Heipat pitkästä aikaa :wave: En ole teitä unohtanut, on tämä viimeinen kuukausi ollut sen verran vaiherikas, ettei ole kuulumisia ehtinyt kirjoitella, eikä kuulumisianne lukea :ashamed:
Meille siis syntyi poika 11.11. klo.14:33. Pituutta oli 50cm ja painoa 3150g. Synnytys tapahtui sitten ihan luomuna, en edes ilokaasua ehtinyt saada. Yhdeksän jälkeen aamulla lähdimme sairaalaan verisen vuodon takia, pikku hiljaa avautumista tapahtui, ja loppu menikin sitten salamavauhtia 4cm eteenpäin, silloin lähdettiin saliin. Salissa ehdin olla 20min ja ponnistusvaihe 3min!! Jäi anestesialääkäriltäkin spinaalit piikkiin vaikka kuinka nopeasti yritti toimia
Minä sain synnytyken jälkeisenä päivänä kaksi pinnallista laskimotukosta (kuten pelkäsinkin), toinen pienempi on reidessä ja isompi (kämmenen kokoinen tukos) pohkeessa. Onneksi tiesin heti vaatia hepariinihoidon ja marevan lääkitysen tilanteen rauhoittamiseksi. Eli nyt syödään sitten verenohennuslääkitystä kolme kuukautta kuten viime synnytyksenkin jälkeen. Synnyttämään mennessä mulla oli verenpaineet 192/122, niitä sitten laskettiin lääkityksellä ennen synnytystä, ja alapaine on synnytysen jälkeenkin heilunut siellä 100 tietämillä, jonka takia lääkitystä lisättiin, mutta nyt onneksi tilanne alkaa normalisoitua.
Kotiin meidän piti päästä pari päivää synnytyksen jälkeen, oltiin jo lähdössä kotiin (poika turvaistuimessa, jne) kun meidät käskettiinkin jäädä vielä seuraavaan päivään. Kotiinlähtötarkastuksessa lastenlääkäri kiinnitti huomiota pojan kiveksissä oleviin "tummentumiin", voi kuulemma viitata lisämunuaisvikaan. Pojalta otettiin verinäyte päästä ja siinä todettiin kalium arvon olevan 0,1 alle sallitun raja-arvon jonka takia seuraavana päivänä piti ottaa uusi näyte. No, se sitten otettiin ja tulos oli sama, saimme kuitenkin lähteä kotiin, mutta meidän piti mennä takaisin sairaalaan seuraavalla viikolla kun poika oli yhden viikon ja yhden päivän ikäinen. Silloin otettiin uusi näyte ja onneksi kalium arvo oli korjaantunut ja lisämunuaiskoekin oli normaali, joten enää sitä ei tarvitse seurata. Pojalla siis on vain tummaa pigmenttiä kiveksissä.
Poika siis voi hyvin, mutta äiti ei
Jälkivuotoa mulla ei ollut juuri nimeksikään ja alapää parani todella nopeasti, KUNNES kaksi viikkoa sitten aloin vuotamaan ihan kirkasta verta. Ihan kun olis runsaat kuukautiset olleet, lisäksi menkkamaisia kipuja oli/on vatsalla. Tk lääkäri ei oikein osannut sanoa mitään, käski seurailla tilannetta. Itsenäisyyspäivänä vuodon vaan lisäännyttyä menin terveyskeskuksen päivystyken kautta Taysiin synnytysvastaanotolle, siellä sitten gyne ultrasi ja totesi, että kohdussa ei mitään selvää istukan palaa ole mutta jotain "höttöä" kuitenkin ja verta ja hyytymiä, ei kuitenkaan onneksi mitään tulehdusta. Sain kotiin cytotec tabletteja, eli lääkkeellistä tyhjennystä kokeiltiin. Gyne käski tulla parin päivän päästä takaisin jos ei tilanne helpota, niin tehdään kaavinta. Otin tabletit ja tulin todella kipeäksi, vuotoa tuli enemmän, mutta muutamaa pientä hyytymää lukuunottamatta ei mitään. Vuoto ei ottanut helpottaakseen joten pojan kanssa suunnistettiin Taysiin synnytysvastaanottoon. Taas ultrattiin ja sama oli löydös, mutta tämä gyne oli sitä mieltä, että ei vielä kaavita, vaan seurataan... eli tässä sitä nyt sitten seuraillaan, edelleen kirkasta veristä vuotoa on niin kuin kuukautiset ja alavatsaa jomottaa..... varmaan siis minun tuurillani olen kaavinnassa jouluna....
Tässä nyt tällainen pikaselostus meidän kuluneesta kuukaudesta, jatkan lisää paremmalla ajalla meidän arjen kuulumisilla ja yritän kiriä teidän kuulumiset ajantasalle mahdollisimman pian. Nyt pitää kiirehtää, tissibaaria huudellaan paikalle.
Jaksamisia kaikille ja hyvää joulun odotusta.
jennula ja poju 1kk3pv