THLn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos entinen Stakes)
Meille tulee vauva opas on mielestäni monesti kätevä apu näihin pieniin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vaikka itsellänikin on jonkin verran kokemusta lasten parissa työskentelystä, niin silti kaivan tuon opuksen aina välillä esille, ja varmistan jotain. Esimerkiksi näitä olen itse tsekannut sieltä joko ihan muistuttaakseni itselleni "missä mennään" tai lohduttaakseni itseäni siinä, että olen hyvä äiti vaikka teen asioita ihan vain arjessa:
Lapsen kehityksen turvaamiseksi riittää se, mitä useimmat vanhemmat luonnostaan jo tekevät: juttelevat, pitävät sylissä, keinuttelevat, tekevät vauvalle voimisteluliikkeitä, laulavat, hyräilevät, näyttävät kodin esineitä ja tutustuttavat muihin ihmisiin jne. Vauvaa ei tarvitse erityisesti treenata eikä ole tarpeen keksiä hänelle mitään ylenpalttisia virikkeitä.
Puheen oppimiseksi ei riitä, että lapselle puhutaan. Hänen kanssaan on myös
'keskusteltava' siten, että puhe sovitetaan lapsen tilanteisiin ja tunteisiin. Tämä voi tarkoittaa lapsen tunteiden tulkitsemista ääneen, lapselta kysymistä, lapselle selittämistä. Pienellekin vauvalle voi puhua rikasta ja oikeaa kieltä.
Säännöllinen harjaus aloitetaan heti, kun vauva on saanut ensimmäiset hampaansa. Fluorin tarpeesta keskustellaan neuvolassa.
Ajan myötä nenän tukkoisuus helpottaa, mutta osa vauvoista saa herkästi
maitoa nenäänsä syömisen yhteydessä.
Osalla lapsista hengitys rohisee ensimmäisen ikävuoden aikana etenkin
syömisen jälkeen. Tämä johtuu pehmeistä henkitorven rustoista.
Puuroaterian päätteeksi lasta imetetään tai hänelle annetaan
äidinmaidonkorviketta.
Vanhemmilla on oikeus työajan palkattomaan lyhennykseen eli ns. osittaiseen
hoitovapaaseen lapsen perusopetuksen 2. lukuvuoden loppuun (pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevien vanhemmat 3. lukuvuoden loppuun). Hoitovapaajakso toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla. Yleensä sovitaan 6 tunnin päivittäisestä työajasta tai 30 tunnin työviikosta.
Aiemmin ainakin kuntien
fluorisuositukset ovat menneet käytettävän vesijohtoveden mukaan eli onko kunnan vesijohtovedessä fluoria, käyttääkö perhe mahdollisesti kaivovettä ja lisäksi pitäisi tietysti huomioida kokonaistilanne eli onko odotettavissa hammasongelmia aiempien lasten tai vanhempien hampaiden perusteella jne.
Työksenikin joudun hakemaan apua erilaisiin asioihin valtion suosituksista ja yleisistä linjauksista, joten siksikin tukeudun näihin valtion suosituksiin. :ashamed:
Marni80 olen havainnut saman asian eli pää käännetään pois rinnalta heti kiinteän ruoan jälkeen useimmiten, mutta sitten 15 30 min. ruokailusta maito maittaa vallan hyvin. Varmaan tämäkin huono tapa, mutta itse olen tarjonnut rintaa sitten hetken päästä, jolloin maitoa on saattanut mennä ihan reippaastikin.
Kaana saikin jo neuvon lisätä vauvan hedelmä- ja marjaherkkuihin hedelmäsokeria, jos lisäsokeria tarvitaan. Kotitekoista jogurttia olen tehnyt alun perin näillä ohjeilla
Kotitekoinen jogurtti - Koti ja keittiö ja
Ruokanurkka - Marttaliitto. Nyt netti on pullollaan ohjeita. Kannattaa etsiä kokeilemalla itselleen sopiva vaihtoehto. Jos haluaa lohkeavaa, niin sitten käytetään enemmän maitojauhetta ja jos taas löysempää jogurttia niin ei lainkaan tai vähemmän. Maidon lämpötila ja seisottamislämpötila vaikuttavat välillä myös koostumukseen. Tekeminen ei siis ole juuri vaikeampaa kuin viilissäkään no, maidon lämmitys nyt vaaditaan. Luomuilua ja kermaa
Ulkomaiset tv-sarjat ja Jamie Oliverin ohje
Herkkuja vanhasta keittokirjasta - karppaus.info :: keskustelufoorumi. Ja samalta sivustolta Turkkilainen jogurtti kotona
Reseptit > ruokaohje: Turkkilainen jogurtti kotona - Kotikokki.net.
Wow.
Flowerilla lähti paino hienosti laskuun.
Tiinellillä ilmeisesti lähti liialliseenkin laskuun. Auttaisiko Karppi-menu?? Jos siis suonet ja verenpaineet kestää.
Leivinuunia ei ole itselläni, mutta ystävilläni on ja he ovat kyllä tehneet siinä karjalanpiirakoita, haudutelleet karjalanpaistia ja muita pataruokia ym. Vanhanajan liedellä olen minäkin jokunen vuosi sitten saanut kaikkea mukavaa aikaiseksi, mutta nyt ei tässä huushollissa ole kuin takka. Siinäkin olen kyllä joitain pöperöitä väsännyt
Sanelle ja pikkuiselle perheineen toivotan pikaista paranemista ja voimia sekä kaikkea hyvää muuttoon. Tiedän mitä on rakentamisväsymys ja kaikki muu siihen päälle... Todella kurjaa vauvalle joutua sairastamaan kuume-mahatautia, mutta vielä ikävämpää vielä tietysti tässä tilanteessa, kun on muutenkin muuttostressiä ja kiireitä. Hyvä, että olet käynyt kontrolleissa ja on selvä linja hoidossa eteenpäin, jos tulee tarvetta.
Vakuutukset kunnossa täälläkin. Ja sama periaate kuin Sanella.
Naurukohtaukselle tsemppiä. Onneksi sait lääkäriaikoja ja pääset puhumaan asioista.
Mountain ja Finger Food. Itse en siis noudata mitään tiettyä ideologiaa tai ajatusta vauvan ruokailun suhteen. Mutta jos nyt ajatellaan FingerFood tai siis Baby Led Weaning ideologiaa, niin sehän nimenomaan perustuu sille, että lapsi osaa erottaa jo toisistaan imemisen ja puremisen/pureskelun sekä liikutella ruokaa suussaan edestakaisin. Eli kun imemisen ajatus on se, että ruoka liikkuu imun jälkeen suoraan kurkkuun, niin tämän ajatus on, että lapsi osaa jo imemisen sijaan purra joko ikenillään tai pikku hampaiden avustuksella ruoasta palasia ja sitten päättää itse onko niitä mahdollista niellä vaiko eikö. Ja jos ei ole, niin hän osaa tuoda ne nielun reunalta takaisin suuhun ja vaikka sylkeä pois.
Ideologian ja ajatuksen on kehittänyt maisterintutkintonaan Gill Raprey työskennellessään Unicef UKlle. Ja koska Unicef on tässä mainittu, niin hommasta on tullut hyvin suosittu, ja varmasti se on ihan ok. Tosiasiahan on se, että lapsille on kautta aikojen tarjottu ruokaa purtavaksi, kun he ovat olleet siihen valmiita. Istuminen pystyssä, ruokaan tarttuminen/suuhun vieminen itse eivät siis riitä.
Minulla jää
soseisiin monesti isompiakin
palasia. Osan paloista tyttö nielee ihan ok, mutta osa pyörii suussa pitkäänkin, kunnes typy työntää ne vihdoin ulos suusta ja kieltäytyy niitä syömästä. Hän ei siis niele ihan mitä vain, vaan suussa selvästi on kontrollia ja seula, joka valitsee
Minusta on ihan
ok käyttää tuota
pussia lapsen ruokailussa, mutta se ei vain ole tuon alkuperäisen ajatuksen mukaista, että lapsi on valmis syömään pilkottuja tuotteita itse. Valmius tähän kokonaisena purrun ruoan syömiseen on lapsilla noin 6 9 kuukauden iässä. Useimmiten kahdeksan kuukauden ikäiset ovat tähän valmiita, mutta siis nuorempiakin toki löytyy ,kuten ikähaitarikin jo kertoo.
Kaupan
sose tai oma sose. Meillä esikko kasvoi kaupan soseilla, kun ei juuri mitään voinut syödä tai niellä. Ihan hyvin kasvoikin. Silloin kiinnosti vain lapsen terveys ja hyvinvointi noin yleisesti, kun se oli siis aivan oikeasti jatkuvasti vaakalaudalla eikä suinkaan kaupan soseiden vuoksi... En todellakaan tutkinut purkkien kylkiä tuossa vaiheessa. Lasten soseissa ei käytetä säilöntäaineita tai muita ikävyyksiä, joten ainut ikävyys on se, ettei purkki välttämättä pidä sisällään ihan täysin sitä mitä lupaa tai mitä me uskomme sen tekstin lupaavan.
En vertaa typyni syömistä muihin lapsiin vaikka lapset olisivat saman ikäisiä, sillä mielestäni on iso ero siinä onko lapsi valmisruoalla tai itse tehdyllä. Onko lapsi 9 kg vai 6 kg? Syökö sormiruokaa tai syötetäänkö? Onko lisänä velliä tmv.? Kaikki vaikuttaa kaikkeen. On aina hyvä muistaa se, että kaikki on oikeasti hienosäätöä ja hyvin yksilöllistä. Ei siis kannata vertailla ruoan määriä tai syöttökertoja ym. Kunhan lapsi kasvaa ja sekä hän että vanhemmat (ja neuvola) ovat tyytyväisiä, niin kaikki on todennäköisesti niin hyvin kuin voi olla. Sama juttu kaiken kanssa - hampaiden, liikkumisen, pystyyn nousemisen, ääntelyn... On tietysti kiva kuulla miten muilla, mutta en ainakaan itse steressaa siitä, jos joku asia menee edellä ja joku laahaa perässä... noin muihin verrattuna. Sitten oikeat huolenaiheet ovat asia erikseen. Näitäkin on siis koettu, joten luotan siihen mitä teen.
Ja
meillä ei siis
ole typyllä hampaita, mutta nyt on niin levotonta, että ihan ihmettelen, jos ei jostain joku hammas kohta pukkaa
Hienoa LD. Nostan hattua tupakoimattomuudellesi. Tiedän miten hankalaa se voi olla pahimmillaan. Eikä minulla ollut silloin hermojen päällä pientä lasta omine ongelmineen!!
tikrulaiselle tsemppiä vauvan ummetuksen kanssa. Mielestäni on parempi käyttää pika-apua ulostuksessa kuin antaa ummetuksen pakkautua ja kertyä. Microlaxia minullakin on kaapissa ollut varalta, kun alussa tuntui siltä, että typyä välillä ummetti (aina oman ruokavalioni mukaan
).
Tintin kitaroinnille nostan peukkua. Kelpaisi kyllä minullekin! Joskus olen rämpytellyt, mutta en sitten päässyt rämpyttelystä eteenpäin
haaveissa on edelleen. Ehkä jossain vaiheessa. Esikkoa yritän hommaan innostaa, niin pääsisin itse helpommalla?!
ja kiitos harsovinkeistä pestessä. Kuivaamiseen olen harsoa käyttänytkin, mutta noin liukkarin estona oli ihan uusi idea!
Mindin vauva on velmun näköinen ylemmässä kuvassa. Voin hyvin kuvitella, että siellä pistetään johtoja piiloon rivakasti!
Alkoholia käytän lasin viiniä silloin tällöin. Jos odottaisin jotakuta tänne pelastajaksi niin odottaisin pitkäänkin. Nautin myös siitä, kun laitan ruokaa, ja ystäväni tulevat syömään kanssani ja otamme lasin kuplivaa
Tai illalla lasin tai kaksi viiniä ja hieman juustoja. Nam. Tiedän rajani, ja hoidan lapseni, joten ei tulisi mieleenkään vetää kännejä. Mutta mielestäni minullakin saa olla nautintoja, vaikka yksin lasteni kanssa olenkin. Olen ollut useinkin täysin "kuivalla linjalla", joten sekään ei ole ongelma, mutta en myöskään katso ongelmaksi sitä, että nyt haluan ottaa joskus jotain.
Ulkoiltu on tänään aivan ihanassa syksyn kuulaudessa noin viisi tuntia kaikkineen. Sieniä pääsee huomenna perkaamaan ja paistamaan pakkaseen. Reidet huutavat hoosiannaa tytön kantamisesta ja kyykkäämisestä metsän mättäillä sekä illan pyörälenkistä. Mutta toisaalta tekemisen fiilis palkitsee näin jälkikäteen. :heart: Taitaa olla aika mennä nukkumaan...
Kiitos kaikille, jotka jakavat elämäänsä täällä. Olette kaikki arvokkaita! :heart: