Maalismussukat - syntyneet

Heips!

Joulu: minäkään en hirveästi ota stressiä, mutta toisaalta meidän joulu on ollut tähän asti ainakin aika helppo, koska ollaan aina oltu pyhät vierasilla (meillä vielä tosi lyhyet matkat isovanhemmille ja mun mummolle), pääsen itse aika helpolla, kun ostan vaan kotiin sitten sellaista hyvää ruokaa, juustoja sun muita, ehkä jotain laatikoita väsään. Saan nauttia vaan koristelusta ja tunnelmasta täällä kotona + suklaan syönnistä

Apua, mä sortusin jo ostamaan kaupasta joulukoristeita. Miksi, miksi... Yksi jouluvalokin on jo seinässä, mutta onneksi on tuollainen hopea/lasi -sydän, joten ei ehkä ihan niin jouluinen. Vielä pitäis tätä innostusta nyt jotenkin saada pidäteltyä pari viikkoa... vinkkejä otetaan vastaan

Sisustus: noin pääpiirteet huomaan kyllä muuallakin kuin kotona

Meillä on lattiassa laminaatti kaikissa muissa huoneissa paitsi yhdessä on parketti. Otettiin laminaatti koska joku mainitsi sen olevan kestävempää, kun koira ja lapsia... mutta en nyt oikeen tiedä, kyllä näkyy jo elämän jälkiä enemmän kuin tarpeeksi. Ensi keväänä/kesänä, lautalattiat otetaan esiin ja jotenkin käsitellään, en vielä tiedä miten.

Vauva on meillä kovasti äänessä ja nyt on tullut uutena tällänen että kiljutaan... ilman mitään hyvää syytä. Ja mulla meinaa tärykalvot tuhoutua Kiivetään joka paikkaan. Oon huomannut kuinka paljon meillä löytyykään teräviä kulmia täältä, jotka on vielä ihan samalla korkeudella tyyliin vauvan otsan kanssa.

Tintillä ja pojilla ihan kauniit hiukset, näin minun silmääni ainakin!

Mindi83

 

tikrulainen, harmi juttu tuo sinun äiti :hug:
Ei se näköjään ole aina helppoa vaikka olisikin suht normaali äiti olemassa. Mulla ei ole käytännössä äitiä ollenkaan, psyykkinen sairaus ja alkoholi on vienyt hänet ihan omiin maailmoihinsa. Kyllähän äiti minut tuntee ja mun perheen mutta välillä hänen jutut on niin kummallisia, etten meinaa jaksaa kuunnella. Riippuu päivästä.

Iästä, Assi täyttää vasta 4 päivän päästä 7kk. Onkos monella tässä pinossa nuorempia?? Taidetaan olla häntäpäästä.

Assi nousee seisomaan joka paikkaan ja onhan se pelottavan näköistä välillä. Joskus päästää toisen käden irti, askeliakin on yrittänyt ottaa tukea vasten.

Yöt on mennyt taas heräämättä, ihanaa! Kuuri puri nopeasti korvatulehdukseen.

 

vaunujen raahaaminen kerrostalossa Me asutaan pienkerrostalossa ja ekassa kerroksessa onneksi. Yhdet portaat pitää kulkea eli ei silti olla maantasalla. Olen aina vetänyt vaunut portaita pitkin jos Lenni nukkuu ja sitten kärrännyt partsille.

Meilläkin oli viime viikolla 8kk neuvola. Kaikki ok,paino oli 8365g ja pituus 70,5cm. Syntyessä 3440g ja 49cm. Hieman alakäyrillä mennään mutta lääkäri oli sitä mieltä että johtuu siitä että poika on alkanut nyt liikkumaan. Otettiin kuitenkin kontrolliaika 10kk iässä. Itse en ole ollenkaan huolissani,esikoisen kanssa ravatiin kasvukontrolissa koko eka vuosi ja ihan normaalipainoinen tuo likka on

tikrulainen:hug: Voimia äitisi kanssa. Itselläni on välit äitiini parantunut huomattavasti sen jälkeen kun muutin pois kotoa Me ollaan molemmat aika tulisia ja otetaan aika herkästi yhteen jos joudutaan saman katon alla olemaan pitkään Ihan perushyvät välit on äitiini. Isääni oli mielestäni paremmat kuitenkin.

lasten hiukset meillä tytöillä on suurinpiirtein 3-vuotiaaseen asti ollut sellaset kunnon pellavapehkot,sellaista vauvan untuvatukkaa joka menee tosi äkkiä tosi takkuun Keskimmäisellä 3v on vieläkin tällaista mutta esikoisella 5v hiuksenpinta on jo muuttunut liukkaammaksi ja paksummaksi. Pitkiä hiuksia esikoisella ei ole ollut koskaan,mielestäni ne ei jotenkin kasva:| Vaikka kuinka ollaan kasvatettu niin maksimissaan kaulaan asti ulottuu kun joillain tytön päiväkotikavereilla on puoleen selkään hiukset:O

luonteenpiirteet vauvalla Lenni on iloinen ja nauravainen hymypakkaus:heart: Kuka vaan kohdistaa katseensa poikaan niin suu repeää hymyyn:heart: Kauheasti ei vierastústa ole ollut,riippuu vähän ihmisestä. Jos pojalla on tylsää niiin marina kyllä alkaa melkein samantien,aika eläväinen tapaus

Itselläni on alkanut olemaan aika hyvä olo Ja voi pojat se on kyllä outo tunne Mutta nyt sitten vastapainoksi ettei vaan olis liian helppoa,meillä on miehen kanssa menossa pienoinen kriisi VAraan tänään ajan pariterapiaan,luulen että aikaa saa odottaa aika kauan mutta onpahan sitten yritetty. Olen pyytänyt miestä nyt lähtemään joksikin aikaa pois kotoa että saan ihan rauhassa miettiä tätä tilannetta. Jotenkin tuntuu että kaikki vanhatkin asiat muistuu mieleen nyt kun ajatus on hieman kirkkaampi. Ja mies ei valitettavasti ole tukenut mua tän masennuksen kanssa yhtään Päinvastoin oikeastaan. Ja olen hyvin katkera tästä asiasta ja sen vuoksi haen meille ammattiapua. Meillä on todella pahoja kommunikointiongelmia ja mielestäni jos perheessä joku sairastuu masennukseen,se on käsiteltävä,tavalla tai toisella ja mies ei ole sitä tehnyt.Tällä hetkellä tuntuu että meillä on aika pitkä matka siihen että ollaan taas normaali pariskunta,senverran katkeruutta on pääni täynnä mutta luulen ja toivon että kun saa uutta perspektiiviä ulkopuoliselta niin voimme ehkä oivaltaa asiat paremmin. Toivon ainakin näin koska pohjimmiltani kuitenkin toivon että parisuhteemme voisi jatkua.

Täällä on esikoinen flunssassa vuorostaan,itse myös ollut toipilaana,Lenni on jo parantunut onneksi.

Nyt Lenni on alkanut nousemaan polvien varaan Muksahduksia tietysti sattuu ja itku pääsee mutta se kuuluu asiaan

Nyt siivoomaan ja kauppaan:wave:

 

heippa äiskät

tintti voimia hautajaisiin....

tikrulainen äitineen harmitus sentään... sitä kun vois saada äidistään verrattoman tuen mut sit on ikävä kun ei välit toimi...
Pitkää pinnaa sulle, ja toivottavasti muuttuu paremmaksi!!

tiinelli siis oliko Assilla korvatulehdus??? kuumetta? vai miten tää nyt on menny mulla ihan ohite..

vikkelä likka teillä... huh huh...

naurukohtaus se on hyvä että alkaa olo helpottaa. mun eksän kanssa taas tilanne oli saman kuuloinen kuin teillä. ainoa vaan ettei se suostunu mihinkään apuun mun kanssa.... yksin liittoa onkin vaikea kunnostaa....
Toivottavasti sekin aukenee... perheneuvolaan pääsee myös, jos apuja tarvii... suosta pääsee ylös vain jos molemmat haluaa
Lykkyä eteenpäin, ja pitkää pinnaa, lempeyttä ja voimia :hug:

mindi siis oikeesti vauva painelee jo pitkin kämppää??? apua... meillä ei lähelläkään
Ja lautalattiat jos otatte esiin, ne on varmasti ihanat!!! sopii taloon ku nenä päähän sulla on kans noita hienoja ideoita!!

toisten sisustus siis todellakin huomaan jos on jotain uutta kavereilla. ja muistan kyllä kehaistakin tosin jos on joku mitä en ite tykkää, voin todeta et ei mun tyylinen mut tänne sopiva. tai jotain muuta. Huomaan myös jos on uudet hiukset, uusi takki, tms.. ja aina huomioin kehuin tms kommentein. tuntuu se itsestäkin kvialle, jos joku huomaa et mulla on vaikka uudet pokat tai uudet kengät

vauvalle ruokaa eilen tein taas pakkaseen hurjan määrän purkkeja, kuukauden ruuat noin suurin piirtein hyvä minä

kirppari-löytöjä kannatti eilen käydä, löysin muutamalla eurolla loistavan kankaan, josta tekaisin verhot meidän makkariin mustat pitkät verhot, joissa harmaalla ornamentti-painatus. ompelin vielä mustat tampit, ja yhden tyynyn päälisen sain siitä vielä. jukra et on tyylikäs makkari nyt just sellanen kangas mitä oon ettinykki, mut en vaan oo raaskinu kangaskaupasta käydä ostaas... eipä tullu paljon hintaa verhoille nyt...
lisäks löysin mulle pari neuletta, toinen oli Espritin täysin käyttämättömän näköinen. sekä vauvalle tunika ja housut, ja mulle korkkari-nilkkurit ihanat nekin!!! niin ja keittiön pöydälle pöytäliina eurolla kivoja löytöjä, joihin meni yhteensä 25 euroa
kun kulkee silmät auki niin sattuu kohdalle

nyt sitten pohtimaan että jos lähtis tuonne ulkoilemaan... ja voi vitsi kun tulis mun vaatepaketit mitä oon tilannu

 

Moi!

Naurukohtaukselle :hug: Minusta vaikutat kovin "varmalta" ihmiseltä ja jotenkin tiedostat hyvin kaikkia noita vaikeimpiakin asioita ja jotenkin osaat tehdä asioille jotain (ettet vaan yksin mieti asioita), varmaan tämä auttaa sinua jatkossa! Toivottavasti mies lähtee mukaan, ja suhde palaa entiselleen!

Flower: hienoja löytöjä olet tehnyt... oon kade

Luulen kanssa, että laulalattiat sopii tänne, tai siis nehän täällä joskus on ollutkin kai... Harmi vaan että keittiössä on kapeempaa lautaa kun eteisessä on lankkua... en tiedä mikä järki siinä nyt sitten on ollut. Vähän arvelluttaa värivalinta, kun itse haluisin valkoista... mut en yhtään osaa ajatella onko kovin vaikea pitää puhtaana.. tjn. Mulla ois ideoita vaikka muille jakaa.. ja täähän siis johtuu siitä, että olen liikaa kotona ja mulla on liikaa aikaa ajatella näitä asioita..

Kyllä meillä tosiaan mennään jo kovaa... vaikka tosiaan 7kk tulee nyt täyteen vasta toinen päivä, eli häntäpään tyttöjä tämäkin kiitäjä. Seurailee noita isompia jo aika paljon. Tässä hän sisustaa, kuten äitinsäkin... ei tykännyt tyynyistä, jotka eilen tuohon laitoin



Nyt syömään... mies loihtii tuolla jotain helppoa ja nopeeta kuulemma... saas nähdä minkälainen makaroonimössö on luvassa

Mindi83

 

mindi aivan ihanat noi sukkikset vauvalla :heart: mistäs ne on tilattu ???
siitä se sit lähtee varmaan pian jo käveleenkin.. hienosti näyttää ote olevan sisustamiseenkin

meidän tonkiainen on alkanut hapuilla kontalleen menoa, mutta ei liiemmin hyppykiikussa pieniä pomppu-tuokioita...
nauttii suunnattomasti tanssia sylissä, anna erikssonin huojuva talo, lauri tähdän syyskuun kyy ja moni muu rytmikäs menee hihkuen ja heiluen

mä tein lisää verhoja, keittiökin sai kaapissa olleesta kankaasta uuden ilmeen. nyt on turkoosia/ruskeaa/kermaa ja mies ihastui vallan tultuaan kotiin hiukan jännäsin et mikä tuomio on, mutta olipa kiva kun mun tekeleet hyväksyttiin

nyt on kyllä niin kodikasta että ah! vielä kun toi erkkeri saadaan tehtyä, kunnon tilava sohva olkkariin hankittua, niin a vot!!

 

Joo, noi sukkikset on tosiaan laivatuliaiset anopilta, joka toi myös pipon ja hanskat. Ihan hauskoja! Lundmyr of sweden näyttäis lukevan merkkinä... varmaan netistäkin löytää

Mitäs, jokos teillä kaikilla on isänpäivälahjat mietittynä... Mulla ei aavistustakaan!

 

Onko teillä mielipidettä tai tietoa näistä ns. palkki-istuimista? Esimerkiksi Cybex. Autoliiton mukaan olisi turvallisin vaihtoehto jne. mutta nyt haluaisin tietää mitä käyttäjät arkielämässä ovat mieltä?

Edelleenkään ei ole tämän viikon, eikä todellakaan lähi viikkojenkaan asia, ostaa vauvalle kaukalosta seuraavaa istuinta, mutta asia tuli nyt ajankohtaiseksi kun Baby Stylessä olisi lauantaihin saakka hyvä tarjous, että josko ostaisin etukäteen sen. Vauva kävi testiksi istumassa sellaisessa tänään kun siellä oli Cybexin maahantuoja tms. esittelemässä istuimia. Setä totesi vauvan olevan vielä hieman liian pieni pituuden puolesta Cybexiin ja suositteli muutenkin käyttämään kaukaloa mahdollisimman pitkään. Vauva murisi esittelijälle

Luen kohta mitä kivaa ootte kirjoitelleet, menen värjään kaverin hiukset, heippa!

 

FA Oon niin kade :O Voit hypätä junaan tai autoon, ihan miten vaan, tulla tänne tekeen meille kans parit uudet verhot

 

asuuko kaana jkl, tai onhan noita babystylejä muuallakin. musta maaliskuisen pitää olla tosi pitkä, jos nyt meinaisi siirtää palkilliseen. me eikai sellaiseen päädytä, koska käsittääkseni ei oikein mene makuulle tarpeeksi, ts kaikki kuvat mitä oon nähnyt nukkuvista lapsista niin päät roikkuu. ja me matkustetaan 300km suuntansa kuitenkin aina välistä, olisi ihan kivaa nukkua ilman niskojen kipeytymisiä.

saatte ihailtavan pitkiä tekstejä aikaiseksi, mulla katkeaa aina jonnekin kun joku kiljuu, pitää laittaa pyykkiä tai jotain muuta tylsää. blogiin kirjottelinkin aamun ekasta tunnista, jolloin äiti ei saa aamupalaa

v ei konttaa tai istua ilman tukea lattialla vielä, mutta otti tänään taaperokärryn kanssa ekat askelee! käsistä on parin päivän ajan kävelytetty jo ympäri asuntoa ja tänään reunasta toiseen kun oltiin vauvakinossa.
isommat alkoi muistaakseni 12kk iässä mennä tuen kanssa, ja v on nyt 7kk7pv.

 

Joku tuolla meidän pikkuisella nyt mättää. On nyt pari päivää ollu tavallista kiukkuisempi, yöt on menny kitisten (särkylääkkeellä rauhoittunut), syönyt huonosti ja rytmit on sekaisin. Hyvään uuteen rytmiin oltiin just päästy, kun neljät päikkärit vaihtui kolmiin, mutta nyt on nukkunut päivällä miten sattuu. Epäiltiin korvatulehdusta ja käytiin tänään Mehiläisessä näyttämässä, niin korvat oli ok ja lääkäri tsekkas suunkin ja sanoi, ettei uusia hampaita näy. En sit ymmärrä taaskaan mikä on. Voihan se tietty olla, että korvissa ollut joku lievä infektio tai sitten hampaita on tulossa ylös, mutta ei vielä näy. Ottaa tuosta nyt selvää. Toivottavasti jo huomenna päästäis takaisin normaaliin rytmiin. Sillon on niin paljon helpompi tulkita vauvan kitinöitä, että onko nälkäinen vai väsynyt. Tänään oon ollu itsekin ihan pihalla, kun viime yönä nukuin huonosti. Onneksi oli ystävä käymässä koko päivän, niin hänestä oli seuraa sekä minulle että pojalle.

Kaksi päivää sitten poitsu meni ensimmäistä kertaa konttausasentoon ja harjoitteli sitä monta kertaa. Oltiin miehen kanssa ihan haltioissaan. :heart: Sen jälkeen poju "unohti" homman, eikä juurikaan ole ollut nelinkontin, mutta uskon että siitä se hiljalleen lähtee hahmottumaan kun on sen kerran hokassut.

Naurukohtaus Paljon voimia ja kärsivällisyyttä parisuhdeasioiden setvimiseen. Todella hienoa, että oot hakenut teille heti apua. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä.

Vauvalle ruokaa Minäkin tein tässä yks päivä poitsulle ruokaa. Oikein uudella reseptillä tein lihapataa ja ostettiin siihen hyvää ja laadukasta lihaa. Mun ja miehen mielestä maistui todella hyvälle, mutta poitsulle ei sitten kelvannutkaan. Kakoi vain kun yritin tätä "herkkua" syöttää. Mokoma rontti. No, syynä oli varmaan ruokaan tulleet herneet, jotka ei ilmeisesti menny riittävän "sileeksi", vaikka sauvasekoittimella ruoan muussasi.

Unikoulusta Joskus aiemmin taisin mainita täällä kirjan Unihiekkaa etsimässä. Lainasin sen kirjastosta tällä viikolla ja mulla oli tosi suuret odotukset sen suhteen. Tuossa yks ilta sitä lueskelin ja hieman petyin. Olin kai odottanut, että siinä kerrottaisiin jostain aivan uudenlaisesta unikoulusysteemistä, josta en oo aiemmin lukenut ja josta olisin ollut heti sitä mieltä, että toihan sopii meille. No, ei siinä sitten sellaista ollutkaan. Aika perinteisiä keinoja esiteltiin. Tassuttelu oli kait järkevin. Enpä tiedä. Toisaalta haluaisin unikoulun aloittaa ja pojan opettaa nukahtamaan itse ja selviämään öistä ilman tissiä, mutta sitten toisaalta taas ahdistaa, kun pojan ns. itkettäminen tuntuu pahalta. Okei, enhän mä voi etukäteen tietää, minkä verran poitsu tulee unikoulua protestoimaan, mutta kun tuo tissi näyttää hänelle olevan niin tärkeä juttu, niin luulen, että jonkin verran. Netistä luin Pick up, put down menetelmästä ja se tuntu suht järkevältä. Eli siinä lapsi nostetaan aina syliin, kun itku yltyy kovaksi, mutta lasketaan saman tien alas omaan sänkyyn, kun lapsi rauhoittuu. Jos alkaa heti itkeä kovasti, niin nostetaan taas hetkeksi syliin rauhoittumaan ja sitten alas sänkyyn. Tätä voi sitten joutua tekemään jotain sata kertaa :kieh: mutta ainakin vauva tuntee sen aikuisen läsnäolon, kun hetkeksi pääsee syliin. Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on unikouluista?

Nyt iltapesulle ja nukkumaan, josko sitä saisi ensi yönä paremmat unet.

 

Naurukohtaukselle voimia parisuhdekriisiin! Hienosti sulla on tuo itseanalysointi hallussa, muistan omia kriisien aikojani menneisyydestä ja olin ihan pihalla mikä mua ja ex-miestä vaivaa. Tuo asioiden ymmärtäminen on jo hieno saavutus! :hug:

Unikoulusta mulla on kokemusta esikoisen ajoilta. Muutama yö tassuttelua ja heti alkoi nukkumaan. Opetin myös nukahtamaan itsekseen lähtemällä huoneesta pois ja venytin aikaa käydä silittelemässä. Se kestikin sitten yli viikon se kolutus. Kyllähän sillä tuloksia saa aikaiseksi ja aika vähän tarvitsi poikaa huudattaa.
Mutta... Nyt jälkikäteen, ja vanhempana, mietin että mikä kiire mulla oli saada lapsi "itsenäistymään" ja nukkumaan paremmin kun hänellä ei selvästikään ollut siihen valmiuksia. Nämä on vaan sitten mun mielipiteitä ja lapseni eivät ole koskaan kuukausikaupalla valvottaneet joten siksi ajattelen näin, kun kuitenkin pääsin suht helpolla jo muutenkin, ymmärrän toki jos vauva on ihan mahdoton heräämään pakkohan sitä on kaikkensa tehdä että saa unta.

Nyt minä mielelläni halittelen vauvan kanssa illalla ja mielelläni otan viereen, herään syöttämään jne. Jollain tavalla musta on tullut enemmän omistautunut vauvan tarpeisiin, eikä enää haittaakaan niin paljon yöheräilyt yms. ne on niin vähän aikaa pieniä kuitenkin. Tsemppiä Marni, kuinka nyt päätätkään tehdä.

FA Assilla todettiin korvatulehdus vajaa viikko sitten useiden valvottujen öiden jälkeen. Nyt sillä ollut kuuri päällä ja yöt rauhoittuneet huomattavasti mutta edelleen rapsuttaa korviaan, varsinkin vasenta, missä tulehdus oli. Jos yhtään muuttuu itkuisemmaksi niin kuskaan uusintakierrokselle lääkäriin heti. Assilla kun ei ollut yhtään muuten flunssaa niin en heti tajunnut että kyseessä voisi olla korvat.

mindi ihana kuva taas :heart:
teilläkin kunnolla vauhti päällä, meilläkin ihan hirmuista menoa kaikki päivät Assilla. Otin tänään videollekin kuinka kepeesti Assi nousee olohuoneen pöytää vasten pystyyn. Askelia ottaa tukea vasten. Käsistä kävelyttäen on kävellyt jonkun aikaa jo. Pojat on kävellyt molemmat tuetta 10kk, saas nähdä meneekö tällä tytöllä samoihin aikoihin vai pysähtyykö vauhti jossain vaiheessa.

 

Kaana, meillä on esikoisella (3,5 v.) käytössä Cybex, ja siitä on tykätty. Matkanteko tuntuu olevan paljon mukavampaa kuin vyöistuimessa, sillä asentoa saa muutettua matkan aikana edes vähän. Vyöistuimessa tuntui ahdistavan se, ettei hartioita saa liikutettua lainkaan ja vyö painoivat hartioita. Cybex-tuolia ei tosiaan saa järin paljon kallistettua, mutta ei meidän tytöllä ainakaan pää ole liiemmin retkotellut. Talvivaatteiden kanssa "mokkulaa" on vähän hankala laittaa paikoilleen, mutta ei se ylitsepääsemätön ongelma ole. Voin vilpittömästi suositella!

Kävin raskausaikana lueskelemassa teidän ketjuanne, mutta ketjun fiilis rupesi ahdistamaan. Nyt tulin taas vilkaisemaan, mitä kuuluu vauvoille, kun puoli vuotta on ylitetty. Hyväähän tänne kuuluu, ja ketjun fiilis on aivan toinen! Tuntuu hurjalta, kun joidenkin vauvoista on hyvää vauhtia tulossa taaperoita! Meidän poitsu ei vielä liiku kuin kierimällä, mutta kai sitä ehtii

Mukavaa talven odotusta!

 

Salla07 Oulusta olen. Nimenomaan tuohon nukkuma-asentoon edustaja Cybexistä sanoi, ettei siinä pää niin retkota kuin vyökiinnitteisessä. Siinä oli erikseen se päänalueen osa sellainen kallistettava?! En missään nimessä ole siirtämässä vauvaa kaukalosta pois!!! Olenkin täällä jo meuhkannut siitä kuinka ei sais liian aikaisin siirtää jne. Vauvaa huvikseen edustaja testasikin Cybexiin ja totesi vielä olevan liian lyhyt. Meillä vauva pysyy kaukalossa tasan niin kauan, että 13kg täyttyy tai pää tulee yli. Jalat saa kuulemma olla reilustikin koukussa ellei pää tule yli. Meillä esim. talvivaatteiden aiheuttama ahtaus ei ole syy vaihtaa kaukaloa pois. Never, turvallisuus ennen kaikkea!

Syy miksi nyt Cybex kiinnostaa on tarjoushinta! Tosin nyt vaikuttais, ettei niistä sivuilla olevista suojuksista kannata maksaa vaan voidaan päätyä malliin jossa niitä ei ole. Meillä on kuitenkin uusi turvallinen auto millä 90% vauvan kanssa ajellaan.

tantuu Kiitos Cybex tiedosta Olen tässä paljon googletellut, myös muihin malleihin tutustuen ja olen melkoisen varma, että meille tulee Cybex. Kuten jo totesin niin siirrämme vauvan siihen sitten joskus. Kiva kun tulit taas vilkaiseen menoa täällä. Kirjavaa on ollut kirjoittelu Kiva täällä on kirjoitella ja vielä kivempaa lueskella muiden juttuja.

Ja turvaistuin vertailu jatkuu...

 

huomenta

kirjoittaminen tänne ei ole kyl lainkaa hankalaa, nytkin heilutan jalalla vaunuja, ja näpyttelen samalla kätsyä

meillä likka taisi herätä hiukan kesken uniensa, tunnin ollu hereillä ja armoton vitinä päällä, eikä puurot tai maidot eikä velli kelpaa. hedelmäsose sentään meni..... luulen et hampaita tekee..

unikoulu tms joo mä olen kans eri tavalla ottanu äitiyden tän kolmannen kanssa, kuten tiinellikin mainitsi omastaan. ei turhia hötkyilyjä, ellei sitä mahallaan nukuttamis-pätkää otetaa lukuun...
iltasin nukahtaa omaan sänkyyn, näin on ollu aivan vastasyntyneestä saakka. nostan syliin jos itkee kovemmin, en huudata varsinaisesti. pidennän kans luokse menoja, aika hyvin sen vauvan äänestä lukee millon on PAKKO mennä. yö-syötöistä päästy myös niin, et oon antanu vettä. ja huomannu et sitä menee se muutama kulaus ja sit hän nukkuu tyytyväisenä. viime yönäkin kerran vain tartti mun nousta. ja vauva vetää sen 10-12 tuntia unta. se oma tapa muotoutuu kun kokeilee erilaisia konsteja. joltain voi saada hyvän vinkin, mut kun käytännössä ite testaa, voikin tuntua ettei se ole hyvä tapa itse toimia. tai sitten on rohkeutta kokeiluihin, kyllä vauvasta näkee kelpaako sille vai ei

palstan sävy minäpä luulen että raskaus teki jokaisesta erilaisen, onhan nainen silloin hyvin herkillä muutenkin... nyt kun hormoonit on tasoittuneet, tää onkin oikeesti muuttunut lämpimäksi paikaksi hengailla, eikä niitä hiekkalaatikko-tempauksia oo ilmaantunu. saumat hitsaantuu tutustuttua minä tykkään!!!

kaana ja verhot hei, ei mitää mahiksia mihinkää ouluun lähtee et kyl nyt jäät ilman mun loihtimia b-luokan ompeluksia en pahemmin mittanauhalla mittaile, se on liian aikaa vievää, mä vaan katon mikä vois mennä, ja sit vaan sur-rur-rur
mut kirppareilla kannattaa silmänsä auki pitää!!!! mä kierrän ton vakkarimestan ehkä kerta viikkoon, joskus useemminkin, ja sillon huomaa heti mikä loosi on uus. nytkin samasta loosista löysin nää melkeen kaikki.
ja tässä on hauska huomata,et minä joka just täälläki puhuin et sininen ei oo mun juttu, ni johan on verhoissa sinistä vaan ei tumman sinistä, noihan on lähinnä turkoosia, mistä oon aina tykännykki.
niin se mieli voi muuttua kun näkee sen paikoillaan

tiinelli ja assi voi itku, korvakierteinen ei oo kiva olla... oliko teillä vakuutus? toivottavasti ei ala uusimaan.... ja onneks sullakin jo lapsia ennestään niin tietää jo hiukan... korvatulehdus tosiaan voikin olla vaikkei oiskaan kuumetta..

oma syöminen ja vauva mä syön yleensä yhtä aikaa vauvan kanssa. ihan hyvin se onnistuu tai no, aina ei oo ehkä nälkä itellä samaan aikaan, mutta yritän pysyä rytmissä, ei tuu sit mielitekoja herkkuihin kun syö ruokaa oikeeseen aikaan.

palaan myöhemmin, nyt tarvii rientää hiusten pesuun, lähen asioille ja kaverin luona käymään pitkästä aikaa

jippii, viikonloppu alkaa taas :attn:

 

lahjaidea tuli mieleen, et kenelle on tuttua taikataikina ? siinä on kiva idea lahjaksi, vaikka vauvan jalkapohjat taikinaan ja sen voi sitten maalata tms käsitellä miten haluaa, tauluksi tms.

 

Olen kuullut taikataikinasta, mutta pistäpä Flower resepti jakoon!

Toinen, johon haluaisin ohjeet, on pilttipurkkien maalaus kynttilälyhdyiksi. Poika teki viime keväänä yhden eskarissa äitienpäivälahjaksi ja se on aivan ihana.

En tiedä onko se iän tuomaa viisautta, vai lisääntyneen lapsimäärän mukanaan tuomaa uutta lempeyttä, mutta mulla on ihan samat fiilikset kuin Flowerilla ja Tiinellillä: nyt kolmannen kohdalla ei ole kiire mihinkään, yöheräämiset ei haittaa jne.

Esikoinen oli aikoinaan todella rakas, ja suhde on vain syventynyt, mutta jos voisin kelloa kääntää taaksepäin, en hermoilisi niin paljon. Vauva-ajasta on kyllä pääsääntöisesti hyvät muistot, mutta toivon että olisin osannut olla yhtä lempeä kuin kakkoselle ja varsinkin nyt kolmoselle.

Palstan henki on nyt ollut aika kiva =)

 

Moikka!

Tulee käytyä lukemassa mutta jos taas kirjoittaisikin välillä...

Turvaistuin meillä on vauvalla MultiTech johon siirtyi tällä viikolla. Mun mielestä mikään ei saa tulla mistään yli kaukalossa istuttaessa. Enkä itsekään tykkäisi istua pitkiä matkoja jalat koukussa. Mutta tässäkin asiassa jokainen toimii kuten parhaaksi näkee! Mulla oli kerran keskustelu kaverin kanssa turvaistuimista ja kaukaloista. Lähinnä merkeistä jne. ja toisen paremmuudesta toiseen nähden. Mukana ei ollut nyt mitään Motonetin istuimia vaan näitä Britaxia, Cypexiä, Gracoa jne. No lopputuloksena meillä oli, että tärkein asia lapsen kuljettamisessa on hyvä turvallinen auto!!! Ihan sama mikä superistuin siellä vanhassa pikkuautossa on kun kolarissa se on kuitenkin rusinana. Myöskin lasten kuljettaminen tila-autojen takatilassa niillä lisäpenkeillä on vaarallista. Joissakin autotesteissä ne meni samantien ryttyyn takapenkkejä myöten. Tietty sitten on tilateita joissa on ihan sama mikä auto on!!! Eikä se huono asia tietenkään ole se nopeusrajoitusten noudattaminen ja liikenneturvallisuudesta huolehtiminen!

Muuten niin vauva kasvaa kovaa tahtia eikä sitä enää pidättele mikään Syö aikalailla samaa kuin mekin ilman suolaa tosin eli suolat tai suolaa sisältävät jutut lisään ruokiin vasta kun olen ottanut sen vauvan satsin pois jne. Maitotuotteita on saanut jonkin verran mm. olen tehnyt makaronilaatikkoa tai jotain puuroja maitoon silloin tällöin. Juustoa on maistellut ja jogurttia.
Pojilla on jo aika hyvin yhteistä mutta tietysti isoveli välillä hermostuu pikkuautoja varasteleviin pikku kätösiin
Meillä ei ole pahemmin sairasteltu. Pientä flunssaa silloin tällöin ja sitten hampaat vaivaa. Joku outo vaihe on nukkumisen kanssa kun heräillään ja suostutaan nukkumaan vain sylissä. Mutta sitä on kuulemma liikkeellä!

Sisustuksesta on ollut puhetta niin suosin pelkistettyä mustavalkoista linjaa. Mutta kaipaan säännöllisesti jotain väriläiskää kunhan ne värit on samalla kankaalla ja samat värit kaikissa huoneen tekstiileissä. Inhoan siis eriparijuttuja ja värien sekamelskaa. Ostan yleensä aina niitä suomalaisia joka kodin perusmerkkejä kuten Iittala, Arabia, Finlayson, Vallila ja Marimekko. Verhoissa käytän kahta jälkimmäistä mutta viimeksi ostin Finlaysonin valmisverhot jotka sitten muokkasin sellaisiksi kuin halusin. Inhoan krääsää joten meillä on tosi vähän tavaraa esillä. Jos jotain on esillä niiden pitää sopia yhteen mistä syystä mm. vaihdoin kaikki keittiön pienkoneet värien takia uusiin. Muuten sisustus on kai sekamelska uutta, vanhaa ja uusvanhaa Mistä kertoo mm. että pohdin kauan Madamoisellen ja RAR-keinun välillä kunnes sain kuulla saavani 40-vuotta vanhan -81 vuonna kuollutta pappaani palvelleen keinutuolin. Tuoli liittyy aika lailla kaikkiin mummolamuistoihini vaikkei ole ollenkaan sitä mitä tänne ajattelin se meille tulee. Se pitää vaan hiota ja maalata, mustaksi tottakai En ole valmis satsaamaan esimerkiksi sohviin koska taloudessa on eläimiä ja lapsia. Nahkapinnassa on ihan sama maksoiko sohva 1000e vaiko 3000euroa sillä samanlaiset jäljet ne hampaat, kynnet tai sakset aiheuttaa. Halvemmassa sohvassa ketutus on pienempi. Tosin ei ole kokemusta näistä vielä. Ainoastaan siitä, että kaatunut kahvikuppi on helpompi putsata nahkasohvasta kuin kangassohvasta Sen sijaan, että olen pihi tuossa asiassa olen valmis satsaamaan esimerkiksi lamppuihin. Vaikka ostan kyllä mieluusti Ikean muovilamppujakin! Mistä tulikin mieleen et musta Ikean sisustuskuvastoiden tai huoneiden kopioiminen tavaratalossa on ihan fiksua jos ei ole kiinnostusta tai silmää asialle. Joku ne jo on suunnitellut ja oikeastaan pienillä muokkauksilla niistäkin saa omannäköisiä kokonaisuuksia! Niistä saattaa myös saada hyviä tilankäyttövinkkejä! Tosin sitten tavaratalossa kun ihailee jotakin lamppua katossa kannattaa tietty ajatella ettei se 100cm halkaisijaltaan oleva lamppu välttämättä näytä hyvältä oman kodin olohuoneessa vaikka siellä korkeassa tilassa pienessä (avo)huoneessa näyttäisikin Mulla on oma pakko saada-lista sisustustavaroille joka pitää lähinnä sisällä lamppuja ja sellaisia en koskaan saa tuotteita kuten Tulppaani ruokapöytä Lastenhuoneeseen siellä on onneksi oma lista jossa on turhakkeena valkoinen Puppy sekä pallotuoli. Ne sinne ilmestyy tässä ens kuun aikana ja pääsee taas eteenpäin sen sisustamisessa. Mustavalkoiseksi tietty Matot on vielä hakusessa ja koska en löytänyt mistään kivoja päiväpeittoja teen ne itse jouluksi. Mustaa ja valkoista... Taas kerran . Onneksi vuokrakodin sisustaminen on edullista puuhaa kun ei tule tarvetta koskea kiintokalusteisiin tai pahemmin seiniinkään. Tosin jotain pientä on pakko aina laittaa oman viihtyvyyden takia!

Taikataikina on hyvää tavaraa. Suosittelen minäkin kokeilemaan! Mm. ne kummilapsen tekemät taikataikina joulukoristeet (piparimuoteilla) päätyy varmatsi hienompaankin joulukuuseen tai muistitaulun nurkkaan (Kunhan ei joka joulu niitä askartele...)

 

Heips!

Taikataikina: olen kanssa kuullut, mutta muuten ei mitään tietoa. Kehiin vaan lisätietoa!

Lasipurkeista oon tehnyt lyhtyjä lasten kanssa maalaamalla lasiväreillä, ulkopuolelle oon laittanut vielä jotain muuta kuumuutta kestävää materiaalia koristeeksi, joskus kokeilin niitä ihan pieniä tähtitarroja ja nekin on säilynyt vaikka kuumaksi on käynytkin. Rautalangalla se "kahva" siihen, senkin voi koristella vaikka jollain helmillä. Näitä voi tehdä monella tapaa. Mäkin löysin ohjeen joskus aikoja sitten kun keksin näyttöä varten ideoita. Näissä joidenkin mielestä piilee räjähdysvaara, että me ei olla kun ulkona poltettu ja ei ole kyllä tuikun kanssa räjähtänyt. Näistä voi myös tehdä nättejä lahjapurkkeja, kun täyttää vaikka karamelleilla, tämmösiä esikoinen on ainakin tykännyt antaa "bestiksille"

Muitakin kivoja lahjavinkkejä nyt esiin, jos jollain on!

Tiinelli: Assi on kyllä tosi vikkelä liikenteeseen lähtijä ollut! Meilläkin jo vähän otetaan askeleita, esim. pöytää vasten, mutta en itse ole nyt vielä kävelyttänyt". Meillä jäädään vielä tuohon ylösnousu asentoon, ja huudetaan siinä kun ei enää päästä alas, tai sitten jos vahinko käy niin tullaan mukkelis makkelis siitä... Mihinköhän näillä on kiire?

Unikoulu: ei ole kyllä mitään tietoa tästäkään. Oon aina mennyt vähän niinkuin siten miten parhaalta on tuntunut, en tykkää yhtään ainakaan huudattaa.

Kolmannen kanssa on tosiaan nyt ollut ehkä vähän rennompi ja oon voinut oikeen pysähtyä ihan vaan nautiskelemaan tästä, kun vauva on pieni ja rinnalla ja niin todella söpö tuhisija Esikoisen kanssa en oikeen osannut kyllä, siitä ajasta on jäänyt enimmäkseen mieliin vaan stressi ja kauhee kiire :/

Täällä kun olette kuvailleet noita sisustuksia, niin kiva huomata että jokaisella semmonen oma tyyli.. tai sellanen kuva ainakin tulee! Ja kivoilta on kuullostanut! Meillä sisustusta määrittää aika hyvin hirsiseinä ja toi toinen puusohva, jota en voi maalata kun on ilmeisesti aika alkuperäisessä kuosissa. Olen sen kyllä aika hyvin "naamioinut" tyynyillä puusohvissa se hyvä puoli, että aina kun haluaa uutta niin uudet kankaat vaan sohvaan ja tyynyihin, niin johan on uutta taas... + justiinsa kun käy joku vahinko, että on kahvit tai puurot sohvalla (siis keittiössäkin sohva) niin voi helposti vaihtaa, ei oo niin vakavaa Mut toisaalta puusohva ilman tosi hyviä pehmusteita on tosi kova kanssa, joten pehmustan niitä aika hyvää tahtia...

Ihanaa, viikonloppu! Jotenkin nyt oon nauttinut ihan täysillä näistä viikonlopuista, usein tehdään jotain tosi kivaa ja syödään hyvin, pelataan pelejä yhdessä Hauskaa viikonloppua vaan jokaiselle!

Mindi83

 

eikös kaukalossa ole ratkaisevaa se miten ne VYÖT tulee, eikä se onko jalat rutussa tai pää yli. jos vyöt tulee olkapäiden alta, eikä niiden tasalta/yläpuolelta, on kaukalo pieni, tai näin meille kerrottiin kun esikoiselle joskus aikaa sitten ostettiin kaukalo. ja samaa sanottiin kun vaihdettiin sitten turvaistuimesta vyöistuimeen isompana

 

taikataikina googleta sanallaan niin löytyy ohje, lastenmaa.net on tarkempi osoite.

auton turvallisuus ja istuimet/lapsen paikka autossa itellä vihdoin viimein alla auto, jossa ihan mikä tahansa istuinpaikka on yhtä turvallinen. on sivutörmäyssuojat sun muut härpäkkeet. kaukalon voi huoleti laittaa eteenkin jos vaan kytkee airbagin pois. jopa nokkakolarissa vastaava kärry on ollu henkiä säästävä. tiedän jonkun auton takavuosilta, kun meni oikeesti kahtia kolarissa. kukaan ei selvinnyt. Luotan autoon, jos tiedän sen läpäisseen lukuisia testejä. kaukalo meillä perus-mallinen, enkä vouhota seuraavaakaan istuinta pahemmin vielä. edukkaatkin voi olla turvallisia, kunhan juuri nuo vyöt menee oikein. Ainoa miinus autossa on tällä hetkellä se, et se ei ole automaatti eikä neliveto. ne on aivan ihanat, mut menköön nyt ilmankin

ikean kuvaston sisustus näin totesin itekin et jos ei sitä silmää ole itellä, ni sitten tarvii sen aukeaman mukaan laittaa.....
mä en vaan itellä tykkää et kopioisin joka tavaran jonkun mallin mukaan , ja juuri niille paikoillekin. tapansa kullakin. ja kyllä, musta se on jotenkin huvittavaa ettei aikuisella ihmisellä sen vertaa omia ideoita olis... hmmmm. no, en mä sille mitään voi

mulla on ollu niin ihana päivä! totesin kaverilleni, että elän elämäni onnellisinta ja rikkainta aikaa juuri nyt! kaikki huolet on tasoittuneet kauas taakse, mulla on kaikki hyvin, ja aivan ihana perhe!
rahaa vois olla enempi mut pärjään. joten tänään vielä pikainen imurointi ja sit alan nauttia viikonlopusta rakkaitteni kera :heart:

 

taikataikina mä ajattelin muotoilla siitä isot, kantikkaat kirjaimet ISI. ja maalaan ne valkoisella. lisäksi teen myös "taulun", johon taikinan ollessa muotoiltavissa, painan vauvan jalkapohjan tai käden. nää vois tulla sit vaikka iskän yöpöydälle saas nähdä miten onnistun

laatuaikaa miehen kanssa kaksin tänään tuli tunne, et ois TOOOOSI kiva mennä kaksin vaikka edes leffaan. huomaa ettei kolmeen viikkoon olla päästy ees punttikselle, niin heti sellasta kahdenkeskistä kaipaakin.
jospa sitä keksis jonkin kivan illan yllärinä miehelle, jos vaikka salaa anopin kanssa suunnittelis

näin tänään kaverini, joka sai reilut pari viikkoa sitten vauvan... oih en ees muistanukkaan miten pieniä vastasyntyneet voikaan olla :heart:

heitin just sitten tunnin lenkin vielä tuolla pimeässä, koiran ja vaunujen kanssa. teki mielelle hyvää, muutoin oli jotenkin sellanen olo et kipaisenpa vielä happihyppelyllä. Vauva istua tonotti koko matkan, kitisi sitten aina kun ei valo kajastanut naamalle vastaan tuli jälleen ei-toivottu koira-ihminen.... sen koira reuhasi jälleen jo kauan matkaa ennen kohdalle tuloa. nainen pysähtyi meidän kohdalle, ja mun koira alkoi tempoa niin et onneks ehdin vaunutihin jarrut laittaa, tarttin molemmat kädet että sain sen pysymään aloillaan puolustamaan meitä... nainen vaan piteli omaansa ja se piti kovaa rähinää... sama elukka tulllut useasti vastaan, jolloin nainen aina psähtyy, tai sitten jos on lyhtypylväs lähellä niin kietoo koiransa hihnan siihen... hohhoijakkaa ....

mukavaa iltaa kaikille, pian salkkarit ja korkojen kera

 

Tänään poitsu palasi onneksi takaisin normaaliin päivärytmiinsä. Edelleen on syönyt tavallista huonommin, mutta rintaa normaaliin tapaan. Nyt poitsu nukkuu ensimmäistä kertaa omassa pinnasängyssä. Käytiin hakemassa se mun siskon varastosta, jossa on jo pidemmän aikaa odotellut. Ihanaa, kun siskolta sain ton sängyn lisäksi patjan, petarin, reunasuojuksen ja lakanoita, niin ei tarvitse itse hankkia. Kierrätys kunniaan. Normaaliin tapaan siis annoin nyt illalla pojalle unitissiä ja hytkyttelin uneen ja laskin sitten sänkyyn eli unikoulusta ei ole vielä kyse. Kunhan nyt totuttelee uuteen sänkyyn (on ihan meidän sängyn vieressä). Ja eiköhän hän jossain vaiheessa yötä siirry meidän sänkyyn, kun kuitenkin ite nukahdan pojan tullessa yötissille. Kuten tiinelli ja FA kirjoitti, onhan se varmasti niin, että iän ja kokemuksen myötä sitä muuttuu ja kasvaa äitinä, ja toisen lapsen kanssa saattaa jo toimia eri tavalla joissakin asioissa kuin ensimmäisen kanssa. Onhan tämä sellaista uuden opettelua, kun on eka lapsi kyseessä. Välillä onkin epävarma olo, miten olis parempi toimia. Oon kans yrittäny ottaa suht rennosta, etten murehtis ja pähkäilis liikaa. Ja jos huomaa, ettei joku homma toimikaan, niin tekee sitten toisin. Onneksi toi mun pikkuinen on sen verran leppoisa tapaus, niin hänen kanssaan on kiva opetella tätä äitinä olemista. :heart: Ja mitä unikouluun tulee, niin sitä oon alkanu harkitsemaan vakavissani, kun tuntuu, että meidän yöt menee jatkuvasti vain levottomampaan suuntaa. Olisin ikionnellinen, jos poika heräisi vain kerran tai pari yössä, mutta ei niin ei. Katsotaan nyt vaikuttaako tuo omaan sänkyyn siirtäminen yöuniin myönteisesti vai ei. Kovin suuria odotuksia ei ole.

 

marni no, mä oon jokaisen lapsen nukuttanut vastasyntyneestä saakka omassa sängyssään. en vieressä ollenkaan. jokainen niistä nukkunut yönsä lähes kokonaan jo varsin pienestä saakka. et ite kokeneena voin sanoa omassa sängyssä nukuttamisen puolesta. tosin, jos vauva nukkuis mun vieressä, mä en enää ite sais kunnolla nukuttua. kokeilin ja muutaman yön unet menetettyäni, jokaisen vauvan kohdalla todennut et mulle paras on pinnasänky, ja sekin toiselle laidalle makkaria jokainen löytää tässäkin sen oman tapansa, näin koin itse sen parhaaksi. ja miehen kannalta kiva myös, että hänen unensa ei häiriinny vauvaa varoen sängyssä, tai jos nukuttais ihan TOOOSI ahtaalla vierekkäin, ei kyllä nukkuis kumpikaan......
muutoin menee kolmannen vauvan kohdalla vähän niinkuin ennenkin. kokemus tekee osansa...

 

sen verran tarkennan edellistä tekstiäni, että en siis itse nuku pinnasängyssä, vaan vauva tietenkin tajuskohan kukaan ei pitäis liian väsyneenä kirjotella..

mies vei multa illalla jalat alta AIVAN totaalisesti :heart: se ihana.. tuli sitten valvottua myöhään, ja nyt ollaan odottamassa jo appivanhempia meille remontointiin jälleen ... väsyneitä ja silmät ristissä, mut vieläkin varpaat puutuu, kun ajattelenkin eilis-iltaa :heart:
ihanaa olla rakastunut, ja kuin 15 vee

noni, nyt alkaa meidän touhut tänään