**Maalismasut 2009* lokakuussa

Nöttiäinen: Otan vilpittömästi osaa, voin vain kuvitella miltä tuntuu ensin kantaa vauvaa ja sitten luopua siitä. Minullakin 3 keskenmenoa takana ja joka kerta tuntui yhtä haasteelliselta hyväksyä vauvasta luopuminen. Uskon silti että kaikella on tarkoituksensa vaikka nyt tuntuukin pahalta, niin luotan siihen että saatte vielä oman käärön tuhisemaan sylkkyyne. Paljon voimia tuleviin päiviin! :hug:

myymä: Te alatte rakentamaan, ihanaa.. ja ihanan stressaavaa, mutta onnea! :D Mekin aletaan rakentamaan ensi keväänä, miehellä on oma rakennusfirma niin saadaan ihan omalla poppoolla talo pystyyn, samalle tontille tulee myös hevostalli. :) Saatiin varattua 6ha tontti tutulta maanviljelijältä, niin luulis koko poppoon mahtuvan! :D Ensi keväänä sit ostetaan se.
 
nöttiäinen paljon voimia teille raskaaseen tilanteeseen! ei voi kun toivoa niin paljon teille tukea ja puhukaa asiasta niin paljon ja kaikille jotka pikkusenkaan kuuntelee!!!siitä mekin selvittiin kun saimme puhua meidän enkelipojan kuolemasta joka kuoli kohtuun vk:lla 30 (oli todella sairas ja ei oisi selvinnyt edes elävänä maailmaan vaan aina jos tämä uusiutuu menehtyy kohtuun)!!saimme tietää kun olin menossa painoarvio ultraan silloin vkl:lla 30 että vauva olikin hyvin sairas ja menehtynyt jo ja vauva oli minun tuntemuksieni mukaan menehtynyt edellisenä iltana kun mieskin sen tietämättään silloin hyvästeli ja itsestäni tuntui että vauva vain siirtyili toiselta puolelta toiselle kun käännyin.. vaikka ei ollut tiedon tietoa siiä että poikamme olisi ollut edes pikkuisen sairas niin sen jotenkin aavisti sen tilanteen!synnytin kuolleen vauvamme seuraavana päivänä ja pidettiin hautajaiset ruumin avauksen jälkeen ja se helpotti kans ja tuli enemmän varmuutta tilanteeseen että poikamme oli todella siirtynyt enkeliksi taivaaseen!mies kantoi pikkuisemme arkussa hautaan... :'( :heart: jos vain itse kykenee niin haluan sanoa että kannattaa pitää hautajaiset pikkuisellenne!! vielä kerran voimia ja tukekaa toisianne raskaassa ajassa eteenpäin!!

eipä tässä muuta voi sanoa kun pää meni niin tyhjäksi noista surullisista uutisista!!
 
Kaa
Kaveri tuo tänään meille turvakaukalon (ostin käytettynä ). Hui! Kai se on taas askel lähemmäksi vauvansaantia... :p Aina sanon, ettei olla isompia hankittu, muta nyt kun ajattelin asiaa; pinnis on, hoitotaso on, turvakaukalo on... Vaunut ja pikkusälä enää puuttuu. Ja vaatteet. Niiden suhteen ajatukset ovat selkeät; itse en vaatteita osta kuin muutamia. Kyllä niitä siunaantuu kavereilta ja sukulaisilta, sekä lahjana pikkuiselle. Ehkä joitain perusjuttuja saatan ostaa (aluspaitoja, puolipotkareita sun muita), mutta muut tulee varmasti käytettynä tai lahjana. Vaunujahan tässä pitääkin kohta rueta katselemaan. Vähän niinkuin etukäteen ennen vuoden vaihdetta. Aika tarkka olen niistä nimittäin... :ashamed:
 
Tiistaita maalismasuille!

nöttiäinen: Osanottoni suuressa surussa :hug: !

asumisesta ja rakentamisesta: Mä tykkäsin asua kerrostalossa. Mies kun on maalta kotoisin, niin kaipasi omaan taloon eikä viihtynyt kaupunkiasukkina kerrostalossa. Siksipä meillä on nyt omakotitalo, maalla. Nostan hattua kyllä teille, jotka aiotte rakentaa pienen vauvan kanssa. Meillä aloitettiin tontin raivauksella, kun esikoinen oli 6 kk ikäinen ja siitä menikin puoltoistavuotta, että päästiin muuttamaan. En ikinä milloinkaan halua enää sellaista aikaa. Mä olin käytännössä yksinhuoltaja, kun miestä näki vaan aamulla ja illalla klo 22.00-23.00 aikoihin. Raksalla en oikein voinut olla, varsinkaan sitten kun lapsi oppi kävelemään. Kävin siellä kyllä, mutta hermot meni n. 5 sekunnissa, kun vaaroja piilee joka nurkassa. Kaikki perheen asiat hoidettiin todellakin myöhään illalla tai puhelimessa. Jos nähtiin miehen kanssa, niin se oli yleensä sovittu tapaaminen pankkiin, rautakauppaan yms. Ihme kyllä saatiin tämä toinen aluilleen raksa-aikana. Sekin kyllä pohajutui tapaamisille, minä laitoin tekstarin, että nyt olis ovista ja esikoinen päikkäreillä ;) :LOL: .

päänsärystä: Onkohan näillä viikoilla joku ihme hormonisyöksy, kun mäkin olen kärsinyt jo viidettä päivää melko voimakkaasta päänsärystä. Särky muistuttaa paljon migreenisärkyä ja olotila sitä samaa myös. Oon taas oksennellut päivittäin :x eikä mikään ruoka, varsinkaan liha, maistu.

oma napa: Tulihan tuossa, eli päänsärkyä päänsärkyä ja oksentamista. Ikävä sanoa näin, mutta onneksi saan olla nyt pari päivää kotona, kun esikoinen on vaihteeksi kipeä. Positiivista on se, että vauvan potkut tuntuu joka päivä voimakkaammin ja useammin. Eilen vatsa oikein tärähti kun Sintti suuntasi potkunsa suoraan eteenpäin.

Meillä on tosiaan esikoinen taas kipeä. Pari viikkoa sitten pojan oikeassa korvassa todettiin märkäinen rakkula, joka oli oikein pullistunut. Poika sai vahvan antibiootin ja lapsi oli oikeesti pirteämpi kun moneen viikkoon. Nyt sit viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä poika huusi suoraa huutoa 4 tuntia ja piteli korvaansa. Kuume nousi silmissä ja lääkärin diagnoosi, korvatulehdus ei ollutkaan parantunut ja nyt tärykalvo on itse puhjennut, kun märkää on ollut niin paljon ja paine on ollut valtava. Nyt sitten ei juurikaan ole vaitoehtoja muita kun tuubitus, sillä noi tulehdukset ei näytä parantuvan enää vahvoilla antibiooteilla.

Pitää juosta katsomaan josko pojan pottailut olis valmiit.

Iines ja Sintti 19+3
 
Alkuviikkoa kaikille!

Nöttiäiselle pahoittelut ja voimia.

Eipä ole aikoihin tullut palstailtua ja nyt luin läpi sivukaupalla tekstiä. Koitan ottaa joitain kantaa siihen mitä muistan lukeneeni.

Lasten suhtautuminen tulokkaaseen meillä tytöt (10 v. ja 5 v.) odottavat innolla, tosin nuorempi sillä rajoituksella että vauva saisi olla tyttö.

Vauvan huoneesta oli jotain puhetta. Meillä ovat molemmat lapset nukkuneet ekan vuotensa perhepedissä, niin tehdään varmasti nytkin. Sen jälkeinen aika on sitten arvailujen varassa. Vanhemmat tytöt olen silloin siirtänyt omiin huoneisiinsa. Nytkin olisi vielä yksi makuuhuone ilman nukkujaa, mutta se on TV-huoneena. Olohuoneeseen kukaan ei haluaisi töllöä, se on siellä liian hallitseva. Mies haluaisi isomman talon, itse en ole innostunut. Lastenhuoneisiin en haluaisi kahta asukasta kun ikäerot ovat noin isot, no saa nähdä mihin päädytäään. Väritysten puolesta olisi ihan sama miten huoneiden asukkaita muuteltaisiin päittäin. TV-huone on tummansininen, isomman tytön huone vaaleansininen ja pikkutytön huone violetti.

Hellyys ja huomioiminen kaipa niitä saa ihan tarpeeksi. Mies halailee ja hieroo mielellään sekä tuo herkkuja ja vahtii syömisiä, minulla kun saisi tuota painoa tulla raskausaikana sen verran että hiukan pyöristyisi, olisi sitten mistä ottaa kun imettää. Ei mies kyllä vauvasta osaa mitään kysellä oma-aloitteisesti, enemmän on kiinnostunut äidin voinnista. Kaipa se miehelle on konkreettista vasta kun vauva annetaan synnyttyään käsiin pestäväksi. Ei se minua kyllä oikeastaan häiritse mitenkään.

[/b]Sukupuolta ajattelin kysyä ultrassa, aiemmat kaksi on ainakin veikattu TYKS:issä aivan oikein.

Kai tässä nyt tuli jo aika moneen kysymykseen vastattua, vaikka muisti pätkiikin.

Metsälauha 18+6
 
Tulipa kätevät tummennukset loppuun.

Asumisasia jäikin käsittelemättä. Olen viihtynyt keskustan kerrostalossa ja syrjemmällä rivitalossa, mutta kyllä omakotitalossa on mukavinta. Raksa-aika on kyllä aika ikävää. Me vuorottelimme siinä aikoinaan miehen kanssa, hän oli välillä lasten kanssa kotona ja minä olin sitten illalla raksalla. Pintakäsittelyt kun sujuvat meiltä molemmilta, samoin tietty se rakennustyömaan siivous rakennusmiesten jäljiltä. Kyllä mies siellä silti enemmän oli kuin minä, raskaat nostot kun ei ole luotuja tämän naisen rakenteelle.

 
myymä
Rakentamisesta Meillä sikäli hyvä tilanne rakentamisen suhteen että mies on nytkin joka ikinen arki päivä päivät töissä ja illat koulussa. Nyt toinen koulu häneltä loppuu joten se aika menee sitten raksalla. eli tilanne ei ole meille uusi, kun miestä ei kotona näy ;) Tottumiskysymys. Kahden kanssa varmasti kuitenkin rankempaa.
Toinen mikä on loistojuttu, että läheiset ystävämme ovat rakentaneet meidän viereiselle tontille ja saamme mennä sinne nurkkiin pyörimään välillä kun mies on raksalla :) Eli näin voimme tulla lasten kanssa myös "raksalle" (siellä myös tytölle leikkikaverina 5 vuotias poika) :)
Itse en siis koe että rankkuus tulisi ajanpuutteesta miehen kanssa, vaan lähinnä pelkään enemmän sitä, miten stressaantunut miehestä tulee. Toivon, että pystyisi edes sen pienen vapaa-ajan sitten hengähtämään kun sellainen hetki suodaan :)

Myymä ja pikkuvelisisko 17+5 :)
 
oottepas olleet ahkeria!

Poika päikyillä.. tai odotan että nukahtaa ja meen sitten marmeladia keittämään...

Itsellä edelleen vähän flunssainen olo :/

Myymä: Onpa kurja tilanne teidän työllä kun jatkuasti maha kovalla :| toivottavasti saisitte vaivaan helpotusta lastepolilta!

Iinesksen
esikolle myös pikaista paranemista!

Asumisasiasta.. voiko joku valaista mikä on aso asunto????
Itse ollaan asuttu kerros- sekä rivitalossa.. kaksi vuottas sitten ostettiin tämä vanhako rintamamiestalo (120 neliöö) ja tyytyväisiä ollaan oltu.
Ja on myös käynyt molemmilla ajatus että ei tähän välttämättä ikuisesti jäädä vaan joskus hamassa tulevaisuudessa saattais talon osto taas olla. mutta se on sitten joksus vuosien päästä jos silonkaan. hyvällä paikalla kaupoja lähellä asutaan ja kuitenkin rauhallinen katu.

Sen verran voin omasta asumis mausta sanoa että minua ei taas kerrostaloon sais kun pakon edessä. Jotenkin niin epäkäytönnöllinen meidän porukalle.. ja koirienkin kans paljon helpompi oli kun rivariin muutettiin ja nyt sitten omaan taloon.

Mulle on tullut olo että haluan tietää kumpi tulossa :D vaikka aika varmaksi oletan että poika =) aateltiin rakenne ultrassa kuukauden päästä kysyä.

ZoeF: Mullakaan ei taas noita potkuja ole vähälleen kuulunut mutta illalla kun rupeen mitkälleen niin just tuommosta möyrintää ja kova kohta liikkuu masussa... tuntuu että vauva yrittää päästä luitten taa piiloon, niin kovasti möyrii ja rymyää..

Nöttiäiselle
lähettelen vielä hurjasti jaksamista kaiken surun keskellä :hug: :'(

nyt sinne marmeladin keittoon.. ja jos mustaherukkahyytelöäkin satsin tekis kun poitsu siihen niin hulluna :p

danjuska ja toukka 16+3
 
Zoe-F
Danjuska Aso-koti on asumisoikeus asunto, kerros,-rivi,-tai omakotitalo. Siitä maksetaan aika muhkea summa että saa asua siellä, niinkuin takuu vuokraksi, ja niinkuin mullekkin kävi tossa selville vastikään, niin sen rahan saa takaisin, ja ehkä vähän ekstraakin jos talon arvo noussut.

Myö kanssa kysytään ultrassa että kumpi on, vaikka tärkeintä tietysti että terve.
Meillä ei oo kerrostalossa ollu ku yks ongelma aikanaan, että mihin hittoon sai kaikki autot, mutta nyt kun niitä on myyty ja laitettu talveksi talliin ja tossa on tosi iso kenttä vieressä niin ei oo ongelmia.
myymä Onko sun likalla maha kovalla vai? Mulla se oli ihan normaalia pienenä ja on edelleen, ruokavaliolla suht siedettävä, ei vaaleaa leipää, vihanneksia, paljon vettä ja kuppi maitokahvia päivässä.
 
Pitkästä aikaa taas tänne kirjoittelen:)

Nöttiäiselle oikein paljon voimia ja jaksamista :hug:

Asumisasiaa Itse olen tottunut kerrostalossa asumaan,riippuu ihan naapureista miten viihdyn.. Syyskuun alussa muutin isoon kaksioon,tässä asuu suurimmaksi osaksi vanhempia ihmisiä niin on kyllä oikein rauhallista ollu asua:)

Tänään oli kolmas neuvola:) Sydänäänet kuului sykkeellä 150, vaavi oli oikein vilkkaana masussa ettei välillä meinannu sykettä kuulla. Verenpaine mitattiin 3kertaa, ekalla kerralla oli 155/88,tokalla 147/83 ja kolmannella oli sit 142/77.. Verensokeri oli 1h aamupalan jälkeen 5.7 joka oli normaali.

Rakenneultra olis 10.11 ja seuraava neuvola 17.11,niitä odotellessa

Liikkeitä olen koittanut tunnustella ja ihan varma en oo että tunnenko niitä. Aikasempaa kokemusta kun ei ole

LindaH ja vaavi 17+4
 
myymä
Zoe-F Ummetusta pahimmasta päästä. Viikon panttaa (ei tule aiemmin) sitten alkaa mahakivut ja lopulta kakka tulee vain peräruiskeen, itkun ja _veren_ kera. Ei auta ruokavaliomuutos, ei auta lääkkeet kuin hetkellisesti. Kakka saadaan joka viikko tulemaan vain ruiskeen avulla. Tämä on mennyt jo niin pahaksi että lisätutkimukset on paikallaan. Lääkäri sanoi, että harvinaista mutta mahdollista, että hänellä olis jokin epämuodostuma mikä tuon aiheuttaa. Olisikin kakka vaan kovalla muttakun se ei edes tule :(
 
Zadie
Ilmoittaudun nyt tänne myös maaliskuun odottajiin, laskettu aika on 29.3. :wave:

Koko alkuraskauden ajan olo on ollut mainio, olen voinut käydä lenkillä ja kevyesti salillakin. Tänään juuri aamulla oli ultra, ja siellä pieni vilkutteli reippaasti. Sitä ruutua voisi katsella kyllä vaikka kuinka kauan...

Minut saa siis lisätä listaan myös. Tiedot: la 29.3. paikka KAKS, esikoinen tulossa ja itse olen 23-vuotias =)
 
Kaa
Tervetuloa uusille ja onnittelut!

Katselin tuossa tuota meidän listaa ja nyt ajattelinkin samalla kysellä niitä mahdollisia poika/tyttö -oloja ja sukupuoli arvauksia rakenneultran perusteella. Eli laitatteko lihavoituna tekstinä omalta osaltanne haluamanne tiedon listaan lisättäväksi. Jos siis haluatte sinne sellaisen. Tyyliin; "tyttöolo", "poikaolo", "tyttölupaus", "poikalupaus" ( "ultran mukaan tyttö/poika" vie tuhottomasti tila listalla, joten siksi tuollaiset lyhemmät sanat, saa ehdottaa myös parempaa ilmaisutapaa). Täysin vapaaehtoisesti siis, ei tarvitse jos ei ole siihen halua. Mukava sitten talvella katsella miten fiilikset ja lupaukset pitivät paikkaansa. :)
 
Mömmis: Täällä on kans kuolattu lindexin vauvan vaatteita. Tietäis onko poika vai tyttö. Poikaolo mutta tytölle oli valmiina kasa kaupalla mitä ihanimpia mekkoja. Osa tosin mun vanhoja, mutta nyt on taas kaikki ne muotia mitkä silloinkin.

Inkaliina & AnniAapeli 16+5
 
Mömmis mulla kans samanlainen maha mutta ihan omasta takaa se löytyy, sukulaiset kuvittelee et se on kasvanu mutta tässä vaiheessa se on vielä aika alhaalla,eli se ei todellakaan ainakaan navan yläpuolella vielä näy tässä vaiheessa. ,mutta mie toivon että mulla näkyis jo vauvamahaa eikä vaa mitä läskipömppistä..

LindaH + vaavi 17+4
 
Zoe-F
myymä :'( Voi pientä, tiedän tasan tarkkaan että ei oo yhtään kivaa. Maitoallergia on helpottanut itseäni mutta suurin kiitos kuitenkin sille mitä syön. Ja jos syön jotakin karkkia sipsiä roskaruokaa tms niin maha ei toimi muutamaan päivään. Jouduin paljon käymään lääkärillä sen takia joskus, kunnes äiti suostui myöntämään että on vain todella hidas ruuansulatus eikä sitä voi nopeuttaa. Tosin onhan niitä ulostus lääkkeitä. Itse en ole koskaan käyttänyt, ja juu täälläkin on sellainen juttu, että maha aina kovalla, eikä se ole se suurin ongelma vaan se ettei tule ulos, sen verran oon joutunu pinnistämään aikanaan, että peräpukama on ikuinen ystävä, ja sitäkin joutuu "hellimään" tietyllä ruokavaliolla.
Kaa Mulle voi laittaa että tyttöolo!
 

Yhteistyössä