Marraskuun 2012 masuasukit <3 *elokuussa*

Hoi hoi!

Lumineiti, aivan ihana tuo sun teksti niihin kummitodistuksiin!! <3

Hei ja munkin mielestä kummit pyydetään yksilöinä. Tai et sit jos pyydetään pariskuntaa kummiksi niin kyllä mun mielestä sillon vanhempien pitää myös haluta ne molemmat kummiksi. Me pidetään ristiäiset vasta tammikuussa. Itekkin olisin halunnut aikasemmin, mut mun veli on reissussa 3vk joulun ympärillä, joten yhyy sen takia sit lykkääntyy. Toisaalta ihan sama koska saapa ainakin rauhassa niitä suunnitella ja hoitaa joulun pois alta. Vaikka ihana se olis ollut jos vauvelilla olis nimi jos jouluna. Pitää vaan kirjottaa paketteihin "Haapalaiselle".

No mut ei muuta, tää oli nopee. Vointeja! Morje!

- me 26+1

 

Hyvää viikonalkua kaikille! Mä oon pihalla kuin lumiukko taas näistä viikonpäivistä.. Ei yhtään maanantaifiilis. Tultiin pojan kanssa mökiltä, mies jäi sinne vielä, joten etäsuhdeviikko tiedossa. Eikä kyllä edes haittaa. Huolestuttavaa? Siis en tiedä, mutta jotenkin kiva kun saa koko viikon tehdä ns. mitä lystää, vaikka eihän se mies mun menoja mitenkään rajoita mutta silti. Poika on huomisesta torstaihin päiväkodissa, joten pääsen uimaan, ihanaa. Tosin huomninen menee varmaan hammaslääkäripäivystyksessä jonottaessa. Mulla on ollut ihan karmeaa leukasärkyä jo ties kuinka kauan, mutta en ole saanut aikaseksi mennä näyttämään sitä minnekään. Kun ei oikein edes tiedä että kuuluuko se hammaslääkärille, kun ei mikään hammas ole kipeä. Siis näin kun on vain, niin ei satu, mutta kun esim. syö jotain vähänkin kovempaa/sitkeämpää niin sattuu... Ajattelin nyt vihdoin mennä näyttämään, jos vaikka asialle saisi tehtyä jotain, alkaa pikkuhiljaa ärsyttää kun ei voi hyvästä ruuastakaan nauttia tän kivun takia. Kipua alkaa jos säteillä korvaan ja kaulaankin. Huh.. Toivottavasti vaan tälle jotain pystytään tekemään, varmaan raskaus jonkun verran rajoittaa noita hoitovaihtoehtoja.

Nukkapallerolle tosi paljon tsemppiä, peukut ja varpaat pystyssä että pikkuinen malttaa vielä odottaa pari-kolme kuukautta ennen kuin syntyy! Todella pelottavan kuuloinen tilanne. Onneksi ei kuitenkaan tarvinnut sairaalaan jäädä, onhan se varmasti tosi rankkaa, jos on lapsia kotona odottamassa.

Tulipas ahdistunut olo tuosta iltalehden lööpistä.. Vaikka noita kohtukuolemia aina joillekin valitettavasti tapahtuu, niin inhottaa tässä tilassa kun lööpit kirkuu tuollaisia uutisia. Hirveä tilanne varmasti tälle naiselle, kun yhtäkkiä tajuaa ettei lapsi enää liikukaan mahassa. Voi kun voisi sulkea silmät ja korvat tällaisilta jutuilta.. Muistutus siitä, että mikään ei ole itsestäänselvää.

PikkuA ja poika 30+0 POKSPOKSPOKS:heart:

 

IIA84 Porvoolainen täälläkin Tosin meidän omissa puissa taitaa kasvaa ihan riittävästi omenia tänä vuonna. Taitaa suurin osa mennä kompostiin, mitä me nyt itse jaksetaan syödä ihan puusta. En yleensä oo mitään keittänyt, leiponut piirakkaa niistä kyllä. Luumujakin tulossa valtava määrä, tulispa joku syömään pois..

IMETYSLIIVIT Ne mitkä mainostin oli Carriwell merkkiset, semmoset toppimalliset. Ei ehkä ne seksikkäimmät mutta todella hyvät päällä, helppokäyttöset ja koneessa pestävät. Kun noi kriteerit täyttyy niin kelpaa mulle

SUPISTUKSIA tunsin ekan kerran eilen töissä. Aika rankka iltavuoro (hoitoala) ja hetken mietin miksi vatsa niin kova koko ajan kunnes tajusin että olisikohan nämä nyt niitä ennakoivia supistuksia, vai miksi niitä nyt kutsutaankaan.. Mulla ei aikaisemmin ole ollut, tai on varmaan ollut mutta en ole tuntenut niitä, niin en eka tajunnut kun vatsa meni kovaksi että mitä ne oli mutta sitten muistin että kaveri kertoi että just tolta ne sillä tuntui, että vatsa meni kivikovaksi.

SOKEREITA olen kotona mitannut vl ajan (lainasin mittarin töistä) ja hyvät olleet aina. Meinasin kk päästä taas uudestaan mitata viikonlopun ajan. Raskauden loppuun. RDhan voi puhjeta milloin vaan, ihan loppuraskaudessa myös. Sokerirasituksessa kun en koskaan ole ollut. Mutta tällä hetkellä kaikki siis ok.

Jaksamista kaikille tasapuolisesti!

Korvapuusti 27+4

 

Hui kun täällä on käyty jo lähellä synnytyssalikin... toivotaan nyt että nämä pysyisivät mahdollisimman pitkään vielä masussa. Jokainen päivä on plussaa vaikka 90% selvityisikin jo.

Neuvolassa käyty taas tänään ja kaikki hyvin, paino noussut itsellä mutta niin se oli odotettavissakin aivan kuten edellisessä raskaudessakin... tuli myös juteltua näistä peloista kun näitä kohtukuolemia tai kuolleena synnytyskokemuksia olen tässä raskaudessa kuullut enemmän kuin tarpeeksi ja itsellä yksi keskenmeno takana. Neuvolantäti otti sen itse puheeksi kun siitä on ollut puhetta aikaisemmin. Neukkutäti lohdutti että nämä ovat kuitenkin harvinaisia eli kerran niitä on kuullut niin todennäköisyys että tapahtuisi omalle kohdalle on pieni.

Ensiviikolla taas kasvukontrollia äitiyspolilla ja neukkukäynnit tiheentyvät 2 viikkoon.


ipna 28+1

 

Anukkio :hug: Todella tiedän ton tunteen mikä sulla on. Mullahan oli viime viikolla
kanssa niin pääkoppa täynnä,etenkin työntekoa! Onneksi ihan jokapäivä ei sentään ketuta =)

PikkuA Jestas kun lävähti naamaan tuo sun poksuminen, 30 jo meneillään. Niin se aika vaan kuluu. Vasta hetki sitten odoteltiin 12 viikon täyttymistä.

Meillä muuten myös jatkossa neuvolakäynnit kahden viikon välein ja sitten myöhemmillä viikoilla on lääkärintarkastus, jossa samalla tehdään synnytystapa- arvio. Sanoi mulle et jutellaan sitten peloista synnytykseen liittyen ja tarvittaessa tekee kunnon lähetteen gynelle, joka vielä tekee synnytystapa- arviota.

Omenoita... voi kun asuisin lähellä Porvoota tulisin hakemaan =) omat puut vasta istutettiin, joten ihan heti omia omppuja ei saada.

 

Millimama Meillä esikoinen on nukkunut alusta asti silloin pinnasängyssä ilman mitään erillisiä laatikoita.Monestihan sanotaan että vastasyntyneelle "pieni" nukkumapaikka olisi hyvä, mutta ei tuo isossa pinniksessä nukkuminen ainakaan meidän poitsua häirinnyt, ellei sitten ole saanut asiasta jotain sisäisiä traumoja : /

lööppi Lööppi juttu tais olla siitä Marianna Alasesta tai joku vastaava. Se jota "kanaksikin" on kutsuttu. Ite näin lööpin, mutta en juttua lukenut.

 

Joo, määki halusin sanoa tuosta lööpistä, että tosi tunteetonta laittaa tommonen otsikko edes lööppiin "tyttövauva kuoli". Millimamalle siis tiedoksi, että tuo otsikko komeilee painetun lehden lööpissä! Netissä ei niin esillä ja on näitä, lue-loput-painetusta-lehdestä. Ei oo kiva lukea tuommosta kun ite oottaa tyttöä ja noilta ei voi välttyäkään, jos jonnekin kauppaan joutuu meneen (hei, käyn niissä töissä!). Tuli kassajonossa just sellanen fiilis, etten pysty kattookaan siihen lehtitelineeseen päin, jos joku näkee sitte mun kattovan sitä ison mahani kanssa.. Ärsyttävää! Eikö ne MITÄÄN muuta uutista ois voinu laittaa päälööpiksi??!!

Maha. Siis MAHA. Sitä ei enää pääse pakoon. Kävin töissä vessassa ja oikein kauhistuin, kun katoin peilistä, kuinka ISO se on! Ympärysmittaan on tullu vaan pari senttiä lisää, nyt 99 cm. Ja kyllä sitä huomas, että ihmiset kattoo. Että jos aikasemmin kuvailin, että oon nielly puolikkaan koripallon, niin nyt siellä on kokonainen havaittavissa, kun se oikein työntyy ulospäin niin että napa kohta repee
Töissä yhdessä kaupassa jäi yhdeltä työntekijältä toinen lause kesken, kun huudahti yhtäkkiä mulle, että millon sulle on tommonen kasvanu?! Se nyt oli ihan hauskaa, kun tyypin tietää. Ja nyt viime aikoina ovat alkaneetkin kauppojen työntekijät sanomaan raskaudesta vasta, kun en oo muille kuin kollegoilleni asiasta "virallisesti" ilmoittanut, vaikka varsinkin yhdessä kaupassa ovat varmasti tienneet jo pidemmän aikaa.
Mulla edelleen tuntuu niitä liitoskipuja tuossa häpyluun tuntumassa, kun liikkuu ja välillä sattuu muutenkin alavatsaan, mutta ei mitenkään paljon. Pitää vaan kokoajan töissä muistuttaa itselleen hidastaa vauhtia. Ja mikään ei voi ärsyttää enempää, kun kömpelyyksissä tiputtaa jonku tuotteen lattialle ja joutuu sen noukkasta ylös! :kieh:

Jahas, ja lastenhuonettaki saa ruveta näköjään sisustaan Täti soitti, että otetaanko joku Ikeasta heidän lapsilleen aikoinaan ostettu lasten pöytäsetti, kun se on heillä vaan eessä poikien ollessa jo niin isoja. Meille vaan! =)

Ai niin. Mulla on pukuongelma! Pitäis sinne vihkiäistilaisuuteen saada hommattua joku yksinkertainen, mutta juhlallinen puku! Yritin ettiä tänään netistä noita kaikkia mahdollisia sivuja, missä myydään mammavaatteita, mutta ei ainakaan vielä tullu vastaan mitään sopivaa. Mieluusti pitäis olla vaalea, eikä mikään musta, kun niitä vaihtoehtoja kyllä löytyis..

Ristiäiset vielä. Meillä menee ehkä sittenkin kanssa tammikuun puolelle. Se on vielä vähän auki. Haluaisin, että äiti pääsis sinne, kun tuonne vihkitilaisuuteen se ei ainakaan pääse. Sillä tutkitaan parhaillaan niskavammaa ja voi olla, että se joutuu vielä leikkuupöydälle eli ristiäisten ajankohta on aika pitkälti nyt kiinni siitä, mitä lääkärit tuumaa äidin niskasta..! Siihen iski jatkuva kova kipu sen jälkeen, kun ne kävi täällä viime kuussa. : /

 

lööppi ei kiinnosta itteä.. mitäpä noista välittämään. lehdet kirjottaa millä vaan saavat lehtiä myydyks. tässä tilassa kannatakkaan enempää edes vilkaista. mielikuvitus vie kumminkin sivuraiteelle.

ei kyllä ole liitoskipuja ikävä. jokaisessa odotuksessa niitä ihan riittämiin ollut turhan aikaisin. nyt saa sentään sen osalta nauttia kun niitä kerran ei ole.
vaapun ankan tavoin, mutta suht ketterästi mennään koiran ja taaperon tahtiin jotenkin mukavaa kun liikkumaan pääsee reippaastikin.

laittaudun joka päivä. en kestä homssuista kuvaa odottavasta äidistä... tämä mikään sairaus ole, voin aivan hyvin olla nätiksi laittautunut vaikka valtava maha viekin huomion

viileemmät kelit kun tulee, mulla odottaa korkkari-saapikkaat käyttöön pääsyä mahasta viis, on ihanaa kun voi pukea mekkoja , tai farkkuhameen ja pitkän neuletakin
eipä tässä muuta, kuin kovasti odotan jo että pienokaisen saisin syliin päivän valtavat määrät ulkoilua on tehnyt mielelle ihmeitä... huomenna uusi päivä

ensisänky eiks sellasia sairaala-vauvan-sänkyjä voi vuokrata kotiinkin? semmonen vois olla kätsy tohon millimamman tilanteeseen...

 

lööppi tuli uniin ja vaikka sen siis aivan kauppaan mennessä näin, enkä sen enempää jäänyt miettimään, niin johan heräsin karmaisevaan uneen... kyyneleet valui silmistä, kannoin pahvilaatikossa kuollutta vauvaa junaan, selitin lapsille että siinä se pikkusisko lähtee nyt matkalle... isäni halasi mua kovasti ja mä vaan itkin...
Aivan käsittämätöntä tää miten alitajuntaan joku juttu jää, minkä on päiväsaikaan kuitenkin sivuuttanut ihan järkisyistä.
kaipa hormonit tekee sen et on kuitenkin niin herkkänä kaikelle tollaiselle.
Ymmärrän kyllä itse tapahtuneen kokeneen, että haluaa julkisuuteen kertoa oman karmean kokemuksensa, se voi lohduttaa jotakuta samaa kokenutta.
Mutta en kyllä aio juttua lukea jos se eteen tulee vielä....

onneks toi oli vaan uni omalla kohdalla... vauva potkii nytkin kovasti...

vaipat meillä taaperon pottailu niin hienolla mallilla, että taitaisikohan oppia päivä-kuivaksi ennen vauvan syntymää ?? siinä säästää jo aika hyvin jos vain toinen pienistä on 24h vaipoissa.
muumivaipoista on vain negatiivista kokemusta, olkootkin vain kotimaisia mutta tähän talouteen ei tule kyl muita kuin pamperseja, kiitos
kolmella lapsella oon testannut sekä lidlin, liberon, benettonin (niitä sai joskus vuonna kivi) ja ihan pirkka-vaipatkin. KAIKKI on sanonko mistä. falskaa niin helpolla pampersit on ainoat kun on olleet takuu-kuivia. lasten ihot kestää oikein hyvin, koskapa vaikka vaippa olisi ääriään myöten täynnä, pinta on silti kuiva.. toisin kuin halvemmissa versioissa useimmiten....

jossain välissä oli kommentteja, kuinka saa vauvan kanssa lämpimän ruuan syötyä vasta kun mies on tullut töistä kotiin kertokaa MITEN te onnistutte tossa mä kuolisin kiukkuun jos en saisi ruokaa päivisin
uskon että oma väsymys ehkä turruttaa siinä vauva-arjessa, eikä tuntien kulusta ehkä ole univelkaisena ihan kartalla. saattaa hoksata ehkä ihan vahingossa että oho, enpä ole syönyt koko päivänä mitään.
monella tutulla on käynyt näin.
Vaan mä en kyllä voi olla syömättä. vauvat on saaneet sit oppia vaan et äiti jaksaa olla parempi äiti, kun saa syödä. onhan mulla toinen käsi kokonaan vapaana, vauva käsivarrella ja ruokaa lättyyn toisella kädellä joka päivä täytyy olla lämmintä ruokaa, ja sit toki kun mies on tullut töistä kotiin, on helpompi jotain kotihommia tai omia juttuja tehdäkin.
sama kun et suihkuunkin pääsee ihan helposti, vauva kaukaloon tai sitteriin ja siihen näköpiiriin, ja ite suihkuun.
ja jos vauva huutaa, niin sitten se huutaa.. se ei siitä mene rikki jos mä pikaisesti pesen itseni Oon yrittänyt ite ainakin opettaa pienetkin siihen, et niitä kyllä pidetään just niin paljon sylissä kuin tarvis on ja ehkä liikaakin, mutta että nukutaan sängyssä/vaunuissa tms mutta että äidinkin tarttee saada syödä, käydä vessassa/suihkussa, ilman että vauva on koko ajan sylissä. nopsasti vauva hoksaa ettei olekaan mitään hätää ja luottaa äidin olevan turva ja lähellä, puhun kuitenkin koko ajan. vastasyntyneet kun ei tietty kauhean kauas näe. et jos parin metrin päässä oon vaikka suihkussa, niin mistäs tiedän varmaksi näkeekö se mua kunnolla, niin puhunpa edes sille, jotta ainakin kuulee äidin
nytkin kun tuo taapero viipottaa joka suuntaan ja sen syöminen on aika extreme-laji, saa itekin välillä syödä suht vikkelään mutta tykkään silti syödä samaan aikaan kun hänkin. näin voin omalla mallillani näyttää millai pöydässä ollaan
tällai oon mää toiminut, joku voi tässäkin tehdä erilailla, ja ei siinä mitään, ajattelin tuoda vaan oman näkökantani tähän äitien "en voi syödä kun mulla on pieni lapsi" -ajatukseen

 

Millimama Ainakin noissa kokoultrissa missä oon käynyt, se ultralaite laskee mitattavan kohteen painoarvion. Ei siis lääkärin tai mittaajan laskutaidolla onneksi ole mitään tekemistä asian kanssa

Ja tsempit Anukkiolle töihin! Hae ihan hyvällä omalla tunnolla sairaslomaa jos tunnet ettet jaksa töissä :hug: Teen itse toimistotöitä istuen joten myötätunto kyllä kaikkien puolella jotka joutuu jaloillaan olemaan paljon päivän aikana tai muuten fyysisesti aktiivisia töissä.

Tuna ja Sintti 27+1

 

Harakanhatulla onkin jo komea maha! :heart:

Ristiäisistä Jäin oikein eilen illalla pohtimaan ristiäisiä kun nukkuun menin..ketä sinne kutsutaan ja missä pidetään..kun meillä on kyl kerrostaloneliö, että periaatteessa kaikki mahtuu! Mutta keittiö on aika pieni ja siellä on aika pieni ruokapöytä, joten siihen ei kauheesti porukkaa pääse kahvitteleen. Vaikka on meillä sitten taas toisaalta iso sohva ja siinä sohvapöytä, että siihen mahtuu kyllä istumaan. Eikä meille ristiäisiin ny ihan kauheeta väenpaljoutta oo tulossa. Ollaan silti mietitty, et jos pidettäis miehen vanhempien omakotitalossa. Jos vaan mahdollista. Olisi enemmän tilaa ainakin. Sit mietin, et oma äiti sano, et on fiksua kutsua ristiäisiin omat kumminsa..mut en oo kummieni kanssa enää missään tekemisissä ollut vuosiin, niin miks toisaalta kutsuisin..olis kuulemma fiksua..mitä mieltä te muut ootte? Ja sit mua jo valmiiks mietityttää, kun oma isä on tosiaan alkoholisti ja sitä saa usein hävetä (vaikkei olis ees kännissä), et kuinka kestän sitä ristiäisissä..en voi olla kutsumatta, mut on oikeesti varmistettava, et se ei oo juonu pisaraakaan! Koska en halua sen tulevan ristiäisiin nolaan koko sukua kännissä. Ja sit viä se syö rauhoittavia, et miten varmistaa se, ettei se oo vetäny rauhoittavia kourallista kun se tulee..se meinaa on niistäkin ihan sekaisin kyllä, jos vetää monta.. alkometrin ny saa jostain hankittua ja varmistettua heti ovella, ettei se oo kännissä, mut jos se on vetäny rauhoittavia hirveen määrän, niin sitä ei ehkä tajua vasta kun hetken päästä.. vaikka toisaalta miks mun pitäis hävetä, kun ei se mun vika oo, että oma isä on sellanen..

Alkaa oleen vatsa välillä pienestäkin annoksesta ruokaa ihan täynnä! ja tuntuu, että on pitkään..söin reilu tunti sitten ruoan töissä ja oon viäkin ihan ähkyssä, vaikkei annos ollu kauhee..ei pysty enää samalla tavalla vetään isoa annosta ruokaa kerralla.. onks muilla samoja kokemuksia?

Nellielli ja pötkö 29+2

 

nukkapallero mullakin oli toinen lapsi sairastava, mutta heilutin sitä sitten käsivarrella sen aikaa että ees perunaa ja kastiketta sain ales ja eihän toki vauva kauaa voikaan huudattaa, mulla ainakaan ei kyllä montaa minuuttia vierähdä kun pikaisen suihkun otan... tämä kakkonen kun alkoi sairastelunsa alta 3-viikkoisena, huusi päivät KOKO ajan, liki 1,5 vuotiaaksi saakka. ei siinä voinut ajatella että ei itsestään huolehtisi myös, ei olisi jaksanut millään


kummeista no oikeestaan pätee muihinkin kavereihin ja ystäviin, et sellaset keiden kanssa ei olla säännöllisesti tekemisissä, ei edes hääkutsua laitettu.

nellielli ahdasta on ylävatsalla ollu jo mitä, parikin viikkoo... oon koittanut tsekata ryhtiäni aina pöydän ääressä istuessa, mutta sisuskalut vaan joutuu myötäilemään kun kohtu vie tilaa niiltä... tää tunne jatkuu siihen saakka, kunnes vauva laskeutuu alemmas, liki kuukausi ennen laskettua aikaa... ite oon jo suht tottunut tähän, vaikkakin tuli aiemmin kuin muissa odotuksissa.. mut mulla on tommonen harakanhatu mahan kokoinen pöde, ellei jopa isompi... et ihmekös jos ahistaa

maha ei kyllä itteä kummastuta kuten muita ihmisiä.
yksikin tuttu tuli kaupassa vastaan ja ei voinut edes tavallisesti tervehtiä, totes vaan mulle et "pömppis" .
mä häkellyin ja sanoin vaan ai moi... musta on typerää että mut nähdään vaan MAHANA. en mäkään kelleen kuka on just laihduttanu kovasti, mee toteemaan tervehtimisen sijaan et "kuikeliini", tai joka on sit pyöree muuten, ni et "läski"...
ihmisillä ei vaan oo tajua, et jos on raskaana, se maha ei oo kaiken kansan omaisuutta, vaan hyvinkin henkilökohtanen juttu. - ja tuokin on ite kolmen lapsen äiti, eikä lähelläkään hoikkaa...
pyh tommoset... ei muuta ku uusia tuoleja ihastelemaan, ruokaryhmää saa alkaa laittaan paikalleen

 

Mahasta: Joo-o… Onhan siinä vähän pehmustetta ennestäänkin, mut tää on kyllä aika järkky! Ei ihme että olo on hankala ja vaikea. Ylös on vaikea päästä ja liikkuminen vielä hankalampaa. Olihan se sf-mittakin jo viimeksi aika huikea. Saas nähdä minkä ne saa huomenna mitattua!

Nellielli: Joo, mä niin tiedän ton tunteen. Tuntuu että koko ajan on ähky, ja ei tarttis juuri mitään syödä ja sitten kun syö menee tosi pieniä määriä kerrallaan.

Mulla on tosiaan huomenna se kontrollilääkäri näistä supisteluista. Enpä usko että se mua töihin enää päästää, ja työnantajakin on jo ihan siinä uskossa, etten ole enää tulossa. Jännittää vaan se ettei noi paikat olis enempää kypsyny, ettei mene ihan vuodelevoksi tämän mamman touhut. Mutta joo, tulen kertomaan sitten tarkemmin.

Käykääs osallistumassa blogissa arvontaan! =)

Harakanhattu ja jäpikkä 27+6 :heart:

 

harakanhattu mikä sun sf-mitta oli viimeks?

 

Moi!

Neuvolalääkärikuulumisia rv 25+6:

Verenpaine 106/67
Paino +428g/vko (neuvolatädin mielestä kuulemma vähän, kysyi että maistuuko ruoka?)
Hb 126 (noussut kivasti, jippii!)
Sf-mitta 23
Kohdunsuu kiinteä ja kiinni (3+ cm)
Sykkeet 150-160
Sikiön painoarvio 800g

Lääkäri myös ultrasi pyynnöstäni, kun viime ultrassa mitat vähän heittivät. Nyt vastasi hyvin viikkoja, pään mitta oli enää vain 2päivää pienempi kuin muut mitat.

Että sellaista, oli mukava kuulla, että kaikki on hyvin ja voi jatkaa samanlaista elämistä kuin nytkin Mullahan on ollut niitä menkkatuntemuksia, mutta näköjään ne eivät ole mitään kohdunsuulle tehneet. Painoa mulla on tullut yhteensä 5,5kg ja ihan normaalipainoinen olen ollut aikaisemmin. En tiedä mitä se neuvolatäti tuosta nyt vauhkosi. Sellaista olen kyllä huomannut, että iltaisin ei oikein meinaa ruoka maistua, aamiainen ja lounas uppoaa paremmin kuin hyvin, iltaisin tekee mieli vain jotain kevyttä, marjasmoothieita, vesimelonia jne. Mulla on aina painoa tullut tässä loppuajasta runsaasti, joten eiköhän ensi kerraksi kuukauden päähän saada jo neuvolatätiä miellyttävämmät painolukemat

FG:anteeksi, mutta mua vähän nauratti tuo sun tuttavan kommentti "pömppis" . Ihmiset on kyllä ajattelemattomia ja tökeröjä joskus

Nellielli: mäkään en voi syödä enää entisenlaisia annoksia vaikka viikkoja on paljon vähemmän kuin sulla. Ei mekään olla ristiäisiin kutsuttu omia kummeja juurikaan siitä syystä, ettei muutenkaan olla paljon tekemisissä. Ihan lähimmät, vanhemmat ja siskot perheineen vain. Me järjestettiin viimeksi kahvituskin seurakuntakeskuksessa. Oli paljon mukavampaa sellaisen porukan kanssa olla isommassa tilassa vaikka meillä neliö onkin.

Mä oon kans aina saanut syötyä kun on ollut vauva talossa ja pakkohan se on ollutkin, kun taaperollekin on pitänyt laittaa ruokaa. Meillä on vauvat kyllä kohtuu hyvin viihtyneet itsekseen eikä ole tarvinnut koko ajan sylitellä, joten voihan se olla eri "vaativien" vauvojen kanssa. Ehkä tästä viimeisestä tulee sellainen?

Jep, nyt päivän touhuihin!

-Melanie 25+6

Muoks: Lisäsin tuon painoarvion, mitä teillä muilla se on ollut näillä viikoilla? En nyt jaksa alkaa kahlaamaan viestejä läpi...

 

Hellou mammaset,

Neuvolakäynti eiliseltä takana ja sieltähän se tuli. Sokerirasituksessa oli se tunnin arvo kohoksissa, ei paljon mutta kuitenkin. Nyt joutuu sitten mittaamaan. Ei mua se mittaaminen haittaa, mut ku muistais ja on kuitenkin itellä niin epäsäännöllinen rytmi. Mut onneks nyt ei ihan koko ajan pidä, neuvolatäti sanoi että jos pari kertaa ja sit parina päivänä enemmän. Eilen ja mitä tänään on mitannu niin arvot ollu hyviä. Paastoarvo on haasteellisin näin arkipäivänä, kun ei välttämättä tuu nukuttuakaan putkeen sitä neljää tuntia.
Neuvolassa muuten kaikki ihan ok verenpaine pysyy alhaisena 101/64 ja hemoglobiini ei ollu laskenu viime kerrasta se oli 117 sitten oli se kohdunpohjan korkeus 26 et hyvin on kasvanu, sykkeet 140.

Kummiasiaa[/B ei tarvitse enään miettiä, kummit on pyydetty ja olivat oikein otettuja tehtävästään. Mutta tuohon asiaan että pyydetäänkö aina pariskunnittain, niin ei mun mielestä tarvi. Oon ollu kyllä sitä mieltä ennen että se olis rumaa, jos toista ei pyydettäis, muutta meillä esikoisen toinen kummipari on eronnut, sekä kolmosen kummipari on eronnut ja toiseen osapuoleen ei olla sitten yhteydessä. Kummeus unohtui heiltä eron myötä, vaikka yritettiin pitää heitä myös ajantasalla lapsen elämästä. Et eiköhän se oo jokaisen vanhempien oma päätös ketä haluaa kummiksi. Sitten siitä toisesta kummiasiasta, meillä ristiäisissä ollu tulevat kummit ja isovanhemmat sekä meidän molempien sisarukset, ketä paikalle on päässyt. Kotona ollaan pidetty ja ei kuitenkaan aivan älyttömästi olla viitsitty kutsua väkeä. Toisaalta ajatuksena ihan kiva että myös omat kummit paikalla, riippuen tietysti, että olisi läheiset välit heihin.

Kokoarviossa kävin esikoisella ihan loppumetreillä ja ultralla tehtiin arvio. Arvio oli 3,5kg ja neuvolatäti arvio mahanpäältä n.4kg ja muutamanpäivän päästä kun vauva syntyi poika painoi 4110g. Kokeneet neuvolatätit osaa mielestäni arvioida aikas hyvin noi vauveliinien koot, meillä on pitänyt paikkaansa aikas hyvin=)

PikkuA toivottavasti olet saanut apua leukasärkyyn.

Harakanhattu juu ei epäilystäkään, raskaana ollaan itellä taitaa olla aikaslailla samanlainen.

Olikos vielä muuta, ens viikolle laitettiin lääkäriaika, kun tuo issias vaivannu jo aikas tuntuvasti. Töissä on ollu pikkasen tukalaa ja nyt viime yönä kipeyty sitten selkä. Kyllä sitä tuntee ittensä vaivaiseksi aina välillä, mutta pitää yrittää kuunnella itteään ja antaa sitten ajoissa periksi, jos siltä tuntuu.
Voi Nukkapallero saisi nyt ne supistukset antaa jo periksi. Herkästi vaan lähteä ammatti-ihmisten autettavaksi jos taas tulee kovina. Tsemppiä:hug:

hannama&pikkuinen 27+3

 

melanie siis ei haittaa et nauratti kommentti, kyllähän hän sen hymysuin sanoi ja pitäis itekin nauraa, mut oikeesti ihmetyttää ihmisten tahdittomuus ite en koskaan kehtais....

apu makeanhimoon löytynyt!!!!!! piltin ruusunmarja/vadelma-sose täytyykin alkaa noista löytämään se taltutuskeino, ni pysyis oma herkuttelu aisoissa...

sf-mitta edellisessä odotuksessa viikolla 27+jotain ollu sen 27, ja nyt kun se viikolla 24+jotain mitattiin, oli jo 26 että yläkäyrän yläkäyrällä mennään

 

Heissulivei!

Nukkikselle kovasti tsemppiä, toivotaan että supistelut hellittäis!

mnicalle jaksuja hääjuttuihin, oletko katellu sellaisia empirelinjaisia juhlapukuja? Mulla oli sellanen empirelinjanen petroolinvärinen hääpukuna, ihan morsiusliikkeestä ostettu eikä ollu mikään mamma-mallinen vaan edullinen tavis iltapuku johon ompelija laitto lisäkaistaleet vuoreen, jotta mahduin istumaan puvun kanssa =)

Sain eilen sokerirasituksen tulokset, kaikki arvot oli oikein hyviä, joten ei onneksi tarvitse rueta vehtaamaan mittarin ja ruoka-aikojen kanssa. Perhevalmennuksessa oli asiaa lopuraskaudesta ja synnytyksestä ja puhuttiin myös liikkeiden vähenemisestä.
Koimme miehen kanssa hetkellisesti kauhunhetkiä sunnuntai-iltana, kun tajusin etten ollut tuntenut Keijon liikkeitä kun iltapäivällä ja kello oli sillon 23. Mietin jo että lähden äitipolille tarkistukseen, kun ei auttanu makeat syötävät eikä juttelu eikä kyljenkääntäminen. Tarpeeks kun heiluttelin mahaa, niin sitten Keijo muljahti taas "oikeinpäin" eli napa kohti mun napaa ja tunsin taas todella huojentavat potkut. Hän oli majaillu napa selkääni kohti enkä mä sillon tunne niitä liikkeitä kun istukka vaimentaa niitä. Säikäytti, kun rupee kaikkea kauheaa miettimään pään sisällä. Sunnuntai tais olla hälle muutenkin rauhallisempi päivä, kun sitten eilen hän remusi sitäkin enemmän :heart:

Ristiäiset menee varmaan tammikuulle ja ne pidetään kotona, paikalle tulee vaan meidän vanhemmat (tai no alkkis-appiukosta en ole varma) ja sisarukset perheineen sekä 1 "perheen ulkopuolinen" kummi. Muut kummit onkin omia sisaruksia.

Isyysloman mies aloittaa Keijon synnyttyä ja pitää kaikki 3viikkoa putkeen, hän on myös sopinut pitävänsä 10päivää lomaa ennen vuodenvaihdetta, kun sillä on jotain vanhoja lomanrippeitä, jotka pitää pitää tän vuoden puolella. Eli n.1,5kk saadaan harjoitella 24/7 perhe-elämää yhdessä.

Iskias meinaa taas vaivata, ei oikein tykkää tästä töissä istumisesta. Mutta jos mä vaik leivon tai muuten seison pitkään niin huomaan, että seisomatyöstä olisin varmaan jo joutunut luopumaan/ainakin vähentämään, selkä ei kestä sitä kovinkaan kauaa. Lenkillä selkä ei kipeydy, mut jos vähänkin pitää paikallaan seisoskella, niin kyllä rupee jomottamaan. Ostin eilen Lidlistä sellasen vartalotyynyt, jota voi yöllä halailla ja pitää jalkojen välissä, jospa se tuota selkää helpottais.

Mulla on ollu monena päivänä persaus kipee, siis tarkoitan nyt kankkuja, ihan kun niitä luita siellä pakarassa jotenkin pakottais. Ne on välillä niin kipeet ettei kärsi suorassa seistä saati ajaa pyörällä. En tiedä onko ne liitoskipuja vai johtaako iskiashermo sitä särkyä sinne asti... Ihme vaiva, mies aina nauraa kun kourin omia kankkujani, kun se helpottaa sitä kipua

Mutta nyt pitää lähteä ostamaan uutta pakastinta, miehen työkaveri tulee kantoavuks, kun en enää uskalla lähteä roudailemaan miehen kanssa sellaista isoa pakastinarkkua.

Aurinkoista loppuviikkoa, toivotaan ettei syksy ihan vielä iskis, vaikka aamulla olikin jo aivan kamalan kylmä (+3astetta)!

Sandells & Keijo 26+5

 

FG Viimeksi sf-mitta oli viikoilla 26+1 26cm. Huomenna tosiaan mitataan uudestaan ja vähän jo kauhulla odotan... Esikoisesta mentiin ihan samoilla mitoilla.

Harakanhattu ja jäpikkä 27+6

 

mnicalle pikaisesti linkki. Täällä mun mielestä kauniita hääpukuja ja juhlapukuja mammoille.

 

Isyysloma joko pitää heti kaikki tai viikon tai kaks tai tai.. sen näkee sitten. Ainakin viikon heti.

Mä olen myös aina saanut syötyä ja käytyä suihkussa, vaikka vaativia ja kakkonen koliikkilapsi olikin. Ollaan aina syöty 5-6 ateriaa/pvä enkä ole tinkinyt omasta syömisestä. Kakkonen oli liinassa ja karju siinä kun söin/leikin/siivosin. Kun mikään ei auttanut, niin ei auttanut :'(. Ulkoiltiin ja rytmitettiin päivä ihan normisti. Yhden kanssa nyt kaikki olikin ihan helppoa.

Kestovaippoja tullaan käyttämään osittain, ei ehkä ihan vauvana. Sitten helpompaa kun on vähän rytmiä ja vauva isompi. Yöllä, vierailla, pitkillä päikkäreillä yms. kertikset käytössä. Fuzzy Bunzeja onkin kaapissa erikokoisina ja yhdenkoon vaippoina ja joitain itse ommeltuja. Muutamia AIO:ja tilailin. Luulen niillä meidän pärjäilevän. Kantoliina tarvitsisi vielä ostaa/lainata. Reppu on, mutta liinan saa tukevammin pidemmille reissuille ja tehdään paljon metsäretkiä isompien kanssa, niin liina ois varsin ihan kätevä sinne.

Nukkiksen uutiset aiheutti ylimääräisiä tykytyksiä, mutta onneksi pikkuinen vielä masussa kasvamassa. Tsemppiä!

Ristiäiset koitetaan pitää ennen joulua, jos pikkunen syntyis oikeaan aikaan ja kaikki menee hyvin, niin varmaan heti kuun lopussa pidettäis ristiäiset. Kummit on kyllä vielä ihan mietinnän alla, ongelmana hiukan myös kirkkoon kuulumattomuus sekä kummien vähyys.

Harakanhatulla komea masu :heart:

Muakaan ei huvittais töissä kyllä (hoitoala) mitenkään äärettömän hirveästi. Välillä tulee ihan hetkiä että tekis mieli heittää herätyskello seinään ja kääntää kylkeä. Mulla nyt ei kyllä suurempia vaivoja tms. ole tai murmatettavia asioita, mutta silti alkaa ajatukset olla jo ihan ä-lomatunnelmissa. Mutta eiköhän tuo nyt kuulu asiaan tässä vaiheessa . Pyöräillessä joutuu isoissa mäissä välillä luovuttamaan ja työntämään fillaria.

hevosenkenkä 29+0

 

Hei Harakanhattu, nyt vasta hoksasin sinun blogiisi tutustuessani ekaa kertaa, että asumme ilmeisesti samoilla huudeille, kun kirppikset näyttivät blogissasi tutuilta! kommentoin nyt tänne, että se lastentarvike/vaatekirppis Puotikuu on aika pelottava paikka nykyään. Sinne on näköjään pakko mennä joka viikko katsomaan uudet jutut, ja joka kerta pitää pidätellä, että ei lähtisi kassillisen kanssa pois, niinkuin ensimmäisellä kerralla kävi. Tänään käydessä pidättelin ja ostin vain valikoiden neljä koon 80 vaatetta, kun pieniä alkaa olla aikalailla liikaa.... Nytkin siellä oli hyväkuntoisia vastasyntyneelle sopivia vaatteita monessa pöydässä. Ja paljon kehuttu MLL:n Kangasalan kirppis on tulossa syyskuussa Pikkolassa... No, meillä taitaa olla joka päivä erilaiset vaatteet, että ehditään pitämään kaikkia

Joo, työssäkäynti ei enää hirveästi nappaa täälläkään. Jotenkin ajatukset pyörivät vain omassa navassa koko ajan, ja kaksi kuukautta olisi vielä äitiysloman alkuun. Sijaista alan perehdyttämään hommiin syyskuussa, joten sitten on pakko hieman skarpata, ja tulee siinä samalla uutta sisältöäkin työhön, kun syksy kunnolla käynnistyy tapahtumineen. Mieluusti olisin koko ajan joku rauta tulessa, kun on löysempää, niin helposti vain haahuilee työpäivän läpi ajatellen tulevaa.

Voi pahus NukkaPallero, toivottavasti ne supistukset nyt menisivät pois, kauheeta tuollainen :/ Toivottavasti täällä ketjussa ei kukaan synnytä vielä elo-syyskuussa, vaan odoteltaisiin niitä vauvauutisia ensimmäisiltä vasta lokakuussa!

Nynaeve ja Pp 26+2

 

Ä-PAKKAUS tuli vihdoin ja viimein tänään Yes! Paljon vaatetta (sisä) siinä on mitä ei varmaan tuu käytettyä mutta haalari, pussi jne oli kivoja. Kestotkin oli kivoja, tulee varmaan käytettyä vaikka ei muuten aiota koko-kestoilla mutta vaikkapa kerran päivässä voi pitää. Tuli kyllä nostalgisia kestotunnelmia noista vaipoista Kovin poikamainen toi vanhempi ä-pakkaus kyllä on, onneksi sitten on poika tulossa <3

PAINO-ARVIO Ultrahan sen laskee, ne mittaa pään, reisiluun ja vatsan ympäryksen ja niitten mittojen perusteella se paino-arvio saadaan. Jos vauva hankalassa asennossa niin arvio voi olla vaikea tehdä ja arvio voi heittää aika lailla. Mulle tehtiin silloin rv 22 UL arvio ja seuraava tehdään rv 37 ä-polilla. Siihen saakka seurataan kasvua vaan nlassa sf-mittauksella.

KUMMIKSI on nyt pyydetty miehen kaveri ja sen vaimo. Mies pyysi mun tietämättä eilen illalla! Toisaalta hyvä että pyysi koska oon stressanut asiaa ettei kummeja ole. Ne on myös meidän kolmannen lapsen kummit, eli tulee samat pojille. Toisaalta myös tytöillä on samat, eli miehen sisko ja sen mies. Näitten lisäksi lapsille on 1-2 mun kaveria kummeina. Tälle neljännelle tulee vielä mun kaveri, jos se siis suostuu.

Heti kun eskari+kerho ja kaikki lasten harrastukset alkoi, ja miehen työt, niin mun liikkunnan harrastaminen vähentynyt. Ei ole oikein ollut aikaa eikä jaksamista, kovin väsy olen ollut, mutta nyt pitää vaan ottaa itteeni niskasta kiinni taas, ettei kunto huonone just muutama kk ennen synnytystä kun koko kesän ollut "hyvässä kunnossa".

Hyviä vointeja kaikille!

Korvapuusti 27+5

 

Hei, olen ensimmäistä kertaan tänne kirjoittamassa ja aivan ulalla että minne kirjoitetaan .. olen etsinyt jo kauan marraskuisten odottajien ketjua ja vihdoin taisin sellaisen löytää?

LA minulla on 14.11 ja odotusta odotuksen perään.
Olisi mukava jutella teidän noin samoilla viikoilla olevien kanssa että miten teidän odotus on mennyt.

Saako ketjuun liittyä? ja jos oikein ymmärsin niin eveliinu/ ensimmäinen/ KOS/ poju

Kiitos, jos osaisitte vähän neuvoa tämän kaksplussan käytössä niin se olisin iloinen!

 

Kiitos Millimama iloisesta vastaanotosta sivulle!

Viikkoja siis kasassa 27+6 ja on ollut milloin minkälaista oiretta!
Raskausviikoilla 21 tuli kovat kuukautiskipumaiset alavatsa ja selkäkivut, säikähdin että onko supistuksia kun siltä vaikutti, ja kävin jopa kahteen otteeseen kipujen takia kätilöopistolla tarkistuttamassa asian. Mitään ei löytynyt, enkä tiedä vieläkään mistä johtui.. no viime yönä soitin uudestaan kätilöopiston päivystykseen että on ollut nestemäistä tiputtelua ja kunnon lorahduksia.. no käytiin tutkituttamassa että oliko lapsivettä, mutta onnekseni ei ollut ja taas odotellaan.

Pahoinvoinnit jatkuu jatkumistaan (tuskimpa loppuu ollenkaan), mutta ne ovat harvemmin kuin alkuviikoilla.

Tavaroitakin on hankittu. Oikeastaan isot hankinnat on tehty jo ja kaikille vaatteille ei löydy edes tilaa.. (lisää hyllyjä pliis) !

Poika on villi masussa ja potkut ei enään ole pehmeitä, vaan ne on kovia monotuksia.. Milloin kylkiluiden alle ja milloin rakkoon!

Eveliinu 27+6