Maalismussukat - syntyneet

vauvan hoito-oppaat on tullut kahlattua kaikenlaisia läpi. kun ensimmäistä odotti, halusin tietoutta paljonkin. ja onhan se sellasille ihan kätevää, että on joku ohjenuora mistä napata kiinni jos on tosi avuton olo itsellä eikä vielä ensimmäisen lapsen kanssa luota omaan äitiyteen. kaikki kuitenkin on niin uutta ja erilaista kun vauva tulee elämään.
nyt taas kun edellisistä vauva-ajoista on aikaa, on ollut kivaakin lueskella vinkkejä. mä olen sellanen kokeilija. jos jonkun vinkin hoksaan niin saatan sen koklaa, mutta joistakin taas en.

vauva on lukutoukka kirjat on kiinnostaneet tosi kovasti jo siitä parikuisesta saakka. tutkailee kuvia, kääntelee sivuja, "lukee" omaan ihanan tyyliinsä.
availee luukkuja luukkukirjoista, kiljuu ja läiskii kämmentä kirjan sivuun

vauva riehuu kyllä meillä ainakin saa sellasia hepuli-kohtauksia on niin veijari että!!!! ja repii hiuksista,korvasta, ottaa nenästä kiinni ja pyöräyttää kädet nappaa kiinni tiukasti iskän partaan, tai sitten silmälaseihin jos ei osaa varoa.
Paras on pusut kun muiskuttelee vauvalle poskelle pusuja, ja jää odottamaan, niin sepä mojauttaa ihanan ja ison ja märän suukon mun poskelle ja sitten onkin poskipunat levinneet mut voi eipä mitään väliä moisen rinnalla :heart: sit hän ottaa sellasen valloittavan ilmeen että oi tykkäsitkkö? saat uuden !!!! ja niin sitä mennään jälleen
muutenkin ollut suunnattoman nautittava vauva-aika! oma väsymys välillä valtaa alaa mutta läpi pusketaan
oon oppinut kuuntelemaan enemmän itseäni, jopa lepäämään tavoitteeni on ollut nauttia jokaisesta päivästä, painaa pieniäkin hetkiä sydämeni muisti-lokerikkoon miltä joku tuntui, tuoksui, miten ihania hymyjä vauvalta sain...

lällyä, totta
nyt tarviis vissiin keitellä päiväkahvit...

 

Vedet, eillä on sellaiset systeemit vesille, eli tarhoissa isot säiliöt mistä päästän ämpäreihin vedet ja sieltä kannan astioihin joita on muutama per tarha (syystä että, kaikki varmasti saavat juotavaa, hevosilla kun tuo hierarkia voi olla raakakin) tuolla luonnontarhoissa ei paljon millään kärryillä mennä kun maasto on melkoisen epätasaista.... monella on usein hyviä vinkkejä antaa, tätä kun käytännössä kokeilee niin sillähän se selviää mikä on helpoin tapa ...

Mutta juu, nautin lähes joka hetkestä. Nyt ei olekaan hetkeen mulle sitä liirumlaarumia esitetty kunka mä tuun palamaan loppuun jne.jne... Mutta siis, tälläinen elämätyyli opettaa että tehtyähän saa, mitä suinkaan tahtoo ja omasta reippaudestahan kaikki on kiinni.

Fa kylläpä sille tyypille olut maistuu.

 

tiinelli ja vesien kanto joo siis mä tiedän entuudesta vain, miten meillä tehtiin vesien kannalta. mutta joka paikkaan ei tosiaan pääse kärryillä...
mä luulen että sä ammennat niin paljon voimia tosta touhusta että senkin vuoksi jaksat ahertaa

loppuunpalaminen voi yllättää ihan tavallisen kotiäidinkin. itse oon kai palanut loppuun jossain vaiheessa vuosia sitten. mutta luulenpa että syyt on siinä, että mun oli PAKKO tehdä kothommat yksin, enkä saanut niistä nautintoa....kaikki oli pelkkää suorittamista miehen pillin mukaan, ja voimat loppui.
kun saa tehdä mitä itse todella haluaa, juurikin kuin tiinellikin unelmaansa elää, niin vaikka työtä on paljon, se on niin nautinto kuitenkin, että auttaa jaksamaan. on siis motivaatiota ja tekemästään saa iloa

ja tuohon kaljan-vetäjään e ole enää tekemisissä. ennen ei seurannut muuta kuin pahaa mieltä....sillä on alkoholisti-sukulainen, luulenpa että on jonkinlainen hänkin...toivottavasti käyttäis tänä päivänä vähemmän, niin vois perhe-elämäkin olla heillä rauhaisampaa...

vauvan ruoka joo, sain sellasen kimmokkeen nyt että tein ite liki kahden viikon soseet vauvalle pakkaseen.miksi mä itse söisin viimesen päälle ite tehtyä ja terveellistä ruokaa, ja vauvalle noita kaupan soseita vain... tuli jotenkin havahduttua. joku mainitsi että ruoka-aine-allergiat voi puhjeta helpommin noiden kaupan pöperöiden myötä, oliko se niin ?
no, mä oon tehnyt aikoinaan itse kaikki soseet (paitsi hedelmäsoseet) noille aiemmille, ja niillä ei ole mitään allergioita.
nyt siis kaikki uusiksi, itseä rivakasti niskasta kiinni ja niin ne tuli piltti-purkit täyteen
nyt pakastimessa on peruna-porkkana-jauheliha-sosetta, sekä peruna-porkkana-kukkakaali-lohi-sosetta
ja hyvä mieli kun on ajatellut lapsen parasta, säästääkin aika tavalla rahaakin.... se määrä euroja mikä ois mennyt jo noiden piltti-purkkien kaupasta ostamiseen... säästyi nyt aika paljon.....
nyt yritän tehdä säännölliseksi tuon, ja sen ohella kun teen meille muillekin ruuan. ei tosiaan ole hankalaa, mutta laiskuuttani oon tähän asti jättänyt äärimmäisen vähälle...

ilta menny tosi nopsaan... tässä sitten kohta puuroa laittelemaan ja vauvaa yöunille...

 

Kylläpäs viikonloppu meni taas nopeasti ja tänään koitti arki. Tuli oikein surku olo, kun mies taas pakkaili tavaroita ja lähti työreissulle. Mutta toisaalta kiva huomata, että vaikka yli yhdeksän vuotta ollaan yhdessä oltu, niin tulee toista ikävä, kun ollaan erossa. :heart: Noh, perjantaina sitten nähdään, kun me hypätään pojan kanssa junaan ja lähdetään viikonlopun viettoon itä-Suomeen.

Ja surkeudesta reippauteen... =) Voi että mulla on hyvä fiilis, kun sain tänään siivottua!! Ja yks ahdistuksen aihe eli lattioiden luuttuaminen tuli nyt suoritettua. Onpa kiva kattella, kun kiiltää (näitä kotiäidin yksinkertaisia iloja)! =) Suoritin myös pikaisen mattojen "pesun" eli käänsin kaksi mattoa toisinpäin, ja kyllä on taas puhdasta!

Vauvan hoito-oppaita en oo lukenut yhden yhtä. Mulla on kolme siskoa, joista kahdella on lapsia, toisella kaksi ja toisella kolme. He on mun hoito-oppaita - paljon jutellaan vauvan ja lastenhoitoon liittyvistä asioista. =) Vauva-lehteä kyllä luen. Fiiliksen, mutu-tuntuman ja vaiston varassa mennään muuten. Ja tuon poitsun kanssa se on riittänyt - ainakin toistaiseksi. Jos vauvalla olis ollu kaikenlaisia ongelmia, niin sitten opuksista tai netistä olis varmaan tullu haettua apua. Mutta siis, mun mielestä opusten lukeminen on jees, ei sen puoleen. Itse ei oo vaan tullu sitä kauheasti harrastettua.

 

Flower, sanomattakinhan se on selvää että tuollainen alkoholimäärä on liikaa. Mun isä pystyy velehtelematta juomaan ainakin 3 litran viinapulloa illassa. On toki kännissä ja sammunut sen jälkeen. Mutta siis useita kirkkaita viinapulloja viikonlopussa ja kaljat päälle. Mutta se näkyykin jo hänen, yli viiskymppisen miehen, terveydessä. Onhan se paskaa, mutta mä en ainakaan voi asialle mitään. Isä siis voi olla juomattakin monta kuukautta, mutta sitten kun ottaa niin ottaa kunnolla tai juo pari kuukautta putkeen jos on lomaa. Näitä hullun pitkiä putkia on onneks ollut nyt vähemmän, mutta parin viikon ryyppyputkia kylläkin sillon tällön.

Meilläkin tuntuu olevan hieman flunssaa ilmassa. Itellä sairas olo ja kurkku kipee, vauvalla vuotaa nenä. Itse en olekaan yli vuoteen ollut flunssassa eikä vauva ikinä.

Mä en oikeastaan ole lukenut mitään ohjeita sen suhteen miten vauvaa tulis ruokkia. Tai siis missä järjestyksessä. Oon kuullut että kasvikset ja hedelmät ennen lihaa ja puuroja ja niin oon tehnyt. Oon nähnyt korvikepurkin kyljessä kuinka paljon tietyn ikäisen pitäs saada korviketta ja oon niin toiminut. En tiedä oonko tehnyt oikeen, oon vaan kysellyt muilta neuvoja ja käyttänyt omaa harkintaa. Tuntuu hassulta, että miten mä oonki oppinut hoitamaan vauvaa, eihän mulla ollut mitään tietoa eikä kokemusta Välillä tuntuu että mähän oon iteki ihan kakara vielä.. ja sitte kumminki aikuinen ja huoltaja ja täysin yksin vastuussa tuosta lapsesta. Oi voi

 

Suositukset, joskus ekan kohdalla tuijottelin niitä liiankin tarkkaan. Nyttemmin huomannut ettei ne lapset mene oppikirjojen mukaan, Assille ei esim. kelpaa lihat ollenkaan, ei kaupan soseet (ne ehkä paremmin joskus) eikä itsetehdyt. Yökkii rajusti mausta, joten meilläpä ei siis syödä lihaa nyt ollenkaan. Vesi ei myöskään maistu.

Yöt kaksi viime yötä ollut ihan pyllystä, herännyt syömään 3krt ja ähissyt. Meillähän nukutaan joko omassa sängyssä (mikä on kiinni meidän sängyssä) tai vieressä.

Alkoholi mun äitihän kittaa aika lailla päivittäin, määriä en tiedä. Veli on myöskin ollut päihderiippuvainen, enemmänkin huumeet vieny kuin alkoholi. Kaverin mies vetäsee joka vkl noin 3 kirkasta viinapulloa ja oluet päälle. On jo siis ongelma hälle sekin, jännä vain kun hän ei oikeastaan ole ikinä KÄNNISSÄ vaan päinvastoin, muuttuu seuramieheksi ja vitsiniekaksi. Heillä ei kyllä onneksi ole lapsia.

 

Suositukset: juu esikoisen aikaan minäkin luin, varmaan suurennuslasin kanssa. Mulla ei hirveesti kokemusta ollut vauvoista ja tunsin oikeesti olevani ihan peukalo keskellä kämmentä. Kyllä siihen onneksi äkkiä tottui ja oppi käsittelemään vauvaa. Näiden kahden muun kanssa en opuksia enää ole oikeen lukenut. Täältä olen saanut ihan uusia vinkkejä ja joitakin kokeillut, on tullut paljon sellaistakin vastaan mistä ei opuksissa ole sanaakaan. Voin kyllä kuvitella sen raadin, joka niitä laatii... harmaahapsisia tätejä ja setiä

THL: nykyään nään jo vähän punaista, kun sanan kuulen. Ihan viiminen niitti arkkuun oli se tv2:lta tullut "keskiolut pois kaupoista keskustelu", kera Puskan...

Aika jännä muutenkin kaikki suositukset nykyjään, esim. ruokavalio... Joskus eksynyt "toisinajattelijoiden" sivuille ja siellä on voi, kevytmaito ja kaikki muukin edelleen sallittuja. Nythän oli uutisissa, kun jossain päin suomea vaaditaan kouluihin tuota kevytmaitoa takaisinkin.

Alkoholi: joo kyllä meilläkin lähipiirissä yksi oikeen kunnon "sieni", mut eihän sellasta lopettamaan saa, jos ei itse halua. Hän muuttuu onneksi kanssa todella iloiseksi ihmiseksi ja seuralliseksi, jota selvinpäin harvoin on. Takana, avioero/lasten menetys. Mut en mä pelkän alkoholin liikakäytön takia ihmisiä pois elämästä välttämättä heittäis.

Mindi83

 

joo lienee paikallaan selventää, että en mä ole tätä ihmistä kaveripiiristäni poistanu sen takia että se juo niin paljon.
Avioero teki sen että jotkut jäi omiksi kavereiksi, jotkut ei.
tässä kohdin se oli vaan hyvä että ei enää olla tekemisissä.

 

Huomenta!

Suosituksista en tiedä mitään enkä ole tainnut yhtäkään opustakaan lukea... Jotain raskauden vaiheet opusta taisin selailla!Muistaakseni siitä oli ekan kohdalla kiva lukea mitä missäkin vaiheessa raskautta tapahtuu!!

Yöt menee paremmin kun vauva nukkuu eri huoneessa. Huolimatta herätyksistä se uni on kuitenkin jotenkin parempaa. Huonosti nukutun yön jälkeen tosin silläkään ei ole merkitystä... Onneksi esikko ei yleensä herää vauvan huutoon vieressä! Uskomattomat unenlahjat mutta meillä on aina nukuttu "metelissä".
Tämä vauva nukkui 4kk kauemmin meidän huoneessa mutta siirtyi 2kk esikkoa aiemmin jatkettavaan sänkyyn. Nyt on siis nukkunut siinä n. 2kk. Huomattavasti levottomampi ja herkempi unisempi vauva kuin esikko joka heräsi kerran alusta saakka ja jossakin 8kk maissa lopetti nekin heräilyt. Tämän kanssa varmaan heräillään kerran kaksi tai kolme vielä kouluiässäkin :headwall:

Meillä käytetään kevyt- ja ykkösmaitoa tai esikko juo koska emme itse juo maitoa. Leivän päälle ingmariinia ja ruuanlaitossa kylmäpuristettua rypsiöljyä tai voita. Kaikkeen leivontaan käytän voita. Itse valitsisin mieluiten kunnon voin kuin kasvirasvalevitteen. Olen myös miettinyt sitä miksi punainen maito on muka niin pahasta. Monet laktoosiongelmaiset voivat juoda sitä tai luomumaitoa ilman ongelmia. En ole siis asiaa enempää "tutkinut" mutta noiden kasvimargariinien käytön epäterveellisyyden totesin Ruotsin tv:n dokumentista jonka nimeä en tosin enää muista enkä paljon muutakaan. Vain sen ettei niitä meille tule.

Loppuunpalaminen taitaa olla välillä lähellä... Veikkaan että kunnon nollaus tai parin päivän loma tekisi hyvää. Kiireen ja kahviruokavalion ansiosta tosin painan todennäköisesti kohta yhtä paljon kuin teinivuosina mutta löysällä tavalla Josta tuli mieleen et terveellisestä ruokavaliosta oli täälläkin puhetta. Meillä onkin muutaman mamman kanssa remontti menossa sen suhteen. Itse pidän raasteista ja hankinkin kai motivoinniksi sähkökäyttöisen raastimen. Tunnustaudun siis laiskaksi raastajaksi mutta tuo on kyllä todella kätevä ja vielä pieni sekä sen näköinen ettei tarvitse siirtää kaappiin käyttöjen välissä. Jospa tulisi useammin tehtyä tuoreraasteita tuon kanssa! Olen muutenkin sellainen keittiövempainten ystävä... Kaikkeen pitää olla oma vempain Mä suosin muuten Kenwoodin koneita mutta tuo on joku Moulinex ja ei ollut hinnallakaan pilattu. Mietin myös Tupperin raastinta joka oli samaa hintaluokkaa mutta tuo napin painaminen voitti veivaamisen

 

juomisesta Itse en myöskään ota koskaa sitä yhtä tai kahta vaan vedän sitten kunnolla jos vedän. Mä olen monesti miettinyt että pitäis varmaan opetella siihen tapaan että osaisi ottaa sen yhden tai kaksi olutta,uskon että sillä voi olla rentouttava vaikutus. Mutta mä en osaa En pidä edes viineistä mistä kovasti haluaisin tykätä kun kaikki aina hehkuttaa miten punaviini korostaa tiettyjen juustojen tai muiden ruokien makuja. Mun mielestä punkku on niin pahaa!!!
Lasten saannin jälkeen mulla on kyllä tuo viinapää huonontunut todella roimasti. Silloin teininä pystyi vetämään ihan kirkkaitakin vaikka millä mitalla ja krapulasta ei ollut tietoakaan. Nykyään juon illan aikana n.6 pulloa olutta ja olen aivan tööt ja krapula kestää kaksi päivää:headwall: Kirkkaita en siis olen juonut lasten saamisen jälkeen ollenkaan,jotenkin pidän kuitenkin sellasta ryhtilinjaa päällä vaikka baariin lähdenkin,en ole kertaakaan vetänyt oikein sellasia kunnon koomia vaikka humalassa olenkin ollut. Emmä halua enää ja mulle riittää se että olen siinä keskivahvassa humalassa,vaikka ei sekään erityisen kivaa ole.

Isäni oli alkoholisti eikä se mua erikoisemmin haitannut. Oli ystävällinen eikä käytös juodessa juurikaan muuttunut,ehkä hieman sosiaalisemmaksi tuli mutta ei koskaa mitään väkivaltakäytöstä tai muuta. Eikä myöskään koskaan pettänyt lupauksiaan vaikka joikin.

flunssaa on meilläkin. Esikoinen ja keskimmäinenhän olivat viime viikon kuumeessa,itsellä myöskin jotenkin vetämätön ja nuhainen olo jo toista viikkoa. Mulle ei koskaan tule kuumetta niin siitä varmaan johtuu että nää lenssut kestää niin kauan.

Suosituksia minäkin luin esikoisen aikana,aika kiihkonakin. Sittemmin en ole kertaakaan lueskellut vaan mennyt ihan tilanteen ja lapsen mukaan.

vesien kanto Silloin kun teininä asustelin Myllykoskella niin hoidin ystäväni tallissa 20 hevosta ja siellä oli hana tallissa mistä sitten vesi kannettiin karsinoihin ja muistaakseni ulkotarhoissa taisi olla jokin letkusysteemi siellä vesiastioiden lähellä ettei niin kaukaa tarvinnut kantaa. Kyllä sitä hellepäivinä olisi ollut hiki hatussa kun 20 hepalle olisi ämpärillä vedet kantanut Niin ikävää kun se onkin niin on näitä ihmisiä ketkä ei välitä tippakaan esim.juuri tuosta veden saannista. Siellä Myllykoskella viereisellä tallilla oli maatilan isännällä päässä vinksahtanut ja jättänyt hevoset helteeseen ilman vettä Tietäähän sen miten siinä kävi:'( Mua niin oksettaa tällaset sairaat ihmiset

Oma olo on vaihteleva.....Sain loppuviikolle ajan lääkäriin,mielestäni kunnalliselta puolelta aika nopeasti Mulla tulee päivittäin pieniä ilonpilkahduksia jostakin ja niistä yritän pitää kiinni mutta kun aivot on jotenkin jumittuneet tuonne ´kaikki on ihan paskaa´-vaihteelle niin positiivisuuden löytäminen on aika vaikeeta

Mutta nyt Lenni itkee tuossa lattialla,vaipanvaihtoa vaille!!!

 

Uhh. Täällä taas hukassa oleva esikoislapsen äiti hei. Opuksia olen selaillut, jotakin vinkkejä ottanut, toiset jättänyt omaan arvoonsa. Suosituksia en ole noudattanut kirjaimellisesti, soveltaen niitäkin. Koitan parhaani mukaan elää lapsen ehdoilla, mutta välillä sitä tarvitsee vahvistusta ja varmistusta ja tukea jostakin. Välillä suosituksista, välillä täältä, mistä milloinkin.

Minä täällä olen koko iltapäivän tärissyt, kun meidän poika tippui tänään sohvalta. Olin jostakin syystä varma, että näin pääsee vielä käymään vaikka olenkin tarkka siitä etten jätä häntä yksinään minkään päälle. Olen niin kömpelö ja tumpelo, että kai arvasin että pahimman kautta tämäkin pitää oppia No, olin vieressä (en kylläkään sohvalla vaan tuolilla) ja poika sohvan kauimmaisessa nurkassa lattialta käsin (siis todella suuri sohva ja levitettynä, eli kuin parisänky). Kun sekunniksi käänsin pääni muualle, oli hän jo tippunut ja alkoi huuto. Pyörimällä oli hetkessä saanut itsensä sohvan reunan yli. Onneksi itku laantui suht pian ja oli välipala-aikakin, joten tarjosin tissiä lohduksi. Hyvin söi, ja sen jälkeen oli oma itsensä, naureskeli, huuteli, leikki, jne. Seurailin tunteroisen verran ja nyt päiväuniaikaankin käyn jatkuvasti vilkuilemassa ja tekee mieli töniä hereille ja seurailla onko kaikki ok. Tähän asti siis kaikki hyvin, toivottavasti mitään erityistä ei ilmenekään. Ajattelin, että jos mitään erilaista ilmenee (väsymystä, kärttyisyyttä, tai mitä tahansa mitä ei normaalisti ole) lähdemme käymään näytillä. Kyllä säikäytti! Ja tuli paha mieli, eniten huono-äiti-fiilis kuin koskaan ennen.

Huono hukassa oleva äiti siis vain tervehtii kanssasiskojaan ja jatkaa joskus myöhemmin. Parempaa tiistaita kaikille!


Se vielä, että lounasaikaan oli ihana sormiruokailukokemus, ruisleipää ja porkkanaa poika pisteli todella innoissaan omin kätösin. Ja äiti oli ylpeä Netissä näyttää olevan paljonkin tietoa tuosta sormiruokailusta, ajattelinkin tutustua kunnolla. Mutta palailen toiste, nyt katselemaan nukkuvaa lapsosta.

 

Mountain Kuule et ole ainoa kelle noin on sattunut :hug: Meillä noin ei oo käynyt, mutta voin kuvitella järkytyksen minkä siitä saa. Uskon, että jos jotain ois pielessä niin huomaisit.

Tintti83 Onneksi olet saanut nukuttua. Käsittääkseni uni on moneen asiaan paras lääke

Unesta puheenollen, meillä on uusi sänky! Siis aivan mahtava super ihana huippu hyvä Ekens 180 cm leveänä ja olihan hyvät unet viime yönä

pikainen moikka vaan nyt näköjään...

 

vahinkoja sattuu, ja hyvä onkin muistaa että pieni saattaa päästä putoamaan... ite en ole vastaavaa kokenut, mutta kunhan se lapsi saa jalat alleen, niin sitten niitä vasta alkaa sattuakin koko ajan ei voi olla vahtimassa. kolhut kuuluu elämään.

meillä vedetty kunnolla unta tänään, aamupäivällä kolme tuntia ja iltapäivällä kaksi. oon tehnyt ja touhunnut sitten vaikka ja mitä varmaan johtunee siitä kun taas oon laittanut terassille ja vaunuihin. tai mistä sitä tietää. olen tyytyväinen. ruokaakin mennyt enemmän kuin aiemmin vauvalla alkaa olla jo oikeat posket

iltalenkin kävin juoksemassa/kävelemässä. teki hyvää haukata happea vielä ennen unia. ulkona ihana lämmin keli, aivan kuin etelässä konsanaan iltaisin.

vatsalihaksia oon koittanu tehdä pitkin päivää, huomenna edessä elämäni ensimmäinen spinning-kerta
tälle kropalle on tehtävä jotain

hyvät yöt sitten vain, mä jään nautiskelemaan isännän meille laittamaa iltapalaa

 

Mountain Voin uskoa, että tulee tuommoisesta tosi kurja fiilis. Onneksi nuo vauvat on kuitenkin vahvaa tekoa, eivätkä kovin helposta mene rikki! Ja kenelle tahansa voi tapahtua noin. Äläs turhaan synkistele siellä. :hug:

FA Mä en hikoile missään niin paljon kuin spinningissä (okei, hot joogaa en oo kokeillut), joten vinkkinä vain, että hikipyyhe ja ISO juomapullo kannattaa ottaa mukaan. Hitsi, pitäisköhän itsekin lähteä spinningiin piiiitkän tauon jälkeen...

Viime yönä tapahtui kummia Poitsu oksensi jostain syystä maidot yöimetyksen jälkeen - kaksi kertaa. Ja ei siis pulauttanut, vaan oikein kunnolla oksensi ja kakoi. Hitsi, että pelästyin, että oli saanut jostain vatsataudin. Mutta ei, kahden oksentamiskerran jälkeen jatkoi unia ja hetken päästä söi uudestaan. Ja aamulla oli kaikki hyvin. Outoa. Lyhyessä ajassa sitä ehti jo miettiä, että jos oksentaa monta kertaa, niin saanko riittävästi nestettä sisään ja pitäiskö lähteä sairaalaan jne. Kyllä sitä ehtii yön pimeinä tunteina kaikenlaista kehitellä omassa pikku päässään.

Nyt iltapesuille ja nukkumaan.

 

Mountain mulla on tippunut kumpikin poika sängyltä. Taisivat jokusen kuukauden vanhempia olla, että itse sinne kiipesivät (ehkä 9kk), säikähdin toki, mutta mitään siitä ei seurannut. Saas nähdä pysyykö tämä tyttö tippumatta mistään. Olen siis tuplasti huono äiti. :hug:

 

Juups, meilläkin esikoinen tipahtanut sohvalta, niin että kops vaan kuulu ja ihan suoraan päälleen tipahti, vielä semmoseen pieneen nurkkaan, että hetken aikaa oli ylös alasin. Kyllähän noita sattuu. Muistaakseni esikoinen oli jo silloin liikkeellä kontaten. Ei kuitenkaan mitään pitkäaikaisvaikutuksia ole jäänyt Keskimmäinen ei tipahtanut ja tämä ei ainakaan vielä ole kerinnyt...

Alkoholin käyttäjistä vielä: että toki semmonen täytyy elämästä oikeastaan "poistaakin", jos itse alkaa sitä käyttöä mahdollistamaan. Tällä munkin tuntemalla tapauksella vanhemmat on aika oivia apuja saamaan rahaa/yöpaikkaa jne.

Me tehtiin eilen lasten kanssa pilttipurkeista lyhtyjä ja laitettiin ulos risuihin roikkumaan, tulipas hienoja. Harmi vaan, että oli niin hirvee tuuli, että ei ne kauaa palanut kun jo sammui. Täytyy tänään koittaa uudelleen. Vaahteranlehdistä tehtiin kanssa "kimppuja", ja koristeeksi nekin sopii. Tuli ihanan syksyisiä!


Ruokavaliosta: juups olen miettinyt, että kyllä varmaan nykyjään vähän turhankin tarkkaan suositellaan sitä sun tätä. Samoin kaikki tutkimukset on suoraan sanottuna ihan sieltä! Kuka tahansa voi tehdä tutkimuksen puolesta/vastaan, jos vaan sopivasta näkökulmasta katsoo, RAHA auttaa tietty kanssa. Toi alkoholi juttu oli kanssa hyvä, kun tutkimus tutki jotain 1970-luvun ruotsia, ööööhh... saiskos aikakoneen Muutenkin vaan ottaa tällänen holhous päähän... ja lujasti. No eipä mulla muuta aiheesta... ;D

Meillä vauva väläyttelee mahtavaa hymyä, odottelee tossa aamupuuroa. Hauskaa kun alkaa jo itse tuolta lattialta tulemaan kohti, kun tietää aamupala-ajan koittaneen

Mindi83

 

Kiitos tuesta! Oma mieli on jo parempi ja poika on voinut ihan normaalisti koko ajan. Äidille taisi jäädä suuremmat traumat. Mutta totta, vahinkoja sattuu ja tulee sattumaan. Varsinkin kun itse olen tosiaan aika kömpelö ja näyttää että tuo poika on aikamoinen kouhottaja - hästää, häseltää ja heiluu ku heinämies. Kunhan vaan ei koskaan pahasti kävisi.

Pilttipurkkilyhdyt kuulostaa kivalta! Niitä purkkeja nyt riittäisi, pitänee itsekin askarrella... Tai no, niinku ei muuta hommaa olis! Mutta jos jossakin välissä ehtisi, olisivat ihania tunnelman tuojia pimeneviin iltoihin.

Joo Marni, yöllä todellakin saa kehiteltyä vaikka mitä kuvitelmia päässään! Toivottavasti teidän poika voi nyt hyvin eikä oksentelua ole enää!

FA, kuulostaa ihanan pitkiltä päiväunilta! Minäkin toivoisin mieluummin pitkät päiväunet ja vähemmän määrältään, kuin nykyisiä useita lyhyitä pätkiä. Viime päivinä kolmien unien rytmi on vaihtunut neljäksi 30-50 min. uniksi. Tuossa ajassa ehtii just juoda kahvikupposen ja laskea tiskivedet, kun poitsu jo herää. Noo, teen hommia pikkuhiljaa. Ei ne tiskit sieltä mihinkään karkaa (valitettavasti!).

Meillä oli eilen toinen muskarikerta. Poika vierasti ihimisiä ja ääniä paljon vähemmän kuin viimeksi ja oli virkeämpänä. Rytmimuna vaan tahtoi olla enemmän suussa kuin soitossa. Siellä on kyllä kivaa, ja tuo 30 min. on just sopiva aika ainaki tuolle meidän pikkuselle touhuta musiikkileikkejä.

Mutta, nyt sitä kahvia juomaan! Ja pian on päästävä uloskin kun on niin ihana auringonpaiste (eilisen villin myrskyn jälkeen).

Kaunista keskiviikkoa kaikille!

 

mountain et todellakaan ole huono äiti!!! Vahinkoja sattuu aina ja varsinkin kun lapsi oppii liikkumaan. Meillä kävi esikoisen kanssa ihan kauhee kämmi kun hän oli vasta n.2-3kk niin oli jotenkin liikkunut hoitopöydällä ja putosi siitä lattialle Silloin kyllä lähdin ihan lääkäriin kun pelästyin niin paljon mutta lääkärikin sanoi että vauvan vartalo on vielä todella pehmeä ja ottaa iskut hyvin vastaan.

Tuosta tulikin mieleeni että annatteko lasten remuta mielin määrin esim.ulkona vai oletteko vähän ns.leijonaemoja eli koko ajan huolissaan että kaatuuko se ja heti nostamassa jos lapsi pyllähtää? Mä itse en ole ollenkaan sellainen Mielestäni kolhut kuuluu elämään ja niitten kautta lapsi oppii itsesuojeluvaistoa hyvin. Tuttavapiirissä on yksi nainen kuka saa miltei paniikkikohtauksen jos hänen 3v lapsensa kaatuu tai putoaa jostain:$ NAisella on muutenkin ilmeisesti jotain henkisiä ongelmia mutta mun mielestä tollanen ylisuojelu on lapselle haitallisempaa kuin se että muksu kerran tai pari vähän pyllähtää ja vaikka vähän sattuiskin niin mielestäni se on vain opettavaista. Meitä on moneen junaan

spinning olen kerran käynyt ja oli kyllä aivan ihana kokemus,paitsi just tuo että siinä kyllä hiki lentää ja jalat huutaa hoosiannaa Muistan kun nousin pyörän päältä tunnin jälkeen niin rojahdin samantien lattialle kun jalat oli niin maitohapoilla Mutta tehokasta se kyllä on,rasva palaa silmissä. Tsemppiä Flowerille!!

Mä kävin eilen luontaistuotekaupassa kysymässä jelppiä tähän ahdistukseen ja sain purkillisen L-teaniinia. Olen nyt vähän ennakkoluuloinen mutta netissä ainakin on positiivisia kokemuksia ko.aineesta. Vihreä tee sisältää teaniinia joka siis rauhoittaa ilman väsymystä. Ainakin olen sitten kokeillut jos ei muuta

Nyt siivoilemaan

 

Naurukohtaukselle mun on pitänyt toivottaa jaksamista! Itse olen ihan hilkulla etten soita terapiakeskukseen, tai ainakin hommaa jotain mielialalääkettä. En tunne itteäni masentuneeksi, mutta aika ajoin ahdistus tuntuu pahana ja tää kannattas hoidattaa ennenku menee oikeen pahaksi..
Nukahtamislääkkeethän mä jo lääkäristä sain.

Flunssa vaivaa edelleen täällä. Vauva nukkui huonosti ja mä nukuin huonosti. Karsea olo.

Mountain, et tosiaan ole ainoa kenen vauvalle on käynyt noin Täällä vauva ei ole vielä tippunut, mutta uskon että säikäyttää!

 

Tuosta vauvan tippumisesta haluan ihan yleisesti kommentoida sen verta, että kannattaa käyttää lääkärissä aina varmuuden vuoksi. Tai ainakin soittaa päivystykseen ja siellä kirjaavat ylös sen, että on soitettu. Tiedän tapauksen, jossa vauva tippui - kylläkin hoitopöydältä. Vauvalle tuli kallonmurtuma. Mitään oireita ei ollut eikä perhe lähtenyt lääkäriin. Sitten samaiselta vauvalta tutkittiin jotain muuta muutaman viikon päästä ja silloin löytyi myös tuo kallonmurtuma. Vanhempia epäiltiin pahoinpitelystä ja asiasta tuli poliisi juttu. Sen takia ettei perhe mennyt heti lääkäriin. Perhe joutui pitkäksi aikaa lastensuojelun kanssa tekemisiin... Vauvalle ei kuitenkaan jäänyt mitään seurauksia ja se onkin se tärkein juttu tietysti.

En halua ketään syyttää tai pelotella missään nimessä.Vahinkoja sattuu jokaiselle ja se on vain elämää. Meillä tyttö nyt ihan mahdoton kiipeilijä, joten monet kupsahdukset jo tullut.
:hug: Mountain.

 

Mountain: :hug: Vahinkoja sattuu, ei se ole merkki huonosta vanhemmuudesta. Jo se, että kyseenalaistaa omaa vanhemmuuttaan vahinkojen jälkeen (vaikkei se olisikaan tarpeellista, mutta on inhimillistä) kertoo mielestäni sen, että on kyse äidistä, joka huolehtii vauvasta eikä halua mitään pahaa sattuvan. Meillä ei käynyt ihan vastaavaa, mutta tsekkasin itsekin tietoa aivotärähdyksestä. Miehellä nimittäin oli vauva kantokopassa ja toisessa kädessä itkuhälytin. Itkari lipesi hänen kädestään, putosi vaunun pyörän päälle ja muuntajaosa kimposi siitä vauvan otsaan. Vauva huusi tietysti kovasti, mutta tyyntyi sylissäni nopeasti, söi ja oli sitten oma itsensä. Netissä on ihan hyvät ohjeet sille, että milloin kannattaa käydä näyttämässä: Aivotärähdys
Joka muksahduksesta kun ei ole mitään järkeä lähteä lääkäriin. Kyllä sitä sitten tietää, milloin on lähdettävä. Jos on epävarma, lähteäkö vai ei, niin silloin kannattaa lähteä.

flower: miten teidän ultravastauksen kanssa kävi?

Vauva nukkui viime yönä klo 23-05 välin heräämättä kertaakaan!!! Pari edellistä aamua ollaan herätty viideltä, nyt esikoinen vasta herätteli ennen seiskaa. Ihan kuin olisi otettu pussi päästä. Toivottavasti tästä tulisi tapa!

 

marni kiitti spinning-vinkistä, jo viime viikon sulkapallon pelaamisen yhteydessä huomasin että puolen litran vesipullo on mulle AIVAN liian vähän, ja hiki lensi... joten tänään mukaan enemmän juotavaa ja tuo pyyhekin hyvä idis.

aivotärähdys joo monet kerrat on lapsilla ollu... tiedän jo ilman lääkärin selityksiäkin että miten usein yössä tarvii herättää

päikkärit no tänään ei sit yhtä pitkät kuin eilen... mutta aamupäivällä veti liki 2 tuntia, mulla oli kaveri vahtimassa vaunuja ja sen aikaa mä sitten ajoin nurmikon
nyt nukkui vaan kolme varttia... hmmm, lie sit iltasella ottaa torkut vielä.
näin nää päivät voi olla hyvinkin erilaiset

lasten vahtiminen ulkona no alle eskari-ikäisiä en oo yksin antanu olla pihalla. en kauheesti vahtaa, mut tykkään et tiedän mitä pihalla touhutaan. Monesti olin/oon lasten kanssa millon potkimassa palloo, millon tekemässä hiekkakakkuja tai mitä milloinkin. Yleensä oon viettäny lasten kanssa yhteistä aikaa ulkona, mä tykkään
mut jos vaikka kompastuu niin en kauhistele tai säälittele, vallankaan jos ei itke. Sanon yleensä jotain et, ohho, mites kävikään et ei käyny kuinkaan
jos muksu itkee niin rauhoittelen toki, halin ja lohdutan. mutta en hysterisoi. joskus on vertakin tullut, jolloin mä saan jostain kumman syystä rauhallisen linjan. yritän olla tyyni, ettei lapsi mene paniikkiin.
Kolhut kuuluu elämiseen totta, ja kun kaksi vilkasta pientä pörräsi aikoinaan jaloksissa, ois tarvinnu kyllä seljässäki olla silmät
Lapsi oppii vain tekemällä, ei valmiiksi tehden........ sama kuin perunoiden kuoriminen....

Mä sainkin tuon neitokaisen takaisin vielä nukkumaan. Eli oma aika jatkuu, taidan hiukan lepäillä ennen iltaruuan laittamista ja kuntosalille lähtöä

ainiin, ne vauvan ultran tulokset siis joudutaan varjoainekuvaan vielä. Toinen virtsanjohdin on leveämpi kuin toinen, ja tämä saattaa nyt aiheuttaa takaisinvirtausta tms... lääkäri höpisi jotain että kirurgin tarvii vielä kattoa se varjoainekuvaus tai jotain. Uimahalliin ei sit vieläkään ole syytä mennä, tulehdus voi olla herkemmin päällä sitten...
Yritän selvittää korvaako vakuutus jos mennään tämäkin teettämään yksityiselle. Se vaan että meidän kaupungin yksityinen ei tee koko toimenpidettä.... eli sitten lähimpiin kaupunkeihin vaan.
Selvinnee tässä lähipäivinä kunhan saan aikaiseksi soitella.

noniin, nyt mä lähden koneelta. mukavaa loppupäivää :wave:

 

FA: Mulla oli kanssa tuollainen synnynnäinen "epämuodostuma" toisessa mutta se löydettiin vasta parikymppisenä jolloin itse asiassa sitä yritettiin kolmesti leikata (tähystyksellä ja avoleikkauksessa) mutta ei siitä enää ollut hyötyä. Lakkasi sitten toimimasta ja kuihtui pois. Mulla siis oli aina tulehduksia joita hoidettiin pissatulehduksina ja varmasti aluksi se toimikin kunnes sitten alkoi munuaisallas olla niin laajentunut ettei enää toiminut. Siis itsellä siinä oli se, että virtaus ei toiminut kunnolla ja neste tavallaan valui liian hitaasti pois. Jolloin olin herkempi tulehduksille ja sainkin aina ennen mm. uimahallissa käynnin jälkeen tulehduksen. Sen jälkeen kuin todettiin ettei siellä enää tapahdu mitään ei ole ollut tulehduksiakaan. Hyvä kun nykyään nuokin löydetään jo heti!!! Saa heti asianmukaisen hoidon. Tosin yhdelläkin pärjää. Mulle lääkäri sanoi silloin, että osalla ei ole edes toista/toista toimivaa muttei sitä välttämättä tiedä ellei toinen ala oireilla. Tsemppejä asian kanssa!

 

kisak kiitos!! joo nykypäivänä on hienoo kun kaikkea kuitenkin tutkitaan, ja seurataan pitkälle. mä en enää mieti tätä vauvan tilannetta oikeestaan ollenkaan. tulee eteen mitä on tullakseen. enhän mä murehtimalla mitään vois ainakaan edistää. korkeintaan vaan hankaloittaa omaa arkeani hössöttämällä ja huolehtimalla liikaa.

lieventyneet menkkakivut tän liikunnan lisäämisen myötä lähes kadonneet. puolenvälin aikakin oli ja meni, menkatkin huomasin vasta vuodosta. tähän asti paria päivää ennen ollut armoton turvotus ja kipuilu, ja oma pää ärsyyntynyt. nyt aivan toisin
hyvä näin

finger food oon koittanut antaa vauvalle jotain pientä mutusteltavaa, mutta se vetää kaiken lattialle ei siis järin kannattavaa, kun porkkanaraasteet löytyy lattialta eikä mitään mene suuhun.... höh
annan siis mennä vielä ite syöttäen, en kerta kaikkiaan viitsi siivota kaikkea. enkä halua että vauva vippaa kaiken lattialle, eihän se silleen mitään opi.
lusikan kun antaa käteen niin menee hienosti suuhun. ennenmmin taidan opettaa syömään lusikalla kuin käsin. sotkua siitäkin tulee toki, eikä pienen syömisestä johtuva sotku haittaakaan. mut siis joo, kai joku sentään tajus mun pointin.

spinning hiphei, mä jäin henkiin siitä
hiki valui noroina, pyörän säädöistä en tienny mitään eikä ohjaaja pahemmin neuvonut mitään. kokeilin sitten omaan tahtiini ja ei puhettakaan että vaikka alkeis-ryhmässä olinkin, että oisin porukan mukana pysyny
kroppa soi , toinen pohje meni lopussa aivan lukkoon ja nyt jo tuntuu joka puolella että jotain on taas tehny mutta oon niin joitain saavuttanut, minä joka aina sanonut et moiseen en ikinä lähe, niin siellä polkemassa eturivissä
ja hikipyyhe olikin tooooosi hyvä juttu
meinas usko loppua kesken, ja mua alkoikin yllättäen ahdistaa porukan keskellä
luulin jo paniikki-oireiden jääneen kauas taakse, mutta niin se vaan iski takavasemmalta
tappelin pääni kanssa ja meni se onneks ohitse, mutta ärsyttävää ja latistavaa kun niin kauan on jo menny ilman mitään oireita...
no, selvisin kuitenkin ja voittaja-fiilis on nyt!!!
huomenna saas nähdä miten pääsee edes aamulla sängystä ylös mutta lisää on luvassa
iltapalaksi vedin sitten kipollisen porkkanaraastetta, ei oo ees nälkä...

tästä on hyvä jatkaa

 

lapsen vahtimisesta vielä Niin no mä olen päästänyt noi tytöt keskenään tuohon meidän pihalle. Ikää likoilla 3 ja 5v Me asutaan siis ekassa kerroksessa ja partsin edessä on tuollainen suojaisa leikkipiha. Eli lapset kulkee partsin kautta sisään ja ulos ja mä näen heidät kokoajan. Joidenkin mielestä edesvastuutonta mutta hyvin nuo tytöt on olleet,heillä on paljon kavereitakin tuossa pihassa niin ei ole tehnyt mieli lähteä livohkaan. Ja tuo 5v on jo niin reipas että uskoo kyllä mitä sanotaan ja kattelee sitten siskonsakin perään. Tulee aina kysymään luvan ihan pienimpäänkin asiaan joten olen ollut rauhallisin mielin. En tietenkään anna tyttöjen olla miten sattuu,lapsiahan he ovat enkä oleta ettei ikinä mitään ´sääntöjen´vastaista satu mutta nyt olemme ainakin pysyneet oikein hyvin yhteisymmärryksessä ja kun mulla aina partsin ovi auki niin pysyn kartalla miten pihalla menee. Olis kyllä ihanaa kun olis oma piha:heart:

flowerille tsempit vielä Ihanaa kun uskalsit jatkaa tuntia paniikkioireista huolimatta Itsekkin ´ylittänyt´itseni useasti ja siitä tulee mahtava fiilis

sormiruokaa ollaan mekin maisteltu vähän. Mandariinia,pieni pala paahtoleipää,banaania. Vielä ei selvää pinsettiotetta pojalla ole vaan ´raahaa´kaikkia sormia pitkin pöytää kunnes saavuttaa haluamansa asian. Lusikkaa en ole vielä antanut käteen,ei nyt tällä hetkellä ole energiaa tuollaiseen vaikka se ei nyt iso asia olekkaan mutta kaikki tuntuu niin ylivoimaselta

Siitä tulikin mieleeni että tänään menen sitten sinne lääkäriin. Yhdeltä on aika Jotenki aika nihkeä olo ja ahdistaakin mutta luulen että mieli on parempi sieltä tullessa. Eilen heilutimme miehen kanssa peittoa pitkästä aikaa Tai pitkä ja pitkä...viime kerrasta taitaa olla 1,5vkoa aikaa mikä on meidän mittakaavassa pitkä aika. En ole vaan jaksanut uhrata viime aikoina edes ajatusta millekkään sänkyhommille ja olin iloinen kun eilen se tunne tuli ihan spontaanisti ja minä siis aloitteen tekijänä Anteeksi nyt henkilökohtainen selostus mutta mulle nää asiat on tärkeitä ja iloitsen kun edes jotakin positiivista tapahtuu

Nyt kiukkuselle Lennille vaipan vaihtoa