Maalismussukat - syntyneet

Flower again :wave:

Ei mulla muuta

Taas niiiin paljon ois juttuja, mutta luen myöhemmin. Mun kaveri lähti äsken vasta kun tuli käväseen tuossa neljän aikoihin, mutta olipa kivaa!

 

voi kaana hahahhaa mä en meinannu edes illal yhdeksältä enää pysyy hereillä pelattiin pari tuntia lautapeliä muksujen kans ja mä olin tietty häviöllä, jo pojat alko ramasee. loppupeleissä simahdin sohvalle lasten mentyy nukkumaan. mies mus siirsi siitä yhdentoista maissa

varjoainekuvaus meni alle tunnissa puol yhdeksän olin ilmoittautumassa ja puol kymmenen jo takas autossa lähdössä kotiin. vauva oli oma tyyni itsensä vaikka pestiin ja ronkittiin. puuduteainetta värkkiin ja sit ne koitti mut eihän siit mitää tullu, löyty uus ongelma: häpyhuulet oli liimaantuneet kiinni!
siinäkään vaiheessa ei vauva rimpuillu eikä mitään, kellotteli pedillä ja jokelteli ja katteli leluja. saatiin lääkäri sondaamaan toosa auki, ja ei edes verta tullut. sit kun homma oli melkeen valmis, kärsivällisyys vartin makaamiseen loppui et jos ei tota sondaamista ois tarvinnu odottaa, ois juttu ollu läpiheittämällä ohi.
siinä tartti muutama sekunti pitää tiukasti kiinni, mistä neito ei tietenkää tykänny.
sit kipitettiin kuvauskoneeseen, ja leluja oli sielläkin mitkä kiinnosti enemmän kuin toimenpide.
hoitajat totesi, et hämmästyttävän rauhallinen, mutta koska äiti ei ole hermoissaan ja jännittynyt, se viestii lapsellekin ettei ole mitään syytä pelätä tms. no mä en hermoillukaan, mitäs siinä sen kummempia. kyllä ne enemmän noista jutuista tietää kuin minä.
tulokset meille sit soitetaan ens kuun alussa.
keikka oli nopea, eikä tosiaan mitään rauhottavia tarvinnu ees ajatella sanoivat kun kysyin et antaako ne, niin et ei näin vauvoille edes heillä anneta. on niin pieniä semmosille aineille.
eikä kyseiseen toimenpiteeseen edes nukuteta! mitä sekin mun yksi tuttu sanoi et se hänen lapselle tehtiin niin ....

jees, mistäs tääl oli höpisty...

kylässä kieltämiset tms no mä kyllä kiellän jos ite arvioin et ei saa koskea. mutta monesti oon kysyny talon väeltä että mitä he tykkää, ja et jos näkeevät lapsen koskevan mihin ei haluta, tai esim menevän huoneeseen mihin ei haluta, niin sanoovat. hyvähän ne on heti selvittää mitkä rajat on, niin ei tartte selän takana sit puhua.

lempivärit sininen ei sit ole mun juttu lainkaan meillä on aika paljon valkoista, harmaata, ruskeaa. makkari on musta/hopea sävytteinen. valkoistakin. tehoste-väreinä tällä hetkellä keittiön ja olohuoneen osalla vähän turkoosia ja tippa oranssia. ruskean kanssa natsaa hyvin. mä teen ite verhot sun muut, aina kun inspiraatio iskee, ja se iskee kohtuu-usein
meille tulossa keittiön ja olohuoneen laajennos tässä talven aikana, joten enää ennen sen valmistumista en uusia verhoja mieti. tulee myös vähintään 8 hengen ruokapöytä, joten vihdoin mahtuu perhe ja vieraat samaan aikaan pöydän ääreen

sisustaminen on ihanaa, pikanttina lisänä miehen ite nikkaroimuia lamppuja esim raastimesta, vanhan auton nopeusmittarista, tai vanhasta lankapuhelimesta. näitä on sit kiva sytytellä tunnelmaa tuomaan

nyt aamutoimiin nukuin pitkään, jopa kahdeksaan

 

ja vaatteissa, musta.... tosin nyt se menee jo niin et auto, koira, vaunut.... kaikki mustia
makkarissa metallican solistin taulu... siihen ihastuin jo ekaa kertaa täällä käydessä...
piristeenä kyllä voi käyttää vaikka mitä värejä. musta on niin tuttu ja turvallinen vaatetuksessa, niissä viihdyn
mukavaa lauantaita kaikille, nyt mä korkkasin ansaitun oluen, huoneen lämpimän se on niin paras!!!

 

Heips!

Flower: tosi kivoja nuo miehesi keksinnöt, aika idearikas ihminen taitaa olla Ja kiva kun vauvan kanssa kaikki meni tutkimuksissa suht helposti.

Vähän aikaa takaperin oli uutisissakin jotain juttua, kun vanhoista ideoista tehdään jotain uutta vähän samaan malliin kun nuo lamput. Musta ihan kiva, että aletaan sitä vanhaa jo olemassa olevaakin roinaa hyödyntämään

Heh, mä en edes kehtaa kyllä selittää millanen miehen kämppä oli kun tavattiin... noin sisustuksen suhteen, huhuhuh! Eli minulla on kyllä meillä ihan vapaat kädet, mies sitten auttaa minkä pystyy Ja kyllä meiltäkin löytyy siis mukeja joka lähtöön, on kertynyt kaiken maailman maailman paras isä/äiti, mainosmukeja, made in china ja lapsethan rakastaa kaikkiä näitä + niitä muumimukeja Meillä on keittiö kodin sydän. Viime jouluna oli kuusikin keittiössä ja se oli kyllä ihana

Sininen väri: mulla oli joskus sininen kausi, siitä on jo monta vuotta kyllä. Nykyjään helposti laitan kaikki pinnan tosi vaaleiksi, yleensä valkoiseksi ja kankailla/kynttilöillä jotain väriläiskiä sitten sinne tänne.

Meillä vauva alkanut nyt nousemaan jalkapohjien varaan jos vaan jostain ylhäältä saa otettua otteen. Siinä yleensä sitten varpustelee kunnes alkaa huutamaan, kun ei voimat ilmeisesti riitä laskeutumaan tai sitten ei vaan ymmärrä enää miten siitä pääsee pois Paljon enempi nyt myös puhetta alkanut tulemaan ja kovasti selittää ihan miltein koko ajan kun vaan hereillä on, "tätätätätät, ätätätätät", sitten alkanut ruuan kanssa "pöristeleen" , mikä ei ole ainakaan näin siivousmielessä kivaa

Jaahas nyt hommiin... meillä nää viikonloput tuntuu menevän aina ihan eri rytmiin kun arki, kun äitiä laiskottaa

Mindi83

 

kiva juttu flower kun tutkimuksissa meni hyvin, toivotaan että vastauksetkin olis hyvät, sitten kun tulevat!

Sisustuksesta vielä... Minä en pidä hienona sisustuksena sellaista nykypäivän tyyliä, mitä on lähes kaikilla ja sisustuslehdet pullollaan. Harvoin näkee ihan oikeasti kekseliäästi ja taitavasti sisustetun kodin, persoonallisuus kunniaan. Visuaalinen silmä mulla on kuulemma hyvä ja olen luonteeltani aika taiteellinen mutta sisustus ei vaan kiinnosta. Koin jokusia vuosia sitten, sanotaanko vaikka näin, henkisen heräämisen... Silloin päätin etten palvo enää materiaa päivääkään, sen sijaan oon keskittynyt oman itseni ihmisyyden parantamiseen ja henkisiin asioihin. Siksikään minä en osaa arvostaa oikein mitään tavaraa mitenkään erikoisemmaksi kun toista tavaraa.

Kuinka teillä on viikonloppu sujunut?
Meillä ollut ihan tavallinen, kynttilöitä, ratsastusta ja herkkujen syömistä opcorn:

Ld, miten röökilakon kanssa menee?
Kuinkas flowerin kuntoilu/painonpudotus?

Minä sain oman painon nostettua 61 kiloon, jee! Luulis tällä mässäämisellä siinä pysyvänkin. vaikka kiloissa ei ole nyt lähtenyt painoa enää liiaksi niin näköjään senteissä lähtee. 2 viikkoa sitten ostin kirppikseltä sovittamatta farkut ja ne ahdisti ja kiristi. Eilen samat housut sujahti jalkaan kevyesti ja vyötärö oli jopa reilu...

 

v ei konttaa eikä oikein mainittavasti edes ryömi, mutta on seisonut tukea vasten jostain 3kk ikäisestä. edellisellä nlalääkärikäynnillä lääkäri totesi että 8kk tää tyttö juoksee, ja olin jo unohtanut asian..v 7kk 3pv käveli just huoneen poikki kun piti käsistä kiinni. että jep, kohta ollaan pulassa
eilen kävin puntarilla illalla kun oltiin lähdössä tyttöjen kanssa ulos. vielä 5kg jäljellä, ja aamupainosta vähissä vaatteissahan tuo pitäisi mittailla joten ehkä vähän vielä saisi miinustaa.

 

painon pudotus sen kolme kiloa on saanu pois, ja siinä on kolmisen viikkoa pysynykkin. oon kohta kaks viikkoa ollu ite flunssassa, en oo jaksanu ees lenkille kunnolla. eikä se kipeenä oo järkevääkään. edelleen tuijotan mitä suuhuni tungen, karkkipäivä pitää, samoin muu herkkulakko. jos tässä paranis niin sit taas jaksais lähtee salille sun muuta ... vielä on pudotettavaa, mutta en mä siitä mitään ressii ota. lähtökohtaisesti yritän vain syödä oikein. ja välttää tiettyjä juttuja, juoda kovasti vettä.

kyl onkin itestä veto pois... huh huh... taidan oikaista lattialle vauvan viereen...

 

Hei vaan kaikki :wave:

Itse olen tuolla huhtikuisissa, mutta teidänkin porukan juttuja käyn lukemassa. Haluan vain sanoa, että teillä on niin mukava elämänmakuinen pino kasassa =) Avoimesti puhutaan kaikennäköisistä asioista ja erilaiset ihmiset kommentteineen mahtuvat porukkaanne. Tarkoitan, että asioista puhutaan oikeilla nimillä ja hyväksytään erilaiset mielipiteet. Purnaustakin syntyy, mutta niinhän se menee elävässä elämässäkin. Tiivis porukka teillä kasassa =) Itsekin pidän siitä, että kaikesta voi puhua avoimesti.

Ei ole tarkoitus olla urkkimassa teidän juttuja, mutta niin mukavasti kirjoittelette, että välillä kiva käydä kurkaamassa =)

T: syyslaulu huhtikuisista :wave:

 

Viikonloppu vierähti taas tosi nopeesti. Eilinen meni lähinnä perus arkijuttuja tehdessä ja tänään oltiin kyläilemässä koko päivä. Oli vaan automatkaa jonkin verran kyläpaikkoihin, eikä poitsu oikein viihtynyt uudessa istuimessa (kaukalosta ollaan nyt siirrytty pois, koska meni niin ahtaaksi), niin tuli sitten laulettua kaikki muskarilaulut pariin otteeseen läpi poikaa viihdyttäessä. Muutenkin tänään ollut rytmi sekaisin pojalla heti aamusta lähtien, syönyt huonosti, nukkunut päikkäreitä miten sattuu ja kitissyt tavallista enempi. Saas nähdä, onko uusia hampaita tulossa, vai mikä oli.

Huomenna alkaa kuntoilu. Nyt kun mies on jonkin aikaa kotona, niin pääsen taas pitkästä aikaa jumpalle. Tavoitteena on käydä 2-3 kertaa viikossa. Mitkään painon pudotus asiat ei ole mielessä, vaan ihan oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin takia aion varata aikaa salilla käymiseen. Oon myös päättänyt, että katson vähemmän telkkaria, niin ehkäpä saisin illalla jotain aikaiseksi pojan mentyä nukkumaan. Josko alkaisin vaikka niitä isoäidinneliöitä virkkailemaan. =)

Sisustamisesta Kolmisen vuotta sitten, kun muutettiin nykyiseen asuntoon, niin laitettiin sisustus aikalailla uusiksi. Huonekaluissa on paljon tummanruskeaa. Verhoissa on sitten punaista, harmaata ja vihreää huoneesta riippuen. Olkkari on meidän kodin sydän ja erityisesti iso löhösohva. Vaikka tummista sävyistä tykkäänkin, niin jos nyt lähtisin kotia sisustamaan, niin suosisin enemmän valkoista huonekaluissa. Astiastot on meillä pääsääntöisesti valkoista ja niihin kaipaisin enemmän väriä, mutta toisaalta musta ei ole järkeä lähteä astiastoa uusimaan, jos edellinen on täysin ehjä ja toimiva.

Poitsu on oppinut vilkuttamaan. =) Jos laulan hänelle yhtä muskarilaulua, jossa kuuluu vilkuttaa, niin hän katsoo omia sormiaan ja niitä heiluttelee. Niin söpöä!! :heart:

Voimia alkavaan viikkoon toivottelee

Marni ja Hymypoika 7 kk

 

syyslaulu hei kiva kun kävit kyläilees mukavaa että joku myös sanoo mielipteensä meidän höpötyksistä, kiva! Täytyypä tehdä vastavierailu kunhan ehtii

marni ja vauvan rytmi mä huomaan omassa lapsessani sen, että jos päivä on ollu vilkas, ja erityisesti erilainen kuin normi-arki, on seuraava päivä vähän hankala hänellä. Tai meillä vaikuttaa välittömästi se, miten edellinen päivä on mennyt. Ja vallankin jos on tullut oltua paljon liikenteessä niin tekee levottoman seuraavan päivän.

sisustus meillä on vanha talo, siispä tykätään et jotkut jutut on kans vanhoja. mutta on meillä sit jotain uuttakin. niin että sopiivat keskenään. Mies todellakin tykkää desingista, joku sohvakin on semmonen mistä se tykkäis, mut mä en.... Nukkumatti-lamppu on vauvalla, se on kaiketi ainoa mitä tommosen tyylistä meillä on. Tietoutta isännällä riittää, se on aina tykänny seurata hintoja noiden kohdalla. Mä ite oon ihmetelly lähinnä sitä, et joku MUOVI-härpäke maksaa useita satoja!!! Ja mihin semmosen valtavan tupla-kuplanki laittais
Ei onneks tule riitoja näistä makuasioista..

miehen keksinnöt ni hän on kyllä tosi lahjakas, isäänsä tullut. kädentaitajia molemmat, äärettömän hyviä piirtämäänkin. ja keksinyt näitä lamppujaan jo parikin vuotta, hassua et niistä tuli se ohjelma hiljakkoin. Ohjelma siitä mitä yks on tehny jo aika päivät sitten
Ideoita sillä on vaikka ja kuinka, aika ei tahdo riittää. Palkkatyö sotkee pahasti Mutta näin meille tulee mittatilaustyönä puusepän tekemät portaat eteiseen... Kamalan kalliit ois jos ite maksais.... onneks on kaks ihmistä ketä osaa ne ite tehdä
Mut näitä ideoiden toteutumisia on äärettömän kiva seurata ite. Nähdä myös kuinka he ite nauttivat tekemisistään. Silloin tietää että se ihminen ite todella tykkää työstään.

kaveriperhe kerran osti talon. sitten ne sisusti. Arvatkaa, mikä mun ilme oli, kun mentiin sisään ni olohuoneen sisustus oli suoraan ikean kuvaston yks aukeama ei voi OLLA totta!!! no, on siinä toisaalta se, et jos ei itellä ole silmää eikä ideoita, niin sen kuvaston mukaan sitten vaan
Meillä on oma persoonallinen, ajaton tyyli. tai niin mä ainaki kuvittelen
Lähinnä semmónen et on kiva olla kotona.
Lause, köyhän ei ole varaa ostaa halpaa, pitää kyllä paikkansa!!!! ennen luulin et se olis toisinpäin kannattavaa, mutta eipä ole ei...

mä aion tänään siivota koko talon. viikonloppuna saatiin tavaroita niille kuuluville paikoille, ja heitin kylmästi vaatteita roskiin, omiani lähinnä, mitä en ole pitkiin aikoihin pitäny. nyt mahtuu kaappiin taas uusia
hahaha, ostan tosi harvoin, mutta vaatteet, kengät ja ruoka... ne on oltava aina kunnossa. siis vaikka kuinka tiukkaa oiski. ni siistit kamppeet on löydyttävä. Tilasinki sitte netistä vaikka mitä, katotaa millon tuleevat, ja onko ees sopivia.. mutta siis tänään on siivouspäivä, flunssan rajoissa silti... ja oh ehdittävä huilaamaankin. kummasti se on niin et aamut on hyviä, iltaa kohti alkaa sit hyytymään....

mukavaa uutta viikkoa, se on pian jo marraskuu

 

hyppykiikku AIVAN HITTI hienosti pompitaan, jalkapohja kokonaan lattiassa :wave: pöristelee ja kiljuu ja pyörii ...eli kuuden euron kirppari-löytö sai paikkansa meidän oviaukosta

 

Heips!

Syyslaulu: kiva kun kävit :wave: Oon samaa mieltä sun kanssa

Vähän kyllä hiljentynyt, mutta eipä kait se ihme kun on tätä pikkuväkeä osalla enemmänkin. Aika hyvin kerkeen itse näissä aamupäivissä kirjoitteleen, mulla tapana kanssa lukea nuo uutiset aamuisin. Ja iltaisin lopettaa kymmenen uutisiin... joo voi vitsit, mä olen vanha ja väsynyt

No joo, siis meidänkin sisustus on ihan meitä varten ja eihän siitä välttämättä ketään muu tykkää Mutta näinhän sen pitääkin olla.

Flower: siitä vaan tukemaan miestä osa-aika suunnittelijaksi

Kuntoilu: no ihan normaalisti olen elämistä jatkanut ja eilen kävin puntarilla anopilla, 55,2 kg. Eli ihan samoissa mitoissa miltein kuin ennenkin raskautta, siinä mä suurinpiirtein olen jo monta vuotta pysynyt jos en raskaana ole ollut, ja eipä kyllä muuttua vaikka söisin hevosen

Esikoinen on alkanut viihdyttämään meidän vauvaa, pitämällä laulu ja satutunteja Hauskaa puuhaa on! Ja vauvahan on aina ihan innosta soikeena!

Hyppykiikku: no pitäiskö munkin se sittenkin jostain etsiä. Esikoinen kyllä tosiaan viihtyi siinä. Onko toi oviaukko kohta yhtään ahdas, ei pääse osumaan sivuille? Meillä siis ois tuossa yhdessä oviaukossa valmiina tuollaset koukut joihin sen ehkä sais...

Mindi83

 

Meillä ei juuri sisustella. Hankin semmosia tavaroita joista tykkään ja joihin on varaa, mutta hyvin tavallista meillä on. Semmosta mistä minä tykkään. Ja minulle on ihan sama minkälaista toisten kotona on, jos joku tykkää Ikean esimerkkisisutuksesta ja täsmälleen samanlaisen itselleen tahtoo, niin minusta se ei ole mitenkään huvittavaa. Kukin tekee tavallaan. Tiedän monia jotka mielestään sisustaa hyvin ja minun mielestäni ei, että makuasioita nämä on. Kumpikaan ei ole toista enempää oikeassa tai väärässä.

En muista olenko kertonut kokemuksia vauvauinnista, mutta kerron nyt. Sori jos menee kertaukseksi! Eli tykätään todella paljon! Vauva läiskyttää vettä siellä, nauraa, nautiskelee ja niin teen minäkin. Olen tosi iloinen että harrastuksen aloitimme ja tuo tuo harrastus kyllä turvallisuuden tunnetta ensi kesää ja mökkeilyä ajatellen. Vaikka lapsi tulee olemaan rannassa aina valvonnan alla ja pelastusliivissä, niin silti on hyvä tietää, että lapsi osaa pidättää hengitystä jos veteen joutuu. Toivottavasti taitoja ei kuitenkaan tarvita koskaan.

Me etsitään edelleen omaa taloa. Ärsyttää ihan sikana ettei ole löydetty vieläkään, en jaksaisi yhtään tätä kerrostaloasumista. Onhan tämä helppoa toki, mutta se on ainoa positiivinen seikka. Eniten vituttaa jos ollaan ulkona ja vauva nukahtaa vaunuihin, siinähän sitten joko hengataan kaksi tuntia pihalla (tai kuinka kauan se nyt sit nukkuukaan) tai sitten otetaan vauva vaunusta, kiikutetaan se sisälle, riisutaan, laitetaan omaan sänkyyn, todetaan vauvan olevan täysin hereillä, puetaan se uudestaan jotta voidaan mennä yhdessä pakkaamaan alaovelle jätetyt vaunut autoon. Tai sitten otetaan vauva vaunuista, laitetaan se siksi aikaa autoistuimeen jotta vaunut saa pakattua autoon, otetaan se autoistuimesta, viedään sisään, todetaan taas, että hereillä on ja ärsyynnytään lisää. Ja kaiken tämän ruljanssin mukana kulkee koira jota myös pitää kuljetella mukana.

Joskus harvoin saan vauvan tuotua sisään niin että hän ei herää ja saan hänet jatkamaan unia omassa sängyssä. Mutta harvoin. Siksi vaunuilu on jäänyt suht vähälle. Enemmän mennään Manducalla mutta kun alkaa ilmat kylmenemään olisi vaunut kivempi. Ja me siis pidetään vaunuja autossa koska rappukäytävässä ei saa pitää, pihalle en uskalla jättää, pyöräkellari on täysi ja useamman oven takana kuin auto ja sisälle ei mahdu enkä edes niitä noita rappusia pitkin yksin sisään saisi, tai saisin jos ois pakko mutta liian hankalaa. Ja hissiä ei ole. Ja koska reissataan aika paljon autolla on helpointa, että vaunut on aina autossa.

Mutta voi jos asuis omakotitalossa, tulis vaunulenkiltä ja jättäisi lapsen vaunuun pihalle nukkumaan! Aina kun olen vanhempieni luona käymässä niin nautin tuosta osuudesta täysin sydämin!

 

escape eikö teillä ole parveketta? meinaan, mulla oli aikoinaan parvekevaunut erikseen, joita ei tarvinnu hilata ees taas. vauva sais rauhassa nukkua unensa ulkona, ja saa ite touhuta kotijuttuja tai vaikka vaan nukkua sen aikaa ite asuin sillon kans hissittömässä talossa, ja taaperon ja vauvan kanssa liikuin. en kokenu kovin hankalaksi, kun oli nuo toiset kärryt. suosittelen

toisten sisustus no en kyllä näe siinä ite mitään hohtoa, et laitetaan koti täsmälleen jonkun kuvaston mukaan, OIKEASTI, JOKA tavara juuri niillä paikoilla kuin kuvastossa. tottakai jokainen tyylillään, mutta en ole ikinä vastaavaan törmänny... erilaisia vinkkejä on kiva kokeilla ite käytäntöön, se on mun nähdäkseni kuitenki eri asia kuin em.

 

Hehei!

Viikonloppu hurahti ohi vauhdilla! Lauantaina sain ystäviä kylään ja vietimme ihanan illan herkutellen ja keskustellen myöhään yöhön. Sunnuntaina tuli sukulaisia kylään ja vipinää riitti silloinkin. Nyt taas kahdestaan pojan kanssa ja hiljaiselta tuntuu asunto.

Escape, meillä on aivan sama juttu! Asumme luhtitalossa kolmannessa kerroksessa, jossa ei ole hissiä. "Vaunukiskot" on portaissa, vaan ovat todella huonot ja niin jyrkät, että en todellakaan ole uskaltanut edes testata. Enkä ole kenenkään koskaan nähnyt niitä käyttävän. Minä siis yleensä kävelen koko pojan päikkäreiden ajan jos vaunuillen ulos lähdetään. Muutaman kerran kun en jaksanut enää kävellä luin pihassa lehteä Useimmiten poika herää jos alan kantaa sisälle, pari kertaa vain saanut herättämättä kannettua. Mekin etsitään uutta kotia ja odotan myös innolla että pojan voisi jättää pihalle vaunuissa nukkumaan. Tsemppiä uuden kodin etsintään teille!

Meillä on viime aikoina yöt olleet todella levottomia. Jokohan tulisi hammasta?! Saapa nähdä. Viime yönä taas vaippa falskasi ja vauva huusi märkää oloaan. Nyt on kokoa isompia vaippoja ostettuna ja ensi yöstä alkaen testataan niitä. Jospa pitäisi paremmin kuivana.

Pari päivää sitten meihin iski nuha, poikaan ja minuun. Inhottavaa, mutta ei onneksi ole ollut kovin pahana pojalla. Toivottavasti päästään näin vähällä! Ensimmäistä kertaa poika sairastaa mitään elämänsä aikana, ja itsekin pitkästä pitkästä aikaa kipeänä.

Meidän poika ei edelleenkään ryömi eteenpäin saati konttaa tai nouse ylös. Hampaita ei ole, ja ääntelykin on edelleen vokaaliää-ää-ää-ääntelyä. Silmin nähtävää tai korvin kuultavaa kehitystä näillä alueilla ei siis ole tapahtunut viime aikoina, mutta en ole huolissani. Katsotaan milloin taas edetään näissä asioissa.

Terkkuja Syyslaululle huhtikuisiin!

Nyt siivoilemaan viikonloppuvieraiden jälkiä! Kivaa viikkoa kaikille!

 

On meillä parveke ja siellä parvekevaunut (vuodelta 1973, turkoosit Orat ), mutta meillä on lasitettu parveke etelään joten siellä on ollut aika hot kun aurinko on paistanut. Tai no nyt siellä alkaa varmaan olemaan viileämpää ja onhan tässä ollut auringottomia päiviä vaikka kuinka. Eli ehkä vois kokeilla jos sais sinne siirrettyä vaunuista. Jotenkin se vaan on tuntunut hankalalta, en tiedä miksi. Mutta hyvä kun muistutit, pitää nyt alkaa koklailla.

Muuten nukutan vauvan sisällä ja nukkuukin sisällä tosi hyvin. Tahdon vaan itse ulkoilla ja koira tarvii ulkoilua ja aina ei pysty ajoittaa siten, että vauva nukkuu koko ulkoilun ajan tai että se nukahtaa vasta kun tullaan sisälle. Tonne partsille en ole sitä juuri nukuttanut kun se nukahtaa niin hyvin sänkyyn. Mutta kokeilen tuonne partsille siirtoa joku kerta jos se ei niin helposti heräis ku ei tarvis riisua.

 

Mä tykkään sisustella, vaikka ostankin kaikkea tosi harkiten ja piiiiiitkällä tähtäimellä. En ole sen sortin ihminen, joka tykkää nopealla aikavälillä muuttaa ihan kaikki. Mieluummin ostan arvokkaampaa, ajattomampaa huonekalua tavaraa, jotka voisivat hyvässä lykyssä olla ikuisia. Arvostan vanhaa ja ostan myös uusvanhaa nyt, kun ei pääse metsästelemään niin helposti oikeasti vanhaa.

Meillä on vanha puutalo, joka ollaan rempattu omin voimin viimeistä neliösenttiä myöden. Ollaan kunnioitettu talon henkeä perinnerakentamisen tyyliin. Kaikki aitoa materiaalia, pääasiassa puuta, jokaikistä listaa myöten. Paperitapetitkin laitettiin vesi-vehnäjauho-liisterillä seinään. Ollaan siis aika idealisteja vanhan säilyttäjiä. Ei kannateta mitään keinomatskuja, kuten muovia, laminaattia tms. Sopii jonnekin muualle, muttei tänne. Ja nää on niin makuasioita, totta. Nyt sitten suunnitellaan isoa laajennusta, jossa löytyy haastetta, että saisi sovitettua nätisti vanhaan osaan. Mies onneksi osaa piirtää ja suunnitella tuon itse, joten ei tarvita arkkitehteja tms. Osaisi myös tehdäkin, mutta tässä elämäntilanteessa on otettava ulkopuolinen apu vastaan.

escape: mäkin alussa tein tuota vauvan ulos lenkitystä ja sitten otin sisälle nukkumaan lenkin jälkeen kesken unien, kun ei ollut vielä rutiinia tuohon ulosjättämiseen. Mulla oli ja on edelleenkin sellainen koppa (nyt pussi), jossa on kahvat. Vaunun ratasosa vain autotalliin (tai autoon) ja kannoin vauvan pussissa sisälle. Sitten avasin vetskarin pussista ja haalarista, ettei tullut kuuma. Tätä en usein tehnyt, kun siirryttiin sitten nukkumaan kokonaan ulos päikkäreitä. Meillä vaati myös tuon siirtämisen kopassa/pussissa, sylissä olisi myös herännyt. Jospa pääset parvekkelle, kun ilmat kylmenevät. Mä olen ajatellut ulkoilla vauva Manducassa mun raskausaikaisen toppatakin sisällä.

Meillä on perjantaina ihanat lasten (ja samalla aikuistenkin) Halloween-juhlat tulossa. Viime vuonna oli sama juttu, joten ehkä tästä tulee perinne. Neljä perhettä tässä meidän naapurustossa pukeudutaan ja pidetään kemut. Lapset oli viimekin vuonna ihan tohkeissaan. Esikoisella oli sellainen hauska mehiläispuku. Nyt päätettiin pojan kanssa, että lähdetään käymään Punanaamiossa ja ostetaan kummallekin lapsukaiselle jotkut hauskat puvut. Vauvoille oli ihania leppäkerttuhattuja ja -kuolalappuja. Mä tykkään satsata kaikkeen tällaseen, vaikka niillä ei sitten käyttöä myöhemmin paljon olekaan. Kaikki rekvisiitta voidaan kuitenkin ottaa tulevina vuosina + vappuina yms. käyttöön kuitenkin. Mitähän sitä itselle ja isännälle keksis. Kun mies katto noita Punanaamion sivuja, niin se totes, että haluais olla "Borat", vois mennä sitten samassa asussa kesällä rannallekin. Justjust.

 

sisustus: Me tykätään väreistä ja aikas värikästä täällä onkin. yksi huone kirkkaan vihreä, sit kanervan värinen ja kirkkaan sininen. Itse ostelen pikkuhiljaa "laatu" tavaraa, kuten iittalaa, marimekkoa jne. mut ihan tokmanninkin tavaraa löytyy.
Mä inhoan sinistä väriä, mut tällä hetkellä mun lemppari huone on tuo sininen. mulle tule kesäinen olo siitä huoneesta.
Tällä viikolla pitäs mennä etsiin sohvaa ja mekanismituolia miehelle.
siskon mies oli kehunut kotonaan et meillä kodikasta ja kiva kun kaikki ei ole luotisuorassa, kuten heillä. lisää kuulemma kodikkuutta. Siskoni kun laittaa vatupassilla ja viivottimella kaikki kuvat seinille. Musta on ihan kiva, kun jotkut asiat on sinne päin. Ei saa liikaa tressata sisustusta.

hammastahna: no meidän hammashoitaja oli sitä mieltä et ehdottomasti pitää käyttää. kävin sit ostaan, no ei meidän kaupassa ollut suositusten vahvuista ja ei muuten muistanut hoitajakaan mainita et saa olla vaan 500ppm vahvuista tahnaa. minä päätin et kun nyt 1000ppm vahvuista pepsoden kids tahnaa on niin pestään kerran päivässä tahnalla niin eikös mene niinkuin tasan noi vahvuudet.


tässä käypähoito suositus jonka kävin sit lukaseen ripityksen jälkeen kun ei olla tahnaa vielä käytetty
www.kaypahoito.fi - Suositukset



vauvauinti: meillä poika kans tykkää, mut nyt parinakertana tullut sukellusten jälkeen itku. koko perhe kyl nautitaan tuosta yhteisestä harrastuksesta. itkusuuteen voinut nyt vaikuttaa et sairasteltu niin poika ei ole oikein jaksanut sukellella.

kuntoilu: voi hitsin pimpulat, mut mä olen taas jumittunut sohvalle herkkuja syömään. vaunuilemassa en ole käynyt kuukauteen ja muutamat jumpatkin jäänyt välistä. Ihan hirveä morkkis ja vaa'alle en uskolla edes mennä.

nimiäiset oli ja meni. todella hyvin kaikki onnistu ja mamma oli kun viulun kieli koko ajan. ruoka onnistu ja oli riittävästä, poika jaksoi hyvin. seuraavat onkin sit yksi vuotis syntymäpäivät muutamien kuukausien päästä. sillon tarjoillaan vaan kakku kahvit. ihanaa oli kun isopappa ja isomummu pääsi kans juhlaan. tosin isopappa sanoi et vessat suunniteltu päin prinkkalaa invalideja ajatellen ettei kuulemma kannata invalideja kutsua kylään. no hyvimpä hän rollon kanssa pääsi vessaan ja pois. Aina kova houkuttelu ylipäätään et hänet saa poistuun kotoaan.

meillä oli kans kerrostalossa ongelmana auringonpaiste parvekkeelle. kyl on ihanaa kun täällä voi kiertää taloa ympäri et missä on auringolta ja tuulelta suojassa. Mä haluisin nukuttaa poikaa päiväunille sisälle, mut ei onnistu, vaunuihin menee aina. Vielä ei ongelma mut talvella voikin sit olla. Mites olette ajatelleet pitää pakkasrajana ulkonanukkumiselle? Sit täällä maalla noi pikkulinnut käy nokkiin meidän vaunuja kun poika ulkona. pakko pitää suojaa, etteivät pääse poikaa nokkiin. maalla asumisen ihanuus, vail tästä on vaan 2 km keskustaan

Tuossa lähellä on leikkipuisto, pitää mennä siihenkin tutustuun pojan kanssa pikkuhiljaa. ja muutenkin tutkiskella tätä seutua ja ehkä harkita tutustua naapureihin, vaik se ei mua kiinnosta, mut pojan kannalta voi olla fiksua.

jahas kutsun kuulen kuistilta


sane

 

Morjens, yritänpä oikein nyt aktivoitua tän palstan kanssa. Meinasi välillä unohtua kokonaan.

Sisustaminen olisi aika kivaa, välillä ainakin. Meillä on vähän ongelmana nyt se, että vanhassa omakotitalossamme on paljon ns. perintöhuonekaluja. Niistä pitäisi päästä eroon ennen kuin pääsisi sisustamaan uusiksi ja oman maun mukaan. Ei ole vielä saatu aikaan. On pari tosi isoa ja painavaakin huonekalua, joita on vaikea saada yläkerrasta hävitettyä. JOku päivä vielä...Meidän perhe-lehdessä oli vinkki, miten yhdestä makkarista saa muokattua kahdellekin lapselle omaa tilaa. Se vinkki tuli meille tarpeeseen. Pitäisi suunnitellakin tuosta meidän isosta makkarista lasten huone tässä muutaman vuoden sisällä. Voitais me vanhemmat sitten muuttaa pieneen makkariin.

Vauvaharrastuksia on meillä vauvauinti ja muskari. Täällä pääsee hyvin ryhmiin mukaan, ei ole jonoja. Sitten me käydään seurakunnan kerhossa tuon 3-v esikoisen takia ennemmin, että saa vähän vaihtelua arkeen. On hän toki päiväkodissakin 2 pv/vko virikkeitä saamassa.

Liikkuminen on meidänkin tytöllä vielä hakusessa. Istuu hyvin lattialla ja siitä pyörähtelee eri suuntiin tutkimaan, menee konttaus asentoon istuviltaan ja myös mahaltaan, muttei ryömi tai konttaa.

Oma kuntoilu on vielä aika vähäistä: yritän käydä juoksemassa kerran viikossa ja sitten kerran viikossa kahvakuulailemassa tms. Joku kolmas säännöllinen kuntoilujuttu ois kiva lisätä viikkoon, mutta sitten jää niin vähän aikaa olla kotona kaikki yhdessä. Ei sekään kivaa ole. Kun isoveli on päiväkodissa, yritän käydä vauvan kans vaunulenkillä yleensä kävellen.

Lähtöpainoon on kai kilon verran enää, eli käytännössä ihan ok tilanne. Mutta senttejä on kyllä vatsassa vielä. Ehkä ne siitä vielä joskus palautuu tai sit ei. Saas nähdä. Olen aika herkkusuu, joten näin kotona ollessa on vaikea kovin paljon painoa pudottaa. Liian helppo käydä koko ajan kaapilla napsimassa keksi tai jotain tai ottaa kahvin kaveriksi aina pullaa. Pitäis vaan jättää ne kauppaan...No sitten varmaan vaan leipoisin ite!:ashamed:

Hah, itkuhälyttimestä kuuluu kuorsausta! Mies on taas kerran nukahtanu sinne lasten viereen...

 

Escape Ymmärrän tunteen. Meillä ihan sama homma, paitsi että ei omisteta sitä parveketta, johon vauvan vois nukuttaa. Meidän asunto on tosi ihana (vaikka ite sanonkin ), mutta tää taloyhtiö on todella epälapsiperheystävällinen, esim. hissi on niin pieni (vanha talo), ettei vaunut sinne mahdu ja vaikka mahtuis hissiin, niin ei meidän eteiseen (olis vaan siinä tukkeena) ja vaunuille ei ole mitään varastoa, joten pidetään niitä autotallissa. Kerran päivässä käyn kärryttelemässä pojan ottaessa päikkäreitä ja esim. tänään kärryttelin 1,5 h, kun poitsu nukkui niin kauan. Aluksi sapetti kauheesti hakea vaunut aina autotallista, mut nyt oon jo tottunut siihen. Toisaalta, kaupassa en käy koskaan itekseen vauvan kanssa, koska en mä sais mitenkään kannettua kauppakasseja ja tuota yli 10 kiloista jytkylettä kotiin sen jälkeen kun oon vienyt vaunut autotalliin. Tässä nyt kuitenkin asustellaan vielä vuosi tai pari ja sitten olis ihana ostaa oma rivitaloasunto pienellä pihalla - siitä mä haaveilen.

 

En tajua, mulla ei näy yhtään hymiötä, enkä pysty tummentamaankaan mitään tekstiä. Onko tää muuttunut jotenkin tässä välissä millon oon viimeks käyny ja hymiöt poistunu? Vai temppuileeko tää taas jotain... Huoh.
No enivei kirjotan jo ihan kiusallanikin jotain tälle temppuilevalle palstalle. ;D

Viikonloppu: Vietettiin viikonloppu miehen ja vauvan kanssa kolomestaan. Isommat lapset oli mummolassa.
Viikonloppuun kuului paljon kynttilöitä, hyvää syömistä, ulkoilua ja monen monta jaksoa Housea. Ihana viikonloppu!

Liikkuminen: Meillä poika oppi viikonloppuna konttaamaan (johan sitä on konttaus asennossa yli kuukaus hytkyttykin. ) ja hän oppi myös nousemaan tukea vasten seisomaan! Nyt sitten nousee seisomaan ja taiteilee siinä yhdellä kädellä kiinni pitäen pöydän/hyllyn jne. kulmasta. Aika hurjan näköstä touhua välillä ja kopsuilta ei olla säästytty.

Sisustaminen: Me ollaan alettu nyt pikkuhiljaa osteleen uusia huonekaluja ja sisustaan yhteiseen makuun. Meillä kun oli kahden ihmisen kamat sotkettu keskenään. Mies kun muutti tähän meidän asuntoon kun oltiin keretty melkein vuos tässä asua.
Vuokra-asunto tää on niin ei viitsi mitään pintaremontteja tehdä. Huonekaluilla ja tekstiileillä siis näköä muutellaan.
Minkäänlaista sisustus silmää ei omisteta, joten tyytyväinen pitää olla tähänkin muutokseen mitä aikaseks ollaan saatu. Tykätään ja muutkin on tykänny.
Me tykätään molemmat tosi paljon ruskeasta väristä (vaunutkin on ruskeamustat.) Sitäpä meiltä sit löytyy. Keittiössä on harmaata, (ja kodinkoneet rosteria), olohuoneessa ruskeaa ja harmaata ja meidän makkarissa ruskeaa, mustaa ja punaista.

Astioista oli ollu myös puhetta. Meillä on sekalainen seurakunta. Arabian mustavalkoista Taikaa on jonkin verran (olen nyt sitä alkanu keräämään) laseja on Iittalaa ja parhaimpana kahviastiastona on Arabian vanhaa riisiposliinia. Niitä en kyllä henno käyttää juuri koskaan ovat sen verta arvokkaita mun mittakaavassa ja olen ajatellut säästää ne kahdelle ensimmäiselle lapselle koska ne on heidän isomummoltaan saatu.
Mä en jotenkin henno käyttää noita tuollaisia "vähän arvokkaampia" astioita vaan mieluummin pidän arkikäytössä just tyyliin tokmannin astioita.
Eikä se mua haittaa pätkän vertaa. Kätevää uusia kahvimukejakin aina tiuhempaan tahtiin, kun hennoo niihin aina sen muutaman euron pistää. Arabiaa tai Iittalaa ei mulla ainakaan ole varaa niin tiuhaan tahtiin uusia... Sitä paitsi meilläkin hajoo mukeja ym. tuhottomasti kun tuo murkkuikäinen on niin kömpelössä iässä. Tosin eipä sitä itsekkään mikään teräsnäppi ole.

Oma liikkuminen: Hienosti aloitin taas kuntoilun, mutta siihenpä se sit jäi. En oo saanu raahattua itseäni taas aikoihin liikuntaryhmiin.
Arkiliikuntaa, sitäpä se on. Päivittäin melkein kävellään kauppaan/kerhoihin lasten kanssa. Matkaa tulee yhteensä 4-5km ja sen lisäks saatan käydä käveleen vielä iltasella. Mutta hyvin on vähäistä.

Vauva luonne: Meillä asustaa tuollainen iloinen, energinen ja hyvin sosiaalinen poika. Omaa tahtoa ja kärsimättömyyttä löytyy myös reippaasti jos sille päälle sattuu.
Meillä poika viihtyy sitä paremmin mitä enempi ihmisiä, ääntä ja toimintaa on ympärillä! Musiikki on myös tärkeää ja aina, kun isi kaivaa kitaran esille alkaa mieletön heiluminen ja nauraminen.

Asuminen: Me myös asutaan hissittömässä kerrostalossa. Välillä kysyy huumoria kantaa vauvaa, kauppakasseja ja mahdollisesti kiukuttelevaa 4 vuotiasta kolmanteen kerrokseen.
Meilläkään ei ole parvekevaunuja ja syynä on kanssa tuo mielettömän kuuma parveke johon aurinko porottaa koko päivän jos sille päälle sattuu.
Tää asunto on kiva ja naapureissakaan ei ole mitään valittamista. tykkään tosi paljon asua täällä, mutta tää alkaa vaan käymään meille ahtaaks ja pakosta edessä on jossain vaiheessa muutto isompaan ja helpompi käyttöisempään asuntoon.
Meillä kans päiväunet nukutaan vaunutellessa tai sit sisällä.
Päikkärit on yleensä puolen tunnin mittaisia max. tunnin, joten sen ajan jaksaa hyvin kävellä tai sit istuskelen pihakeinussa ja odotan että vauva herää.
Oishan se oma piha aikas luxusta!

Kiitos hammastahna vastauksista!

Tiitulipiituli ja poitsu 7kk ja melkein 2vko päälle

 

sisustus mä olen vielä sellanen, että jos saan idean niin toteutan sen hiljakseen. eilenkin päällystin iskun nojatuolin aina sisustamisen ei tartte olla kallista! tulin kangas löytyi parilla eurolla kirpparilta, ite tuoli maksanu 20 e kirpparilla laadukas tuoli joka hiukan vaan tuunattu

mekanismituoli askosta kannattaa miettiä mistä ostaa, meillä tuoli ollu vuoden, maksoi 400 paikkeilla, ja hiukan jo hajalla. nykyään ei enää askokaan ole priimaa tavaraa siis....

pakkasraja ulkona nukuttamiseen no semmone -15. jos pakkasta on enemmän, ulkoillaan muuten mut ei yhtä kauan. mut raitista ilmaa tarvii saada. pakkasella laitan harson tai kaksi kuomun eteen. saa nähdä miten tulevana talvena, meidän terassi on avonainen, siihen pääsee tuuli hyvin käymään. että jos on -15, niin kovalla tuulella voi olla viisainta silti nukuttaa sisällä. tai eteisessä. eteinen on viileämpi muuta asuntoa, niin siinä menee mukavasti myös.

yöt yhden kerran kävin tuttia laittamassa, mutta edelleen semmonen 11 tuntia putkeen. eilen nukahti jo illallla kahdeksalta :O meillä oli vieraita illalla, poikkeuksellisesti, ja se vissiin uuvutti pikku-neidin.

muutoin mä kyllä nautin kun on semmoista tasaista koti-arkea. iltaisin ihana sytytellä kynttilöitä ja lyhtyjä pihalle. pihahommat jääneet nyt vaan, kun on ollu tän flunssan kourissa... mut eipä nuo ennenkään ole mihinkään karanneet nyt pieni päivälepo, ennen asioille lähtöä ...

 

tintti teillä ollaanki tosi vaaleita onko sulla itelläkin oikeasti noin vaaleat, vai ootko värjännyt? pellavapäitä

mä jännityksellä odotan työasioiden järjestymistä... äitiyslomaa pari viikkoa jäljellä. siitä eteenpäin olen liiton rahoilla kunnes paikka varmistuu jännää, ja niin kivaa!!!!!!

Koti on kunnossa. Ihana huomata kun remppa edistyny, kaikilla alkaa olla paikkansa. siistinä pito on huomattavasti helpompaa... on nautinto olla kotona, kun ei joka nurkka huuda kaaosta..

tänään käyn ostamassa pieniä valosarjoja... mulla on yks "pullo" minkä sisään haluan tunkea valot, tuo tunnelmaa keittiöön

kirpparilla aion käydä tänään myös, jos tekis löytöjä lapsilisien kunniaksi

oon huilannu koko aamupäivän, nukuin pitkään aamulla, ja oon pakottanu itteni lepäämään. onnistunu hyvin, koska vauvakin nukkunu jo yli kaks tuntia vaunuissa. näin vilkkaalle luonteelle on haasteellista olla toipilaana, mutta nyt on vaan pakko pitää itsestään huolta, että jaksaa pitää huolta muista :heart:

mukavaa lokakuista päivää kaikille

halloween-systeemit kuulosti kivalle, naamiaiset ois kiva pitääkin

 

Noista väreistä piti vielä kommentoida, että oma maku niiden suhteen vaihtelee sen suhteen, puhutaanko sisustuksesta, omista vai lasten vaatteista. Kodin sisustus on hyvin maanläheistä. Yläkerta on meillä aikas maalaisromanttinen ja erittäin valkoinen. Alakerrassa on sitten tummanruskeat lautalattiat ja muutenkin ruskean/beigen eri sävyjä. Vähän harmaatakin vessassa ja kuistissa. Mies kaipaisi enemmän värejä, mutta mä tunnustan väriallergiaa...

Omat vaatteet on hyvin mustavoittoisia, myös harmaata käytän aika paljon. Jos on jotain värejä, niin mieluummin kirkasta/jokseenkin räikeää: tumman lilaa, purppuran punaista, petrolin sinistä, ei mitään hempeää. Valkoista ennemmin kuin luonnonvalkoista. Lapsilla tykkään tosi paljon väreistä. Pojalle saa etsimällä etsiä kirkkaita värejä. Mitään pääkallo-dinosaurus-sarjis -vaatteita en osta ollenkaan. Olosuhteiden pakosta on henelläkin paljon ruskeaa, harmaata ja tummansinistä, mutta pyrin aina jotakin väriä yhdistämään. Tytöille on tietysti olemassa ihan kaikkea mahdollista. Lilan ja violetin sävyistä pidän enemmän kuin vaaleanpunaisesta, mutta oikeastaan ihan kaikki värit synkkiä värejä lukuunottamatta käytössä.

Oltiin eilen 8kk-lääkärineuvolassa. Ollaankohan palstan ekat tämän rajapyykin saavuttaneet? Neitokaisen uunituoreet mitat on 9790g ja 70cm, tasan keskikäyrää mennään joka suhteessa. Sinänsä vähän ylläri, kun olen saanut kommentteja aikaisemmin, että pullukka tyttö on.=) Tais olla ko. tädin joku oma ruumiinkuvan ongelma, hän kun oli joskus mun äitiysneuvolatätini ja aina jaksoi painosta valittaa. Lääkäriä likka vierasti niin, että huusi kuin palosireeni. Toivottavasti jotain kuuli stetoskoopilla. Kaikki ok. Yölliset ilmavaivat pistivät suihkutissien piikkiin ja ummetuskin osittain johtunee ainakin sitten siitä, kun elimistössä on ilmaa hankaloittamassa. No, nyt on helpottaneet yötkin kun syödään enää kahdesti ja Duphalacilla kakkakin tulee inhimillisin väliajoin. Eli ei syytä epäillä allergiaa, kun ei mitään muita oireita. Helpottavaa kuulla.

Meillä on taas majorongelmia mun äidin kanssa. Jotenkin tuo sukupolven välinen kuilu ja hierarkiakysymykset on meillä hankaluutena. Äitini on erittäin voimakas, temperamenttinen henkilö, joka ottaa mielellään päällepäsmärin roolia ja tiettyä yliotetta. Ohjeiden tuputtaminen ja asioiden tekeminen HÄNEN tyylillään sapettaa. Muutenkin hän on aina oikeassa ja hän ei tee koskaan mitään väärää, kun hänhän haluaa vain AUTTAA, silloinkin kun apua ei tarvita. Hän ei koskaan myönnä mitään virheitään, vaan niissä tilanteessa sitten hyökkää ja alkaa haukkumaan, suoraan ja selän takana ystävilleen. No, tähän liittyy niin paljon juttuja meidän menneisyydestä, etten pysty kuin murto-osan tässä avaamaan. Ongelman ydin on tässä nykyhetkessä se, ettei hän ole pystynyt omaksumaan omaa rooliaan isoäitinä, vaan hän on edelleen äiti, joka ohjailee mun elämää eikä annan mun tehdä omia valintoja ilman jatkuvaa puuttumista asioihin. Ja mähän en tiedä tietenkään tästä elämästä mitään, kun elämänkokemusta on se 30 vuotta vähemmän kuin hänellä... Surku lasten kannalta, kaikki konstit jo käytetty. Mitähän seuraavaksi...?

 

Kommentoin jo vanhoihin juttuhin...

Hammastahnaa meidän neuvolanmukaan tulee alkaa käyttää heti. Fluoria olisi hyvä olla alle 500 yksikköä, mutta sitä ei ole ihan joka kaupassa, olen etsinyt. Kuulemma Elmex voisi olla... Tahnaa laitetaan ihan just ja just näkyvä sipaisu.

Potta vessaan meillä eikä never ever mihinkään muuhun huoneeseen. En ole edes miettinyt koko asiaa vielä. Voishan sen toki ottaa tuonne valmiiksi niin sais tutustua siihen. Meillä on saatu keltainen potta ja harkitsen uuden ostamista, koska se on keltainen, turhamaista tiedän... Teippivaippa falskaa meilläkin joskus yön jäljiltä, mutta ei koskaan muulloin.

Siitä pääsenkin aiheeseen sisustus ja värit meillä on kuulemma kodikas sisustus, eikä viivotin suorassa valkoista mistä oikeasti pitäisin. Se on ehkä sitten joskus meidän sisustus. En pidä oikeastaan väreistä, inhoan punaista! Siitä huolimatta meillä on olohuoneen yksi seinä purppura, keittiön yksi seinä lime ja loput harmaanvalkoiset. Todella kiiltävän valkoiset kaapistot, lähes musta työtaso ja tummanharmaa lattia. Me like :heart: Kylppäri on samaa tyyliä mustalla paneelikatolla. Ne onkin meidän uusimmat huoneet ja tietysti pidän niistä eniten. Olen oikein tyytyväinen meidän kotiin, mutta huippua olisi jos jossain kohtaa voisimme hieman laajentaa johonkin suuntaan pari huonetta lisää. Mukava tunne kun emme tarvitse mitään uutta esim. sohvaa kun kaikki miellyttää.

Meillä on aika vähän tavaraa esillä (vaatteita, harrastevälineitä yms. piilossa onkin sitten aivan hirveä määrä...) Jokaikinen esine on tarkoituksella hankittu tai esillä. Osa on pitkän harkinnan jälkeen ostettu. Pidän mm. Alessin esineistä, joten voin satsata vaikka sellaiseen, vaikka joku toinenkin ajaisi saman asian. Jos tarvitsen/haluan vaikka hedelmille kulhon niin en mene kauppaan ja osta kulhoa vaan mietin tarkasti minkä haluan, sitten joudunkin miettimään raskinko haluamani hankkia. Keittiössä on tästä syystä edelleen Ikean 6,90€ lamppu, koska en löydä mieleistä. Ok no löytäisin kyllä, mutta 300€ olen asettanut kipurajaksi

Toisten sisustus ei kiinnosta mua pätkääkään! En yleensä edes katso/muista/ajattele millaista muilla on. Jos joku sanoo ostaneensa uudet verhot niin sitten huomaan, mutta jos kaveri sanoo että niin ne meidän olohuoneen verhot niin tuskin olen tietoinen millaiset ne on En pidä verhoista, matoista, pöytäliinoista muutenkaan. Paitsi jos sisustus on aivan upea niin sen huomaan. Mulla on yhdellä kaverilla, mutta se onkin sen ammatti.

Luonteenpiirteet vauvalla tähän mennessä oikein kivat. On hyvin tyytyväinen ja iloinen. Vähän sellainen jekkuilija on. Ei vaikuta vielä ainakaan itsepäiseltä, innostuu helposti.

Kylässä kieltäminen on mun mielestä äidin vastuulla. En halua, että vieraat joutuu kieltämään, mutta saavat kyllä kieltää. On tosi hyvä jos sanovat mikä heille sopii ja mikä ei. Sanon minäkin aina kavereiden lapsista, ettei se haittaa jos niin tekee tai että tuota kannattaa varoa jne. Voihan vieraille heidän kodissaan sanoa, että kiellä lastani ihan miten haluat niin sitten vastuu jää äidille katsoa ettei kiellettyjä juttuja tehdä. Lasten täytyy uskoa myös muita kuin vanhempiaan.

Joulu on aivan ihanaa aikaa! Miten onkaan mahdollista, että parin päivän ajan on sellainen kuin aika olisi pysähtynyt! Kaikki on jotenkin harmoonista?! Meillä on aina ollut samanlainen jouluaatto miehen kanssa. Tänä vuonna tulee ehkä poikkeus, että mun porukat tulee meille eikä me niille. Sitten hautausmaakierros ja mökille appivanhempien kanssa. Pidän tosi paljon koko joulukuusta. Mukava ostella lahjoja ja paketoida niitä, joulukortit, leivon aina jotain jouluista, vaikka en olekaan hyvä leipomaan. Ei tietoakaan stressistä, ihan kuin olisi vähän lomalla, vaikka olisi töissä. Se on sellainen aivan erilainen fiilis. En ymmärrä ihmisiä jotka saavat lahjoista, joulun tarjoiluista, koko joulusta stressiä. Kaupoissa katselen huvittuneena ihmisiä, jotka tuskaisena tavaroita ostelevat. Tuntuu, että niitä ihmisiä on paljon. Eihän se ole joulun tarkoitus!

Vieraat tulee, heippa!