi pariksi päiväksi. Nyt taas tutusti on vatsa vähän hellän tuntuinen ja rintojakin välillä nipistelee. Ne on tosin ollut koko ajan kipeät heti plussauksen jälkeen. Ja kuvottava olotila on edelleen. Joten toivon mukaan kaikki on ok pienellä. Kaksi viikkoa vielä ultraan.

Tirppana83 9+2

 

fourth gift hurjasti tsemppiä sinulle. Pidän täällä peukut ja isovarpaatkin pystyssä, että kaikki olisi kuitenkin ok siellä. Pelottavaahan tuo on ja huolta aiheuttaa runsaasti kun tilanne on epävarma, mutta olet muuten onnistunut olemaan niin tsemppaava ja positiivinen täällä meille muillekin, että nyt on aika tsempata itseäsi. Täällä varmasti monet ovat hengessä mukana ja toivovat tietenkin parasta. Itse jouduin tuolla viikoilla 6-7 käymään lääkärillä pariinkin otteeseen vuotojen takia, mutta onneksi oli kaikki kuitenkin hyvin. Toivon, että tilanne on sama myös sinulla. :hug:

 

Fourth Gift: voimia epävarmaan tilanteeseen!:hug: Me ollaan samoilla viikoilla ja mulla on myös noita menkkamaisia tunteita harva se päivä alaselässä ja alavatsalla! Toivottavasti olisi kyse ihan kohdun kasvukivuista. Kyllä mun mielestä tuollaisissa tilanteissa pitäisi päästä heti sinne ultraan eikä tarvitsisi odotella mitään yhteydenottoja! Raastavaa...Toivottavasti pikkuisella on kaikki hyvin:heart:

 

Voimia fourth giftille ja muillekin epätietoisuuden kanssa painiville Tuollaisessa tilanteessa päivänkin odotus tuntuu ikuisuudelta, saatika sitten pidempi aika.

Taloudellista tilanteesta on ollut puhetta. Mä en oikein "osaa" huolehtia sellasista, koska olen ollut yksinhuoltajana pitkään, ja en edes tiedä miltä tuntuisi olla hyvätuloinen. Tämä vauva on siis mun ja miehen eka (ja varmaan vika samalla ) yhteinen, ja tosiaan olen ollut niin työssäkäyvä, työtön kuin opiskelevakin yksinhuoltaja, joten tämä tilanne on hyvä noihin verrattuna. Vaikkakin siis tulen saamaan minimiäitiysrahat. Eipä me toisaalta mitään etelänmatkoja olla tehtykään, tai ajeltu hienoilla autoilla.

Henna-Riikan luopumisentuska on kyllä tuttu tunne! Vaikka vauva onkin tärkein, niin itse tunnen myöskin surua kaikesta mikä muuttuu. Ehkä on väärin sanoa noin, kun täällä on keskenmenoepäilyjäkin, mutta en silti voi tunteilleni mitään. Mekin todennäköisesti muutamme, ja tuntuu surulliselta jättää vanha koti. Ja sitten on tämä oma ja esikoisen suhde, joka myös jollain tavalla muuttuu. Olen tottunut joka ilta sanomaan nukkumaanmennessä pojalle että "rakastan sua eniten maailmassa". Ja poika vastaa samalla tavalla takaisin :heart: Välillä tunnen piston, kun mietin että kohta se rakkaus pitää "jakaa". Ehkä ne on näitä hormonijuttuja... Välillä tulee vaan huono omatunto, kun esikoiselle on vauvan syntymän jälkeen vääjäämättä vähemmän kahdenkeskistä aikaa. Mutta yritän ajatella että suurimmalla osalla lapsiperheistä on enemmän kuin yksi lapsi varmasti kaikki lapset saavat yhtä paljon rakkautta osakseen.

PikkuA 13+0 POKS

 

kiitos kaikille tsempeistä, on tämä palsta kyllä hienoa sakkia täynnä 1,5 tunnin torkut taaperoisen kanssa rauhoitti tilannetta hurjasti. kivut hellitti hivenen, nyt tuntuu vain repäisykipuina, ja siis vuoto on pyyhkiessä. ei edes VUODA, mutta joka pyyhkäisyllä tullut. -paitsi äsken kun vessassa kävin niin ei tullut ollenkaan.
tottahan se on että tsempattava on, ja kun aamun itkukohtaus on itketty ja meikit uudelleen sivelletty, olo on tyyni ja rauhallinen, mitäs tässä muuta voikaan kuin odottaa. hiuksetkin on pesty ja rullille kääritty, laittautunut olen kuten normaalistikin. antaa sekin jo hiukan paremman olon itselle.
vuoto on aivan kirkkaan punaista. välillä valkovuodon seassa viiruja. tuo valkovuoto mua nyt sit hiukan pohdituttaakin, ettei tää johtuis jostain tulehduksesta? kun valkovuoto on muuttunut parissa päivässä selkeästi eriväriseksi, nyt se on sellaista oikein paksua, kellertävää, melkein kuin semmonen paksu räkä mitä tulee joskus pahassa flunssassa niistäessä. ja ihan kuin haisisikin erilaiselta. tai sitten mun mielikuvitus tekee kaiken jo niin oudoksi

mies tsemppaa töistä käsin myös kovasti, uskoo kaiken menevän ohi kunhan vain riittävästi lepäilen. sille tämä olisikin myös kova paikka jos menettäisimme pienen.

noooh, jos tämä nainen täältä nousisi jälleen jaloilleen, tai siis ei kirjaimellisesti kun kerran makaan vain.. itketään taas kun sen aihetta oikeasti on. ilosta tai sitten surusta.

sisarukset ja uusi vauva niin kyllä se vauva tietysti vie äidin huomiota paljon, mutta siinäpä isän osuus tulee esiin, kuinka paljon isä pystyy olemaan vauvan kanssa että äiti voi huomioida kaiken mahdollisen ajan esikoisen/ muiden sisarusten kanssa. ja aina kun vauva nukkuu, toiset kainalo-hoitoon meillä vaikka ovat jo koululaisia nuo kaksi isompaa, kaipasi hekin huomiota ja haleja. meillä on sitten välillä oltu sohvalla koko karonkka minä alimmaisena ja kaikki rakkaat ympärillä. kaikille on aina aikaa ja syliä jos siltä tuntuu. tärkeintä on muistaa se, että vaikka itse olisi kuinka väsynyt ja joku asia mättää, niin kun se uusi isoveli tai isosisko tulee jalan juureen selittämään oman maailmansa hienointa juttua, ei saa ajaa pois! että häivy nyt! tai mene jonnekkin...! noi isot jo ymmärtää puhetta, niin jos vauva huuti ja jollain oli asiaa niin sanoin vain et ei nyt, ensin vauva hiljaiseksi ja sitten äiti voi kuunnella. tiedän sellaisia ketkä väsyneinä ja kiukkuisina sitten näkeevät vain sen kitisevän vauvan ja hutistaavat muut sisarukset pois.....
jokainen tekee sen tavallaan, mutta se surullinen ilme mikä sisaruksen naamaan jämähti kun äiti sanoi pahasti, ei hälvene mun muististani ja siitä syystä kun kaverini noin toimi, en ole halunnut itse toimia.
oma mieheni onneksi on jo sairaalasta saakka tehnyt vaipan vaihdot sun muut, että olen voinut huoleti jättää vauvan ja lähteä vaikka ulkoilemaan isompien kanssa. kaikki miehet ei toki ole sellaisia. tiedän kokemuksesta. ja silloin tuo on entistä haastavampaa, mutta onnistuin itse kun keskityin elämään vain lapset ja minä-ajatuksella.kun ei ollut toivoakaan saada mieheltä apuja lasten kanssa olemiseen/hoitamiseen, oli helpompaa tehdä kaikki itse, eikä tullut enempää pettymyksiä.

entisestä luopuminen kun tulee vauva ja elämä muuttuu tottakai elämä mullistuu, tavarat on aina vain tavaraa, mutta kaikki saa niin erilaisen merkityksen kun saa lapsen. just se et voi vaikka kulkea verkkareissa jos on taloudellisesti tiukkaa lapsi muuttaa ehkä sen tärkeysjärjestyksen, kaikki muu muttuu niin toisarvoiseksi... itse jos on ollut tiukkaa, niin oon käynyt kirpputoreilta ostamassa vaatteita. ja itsekin elänyt yksinhuoltajana, joten tiedän mitä on kun on TIUKKAA. se tarkoittaa juurikin että saa laskea kaikki hilut että saa ruokaa ostettua, eikä sitä ettei pääsekään etelään, tai jää uusi sohvakalusto ostamatta....

nyt jo hiukan valoisammin aatoksin, fourth gift

 

Kovasti tsemppiä nyt niille jotka syystä tai toisesta ovat hiukan maseentuneita tai suruissa. Kyllä se siitä taas helpottaa.

Taloudellisesta tilanteesta olitte puhuneet. Meillä menee tällä hetkellä hyvin asuntolaina tietenkin painaa päälle ja vielä vuosi autoa maksettavana, mutta se olis sitten siinä. Itse tulen saamaan ihan ok tulot äitiysloman ajalta. Minkä vuoden tulojen mukaan se muuten lasketaan? 2010 vai nyt selvityksessä olevan verokauden mukaan?
No kuitenkin pärjätään autoilla kulkeminen vähenee lainat on kohtuullisesti mitoitettu ja jos ei tunnu pärjäävän niin sitten haetaan lainaan lyhennysvapaita.

Asunnoista Asutaan rempan keskellä vanhassa rintamamiestalossa neliöitä pyöreästi 100. Ylhäällä on kaksi huonetta ja alhaalla isot keittiö ja olohuone. Täällä alhaalla oli pieni makuuhuonekkin, mutta se vaihtoi käyttötarkoitusta vessaksi ja kodinhoitotilaksi. Valtavasti on remppaa vielä tekemättä, mutta hiljaa hyvä tulee meiningillä edetään eli tämä on ostettukkin sillä periaatteella että remontoidaan pikkuhiljaa. Ostettaessa tänne ei tullut edes vesi sisälle eikä ollut viemäreitä nykyään sitten jo vesi tulee ja menee sekä sähköjä on uusittu paljon.
Nyt kesällä tehdään keittiö- ja olohuoneremontti eli sitten on melkein koko alakerta käyty läpi. Hirvee homma kun tarttee laittaa tosiaan sähköt uusiksi, laittaa lisäeristykset, hioa lattiat ja maalata ne uusiksi niin ja kasata se keittiö.
Mutta pakko ne on nyt tehdä ei onnistu pienen lapsen kanssa tuommoinen laaja mittainen homma ihan heti. Kuitenkin itse tehdään kaikki mikä voidaan ja kahdestaan kun tehdään paljon niin se on heti tekijöistä pois.

vakuutuksista ja hankinnoista en ole miettinyt tuommosia vielä ollenkaan enkä mieti ennen kun puoliväli on ohitettu. Mä olen hirveä hamstraaja ja jos nyt alottaisin sen hamsteroinnin niin mulla olis täällä jemmassa useammalle lapselle tarvikkeet ja vaatteet niin ja lelut ennen H-hetkeä. Äityspakkaus on ainoa minkä otan varmasti kaikki muu saa todellakin jäädä sinne viimetinkaan ja tullaan saamaan noita sukulaisilta pieneksi jääneitä/ ei enää tarvita romuja kuitenkin.

Omaa napailua Mua vaivaa joku megaummetus. Kaksi päivää ilman aamuista ruisleipää ja avot suolisto huutaa hoosiannaa. Nyt onkin sitten luumut olleet kovaa valuuttaa ja niistä on apu saatu onneksi. Opin että ruisleipää on saatava joka päivä jos tuumaan pitää mahani kunnossa syön kyllä lisäksi luumuja tästä eteenpäin päivittäin muutaman kpl edesauttamaan tilannetta.

Np-ultra olis perjantaina vähän jänskättää ja siihen mennessä aijon todellakin kadottaa tämän kauhean ummetuspöhötyksen. Mikäli kaikki on ok niin meemmä juhlistamaan miehen kanssa eli käymme ulkona syömässä. Tulee muutenkin kohtuu raskas päivä kun pitää mennä yöksi töihin, mutta ei voi mitään nukutaan sitten päikkärit ja vaikka vähän työpaikallakin kerta erityislupa siihen on

Mulla on nyt parina päivänä pahoinvointi nostellut taas päätään ihan kunnolla yököttää ja siihen ei oikein syöminenkään ole auttanut. Ehkä kuuluu vaan asiaan.

iia 10+5 (mihin tämä aika oikein menee? vasta pari päivää sitten poksuin ja nyt kohta olis taas pokspoks)

 

Huhhuh...
just kun pääsin kehumasta, että pahoinvointi on vähän helpottanut, niin nyt on tullut uusi ongelma. Ei nimittäin tee mieli syödä enää lounaan jälkeen mitään ja ateriavälit jäävät ihan liian pitkiksi lounaasta seuraavaan syömiseen. Sitten tietysti tulen taas pahoinvoivaksi. Onko muilla samaa ettei mikään maistu? Liha on itselläni totaalinen yök, samoin leivän mussutus ahdistaa. hedelmätkään ei maistu. Maustamatonta jugurttia ja mustikkakeittoa oon nyt vedellyt, mutta eihän sillä pitkälle jaksa ja taas kohta on nälkä.Monena iltana on oksu tullut kylään ennen nukkumaanmenoa ja on ihan karsea väsy! tuntuu, että tuo väsymys vain pahenee ja olen vielä sairaslomalla! Mitäs sitten 8h työpäivän jälkeen:O Tänäänkin nukuin 1,5h päikkärit vaikka olin nukkunut 11h yöunet ja nyt jo mietin koska taas pääsen nukkumaan. Ihan järkkyä..

Melanie 8+6

 

:wave:

Joudun varmaan syömään sanani, aikaisemmin sanoin ettei oo mitään pahoi oloi ja nyt ne on sit alkan. Aamul oli ihan järkky olo. Mikää ei oikein maistu ja tekis miel vaan jotain raikasta mut ei oo viel niin raikasta syötävää löytyn mitä tekis miel syyä. Verigreippei oon nyt ahmin. Turvotuskin on onneks lasken jonkun verran, mut edelleenkin on se tunne välillä et onkohan tuol mitään.

Taloudellisesta tilanteesta en jaksa edes murehtia sen kummempia. Mies on työtön ja itsellänikin on koulut käymättä. Tällä hetkellä ei edes jaksa kiinnostaa mikään koulu/työ juttu.
Kuhan on katto pään pääl, ruokaa pöytään ja puhtaat vaatteet, niin kaikki on hyvin

Me asutaan tällä hetkel 59 neliöises kämpäs, kaikki tavarat ei edes edellisestä kämpäst mahtun tänne ja suurin osa vaatteistakin on viel jätesäkis kun ei kaappiin mahdu. Että isompi asunto on hakusessa.

 

Onko muilla aftoja tai haavaumia suussa? Tuntuu, et toinen puoli päästä on turvoksissa ja kipeä. Aftoista olen kärsinyt koko ikäni, mut nyt tuntuu et kunnon rykelmä kehkeytynyt taaimmaisen poskihampaan viereen. Ärsyttävä kun ei ole ihan varma mistä kipu johtuu, aftoista (onko ne edes aftoja) vai onko mulla ien tulehtunut.

Iia84 mekin asustamme rintamamiestaloa, jota remontoidaan aina kun ennätetään.

 

Hui, kuinka jännät paikat täällä onkaan ollut parilla! Nyt toivotaan että kaikki on hyvin!!! Ja pienet pysyy matkassa!

Vaunut Tulee olemaan meillä esikoisen vanhat, en muista minkämerkkiset ja jo ikääntyneet, mutta hienosti toimivat ja pääsee niillä eteenpäin.

Himot Suolakurkut, paahtoleipä, ruisleipä, omenat, appelsiinimehu, verigreipit, jäätelö... ym.

Taloudellinen tilanne Ainahan tuo vähän huolettaa. Varsinkin jos tulee jotain yllättävää. Meidän pitäisi kyllä pärjätä kunhan ei liikaa törsäillä.

Asuminen Muutettiin juuri alkuvuodesta rivarineliöön, joten ei ihan heti tila lopu. Tosin pitää vähän organisoida että kaikki mahtuvat ja mä saan pitää mun työpöydän! XD Tulokas nukkuu kuitenkin ensin meidän makuuhuoneessa ja sitten jatkossa esikoisen kanssa samassa huoneessa. Ainakin tähän pyritään! Saas nähdä miten sitten käykään.

Gallup Kuinka moni teistä pitää raskausajanpäiväkirjaa? Minä olen yrittänyt mutta saas nähdä kuinka onnistuu. Esikoisesta pidin koko raskausajan, mutta nyt tuntuu etten vaan löydä mistään välistä aikaa sille. :/ No pitää ottaa se päivyri tuohon yöpöydälle jos sitten aina viime töikseen illalla siihen laittaisi kuluneen päivän tapahtumat.

( . ) Yökkäily jatkuu, eka neuvola takana: ei kuunneltu sydänääniä, sain vaan kauhean kasan lippuja ja lappuja ja varattiin eka ultra-aika toukokuun alkuun. Viikot ja laskettuaika vähän eri mitä varhaisultrassa sain, mutta se tarkentuu sitten ekassa virallisessa ultrassa. Enkä siis ota siitä vielä ressiä. Menen omien laskujeni ja varhaisultran mukaan ja silloin tänään olisi 11+3.

Kevätterveisin Harakanhattu

 

Vaikka pari kertaa päivässä koittaa käydä näitä lukemassa niin ei millään pysy kärryillä Kovasti tulee tekstiä...itse jaksaa kyllä lukea, mutta kirjoittaminen vaatii paaaljon energiaa.

Isot tsemppihalit ja peukut pystyyn fourth giftille ja muillekin epävarman olotilan omaaville. Uskon, että kaikki on parhain päin. :hug:

Täällä on yks rajapyykki pesty: tänään oli np-ultra! Voi että sitä ihanuutta mikä sielä kölli ja temppuili, karkaili kokoajan kameralta. 3D kuvalla näkyi varpaat ja sormet ja kaikki :heart: Rakastuin kyllä välittömästi - meille vissiin tulee ihan oikeasti vauva! Turvotusta oli 1,2mm eli ei aiheuttanut huolta. Ja asukki on edelleen sen nelisen päivää edellä aikataulusta...LA:ta ei kuitenkaan vaihettu. neuvolan mukaan kuulemma siis mennään eli 7.11, vaikka kätilö sanoi, että neuvola on aina päivän edellä, että virallisesti ois 8.11...huoh ota sitten selvää. Tärkeintä on, että tulee sitten maailmaan kun on valmis :heart: Nyt on asukilla mittaa 58,7mm ja kaikki tarvittava löytyi ja aivotkin olivat kehittyneet oikeaan tahtiin ja ja ja... Kyllä oli mieskin onnellinen kun näki pikkuisen voivan hyvin ja pomppivan tyytyväisenä.

Seuraavat etapit ois sitten 7.5. lääkärineuvola ja 25.6. rakenneultra.

Noniin...ryhdistäydytääs...asunto on pieni 50 neliön rivarikaksio vuokralla, johon vuoden alusta muutettiin. Ihana asunto vaikka ahasta tuleekin, nyt ei kuitenkaan kykene omaa hankkimaan, niin jos tässä selviäis edes siihen, että vaavi olis vuoden vanha. Katsoo sitten jatkoa... Pohjaratkasu tässä on kuitenkin hyvä, että uskon, että hyvin pärjätään. Makkarin ahtaus voi ketuttaa, mutta pinnasänky onneks mahtuu. Ja kakkapyllytkin voi kylppärissä pestä

Talous ei kauheasti hymyilytä, mutta aina on pärjätty ja prjätään jatkossakin! Itse oon vasta alottanu kokopäivätyöt ja näillä näkymin saan jatkaa vuoden loppuun jossei työnantaja huomaa raskautta liian aikasi Miehen työtilanne on tosi epävakaa, joten pienellä täytyy pärjätä. Siitä en vielä tiiä kauanko kotona oon, kun parin vuoden päästä pitää ruveta opintolainaa maksamaan takasinpäin...Siihen asti kai...näkee senkin sitten.

Pointsit sille joka jakso tätä sanojen sekasikiöryöppyä lukea

Öitä! :wave:

*metsätähti* & masuasukki 11+6 (kokoa 12+3)

 

harakanhattu: täällä on kovasti koitettu pitää päiväkirjaa. Ihan joka päivä ei siihen kyllä tule kirjoitettua, vaikka yöpöydällä sitä pidän ja koitan parhaani mukaan raapustaa. Jos nyt edes kerran viikossa onnistuisi päivittää, niin sekin riittää minulle.

melanie75: minulla on myös ruokahalu hävinnyt lähes kokonaan. Pakko vaan yrittää jotain saada kurkusta alas, ettei ihan pääse vatsa tyhjenemään. Tänään löysin kirsikkatomaatit ja kurkun, ne menee kohtuuhyvin alas verrattuna muihin ruokiin mitä oikeasti pitää pureskellakin enemmän. Vetiset kasvikset ja hedelmät helpottaa minulla siis tuota ruokahaluttomuutta. Kokeile, jos saisit näistä jotain helpotusta.

Acacia ja toukka 12+0 (poks)

 

huomenta ... eipä kuulunut sairaalasta soittoa eilen... odotellen tähän päivään. heti alkuun oman tilanteen päivitys. epäilen vahvasti jotain laskeumaa kipujeni aiheuttajaksi koko päivän lepäsin, mutta illasta tein hiukan ruokaa ja siivoilin. alkoi vihloa alavatsaa ja särkeä alaselkää ... tuntui että joku painuu housuihin... menin vessaan ja TAAS tuli hiukan verta. pyyhkiessä tunsin jonkun "möykyn" ja minä pöljä otin peilin ja katsoin. sama möhkälehän se tipahtanut likipitäen ihan pihalle...
kun tuon taaperon sain reilu vuosi sitten, synnytyksen jälkeen oli tämä havainto liki pari kuukautta. jälkitarkastuksessa siitä ei nuori lääkäri sanonut mitään, no ei kai, kun se menee takaisin sisätiloihin, kun menen maate...
NYT on sellainen olo, että onneksi mulla on tulossa aika sinne gynelle..... olkoon sitten milloin tahansa, haluan tämän selvittää. voisiko se olla kohdun laskeumaa? ja jos on, sehän aiheuttaa noita tuollaisia kipuja... niin miten on raskauden laita? ja onko meidän pieni edes elossa, koska eilen mulla ei ollut juuri mitään oireita enää, eikä nyt aamullakaan ollut kiire syömään ei siis yökitä...
TODELLA epävarma fiilis nyt mutta ei paniikki. Oon lähinnä alistunut ajatukseen että kaikki ei ole hyvin, ja onko mulla edessä ainoastaan pakkolepo synnytykseen saakka, vai voisiko jollain toimenpiteellä tuota laskeumaa korjata?
kauheasti kysymyksiä ja olenkin googlettanut kohdun laskeumaa, oireet ovatkin samat... ja se saattaisi selittää tuon veren tihkumisen.

no, lepo selkeästi auttaa, koska kivut häipyy lähes välittömästi kun menee maate. mun kaveri sanoikin että kohdunpoisto on edessä. sama se sitten mulle on, kunhan ensin selviää onko meillä kyytiläistä vai ei. kamalaa tuokin on olla noin kipeänä, saati se et haarovälissä pullistuu koko ajan joku , mistä tuntuu että se tarttis tunkea takas sisälle... ja jos vielä pitäis tässä tehdä noitä 10-11 h työpäiviä niin terve sanon minä....

aftat joskus mulla oli, kokeilla kannattaa b-vitamiinia. ja sitten apteekissa on sellasia "tarroja" mitä voi laittaa niiden päälle, ja ne parantuu nopeasti pois. AFTAB-niminen lääke muistaakseni...

vakuutus meillä on kahdella lapsella ollut. keskimmäisellä ei, mutta oisi pitänyt sekin.... tämä on hyvä konsti saada lapsi heti kunnon hoitoon, eikä tarvitse arpoa terveyskeskuksen keikkalääkäreiden ammattitaitoa... meilläkin sellainen tapaus itsellä takana, että terveyskekuksessa vain vähäteltiin, todellisuudessa vikaa oli ja kovasti, johon tarvittiin välitön suonensisäinen antibiootti yksityisen määräämällä lähetteellä. senkin sairaala kumosi ja lähetti lapsen kanssa kotiin!!! huipulle saakka koulutettu lastenlääkäri tuolla yksityisellä on meidän luottolääkäri ja se onkin ihana, soitteli sitten ihan muuten vain jo kuulumisia välillä

jaahas, jos jatkaisi taas hetken päästä
aamukahvin lomassa, terveisin fourth gift ja päätä pölkylle-meiningillä

 

fourth gift Kävinkin jo aikaisemmin kurkkimassa, oletko päivittänyt tilannetta, sulla kun on ollut tapana kirjoitella aikaisin aamusta.

Pitäiskö sun soittaa sinne sairaalaan, ja kertoa näistä uusista oireista, jos se auttaisi kiirehtimään sitä lääkärille pääsyä? Jos th ei ole niitä kuvailemiasi oireita sinne lähetteeseen laittanut, jos vielä eilen ei ollut tuollaisia tuntemuksia. Aika hurjalta kuulostaa. Toivottavasti saat selvyyttä tämän päivän aikana.

Joskus käy mielessä, että missähän kunnossa mun sisuskalut on, kun kuitenkin takana on kahdeksan täysiaikaista raskautta. Jälkisupparit on ainakin synnytyksien jälkeen olleet jotain aivan hurjaa, olisin voinut vielä siellä osastollakin ilokaasua vedellä. Vielä pari kuukautta synnytyksen jälkeen tuntui, että suolet hakevat paikkaansa ja tekevät hurjia voltteja mahassa. Näin siis kahden viimeisimmän synnytyksen jälkeen.

Huomenna np-ultra, lievää jännitystä ilmassa. Jotain tekosyytä äidin aikaiselle uloslähdölle pitää keksiä, koska lapsille ei olla vielä kerrottu. Ehkä se aikaisemmin käytetty ns. kilpirauhaskontrolli menee vielä läpi. Leikkauksesta 2,5v ja oikeasti mulla ei mitään kontrolleja ole. Ikävä valehdella, mutta emme vielä halua asiaa lapsille julkistaa. Kun on kohtukuolema taustalla, niin haluaa säästää lapset mahdollisimman pitkään tuolta raskausajan pelolta.

päiväkirja No ei todellakaan aika moiseen riitä. Naurettiin miehen kanssa tässä yksi päivä, että esikoisesta on vauvakirja täytetty jokaista riviä myöten. Hampaiden puhkeamisistakin on laitettu tarkat päivämäärät. Miten nyt sitten 7. lapsen kohdalla? Aha, katos neitillekin on neljä isoa hammasta puhjennut, milloinkahan se on tapahtunut?

Scala rv 11+4

 

sain lääkäriajan.... ja perjantaina iltapäivästä.... se tietää sitä että sairaslomalla olen loppuviikon. hoitajalle selitin oireet, oli vakavan kuuloinen ja sanoi että hyvä että olen heti ottanut yhteyttä. näitä kipujahan mulla oli vasta maanantai-aamuna. en siis tiedä mitä mulla edessä on.... pomollekin soitin ja se valmistautuu siihen että olen loppuraskauden pakkolevossa. ei peräseinäjoki sentään, hulluksihan siinä tulee jos marraskuun loppuun joudun makaamaan mutta kaikkeni olen valmis tekemään. enää ei pelota, olen vain ja rauhoitun lepäilemään. ulos aion mennä tänään iltapäivällä, on keli niin mukavan näköinen. istuskelen vaikka aurinkotuolissa samalla kun lapset touhuaa...

että semmosta.... näin se voi odotus muuttua yhtäkkiä täydeksi arvoitukseksi....

päiväkirja odotuksesta pidin esikoisesta, kakkosesta ei ehtinyt kolmannesta täytin myös, ja nyt jos tässä pakkolepoon päätyy niin taatusti on sitä aikaa.... vielä en ole mitään täytellyt... odotan että pääsen edes siihen ekaan neuvolaan.... joka oisi ensi viikon keskiviikkona... JOS on, ellei perjantain ultra ja sisätutkimus paljasta jotain muuta.