marmori-iho ja laikkuisuus, onko kellään omalla/ tutun lapsella vastaavaa??? se ilmeisesti liittyy sit tähän... netistä ei sais mennä kattomaan mut menin kuitenkin. jos ei sydämessä tai verisuonissa vika ole, saattaa sit olla kyse synnynnäisestä kilpirauhasen toimintahäiriöstä. tytöllä on ihan kuin "verkko ihossa" saattaa tulla ja mennä, ei siis näy koko ajan.
terkkari näki senkin ja sanoi että se on tätä marmorointia mikä on aivan normaalia. mutta eihän nuo neuvolan henkilökunta ole tällaisiin erikoistuneet.
jossain vielä luki että jos vauvalla on syntymästä saakka ollut runsaasti hiuksia ja marmori-iho, se on kaksi selvää merkkiä siitä kilpirauhasen jutusta. no siihen kyllä saa sitten lääkityksen. jotenkin kyllä pelottaa jos se onkin sydämestä.......
vaikka oonkin urhoollinen ja kestän, on oma sydän aika huolen nujertama. vallankin kun ei aateltu kertoa kellekkään ennenkuin on sinne jatkotutkimuksiin päästy. ettei turhaan säikäytetä ainakaan isovanhempia...
musta kyllä tuntuu että mun parhaalle kaverille mun on huomenna kerrottava. se osaa suunsa pitää kiinni, eikä pääse lipsauttamaan muualla. ois sit joku kelle ois tän purkanu. kun en mä kuitenkaan ihan kokonaan oma itseni osaa olla kun taustalla mieltä painaa.....
onneks on lisäks tämmöinen paikka kans olemassa mihin kaiken tuntonsa voi purkaa..
jotenkin vaan miettii, että mitä oisin voinut tehdä toisin.. oisinko jotenkin odotusaikana voinut jo ehkäistä tällaista? saati sitten, pitääkö epäilyt edes paikkaansa? nivusissa ja kainaloissa sykkeet tuntui kunnolla, että veri siis pääsee kyllä kiertämään kunnolla.
huoh... no, onpahan kerrankin niin että mäkin vaan suollan omia paskoja tuntojani tänne kun en niitä muillekaan voi tällä hetkellä huutaa.
kyyneleet tulee silmiin kun jo katsookin vauvaa silmiin, nauravaa suuta ja tarkkaavaisia silmiä...nytkö hän oisi sitten vakavasti sairas... jokaista halausta ja kuolaista pusua yrittää painaa mieleen aivan kuin jokainen niistä olisi se viimeinen... :'(
tiedän ettei tämä auta mitään, ja yritänkin parhaani pitää itseni iloisena, tuo ikävä puoli on vain se mahdolllisesti todennäköinen. onneks tänä päivänä lastenkin erikoislääkärit on taitavia. ja munkin kaverin parivuotiaalla on todettu reikä sydämessä. eikä se sen elämää haittaa millään tavalla.
toivottavasti päästään pian polille ....
terkkari näki senkin ja sanoi että se on tätä marmorointia mikä on aivan normaalia. mutta eihän nuo neuvolan henkilökunta ole tällaisiin erikoistuneet.
jossain vielä luki että jos vauvalla on syntymästä saakka ollut runsaasti hiuksia ja marmori-iho, se on kaksi selvää merkkiä siitä kilpirauhasen jutusta. no siihen kyllä saa sitten lääkityksen. jotenkin kyllä pelottaa jos se onkin sydämestä.......
vaikka oonkin urhoollinen ja kestän, on oma sydän aika huolen nujertama. vallankin kun ei aateltu kertoa kellekkään ennenkuin on sinne jatkotutkimuksiin päästy. ettei turhaan säikäytetä ainakaan isovanhempia...
musta kyllä tuntuu että mun parhaalle kaverille mun on huomenna kerrottava. se osaa suunsa pitää kiinni, eikä pääse lipsauttamaan muualla. ois sit joku kelle ois tän purkanu. kun en mä kuitenkaan ihan kokonaan oma itseni osaa olla kun taustalla mieltä painaa.....
onneks on lisäks tämmöinen paikka kans olemassa mihin kaiken tuntonsa voi purkaa..
jotenkin vaan miettii, että mitä oisin voinut tehdä toisin.. oisinko jotenkin odotusaikana voinut jo ehkäistä tällaista? saati sitten, pitääkö epäilyt edes paikkaansa? nivusissa ja kainaloissa sykkeet tuntui kunnolla, että veri siis pääsee kyllä kiertämään kunnolla.
huoh... no, onpahan kerrankin niin että mäkin vaan suollan omia paskoja tuntojani tänne kun en niitä muillekaan voi tällä hetkellä huutaa.
kyyneleet tulee silmiin kun jo katsookin vauvaa silmiin, nauravaa suuta ja tarkkaavaisia silmiä...nytkö hän oisi sitten vakavasti sairas... jokaista halausta ja kuolaista pusua yrittää painaa mieleen aivan kuin jokainen niistä olisi se viimeinen... :'(
tiedän ettei tämä auta mitään, ja yritänkin parhaani pitää itseni iloisena, tuo ikävä puoli on vain se mahdolllisesti todennäköinen. onneks tänä päivänä lastenkin erikoislääkärit on taitavia. ja munkin kaverin parivuotiaalla on todettu reikä sydämessä. eikä se sen elämää haittaa millään tavalla.
toivottavasti päästään pian polille ....