Marraskuun 2009 karhunpennut

jälkivuoto alkaa hyvin usein uudestaan pienen tauon jälkeen ja se on ihan normaalia. tietysti joillain voi alkaa menkatkin jo jälkivuodon perään mutta yleensä imetys pitää ne kyllä poissa. itellä kesti esikoisesta kaikkiaan 2kk jälkivuoto kun välissä oli aina taukoa.
 
Kiitos teille :hug: :heart: Ei tämä mieli taida tästä parantua, en edes ole kehdannut kirjoittaa niitä pahimpia asioita mitä on sanonut tai tehnyt. Lisäksi välejä hiertää hänen poikansa teko minun tytölle. En vaan pysty antamaan anteeksi sille pojalle.
Vauvan nimikin on päättämättä. Olen sanonut monen monta kertaa asiasta ja vastaus on aina että mietitään ja päätetään. Kastejuhlaa ei ole sovittu yhdessä, saatikka papille soitettu. Varmaan sitten yksin järjestän kaiken..? Tänään jo mietin että päätänkö nimen yksin ja ilmoitanko vaan väestörekisteriin vaiko minne lie. Välillä toi ihminen ahdistaa niin paljon mua, tekis mieli vaan raivota :ashamed:

Jälkivuodosta ja sen kestosta haluan kommentoida sen verran, että minulle kävi nelosen kohdalla samoin kuin jennulalle. Vuoto loppui muutamaksi päiväksi 4 viikon vuodon jälkeen. Yhtäkkiä alkoi uudestaan ja vuoto vaan runsastui ja runsastui. Lopulta eräänä aamuna istuin pöntöllä ja lorisi vaan, tuli joku möykkykin siinä. Lähdin sairaalaan sille osastolle josta minut kotiutettiin. Kätilö siellä tutki ja nauroi vaan että kotiin siitä, jälkivuoto voi kestää useita viikkoja! :LOL: Menin siitä suoraan omalle terkalle ja pyysin lähetteen ultraan. Ultraan kun muutaman päivän kuluttua pääsin, niin sielläpä oli istukkaa kohdussa :( Vaikka kätilö oli synnytyksen jälkeen merkannut istukan täydelliseksi. Vahinkoja sattuu ja aina ei kuulemma näe täysin että onko täydellinen vaiko ei?
Cytotecia naamaan ja odottelemaan kotiin. Eipä tuottanut tulosta ja sitten kaavintaan jossa reilu kourallinen istukkaa jouduttiin kuulemma repimään ihan aborttipihdeillä kun ei meinannut irrota! :eek: Tämän jälkeen vuosin vielä 2 viikkoa eli yhteensä 9viikkoa synnytyksestä.
Tästä tapahtuneesta oli maininta nyt mun äitiyskortissa ja mun synnytyskätilö 20v kokemuksella sanoi ettei ole todellakaan normaalia vuotaa useita viikkoja. 3 viikkoa on kuulemma sellainen normaali vuotoaika, joillain 4 tai korkeintaan 5, mutta kun vuoto alkaa kestämään viikkoja ja alkaa aina uudestaan, niin jotain on vialla. Kenties juuri sitä istukkaa tai kalvoja on jäänyt. Ja erittäin runsas ja kirkas verinen vuoto on epänormaalia. Kannattaa hakeutua lääkäriin silloin ja pyytää lähete ultraan. Muuten voi saada vaikka kohtutulehduksen. Ja tarkoitus ei ole paasata, mua vaan sapettaa edelleen se joka mulle nauroi ja passitti kotiin. Kai minä nyt jo 4 kohdalla tajusin etten ole kunnossa.

 
Ja koska mulla on tämä äitiysdementia... :ashamed: niin jatkan..

..että siis tämän viidennen kohdalla sain jonkun piikin reiteen (en muista nimeä ), joka siis vahvistaa niitä jälkisupistuksia uudelleen synnyttäjällä. En mä nyt sanois että pahentaa voimakkuudeltaan, mutta ehkä niitä tuli useammin päivässä? Ja tällöin kohtu supistuu paremmin ja parantuu nopeammin. En ole koskaan vuotanut näin vähän aikaa kuin tämän viidennen kohdalla 3 viikkoa, muiden kohdalla siis 5-9 viikkoa.
Se supistuspiikki olisi varmaan voinut nelosen kohdalla irroittaa ne istukan palat, ettei olisi tarvinnut mitään kaavintoja..? En tiedä. Koskaan aiemmin en ole moista piikkiä kyllä saanut.
Mutta hyvä oli ja suosittelen uudelleen synnyttäjälle :)
 
merks

Mites teillä muilla vaavit tykkää kylpyhetkistä? Täällä itketään koko ammeessaolo aika... liekö liian iso ja pelottava amme, vai mikä lie?

Meillä vauva tyytyväinen, kun saa tuttelia ja osittain rintamaitoa, saa nähdä, miten oma maito riittää, imetys vaan tuntuu takkuavan, ja rinnanpäät on kipeät ja rikki :/ vaikka rintakumi käytössä.

Kuiskaten ja pikkumies 2vkoa 3pvää
 
Chira:lle Kovasti voimia ja haleja..todella kurja tollanen tilanne.

Meillä jo taas rauhottunut tää elo miehen kanssa taas vaikka eilen meinas kilahtaa kun väitti et ei hän nyt siellä baarissa huonoimmassa kunnossa ees ollu..turha siinä kehuskella tommossella ollenkaan. No katotaan kauan tää" juomalakko" tällä kertaa kestää.. :/

Mun oli pakko ottaa poika yöks viereen nukkumaan kun illalla melkein puol tuntia pompin sängystä ylös 2-3min välein laittamaan tuttia suuhun,sit meni hermot..nyt aamukin ollu todella hankala..Heräs seittemän jälkeen ja nyt vasta sain nukkumaan..hitto kun vähän hellittäis toi pakkanen niin vois ees vaunuilla pienen lenkin ni sais paremmin nukkumaan..
 
Voi kiesus noita miehiä ja anoppeja... Mikä niitä oikein riivaa?! Tsemppi :hug: minultakin kaikille ikävässä tilanteessa oleville!

Kuiskaten, meillä kyllä molemmat jäbät tykkää kovastikin kylvystä. Huudon kanssa sinne mennään ja sieltä pois tullaan, mutta vedessä ollessaan killittävät silmät suurina ihan hiljaa. Sairaalassa opastivat, että kämmenten ollessa auki, vauva on rentoutunut ja meillä ainakin kylvyssä aina nyrkit aukeaa.

Me ollaan nyt vedetty perjantaista asti maissivelliä lounaaksi ja iltapalaksi. Eilen aloitin soseiden maistatuksen. Tein syksyllä pakkaseen melkoisen määrän hedelmäsoseita, lähinnä appiukon puutarhan omenoista ja luumuista, höysteeksi lisäilin mm. päärynää ja mangoa. Hyvin näyttäisivät soseet maistuvan, varsinkin tuo vähän päälle kolmekiloinen tirppa syö ihan innosta puhkuen hetelmää.
Osaa jopa nätisti syödä lusikasta. :eek: (Tosin lusikka on vähän xxl-mallia suuhun verrattuna.) Joulun jälkeen (4 kk) sitten aloitetaan kunnolla soseisiin tutustuminen. Mikäli jollain on hyviä vinkkejä vihannessoseiden kokoonpanoihin ja valmistukseen, vinkkejä otetaan ilolla vastaan. :)

Tuossa soseiden ja vellien syötössä on meillä ainakin se hyvä puoli, että niiden avulla voi ennustaa yhden vapaan hetken omien hommien tekemiseen. Pikkumiehet nimittäin sammuvat soseen maistelun ja vellipullon jälkeen kuin saunalyhdyt. Viime yönä vedettiin koko porukka piiitkästä aikaa taas viisi tuntia unta palloon iltavellistä eteenpäin ja aina näin lounaan jälkeen uskallan hyvin viedä koiria pissalle, hakea takkapuita, ym. Toki itkuhälytin on aina taskussa mukana enkä kovin monen sadan metrin päähän mene, mutta helpottaa vähän tuota päivän hommien ennakointia. Meillä on siis A-pojan keuhkosairauden takia täyskielto ulkoilulle pakkasilla, joten koirarukat vähän kärsii, kun ei vaunuilemaan pääse. :/

Täällä taisi olla muutama muukin Chryslerin Voyagerilla ajeleva? Meidänkin farmari vaihtui sitten ko. bensarosvoon, kun ei mahdu muuten millään pojat kärryineen ja kaksi koiraa matkaan mukaan. Ja onhan se kiva saada joskus poikien lisäksi joku muukin kyytiin mahtumaan, nyt kun on 7 paikkainen auto. Ja eihän sitä koskaan tiedä, jos lapsukaisiakin siunaantuu vielä lisää... :whistle: (Juu, ei ihan vielä ainakaan...)

Jaahas, tulihan sepustettua. Kerrankin siihen oli kunnolla aikaa. :)


VL & jätkänpätkät 3,5 kk
 
terve.vihdoin löysin takas tänne koneelle,ja aivotkin suht toimii..

meillä tyttö syntyi rv 38 6.11 ja painoi 2590g kiireellisellä sektiolla.
voin kertoa ettei todellakaan ollut ihan hieno kokemus ensinnäkään..

ja nyt oon aivan loppu näitten öitten jälkeen
tyttö nukkuu päivällä ihan hyvin,melkeen koko ajan,ja herää n. 21-24 väliselle ajalle,eli mun ja miehen yhteinen aika on ?
sitten tyttö syö 2-3 aikaan,ensimmäinen herätys on helppo.
mutta sitten syöttö 5-6 aikaan tuntuu että nikuin 5min välillä |O
ja sitten aina 1-2 h välein syö.
ja siinä 10 aikaa on pakko nousta.

en edes herää itkuun,en tajua että pitää nousta..en tiiä kauanko se on siinä itkeny jo.
oon siis aivan liian väsynyt,ei tässä muuten mitään ongelmaa olis.

en jaksa tehdä mitään päivällä en eden pihalle jaksa mennä vaunujen kans,vaikka olis tosi kiva.
miehen kans menee välit kun molemmat tai ainaki minä oon tosi kiukkunen väsyneenä.
mun tekis mieli lopettaa hengittäminen,tuo pyörii mun mielessä koko ajan.

mulla ei ole ketään tällä paikkakunnalla,ja parisuhde on vähä jäässä.oikeestaan aivan sama tässä vaiheessa.
tunnistan itsessäni masennuksen merkkejä,
ei kiinnosta edes soittaa kavereille,jauhaa vaan kuinka paska on olla,haluisin niin onnistua tässä. en pysty antamaan tytölle itestäni mitään hyvää tällasena.
enkä saa edes sanottua ukolle mikä mua vaivaa,pelkään että jotenki sulkeudun.
se odottaa että tekisin kotona kaikenlaista sillä aikaa ku se on töissä,mutten saa edes yövaatteita vaihdettua.

ei meilläkään ole edes nimeä lyöty lukkoon vielä.
 
gallalle :hug: . Tosi kurja tilanne sinulla. Pystyisitkö esim. neuvolassa puhumaan huolistasi? Jostain luin, että jopa 10 -20 % äideistä kokee tavallista voimakkaampaa mielialan laskua synnytyksen jälkeen ja tarvitsee siihen ammattilaisten apua. Hae rohkeasti apua tai ainakin joku kuuntelemaan murheitasi, et ole todellakaan mitenkään paska ihminen tuon vuoksi. Käy vaikka katsastamassa Äimä ry:n sivut: http://www.aima.fi/
Tsemppiä! :hug: :hug: :hug:
 
:hug: teille kaikille, joilla ei ukkojen kanssa suju. Meillä tuli nyt joku täyskäännös meidän yhteiseloon, kun viimeisen viikon aikana meillä on mennyt ihan loistavasti. Oma mieli on niin hyvä, että se varmaan vaikuttaa kaikkiin tässä perheessä, kun ollaan pitkästä aikaa naurettu ja hassuteltu yhdessä. Mun raskaus oli niin vaikea ja olin aina kauhean väsynyt ja kiukkuinen raskausaikana ja nyt on olo tosi hyvä ja jaksaa kaikkea. Vauva nukkuu hyvin ja on muutenkin niin syötävän suloinen. Mies osallistuu 2,5 pojan hoitoon käskemättä ja minä hoidan pääsääntöisesti vauvan. Isommista pojista (9 ja 10v) on tosi iso apu. Eilenkin päästiin miehen kans kahdestaan saunaan, kun pojat vahti pikkuista(joka nukkui koko ajan)

Kuinka useasti teillä ollaan tissillä? Meillä päivisin parin tunnin välein ja illalla tankkaa melkein koko ajan ja yöllä herää kerran tai kaks syömään. Yöunille mennään n.klo.22 ja heräillään siinä klo:8.00.
Koska teillä aloitettiin D-tipat? Oltiin eilen ekassa neuvolassa eikä ollut mitään puhetta niistä.

ValkoliljaMeillä kans Voyager :wave: ja oon ollut tosi tyytyväinen. On nyt ollut kolmisen viikkoa. Ihanaa kun koko porukka mahtuu kyytiin.

Jaksuja kaikille mammoille!

T:peggyy+Emmi Anniina 11päivää
 
ihan muiden asioden takia käyn psykoterapiassa kolmatta vuotta,mutta nyt on ollut tauko synnytyksen ja nyt joulun takia.
ja olen syönyt ennen raskautta usean vuoden ajan laimeaa masennuslääkettä.
vauvan takia ajattelin vielä etten nyt lopeta terapiaa,koska elämäntilanne muuttuu paljon.
muuten tunsin voivani aivan hyvin.

en siis ole mikään pimee tyyppi osastolta,ikäviä asioita vaan kohdannut.
oon aina tiennyt etten kestä yhtään jos en saa nukkua :(
en haluisi alottaa tota lääkettä uudestaan koska se vie kaikki muut halut aivan tyystin..
 
gallalle :hug:
Vähän samat fiilikset on täälläkin ajoittain :( Tunnen itseni todella saamattomaksi, kun päivän aikana en saa tosiaan edes yövaatteita vaihdetuksi tai suihkussa käytyä...Kaikki ne hetket kun vauva nukkuu, niin makaan vaan sängyssä...silti en saa unta...:( Yöllä, kun ehkä voisi unta saada, niin vauva huutaa... :(

Meilläkin on koiria 3, ja tunnen suurta syyllisyyttä myös niiden "huonosta hoidosta". Eli vähästä liikunnasta. Te keillä koiria, niin miten paljon teillä koirat saa lenkkeilyä ja muuta huomiota päivän aikana? Miten toimitte esim. aamulla, kun pitäis samaan aikaan saada vauva syötettyä ja koirat vietyä pissalle!?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Annsku:
Meilläkin on koiria 3, ja tunnen suurta syyllisyyttä myös niiden "huonosta hoidosta". Eli vähästä liikunnasta. Te keillä koiria, niin miten paljon teillä koirat saa lenkkeilyä ja muuta huomiota päivän aikana? Miten toimitte esim. aamulla, kun pitäis samaan aikaan saada vauva syötettyä ja koirat vietyä pissalle!?
Mies herää sen verran aikaisemmin että ehtii käyttää koiran aamulla puistossa (käytännössä siis 5-5.30 koska menee jo seiskaksi töihin että pääsee kolmen jälkeen kotiin). Itse en millään jaksaisi kun esikkokin on vasta 1v9kk. Liian vähän saa koira meilläkin lenkkeilyä ja huomiota nykyään mutta olen pakottanut itseni hyväksymään sen etten tällä hetkellä pysty enempään (oli todella huono omatunto) ja kuhan vauva on vähän isompi niin jatkan taas koiran kanssa harrastamista. Sama kävi kun esikko oli ihan vauva mutta kun hän kasvoi niin helpotti.

Nyt mies tuli! ihanaa kun ollut tosi rankka päivä lasten kanssa.
 
meilläkin on koira,onneksi sen voi vaan päästää yksin tohon takapihalle tarpeilleen..
mutta puran kiukun koiraan,tuntuu että vihaan sitä ja miksei se voi totella..
huono omatunto vaan siitäki tulee.

kiitos muuten noista www.aima.fi oli ihan valaisevaa luettavaa,varsinkin nuo kokemukset.

kun nyt juurioon päässyt taas jaloilleni 2v intensiivisen terapian ja lääkkeen avulla,niin huomaan nyt taasvajoavani uuteen kuoppaan..ja sieltä nousu kun kestää aivan liian kauan.

anteeksi tämä säälittävä vuodatus,ihan tuntuu naurettavalta.

 
Meillä todellakin koirat on saaneet kärsiä, varsinkin poikien sairaalassaoloaikana. Silloin pahimmillaan koirien kanssa ulkoilukin jäi aamu- ja iltapissatukseksi. :ashamed: Nyt poikien ollessa kotona, ovat saaneet vähän enemmän lenkkiä, kun ollaan käyty vaunuilemassa. Mutta talven mittaan sekin jäänee todella vähiin, kun tosiaan A-pojan kanssa ei ole pihalle asiaa, jos lämpötila on alle nollan. :| Mies pikapissattaa aamulla ennen töihinlähtöä ja minä sitten poikien ollessa päiväunilla. Illalla yritetään sitten käyttää vähän enemmän. Mies ei meillä tykkää koirien kanssa käydä hihnalenkillä eli se jää yleensä mun niskoille. Ikäväkseni joudun toteamaan, ettei yksin tuolla pimeässä lenkkeily miehen töistätulon jälkeen paljoa houkuttele... Meillä on tällainen pieni metsätila, että omassa metsässä tulee koirien kanssa sitten käytyä. Toinen koira on aina vapaana, mutta toinen on sellainen karkulainen, että on oltava flexissä. Ja tietysti tämä nimenomainen koira on juurikin se, joka enemmän sitä liikuntaa ym. virikettä kaipaisi.
Että juu, huono omatunto on... :ashamed: :(
 
Täällä ensimmäinen vaunulenkkeily suoritettu -14 asteen pakkassäässä, en jaksanut enää odotella lauhempia ilmoja... kyllä teki hyvää , ja poitsu tuntui viihtyvän hyvin topattuna :heart: , nukkuu edelleen.

Olettekos jo täytelleet vauvakirjoja? Itse en ole vielä ehtinyt vauvakirja-ostoksille, mutta tarkoitus olis sellainen hankkia, ja alkaa täytellä sitä kuvin ja muistoin.
 
Voimia Galla :hug: ! En todellakaan osaa oikein auttaa kun en ole moista kokenut, mutta ehkä sinun kannattaisi yrittää kysyä neuvolasta et onko paikkakunnalla kokoontuvaa porukkaa, jotka ovat olleen vauvan jälkeen masentuneita. Itse tiedän kuitenkin sen verran et toiset äidit antavat parhaan tuen asiaan. Jos tuo ei auta niin kokeile lääkityksen jatkoa. Ehkä se ei vaikuta kuten aikaisemmin. Ala kuitenkin hakea apua nyt heti ennen kuin vajoat liian alas :heart:

Täällä on tosiaan hankittu jo vauvakirja ja täytetykkin kovasti =) . Tai mulla oli raskauden aikana sellainen raskauskirja ja nyt täyttelen sitten vauvakirjaa. Meillä nuo isommat tytöt tykkää kovasti lukea ja tietää omasta vauva-ajastaan niin niitä on sitten kateltu. Aloitin myös esikoisen loppuraskauden aikana kirjoittamaan päiväkirjaa lapsille. Muiden lasten synnyttyä ovat he tulleet vain tarinan jatkoksi. Niitä on todella ihana lukea. Ajattelin et annan sen tytöille luettevaksi sitten kun alkavat itse odottamaan esikoisiaan. Ehdin/Jaksan kirjoittaa ehkä noin 2 kertaa puolessa vuodessa.

Täällä on kans aika zombi muumimamma. Meillä on pikkuneiti tankannut nyt kaksi yötä niin et syö 1,5 tunnin välein ELI yöt on tosi katkonaisia. Tai ei se edes syö kun haluaa tissin suuhun TAI leuan alle niin tietää et äiskä on lähellä. Ehkä nyt ollut jotain tankkausta tai läheisyyskautta. Eilen kyllä päivällä nukkui hyvin ja vielä illallakin. Siinä sitten miehen kans jännättiin et nukkuuko yötä mut nukkuihan tuo SIIS tissi suussa TAI leuan alla.

Nyt pitää tehdä jotain muuta kuin istua koneella, joten heippa taas kaikki!

 
Gallalle :hug: :hug: :hug: Keskustele tuntemuksistasi ehdottomasti neuvolassa! Ja vaadi apua itsellesi, nyt kun vielä ymmärrät tilanteesi. Älä anna mennä liian pitkälle.
Minulla oli samanmoisia tuntemuksia nelosen kohdalla. Olin todella väsynyt, kun yöt valvottiin läpeensä. Miehen vanhemmat hengitti niskaan ja miehen ex teki temppujaan poikansa kanssa. Lisäksi koitin epätoivoisesti järjestää meidän häitä (pieni vauva + hääjärjestelyt on kyllä täysi kaaos ) . Saatoin parahtaa itkemään ihan missä vain ja ihan ilman syytä. Olo oli kamala. Kukaan ei oikeen uskonut mun todellista oloa. Pidinhän kodin järjestyksessä, lapset kauniisti puettuina ja siisteinä sekä itseni. Jälkeenpäin musta tuntuu että sekin oli vaan suorittamista kaikki, ettei kukaan leimaisi hulluksi. Vauvan ollessa n. 5-6 kk:tta alkoi helpottaa vasta kunnolla. Ilman siis lääkityksiä.

Ja cb:lle SUURET KIITOKSET SÄNGYN KÄÄNTÖ VINKISTÄ! Täällä on NUKUTTU!! :) Olen kuin uusi ihminen!
Ei millään pahalla mutta vinkki tuntui aluksi ihan hassulle, että miten tuollainen voisi toimia?! Ajattelin kuitenkin kokeilla ja tosiaan toimii! Meillä nukuttiin koko yö vain syötöille heräten ja vauva nukkuu edelleen!
Meillä meni ihan järjettömäksi nuo yöt. Toissayönä nukuin vain tunnin. Neitihän on niin kauan tyytyväinen kun valot on olleet yöllä päällä, valvoo ja katselee minua. Heti kun valot olisi sammuttanut alkaa kitinä. Öitä on jonkinaikaa menty siis muutaman tunnin unilla. Uusin juttu oli sitten vielä että todella huonon yön jälkeen neiti päätti kahtena aamuna jäädä hereille ja valvoa päivä kahteen asti, nukkuen vaan muutaman 10min pätkän! Vauva kainalossa täällä siis menty taaperon perässä joka kyllä keksii mitä järjettömimpiä kepposia. Eilen kävi pissillä koiran ruokakupissakin! :eek: :LOL: Eilen mietin jo että jos joku näkis tän elämän täällä, niin miettis varmaan ettei lähemmäs hullujen huonetta voi enää päästä...?! :whistle:

 
gallalle voima :hug: kannattaa hakea apua vaikka neuvolasta. ja yritä puhua miehesi kanssa miltä susta tuntuu. esikoisen aikaan olin minäkin melko väsynyt ja masentunut, eristyin ihan täysin vauvan kanssa kun tuntui etten jaksa edes soittaa kavereille. kaikki tuntui harmaalta ja mietin monesti että tällaista paskaako tämä elämä onkin. vauvan ollessa 4kk asiat parani kun mies palasi armeijasta kotiin...

tisutteluväli on päivin ja öin 2h. illalla on maratontankkaus jonka päätteeksi saatetaan nukkua jopa 3h putkeen.. mut joskus päivisin syö jopa tunnin välein.

ja mikä toi sängynkääntöjuttu on? :wave:

vauvakirjaa en oo vielä käyny ostaa, mutta aion kyllä, niitä on mukava lukea jälkeenpäin. =)

pakkasta taas -17, ei toivoakaan uloslähdöstä. :/ eilen käytiin neuvolassa ja oli vähän tyttö venähtäny! pituus nyt 1kk ikäisenä 56,5cm (51,5 syntyessään) ja paino oli 4676g (3905g) ja pipo 37cm. kävin ostaa samalla reissulla vaapille leikkimaton joululahjaksi. siellä se jo vähän aikaa ihmetteli eilen. =) :heart:

mut nyt kotihommiin kun vauva vetäisi maidot! :wave:

Nunneliini & vaapu 1kk 1pvää
 
gallalle paljon jaksamista ja muille tietysti myös :hug: on hyvä, että tiedostat oman tilanteesi ja myönnät että voimat loppuu. neuvolan tehtävä on ohjata sinut eteenpäin saamaan tarvitsemaasi apua. kerroit että olet just selvinny aiemmista murheista, nyt kun haet hyvissä ajoin apua niin et pääse vajoamaan liian syvälle joten parantuminenkin kestää vähempi aikaa. soita neuvolaan niin saat heti ajan ja pääset purkamaan oloasi =)

tänään sain ekan hymyn :D ihana tunne, onnenitkukin pääsi multa.

paljonko teillä vauvat syö? täällä vaaditaan tunnin välein 100ml, ei mun bosista tollasia määriä tule joten korvikkeet on lisänä meillä. ihan järkky määrä, mutta jos annan vähempi niin huuto alkaa kohta ja hamuaa kaikkea, tutti ei kelpaa montaa sekuntia kun poika tajuaa että sieltä ei mitään tule :whistle: 500g oli paino noussu viikossa. ja vaippa on ihan täynnä pissaa taas seuraavalla syötöllä jos en siis tunnin välein sitä vaihda niin saan sit vaihtaa vaatteetkin. ja käytetään 3-6kg vaippoja, ei pitäs liian pieniä olla. poika nyt 4670g.

päivät menee kyl niin nopsaan et hui, ei ehi juur mitään tekemään ku vaavi pitää kiireisenä, inhottaa ku kämppä on sotkunen, kauppaan ei ehi tai jaksa aina, ruoanlaitosta puhumattakaan, pesukonekkaan ei ole pyöriny moniin päiviin.. :ashamed:

ei jaksa enempää kirjottaa yhellä kädellä, vauva kun on ylläri ylläri sylissä :D

tupuna ja puhis 1kk :heart:
 
Tulin vaan toivottamaan kaikille karhunpentujen äideille ihanaa talvipäivää!

Aurinko paistaa ja mieliala on yhtä valoisa! :D

Iso ryhmähali kaikille, jotka sitä tarvitsevat tai muuten vaan haluavat - erityisesti Gallalle.

thor ja Ida
 
gallalle :hug: ja chiralle :hug:

peggy täälläkin aloitettiin d-tipat 2 viikon iässä.

syömisväli päivällä 2-4tunnin välein, illalla tankkausta 1,5-2 tunnin välein. Yöllä syödään kerran tai kaks.

vauvakirjaa ei vielä ole..

koirista täällä kyllä yritetään kovasti ehtiä käymään koiran kanssa lenkillä ja huomioida ym.. mies vuorotöissä niin pitää hiukan järjestellä.. mut kaikki kyl järjestyy aikanaan.. :)

jei.. jälkivuoto alkaa olee lopuillaan.. :) pientä tuhrua vaan enää.. (ihme asioista sitä kyllä iloitaan :D )kyllä sitä kestikin sen kuukauden päivät..ja tikit taitaa olla sulaneet kans.. mistä sitä tietää onko kaikki?!? :eek:
tytöllä kaikki hyvin.. :) nimeä täällä vielä mietitään ja yritetään päästä yhteisymmärrykseen.. :D

TB ja tyttönen
 
Huomenia tai Päivää kaikille (täällä tuppaa venymään nämä aamut.. ) =)

Paljon voimia ja jaksamisia Gallalle!! :hug:

Täällä syömisväli on päivisin noin kaksi tuntia ja öisin kolmisen tuntia, välillä illalla tankkaa useammin. Minulla on suihkutissit ja maitoa riittäisi jaettavaksi vaikka muille, vauva sitten puklaileekin runsaasti ylimääräistä maitoa pois syöttöjen jälkeen. Öisin ei muutenkaan nukahda aina syöttöjen jälkeen vaan välillä valvotaan parikin tuntia ennenkuin uni tulee.

Vatsavaivat ovat pysyneet melkein kokonaan poissa vyöhyketerapian jälkeen, vaikka vauva aina syödessään imee paljon ilmaa.. Nyt on sitten pulauttelu ja maidon nousu suuhun tullut isoksi ongelmaksi kun aina kun tyttö saa unen päästä kiinni herää siihen kun maito nousee suuhun ja joutuu sitä nieleskelemään. Joku puhui aiemmin täällä että cuplaton olisi aiheuttanut pulauttelua?? Onko muilla kokemusta? Ja onko joku kokeillut cuplatonin lopettamista ja saanut tuloksia? Ajattelin kokeilla tänään etten antaisi lainkaan cuplatonia, toivottavasti ei kostaudu sitten illalla tai yöllä vatsavaivoina!!

Meille kummi osti Mauri Kunnaksen Vauvakirjan ja sitä ollaan täytelty.

Santtu ja Vilma
 
vauvakirja löytyy, ja sitä on hiukan jo täyteltykkin :)

syömisväli meillä on päivisin 3-4 tunnin välein...iltaisin ehkä vähän useammin.

Yöllä meidän vaavi on nyt viikon verran huutanut noin klo 2-5...viime yönä klo 1-5...Koliikkia?
Onko muilla...? Voimat on tosiaan loppu, ja vielä kun ajattelee, että koliikki kestää varmaankin sen 3 k ainakin...Siinä kun vaavi huutaa, niin sitä ei tosiaan saa millään rauhoittumaan :(
Lopulta on nukahtanut aina mun mahan päälle, kun itsekkin jo olen ollut niin poikki etten jaksa enää kävellä ja hyssytellä...
 
Heipparallaa! onpas täällä paljon ikäviä ja rankkoja kokemuksia vauvan kanssa, voimia teille :hug: Itselläni ku menee pienokaisen kanssa tosi hyvin niin ei osaa oikein kuvitella, miten raskasta toisilla on. Eilen kävin pojan kaa jouluostoksilla ja hän tykkäs nukkua koko kauppareissun ajan eli 4 h kaukalossa ku äiti etsi itselleen vaatteita :whistle: Sit valvottiin puoli neljästä yhdeksään illalla ja pikkutirsat otettiin ja tuli uni-itkuraivarit ku oli yliväsyny. viimein ku nukahti puol yhdentoista jälkeen niin nukutiin klo 4 asti ja sit klo 7 ja noustiin ylös ennen yhdeksää. mä saan touhuttua päivällä tai illalla pojan kaa kahdestaan omiakin hommia ku mies on töissä, siivoan, shoppaan, nettailen ym. Koirista Minä kuljetan koiraa lenkillä mukana ja päinvastoin enemmän saa lenkkiä ku aiemmin jolloin kävin boxaamassa ja en ehtiny lenkkeilee ja mies käyttää vain pikkupisuilla. Nyt ku ei ehdi eikä pysty kilpailee käydään päivittäin väh1 h lenkeillä. nyt ku on pakkasia niin otan vaan koiran mukaan lenkille. kävin muuten jo pumpissa ja sitä S:sääkin uskalsin kokeilla eli normaalit kuviot palautuvat, ihanaa!

t schnappy ja poitsu rapiat 5 viikkoa!
 

Yhteistyössä