**Maalismasut 2009** helmikuussa

Heippa maalismammoille vieläkö sais yks mahakas liittyä näin loppumetreillä mukaan. Lueskelemassa teijän juttuja oon käynyt mutta ei oo vaan saanu aikaseks kirjottaa.

26.vuotta tulee itelle täyteen 20.3 ja LA ois samana päivänä

=) kolmaslapsi ois meille tulossa ja synnyttämään suunnataan tälläkin kertaa kos:lle

annamami 35+2

 

Tervetuloa annamami! Melkoinen synttärilahja on sinulle kaavailtu. =) :heart: Laitan sinulle tuon 26 v tuonne listaan jo valmiiksi.

 

iltoja!

Noi käynnistysjutut oli nii hauskoja, varsinkin se pikkuvarpaankynnen painaminen voiko oikeesti se auttaa.. en kyl ihan vielä ala kokeileen. jos oottas sinne 38 viikolle asti. Mä tosiaan lopetin mun lepäilyt, ku en enää jaksanu maata. pe ku tuli 36 viikko täyteen niin aloitin elämän. oon siivonnu, leiponum, tehny lumitöitä jne. eikä mitään... menkkamaista jomotusta sillon tällön, mut ei mitään muuta. Et vaikka ois kui kohdunsuu auki 3 senttiä niin ei tää kersa silti taida syntyä ku 2 viikkoa yliajan, käynnityksellä sit. Hermostuttaaa jotenkin, ku lääkäri oli niin varman oloinen et syntyy ihan näillä näppäimillä tää lapsi. nyt sit kyttää joka nipsausta ja kouraisua. tuntuu ettei oikein viittis lähtee minnekään vaikka vois. :kieh: :kieh:

Tervetuloa vaan uusille!

Garbalo: Mä en ees uskalla alkaa laskemaan noita liikkeitä. Mietin aina illalla et onks tää liikkunu koko päivänä yhtään ja jos ei oo niin sit alka tökkimään tms. Mä tulisin pimeeks jos alkaisin laskemaan. tosi ärsyttävää jos hoitajilla on toi asenne et: voi kuule tyttö- kulta. Mun mielestä se on kuitenkin aika vastuullista jos pitää koko ajan seurata et onks se maha- asukas hengissä vai ei ja voiko se hyvin. Ja harvalla on kotona sitä käyrälaitetta tai ultraa jolla vois (jos osais) niin tarkistaa vauvan kunnon..

Noista käynnitysjutuista tuli mieleen et sellanen kuulema on käynnistäny (?) synnytyksen et ottaa nännistä kiinni ja vetää ja hieroo niin kovaa ku kärsii.. en mee vastaamaan tästä mitenkään, et kuulopuheitten perusteella.

Mimmukka ja Upa: mulla kans jää toi välilihan hierominen. En ite yllä ja en kyl haluakaan, ällöttää kans. ja en kyl halua et mun mieskään viettää 5-10 min päivässä peukut mun alapäässä..

Oliko täällä muita sairaalakammoisia? ketä ällöttää mennä sairaalaan? mua ällötää juoda ja syödä niistä astioita, ällöttää ne vaatteet ja sängyt ja lakanat. Vaikka ne on pesty niin silti niissä on sellanen oma haju.. luultavasti oon niin sekaisin sit etten tajuu ees koko asiaa, mut näin etukäteen ajateltuna oksettaa..

Iines: Siis ihan kauhee tilanne sulla se kandi juttu, mä oisin varmaan alkanu itkemään.. ja kukas muu se oli kans käyny "kopeloitavana". Musta tuntuu et hoitajilla/lääkäreillä on sellanen asenne, et ku oot kerta hankkiutunu raskaaksi niin sä oot sellasta vapaata riistaa, et sun alapää ei oo enää sun yksityisaluetta vaan se on ihan yleisessä jaossa kaikkien tongittavana ja kateltavana. Mä oon varmaan jotenkin estoinen, ku mua ärsyttää jos siinä alapään selvitystilanteessa on muita ku lääkäri.

tuleeko teille sellanen tunne joskus et jos nyt pitäis synnyttää niin en kyl jaksais? mulle on nyt muutamana yönä tullu tunne ku oon käyny vessassa et hyi oksennus jos pitäis synnyttää nyt, en mä en jaksais. Ja sit nyt ku oon käyny (seuraa ällöttäviä yksityiskohtia) kakalla ja oon yrittäny pinnistää ja mitään ei tapahu, niin mä oon miettiny et miten ihmeessä sitä jaksaa ponnistaa sit lapsen ulos ja jos siihen toivottomaan ponnistusyritykseen listään kipu kaupan päällä niin meijän lapsi syntyy varmaan sit sektiolla/imukupilla.

et sellanen sunnuntai- illan romaani! Iloista viikkoa kaikille!! =)

Muty 36+2

Kaa, mun LA on tosiaan siis 13.3 en vaan oon jaksanu sitä laittaa tänne,ku ei heitä tuolla etusivulla ku päivällä, mut jos päivittelet niitä joskus niin vaihda jos jaksat, mut ei mitään merkitystä mulle oo siis. (en osaa kirjottaa)

 

garpalo Mä olin tänään myös sairaalassa liiketarkkailussa. Perjantaista asti vauveli on liikkunut vähemmän ja rauhallisemmin. Viime yönä ei nukkumisesta tullut oikein mitään, kun odottelin vaan liikkeitä. Vainoharhaiseksi tunsin itseni, mutta helpotti kyllä oloa saada varmistus vauvan voinnista. Perjantainen lääkärikäynti taisi kääntää vauvaa jonkun verran ja liikkeet tuntuvat siksi erilaisilta. Käyrissä kaikki oli kuitenkin hyvin ja nyt illalla on kotonakin liikkunut jo paremmin. Lisäksi ultrassa tuli painoarvioksi sama luku kuin käsikopelolla eli kolmikiloinen jässikkä siellä on odottelemassa.

Nyt paremmalla mielellä uuteen viikkoon,
Melita ja Samuel 36+4

 

muty, vaihdettu. =)

 

kaa, kiitos! pikaista toimintaa!!

 

Heippa!

Merkkaan luetuksi, ja ilmoitan että viikot vaihtuu!!

T.Marais ja Mökö 37+0 !!

 

Kaameita kanditarinoita... no kyl ite pitäis saada päättää kuka tulee kurkkimaan alapäätä. Ihan yksikin henkilö riittää kun on muutenkin jännä tilanne. On niin vaikee varmaan kieltää tulemasta jos ovat jo ovella. Niille se toisaalta on ihan työtä vaan joten ei sillä oo väliä kenen alapää siellä on mut tutkittavalle siitä saattaa jäädä elinikäisiä traumoja... joten luulisi ymmärtävän jos kieltää.

Sairaalaan meno ei muuten inhota kuin että jännittää ettei oo omaa rauhaa ja siellä ramppaa muiden yskiviä vieraita. Olenko taas hysteerinen...

Tsemppiä tosiaan tupakasta irti pidättytymiseen sen asian kanssa kamppaileville. Henk. koht. en näe yhtään järkevää syytä polttaa tupakkaa ja säälin lapsia joiden vanhemmat polttavat.

Liikeseurannasta...hyvin ootte ainakin minun mielestä tehneet te jotka ootte käyneet tarkistuttaa että vauvalla kaikki ok jos liikkeitä ei enää oo tuntunu. Ne kätilöt tekee vaan työtänsä ja jokainen omalla persoonallaan. En pitäny hirveesti yhdestä kätilöstä viime synnytyksessä, mut yritin vaan olla ajattelematta sitä sitten. Kylhän se kannustikin mut kemiat ei vaan kohdannu. Mutta jotenkin sitä vaan aattelee että se on töissä, ei kaikkien kanssa tarvii olla kaveri vaikka ammatti vaatii ystävällisyyttä. Varmaan väsyttävää työtä ja jollain saattaa olla huono päivä tms. Toisaalta sitten jäi mieleen semmoset ihanat kätilöt ja hoitajat.

Onko teistä kaikki sitä mieltä että syntyis äkkiä? Mulla vähän ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta jos syntyis ja kaikki menis hyvin niin se osio ois ohi sitten, mutta toisaalta se uus elämänmuutos taas jännittää.. valvomista, mahdollisia konflikteja väsyneenä väsyneen miehen kanssa, esikoisen mustasukkaisuus, elämää sumussa.... mutta uusi vauva on ihana. Se on tietty kiva, että vartalo alkaa palautua kun saa sen vauvan ulos eikä enää oo hirvee norsu... ja lapset kasvaa äkkiä...

Mukavaa seuraavaa viikkoa kaikille!

MM 38+0

 

Muty mä en kans yleensä niitä liikkeitä laske, mut eilen oli pakko kun oli niin hiljaista meininkiä koko päivän. Eikä auttanut mokkapalat ja suklaatoffeepallot kun sanotaan et makea herättää vauvan liikkumaan..

Melita hyvä että teilläkin oli kaikki hyvin! On se parempi sit käydä siellä tarkastamassa kaikki, mä en ikinä antais itelleni anteeks jos en ois mennytkää ja jotain oliski ollut vialla.

Eeeva just sitä mä pelkään et kätilö "pilaa" mun synnytyksen olemalla töykeä tai asenteena et "30 vuotta oon tätä tehnyt ja olen kypsä tähän hommaan.." Mä kun oon vielä aika herkkis ja varsinkin tollasseessa tilanteessa..

Mutta nyt pakko ajatella vähän positiivisemmin etten ala vollottaan täällä nyt huomaa hormonien vaikuttavan ja oon ollu iltasin varsinki tosi herkkis. Joku ilta mietin sitä et mitä miehelle tapahtus jos mulle käviski jotain synnytyksessä, miten se pärjäis!? Sitä sit vollotin miehelle.. :ashamed:

 

Iltaa!

Mä sain viimeinkin myydyks kotidopplerin jota oon jo jonkun aikaa yrittänyt huutonetissä myydä. ostin sen tän raskauden alussa, mutta me ei oikein saatu sillä sydänääniä kunnolla kuuluviin, joten päätin myydä sen. Sain siitä vielä smana summan mitä olin itse maksanut. Ostin sen siis käytettynä.

Me ollaan myös pähkäilty noiden tuplien hankkimisen kans jo kauan. Päätettiin et ostetaan tuplat "kakkosrattaiks" ja loppusuoralla on emman jule twinit ja carenan double swingit. Molemmat maksaa uutena n. 300 ?. Sen enempää ei viitsi tupliin laittaa, kun ostettiin kuitenkin vauvalle ihan bränikät vaunut. Onko kellään kokemusta jommista kummista tuplista?

annamamille tervetuloa!

Viikot vaihtuu täälläkin eli tänään täynnä 35+0.

marza

 

Minni Menninkäinen mä oon kans vähän ristiriitaisin tuntein tota vauvan syntymää miettinyt. Toisaalta on olo et syntyis jo pian, et sais tän valtavan pallon pois kun ahdistaa. Haluan nukkua mahallani taas toisaalta pelottaa se vauva ja niinku kätilö eilen tokas et "helpommin se sun mukanas nyt kulkee ku syntymän jälkeen"..

 

:wave: Mua ällöttää mennä sairaalaan. Mua ällöttää nukkua siellä ja olla siellä ne vaatteet päällä. Se haju ällöttää ja paikka pelottaa. Ja ruoka vasta hirveää onkin. Tosin kotona se ei varmaan ole kummoista myöskään alussa..

Synnytystä mietin koko ajan. Yöllä ja päivällä. Tulee kanssa samanlaisia tunteita kuin mutylla. Välillä tulen miettineeksi, että onneks juuri nyt ei tarvi synnyttää, kun ei jaksais millään. =) Odotan tosi paljon sitä synnytyksen jälkeistä aikaa. Ehkä sitä pari viikkoa synnytyksestä aikaa kaikista eniten. Jännittää, kun ei tiedä mitään siitä kivusta, mitä on tulossa, ei sitä, miten kauan synnytys kestää, miten itse kestän sen ja onhanvauvalla kaikki hyvin. Jännittää myös parantuminen synnytyksen jälkeen ja se, osaanko edes hoitaa pientä vauvaa.

Ja olis niin kiva mahtua taas normaaleihin vaatteisiin ja että askel olisi keveämpi. Rasittaa tää painavuus ja hitaus. =)

 

Iltaa!

Kauheita nuo kandi jutut! Kyllähän jotenkin sulattais jos nätisti kysyttäis, et voiko vaikka YKSI tulla mukaan tutkimukseen, mut jos puoliväkisin tunkee kolme ylimääräistä tutkimukseen mukaan.. Ja mua häiritsis jo se, et sillon tutkimuksessa keskitytään enemmän mun tilanteen kertomiseen/näyttämiseen niille kandeille, eikä minulle kun mun kropasta ja vauvasta on kyse!! Mulla oli kerran oma terkkari harjoittelemassa ultraa mukana ja silloinkin lääkäri ja terkka jutteli vaan keskenään ja mä sain pikaisen kaikki ok kommentin.

Mulla tiistaina vauvan kokoarvio + synnytystapa-arvio, alkaa jännittää.. Kuuntelen samalla kun vauva on ollut tänään aika hissukseen. Liikkeitä on tuntunut jonkin verran mutta tavallista vähemmän. Pitää mennä kohta pitkälleen kuuntelemaan.

Mä oisin siinä mielessä kypsä synnyttämään, et mulla on joka paikka niin jumissa ja kipeänä. Selkä, niskat, hartiat, lonkat, supistelee, nippailee, maha painaa vielä ylös enemmän kuin alas, mutta kohta kai nuo vaihtuu alakerran kipuiluihin.. Toisaalta mua nyt niin jännittää alku vauvan kans. Jos mie oon väsyny ja vauva itkuinen, esikko mustis ja mies vielä väsyny.. Ei pitäis liikaa murehtia.

Miehen kans juteltiin pari päivää sit ennakoivasti kahden keskeisen ajan löytymisestä ja tarpeesta sit kun on vauva ja tyttö molemmat huollettavana. Oli kyllä helpottavaa purkaa kun mua valmiiksi huolettaa, et miten tää uus ihme nostaa mulle taas mieleen tuon pikkusiskon sairastamisen ja menetyksen. Sit sitä kans, et oma kroppa ei oo tuntunu raskausaikana omalta, eikä tunnu pariin kuukauteen synnytyksen jälkeenkään. Ja et jos mulla on tunne, et mies hyväksyy mut kuitenkin tämmösenä niin on helpompaa "lainata" kroppaa vauvalle. Sanoin, et mä en osaa pyytää huomiota kun sitä kipeimmin kaipaan ja yritetään sit molemmat skarpata tämän asian kanssa..

Ja välilihaa en aio venytellä enkä edes pyytää miestä kaveriksi. Ällöttää vaan ajatuskin..

annas rv 36+2

 

garbalo Mulla oli esikon synnytyksessä sellainen "vanhan ajan" kätilö osan aikaa (onneksi juuri sen vuoron kun mitään ei tapahtunut ja synnytystä alettiin käynnistellä ). Kaamea tantta, iso (myös isot kädet) ja sellainen mekko päällä. Huh ajatelin et tuolle ei kyllä uskalla mitään omaa mielipidettä esittää tai kysyä "tyhmiä" . Onneksi jälkikäteen kuulin et se on kuulemma tosi osaava ja hyvä kätilö. Silti vähän jännittää, et JOS se sattuu synnytykseen kun on sama sairaala.. Mut tuo kätilö teki just sen tarkan kokoarvion mahan päältä. Eli ammattitaitoinen varmasti on, mut en tiiä sit niistä sosiaalisista taidoista..

Onneksi kuitenkin synnytyksen aikana mukana oli 3 muuta kätiulöä jotka oli kaikki tosi mukavia. Todennäköisyys mukavaan kätilöön on kai sitten hyvä

 

merkkailen vain

 

Keskusteluun kandien osallistumisesta Mua on tutkinut lääketieteen opiskelija muutaman kerran. Joka kerralla hoitaja on etukäteen kysynyt, että saako tulla ja aina siis vain yksi opiskelija tulee. Tutkii ennen lääkäriä ja mittailee ja kysyy hienotunteisesti joka kerta erikseen vielä, että saako tunnustella vauvaa vatsan päältä. Toiminta on hyvin hienotunteista ja olen kokenut sen oikein miellyttävänä. Tämän jälkeen lääkäri tulee huoneeseen ja täydentää oppilaan tekemää tutkimusta tarpeen mukaan tai tarkistaa esim. mitat sun muut. Luulen, että kulttuurieroilla on suuri vaikutus tähän. Täällä Amerikassa kun ollaan niin kovin siveitä ja hienotunteisia. Lääkäri on itse valittu ja joka kerralla sama ja lääkäreistä voi lukea nimellä arvosteluja ja suosituksia netistä. Ovat siis eri lailla palveluntarjoajia kuin yleisellä puolella Suomessa. Alatutkimuksen yhteydessäkin saa aina joko sellaisen pidemmän sairaalapaidan tai ainakin paperilakanan itsensä peitoksi, ettei tarvitse takamus paljaana siirtyä edes pöydälle. Lääkäri ei koskaan myöskään puhu opiskelijalle suoraan vaan aina pelkästään mulle ja miehelle. Opiskelija seisoo vieressä ja yrittää kai siinä ottaa opikseen samalla =) Oma lääkäri yrittää päästä aina mukaan synnytykseen tai sitten joku samalta vastaanotolta tulee. Mun lääkärin vastaanotolla on yhteensä kolme eri lääkäriä, joten joku heistä sitten tulee. Periaatteessa mun olisi ollut mahdollista tavata heidät kaikki etukäteen mutta en ole kokenut tarpeelliseksi kun en viime kädessä kuitenkaan pysty vaikuttamaan kuka heistä tulee, jos oma ei pääse. Kätilö ei siis osallistu synnytykseen.

Eilen oli hetken aikaa jännät paikat. Vastoin kaikkia puheitani mun alkoi kuitenkin tehdä mieli lauantain kunniaksi kaupungille ja kun jopa mahduin vielä ihmismäisiin vaatteisiin, meikkasin ja laitoin hiukset nätiksi, niin lähdettiin kohti cityä. Matkaan meni jonkin verran aikaa ja kun saatiin auto parkkiin, ihan ensimmäisenä mun oli pakko päästä vessaan. Vessasta tullessa tunsin kun housuihin hölähti jotain. Takaisin tarkistamaan ja oli mennyt pikkuhousunsuojakin ihan märäksi. Neste näytti kirkkaalta mutta en yleisessä vessassa mahan kanssa taipunut haistelemaan. Alkoi hieman jännittämään, että oliko se lapsivettä vai ei. Parit näyteikkunat saatiin katsottua mutta pakko oli lähteä kotiin, kun housuissa tuntui sen verran ilkeältä. Matkalla ei housuihin tuntunut tulevan enää lisää ja autonpenkille laitettu pyyhekin oli kotona kuiva. Muutaman tunnin tarkastelin tilannetta. Kurottelin ja kumartelin, makasin ja olin pystyssä. Vettä ei tullut enempää ja päättelin sen olleen joko hyvin vetistä valkovuotoa tai pissaa :ashamed: Nyt on olo jo varsin normaali mutta eilen kaupungilla veti hetkeksi vakavaksi. Ei huvittaisi kastella housuja näkyvästi ostoskeskuksessa

Vauvan syntymisestä Välillä sitä odottaa kovastikin ja aika tuntuu menevän hitaasti. Toisaalta tuntuu, ettei kaikki ole vielä valmista vaikka en tiedäkään miten se tämän valmiimmaksi tästä enää tulisi. Jännittää kovasti, miten osaan hoitaa pientä ja olla vastuussa toisesta ihmisestä. Tällaiset ajatukset kohdistuvat siis itseeni. Jotenkin usko ja luottamus miehen pärjäämiseen ja osaamiseen on korkeammalla kuin usko itseen. Nämä on nyt sellaisia ajatuksia, joita luulen monen meistä pohtivan. Etenkin meidän ensimmäistään odottavien. Vaikka odottavan aika on huuuuurjan pitkä, toivon vauvan kasvavan vatsassa vielä jonkin aikaa ihan omaksi parhaakseen

nipsunapsu 37+4

 

marza, noista tuplista. Mäkin mietin, että kumman ottaisin ja se sitten vaikutti päätökseen, että emmat meille tulee. Koska noihin carenan tupliin pitää ostaa erikseen vauvalle vaunukoppa ja emmaan voi laittaa emman pehmeän kantopussin. Koppa maksaa noin 90 euroa, joka tekee sitten lisää hintaa.

Täälläkin viikot vaihtui tänään. Ja tiistaina on se kääntöyritys. :|
Supistellut on ahkerasti ja on sanottu, että vauvan kanssa kotiin tullaan. Toivottavasti, kun mä alan kyllästyy tähän ainaiseen kipeänä oloon.

Viipi ja Nappula 37+0 :heart:

 

Käsityötumpelolta SUURI SAAVUTUS: villatakki ja siihen sopivat villasukat.



Vauva oli eilen poikkeuksellisen vilkas; potki ja möyri niin paljon, että tuli tosi epämukava olo. Pari viikkoa odotan ja sitten alan pestä ikkunoita. Äiti kertoi, että aikoinaan teekkarikylässä, jossa asui paljon nuoria pareja, näkyi tuon tuosta pallomahoja riehumassa siivouspuuhissa.

Kaunista talviviikon alkua,
Minilla ja potku-Ada 35+6

 

minilla: onpas kyllä hienot. voi ku sitä itsekkin jaksaisia tehdä tuollaisia.

 

Voihan nyt hemmetti, ei saanu kukaan tuttu lippuja Metallicaan! Pari oli jonottamassa eri Lippupalveluissa, meikä rämpytti nettiä ja puhelinta, enkä päässyt kertaakaan edes läpi... Mä itken heinäkuussa verta kun Metallica soittaa tossa alle kilometrin päässä enkä pääse katsomaan :'( |O

Mut hei tänään poksu viikot! Ei enää kauaa niin on nyytti sylissä.

upupa ja Multeri 37+0

 

marza meille tuli viime viikolla postissa double swingit. Mä tilasin vielä sen erillisen vaunukopan, mutta kyllä niihinkin voi laittaa vaan kantokassin jos haluaa. Vaikuttaa ihan hyviltä meidän tarpeisiin, asutaan landella ja renkaat oli aika näppärät. Esikko on 1v ja 3kk ja saa katella rauhassa eteenpäin omasta sopistaan ja vaavi köllötellä kopassa. Mä päädyin noihin myös siksi että kun tuo esikko on vielä niin pieni niin on hyvä kun muksuilla on omat "osastot" niin ei neiti pääse rääkkäämään vauvaa.

 

Tsuum.

Täälläkin kanssa suunnataan kaupoille. Jippiii! Myymä, oon kade, mieki haluun Ikeaan.

Kohta pitäis käydä hakee lääkäriltä viimeiset 2vk ajalta saikku ja huomenna sitten alkaapi virallinen äitiysloma. :heart:

Mömmis & potkija 34+6

Anteeksi myymä. Otin vahingossa väärän tekstin kommenttiini sairauslomasta ja shoppailemassa käymisestä.
Musta on vaan kohtuutonta miten herkästi nykyään haetaan saikkua ja ajatelaan varsinkin raskaana, että sitä voi ja pitäää sairastaa ja olla pois töistä. Ja aina vedotaan mahassa olevan vauvan etuun... Musta jos töissä supistaa ja se ei parin päivän lepäämisellä helpota ja kohdunkaulalla ei supistukset ole aiheuttanut muutosta, niin voi ihan hyvin olla suppareitten kanssa töissä. Kyllä harjoitus supparit on sit ihan eri luokkaa kun oikeet synnytykseen liittyvät. Tietty jos kohdunkaula lähtee aukeamaan, ni sit lienee parasta lepäillä, mut sit tuskin on aiheellista lähteä shoppamaankaan.

Jokaisella on oikeus mielipiteeseen.
Samppa.

 

Rentouttavaa ystävänpäivän iltaa kaikille! :heart:

Kysissä oli tiistaina minun ajalla pari kandia jotka ekaa kertaa näkivät alatutkimuksen ja taisivat järkyttyä pahanpäiväisesti kun näkivät meikäläisen värkin valtavine suonikohjuineen! Lääkärikin päivitteli niitten kokoa ja määrää, epäili jo vähän voiko välilihaa leikatakaan suonikohjujen takia mutta tuli siihen tulokseen että kyllä se onnistuu. Siinäpähän kandit näki heti karun totuuden, eivät varmaan enää säikähä mitään sen näyn jälkeen... :x :ashamed:

Nyt unten maille kun poitsukin vihdoin nukahti, öitä!

Myhkäri+mahamölliäinen 37!!! =)

Heh tää olis hyvää ehkäisyvalistusta teineille :saint:

 

merkkailuja =)

Hömäkkä+ Möhkö

 

Hehee... ootteko kattoneet helmikuisia? Jos vertaa syntyneiden listaa ja menee keskimäärin samalla tavalla, niin kohta alkaa täälläkin todellakin poksua! Siel on tammikuun puolvälin jälkeen syntyny jo pitkä lista. Ja nyt on jo helmikuun puolväli ohitettu Tosi jännää!!!