Maalismammoja?

Mulla on ollut monena iltana kipeitäkin supistuksia, eilen supisteli jo 3-5min välein, mutta lepo onneksi auttoi. Vasta kuitenkin 31+5, joten ei aivan vielä tarvitsisi syntyä!

Vauva on perätilassa edelleen. Se mietityttää, kun mietin jo sitäkin, että haluanko mieluummin synnyttää alakautta jos mahdollista vai leikkauksen... en tiedä, toivon vaan niin, että vaavi älyäisi kääntyä raivotarjontaan. Pullauuni: mieluuten synnyttäisin siis tämän toisenkin alakautta. Kipu on yksilöllistä, itse koin synnytyksen kyllä kivuliaaksi mutta siinä tilanteessa on jotenkin tsemppi päällä, ja se auttaa paljon. Kivunlievityskin auttoi mulla tosi hyvin.

 

Olin mahataudissa to-pe, kuumetta ja laatta lensi....oli aikas inhottavaa kun kokoajan supisteli. Onnex se sitten perjantaina supistelu helpotti, mutta aikas herkästi silloinkin alkoi supistelu. miehen kanssa ollaan kumpikin oltu kipeenä. nyt lauantaina sentäs jaksetaan kotia hieman laittaa ja syödäkkin jotain. Noh, jos jouluna tuli muutama kilo niin nyt nekin vähät on poissa. onnex nyt maistuu jo ruoka...potut kiehumassa

 

Kaissuli: onneks paranitte! Meillä tyttö on mahataudissa just nyt, ja mulla vain vähän maha sekaisin - ainakin toistaiseksi. Tänään oon lepäillyt minäkikn, kaks yötä neiti jo laattaillut lakanansa, viime yönä kolmet lakanat piti vaihtaa. Pesukone laulaa Supistukset ovat hiéman vähentyneet tänään, ehkä just lepäilyn ansiosta. Vaikka yöunet ovatkin siis vaihteeksi taas vähän huonoilla kantimilla.

 

täällä ollut kanssa rankkaa. viime viikolla tuli kipeitä supistuksia joten olin saikulla muutaman päivän. sitten nuorempi poika sai korvatulehduksen ja sen lisäksi kuumeen, nuhan ja yskän. vkl sitten minäkin sain kovan flunssan ja lauantaista saakka pitänyt pientä kuumetta päällä koko ajan, ei meinaa päiväksikään laskea. nytkin on silleen kivasti kuumetta ja päässä pyörii. ei jaksa tehdä mitään.

vauvalla on silti kaikki hyvin, edelleen pää alaspäin, koko on hyvä ja liikkuu välillä ihan älyttömän vilkkaasti anemia on helpottanut raudan ansiosta mut se perusväsymys on tietenkin koko ajan. vauvan syke on nyt vähän alhaisempi kuin on ollut alussa, sillon oli aika reipas ja eikä alle 160 mutta maanantaina olikin vaan 143. ei se neuvolantäti mitään sanonut mutta tein vaan sellaisen huomion. mun oma paino on laskenut, pikkuisen vaan mutta on laskenut. ei ole tullut kuin 4 kiloa lisää vaikka viikkoja on jo 30! taitaa olla aikas normaalia mulla tuo, itse laihdun mutta vauva kasvaa kyllä hyvin ja on normaalin kokoinen.

odotan jo seuraavaa ultraa koska aion saada tahtoni läpi: haluan olla kotona vielä 22.3 jolloin on nuoremman pojan 2v-synttärit. molemmat pojat on leikattu viikoilla 39 joten miksei tämäkin voisi vkl 39, se olisi sopivasti jälkeen pikkuiseni synttärien. saas nähä mitä lekuri meinaa mutta musta olisi tosi kurjaa olla laitoksella siihen aikaan. se nyt varmaan riippuu pitkälti miten kohdunsuu ja supistelut on silloin ja muuten mun vointi.

ensi viikolla on töissä työsopimuksen allekirjoitus \o/ vihdoinkin! kerrankin mulla on joku paikka mihin palata heti äitiysloman päätyttyä.

äitiyspakkaus tuli postiin jo viime torstaina mutta itse en sitä voi hakea ja ukolla on töissä ollut kiirettä niin ettei sekään ole kerennyt mutta vannotin sitä hakemaan sne vielä tällä viikolla, odotan innolla että pääsen hypistelemään niitä vaatteita. tuntuu ihan kuin ekaa kertaa koko pakkausta pääsis hypistelemään

mun on paha tuohon synnyttämiseen muuten sanoa mitään ku itsellä ollut nuo leikkaukset ja tulevat synnytykset myös. viimeksi oli huonot neulat heillä ja puudutus vaikutti huonosti mutta siitä huolimatta uskon että siellä osataan asiansa ja kaikki menee hyvin. mun on pakko uskoa, muuten tulen hulluksi.

piti viime neuvolakäynnillä jo etukäteen tiedustella kuinka nopeesti leikkauksen jälkeen voi saada kierukan. ukon kanssa ollaan päätetty ettei nyt tähän putkeen lisää haluta ainakaan kovin pienellä välillä niin että nyt otetaan sitten ehkäisyä, seuraava (huom, mahdollinen seuraava) saapi tulla sitten vasta kun tämä vauva on 2-3 vuotias. en minä ainakaan tässä vaiheessa halua päättää ettei enempää lapsia, jotenkin sen ajatuksen lopullisuus ja se ettei pientä nyyttiä saisi enää pitää sylissä ja imettää ja kaikkee sitä, en pysty ajattelemaankaan. ehkä sitten joskus on helpompi päättää suuntaan tai toiseen mutta nyt ainakin, ehkä vielä jossain vaiheessa lisää lapsia saa tulla kyllä

mites teidän muiden miehet ovat käyttäytyneet? onko ottanee huomioon kaiken ja välittäneet ja kenties hemmotellu? mun ukkoni on ainakin ihanimmasta päästä (kai). se niin huolehtii ja murehtii ja välittää. ei se sitä osaa useinkaan sanoinki pukea mutta huomaan sen käytöksestä ja tiedän kyllä kun se on huolissaan ja se osaa omalla tavallaan välittää ja huomioida. se odottaa vauvaa kanssa innolla ja kun vielä ehkä saattaa olla tyttö tulossa niin hän on erilailla innoissaan, ehkä jopa hämillään uudesta tilanteesta. poikien kanssa on vissiin helpompaa, 9 vuotiaan kanssa hän on niin hyvää pataa ja poikakin on oikee isänpoika

nyt alkaa taas selkää särkemään tämä istuminen koneen ääressä että nyt pitää mennä venyttelemään ja tekemään jotain. sitten kohta nukkumaan tätä flunssaa pois.

 

Hehei, mulla tuli kans tuo pakkaus nyt vihdoin ja viimein.. Eihän siitä kauaa ole kun tänne marisin siitä kun ei kuulu sitä, niin eiköhän jo seuraavana päivänä ollut postilaatikossa lappu että saa hakea.

Käytiin synnytysvalmennuksessa, ihan hyvä juttu se oli, että tuli miehellekkin kaikki asiat nyt ammattilaisen kertomana, eikä vain sillai että puolella korvalla mua kuuntelee. Itselle ei tullut oikein mitään uutta, on tullut niin paljon luettua ja haettua tietoa mm. netistä. Ja eihän sitä tiedä onko nuista valmennuksista tosi paikan tullen sitten mitään hyötyä, mutta tuleepahan käytyä. Ensiviikolla on vielä toinen valmennus kerta ja se on sitten siinä. Synnytyssairaalaan mennään tutustumaan sitten joskus.

Serellä ei ole kyllä painoa tullut juuri mitään, itsellä varmaan jo lähemmäs 10 kg. Torstaina on taas neuvola niin sittenpä sekin selviää. Montako lasta sulla Sere muuten on jo ennestään? Ja ne on vissiin leikattu, niin ainakin ymmärsin, ja että tämä tuleva pikkuinen leikataan myös? Onko siihen joku syykin ja minkälaiseksi oot kokenut leikkauksen? Onko siitä parantuminen kuinka pitkäkestoista? ja miten jaksaa nostelukiellon ja vauvan kanssa jne? On vaan alkanut itseäni niin mietityttään sectio, kun vasta nyt ihan viime aikoina olen tajunnut, ettei välttämättä aina menekkään kaikki oppikirjan mukaan, ja se on myös vaihtoehtona.. Ihan vaan kun sulla tuntuu olevan kokemusta.

Miten minkälaisen sängyn olette laittaneet pikkuiselle? Nukkuuko aluksi äp-laatikossa? Mihin sen jälkeen? Oletteko ostaneet pinnasängyn? aiotteko perhepetiä kokeilla jne?
Meille on tulossa ihana kehto, olen aina haaveillut siitä ja nyt onnistuttiinkin saamaan se. Tosin siinä ei voi kovin montaa kk nukuttaa, pitää pinnis varmaan ostaa sitten kun alkaa kovin kääntyilemään ja nousemaan istumaan. Kummasti luulen että perhepediksi se meilläkin muuttuu, kun voin jo nyt kuvitella etten varmaan jaksa aina yösyöttöjen jälkeen siirtää takaisin omaan sänkyyn, ja eipä mulla sitä vastaankaan ole mitään, että vauva nukkuu meidän kanssa. Tosin olen vain tottunut aina siihen että tilaa on ympärillä kun nukun, mutta sittenhän sen näkee miten saa nukuttua.

Miten joudutteko heräilemään öisin kovin monesti vessaan ja häiriintyykö yöunet siitä? siis että joutuuko sitten valvomaan jne.. Mulla on kyllä mennyt tuon kanssa tosi hyvin, illalla ramppaan vähän useammin, ja sitten yritän olla kovasti juomatta ennen nukkumaan menoa. Toki JOS herään yöllä, se on mentävä vessaan, mutta jos en herää, saatan hyvinkin nukkua tuommoiset 10 tunnin yöunet, viimeyönä venyivät jopa 12 tuntiin.. Ja sitten vasta rakko varoitti että nyt pissalle ja äkkiä. Eli unta täällä riittää kyllä ja aina on väsy.

 

Ääh, sitä piti vielä, että jos tuo vauvan omaan sänkyyn nukuttaminen onnistuu, niin kuinkahan paljon vuodevaatteita siis lakanoita sille vauvalle tarvii ostaa? Kun kuitenkin sinne voi tulla pissaa kakkaa ja pulautuksia.. Eli vaihtaa täytyy niitä. Vaikka toisaalta on kai sitä erilaisia suojia, ettei aina tarvi kaikkia lakanoita vaihtaa..

Mutta kertokaa silti että paljonko ostitte lakanoita vauvan sänkyyn pakkauksen lakanoiden lisäksi?

 

lusiina: kaksi lasta on ennestään, 9-vuotias ja melkein 2-vuotias. esikoinen leikattiin koska se oli perätilassa mutta toisen kohdalla mun lantio kuvattiin varmuuden vuoksi ja todettiin että on niin ahdas lantio että leikkaus on ainoa vaihtoehto. siitähän ei enää edes "keskustella", se on automaattisesti leikkaus mun kohdalla. ei mua ainakaan haittaa yhtään

leikkaukset oli kyllä helppoja ja informaatioo tarjottiin juuri sopivasti leikkauksen aikana ja myöskin jälkeen, tultiin heräämöön kertomaan että vauvalla kaikki hyvin, isä pesee juuri jne. ei tuntunut pahalta kun oli kunnon puudutukset ja kipupumpun kanssa pääsi hyvin pahimpien kipujen yli, sen jälkeen pärjäsi jo pillereillä. toisen kohdalla kun kotiin lähdin ei sektiohaava ollut enää yhtään kipeä enkä ainuttakaan pilleriä joutunut siihen popsimaan, sitä ihmettelin miten helposti ja nopeasti se parani. saattaahan se olla että se on vielä jonkin aikaa kipeä ja voi vaivata mutta kyllä ne antaa lähtiessä neuvoja miten hoitaa haavaa ja missä tapauksissa ottaa sairaalaan yhteyttä.

ei se nostokielto mun mielestä kauheesti rajoittanut kun esikoinen oli silloin jo niin iso poika ja mies oli apuna, vauveli oli juuri sopiva nostettava eikä tuntunut siltä että jostain olisi pitänyt luopua, siivoilin silloin tällöin mutta mattoja en nostellut
nyt onkin eri asia kun on tuo kaksivuotias niin äitin poika ja syliin haluaa aina ja on aikas painavakin jo, menee vaikeammaksi miten laitan sen päikkäreille ja miten hoidan nuo sylitykset, mut kaipa sen arki sitten opettaa.

nuorempi tarvii vielä pinnistä joten tulokas nukkuu joko äp-paukkauksessa tai meidän välissä, luulen kyllä että enimmäkseen meidän sängyssä, helpottaa tuota yöimetystäkin. kyllä se kaksivuotias siitä pinniksestä siihen mennessä luopuu kun tulokas sitä tarvitsisi. mun mielestä perhepeti on vaan niin ihana vaihtoehto enkä nää siinä mitään haittaa siinä tapauksessa että se sopii kummallekkin vanhemmalle eikä rajoita unta mitenkään. meillä tuo nuorempi nukkuu aina välillä meidän välissä, tuntuu ainakin siltä että itse nukun paremmin kun siinä vieressä tuhisee oma rakas pallero kyllä siihen perhepetiin ihmeesti tottuu, pidän minäkin tilasta ympärilläni mutta hyvin nukun vaikka isompikin muksu siinä vieressä nukkuu.

mulla on ehkä huono kun juon aika paljon illalla mutta yöllä en herää hätään, en oo ikinä heränny niin sitten kun aamulla nousee niin on niin kova hätä että rakko meinaa haljeta ja housuihin päästä. onneksi yläkerrassa on toinen vessa ihan makkarin vieressä, ei tulis mitään että pitäis alakertaan itsensä hilata ensin...

sain siskolta monia lakanoita joten itse en ole ostanut ainuttakaan vauvan sänkyyn, lisäksi pidän muovisuojaa niin ei niitä lakanoita nyt niin kauheen usein ole tarvinnut vaihtaa. hyvin ollaan pärjätty niillä muutamilla. oisko niitä nyt jotain 6 vai 7 lakanaa... kunnon vaipat yöksi niin ei tule yli. ja yöllä olen vaihtanut sitten jos vaippa tuntuu olevan kovin täynnä.

vaikuttais siltä että yskäkin on nyt saapunut. ja poskiin sattuu. mahtaakohan taas kerran olla poskiontelotulehdus... omalla äidilläni on kanssa yhtmittaa niitä, on vissiin sukuvika tuo ahtaus. tarvii varmaan kuitenkin mennä lääkäriin tällä viikolla, inhottavaa.

 

niin ja ne näyttivät vauvan mulle siinä heti leikkauksen aikana ja myöhemmin tulivat kertomaan vauvan koon ja nuo pisteet. ei haitannut ettei pääse heti vauvaa sylissä pitämään, se on parempi että itse "herää" kunnolla ensin ja jalat alkaa taas toimimaan niin sitten on turvallista saada se oma vauva syliin, eikä siinä loppujen lopuksi kauaa mene kun vauvan saa jo syliin. ei siinä ehdi kunnolla päiväkään tulla vielä.

 

Okei, kiitos vastauksista.

Olenkin miettinyt ja ollut aina itse sitä mieltä, että leikkaus on yksi vaihtoehto, että se tehdään jos on tarpeen ja se siitä. Alkoi vain kummastuttamaan kun jotkut tuttavani oikein "pelottelivat" sillä kuinka se on sitten 50 kertaa pahempaa kuin itse leikkaus, ja toipuminen monta kertaa hitaampaa ja kivut kovempia jne.. Aika hullua, en ole itse ikinä noin ajatellut, ja en kyllä todellakaan uskonut kaikkea mitä yrittivät väittää. Äidiltäni on leikattu 1 vauva ja ei se ollut sen kummempaa se toipuminen kuin synnytyksestäkään.. Sanoi että ehkä jopa helpompaa.. Minua kun äiti oli synnyttänyt 29 tuntia..

Mutta kiitos tosiaan kun jaksoit vastata ja kiva kuulla kokeneen mielipiteet asiasta.

 

Niinpä se iski mullekin maanantaina mahatauti, ja nyt vasta on hyvää vauhtia toipumassa, tyttö alkoi syödä eilen vasta kunnolla. Kesti siís viikon tuota ruokahaluttomuutta, varmaan laihtui raukka entisestään. Hyvät uutiset ovat siis toipuminen, näyttää jo elämä valoisammalta. Mieskin oli sairaana, joten ei paljon apua ollut siitäkään. Samoin tyttö oli vielä ripulissa, ei voinut viedä hoitoon. Huh. Mutta selvittiin (kopkop).
Toinen hyvä uutinen on, että vauva on mahdollisesti oikeinpäin eli raivotarjonnassa. Terkkari ei kuitenkaan ollut 100% varma, mutta melko varma. Itsekään en oikein aina tiedä, miten tuo mahassa on.
Leikkaus vs. alatiesynnytys: toipuminen varmaan synnytyskohtaista. tuttuni synnytti perätilavauvan ja repesi aikalailla, toipui paljon nopeammin kuulemma leikkauksesta, kun toinen synnytys oli leikkaus. Oma alatiesynnytys kesti kauan käynnistyä + alkoi hitaasti, mutta loppu meni nopeasti ja vain kaksi tikkiä, toivuin sen puoleen nopeasti.

Lakanoista: saimme muutamat lakanat, ja niillä pärjättiin. Ehkä viidet, kuudet. Patjansuojuksia on hyvä olla useampia, ainakin kaks . Meillä pieni pääsee ensin äippislaatikkoon pinnikseen, sisko totuttelee isojen sänkyyn, sen pitäisi tulla meille ens viikolla. Esikoisella oli koliikki, sen puoleen houkuttaisi riippuva sänky pienelle, mutta ehkä tämän tyypin kanssa koliikilta vältytään

 

Meilläkin on käynyt pieni mahatauti vierailulla. Kesti kuitenkin vain päivän. Perään tuli pieni flunssa. On niitä nyt taas liikkeellä. Itse kyllä olen pysynyt terveenä, muut perheenjäsenet sairastaneet. Mulla taitaa olla raskausaikana vastustuskyky kovempi, kun en ole koskaan saa/ole saanut mitään tauteja. Ja tavallisesti sairastan samat kuin muutkin perheessä.

Viikolla 35 mennään. Olen pessyt vauvan vaatteitta ja keräillyt kamoja kasaan. Sairaalakassia en vielä ole suunnitellut. Hokasin vaan, että entä jos loppuraskaudes tulee vaivoja ja vaikka liikkuminen menee hankalaksi. Vähänkö sit ottaa päähän, ettei ole tehnyt asioita ajoissa. Samoin yritän siivoilla ja leipoa vähän pakkaseen, nyt kun voimia ja innostustakin vielä on. Hyvissä ajoinhan tässä ollaan liikkeellä, jos vauva meneekin yliaikaiseksi. Mutta minusta on ihan kiva tehdä hissukseen ja nautiskellen koota kaikkea vauvakamaa. Saa samalla fiilistellä

Meillä ei esikolle ollut kuin ehkä kolmet petivaatteet tai oikeastaan kahdet pussilakanat ja kolmet aluslakanat. Pari pikku tyynyliinaa taisi olla. Ja harsoja käytettiin sängyssä pään alla osittain. Niillä pärjättiin ihan hyvin. Heti vaan pesuun ja kuivaukseen, kun tarvetta oli.

Harkitsen täällä tilaisiko Vauva-lehden. Saisi kantopussin kaupan päälle. Minkälainenhan lie? Onko joku teistä tehnyt tilauksen?
Esikon aikaan kuuluin Libero-kerhoon, keräilin vaippamerkkejä ja kaikkea kivaa niillä saikin. Nyt on systeemi muuttunut nettiin ja vaikuttaa jotenkin "hankalammalta". En taida liittyä. Tarkoitus ois vähän tutustua kestovaippoihinkin, kun tulen niitä muutaman kappaleen saamaan. Jos vaikka innostuisi osittain niitäkin käyttämään.

 

Heipähei!

Neuvolassa kävin tänään, kaikki oli ihan ok.

Ultrattiin taas ja tän hetkiseksi painoarvioksi kone ilmoitti lähes 2kg.. Eli ihan hyvän kokonen alkaa olemaan. Taas mitat vastasivat paria viikkoa isompaa vauvaa, kun huomenna tulee mulla vasta 32 täyteen. Pään ympärys plus muut näytti jotain 33+5 ja taisi siellä olla muutama isompikin mitta.. No, jospa tuo sitten syntyis vaikka pari viikkoa ennen laskettua aikaa kun on jo nuin iso, vai tuleekohan siitä sitten ihan jättiläisvauva jos menee pitkästikin yli LA:n? 2 viikkoa sitten viime neuvolakäynnillä kun mitattiin nuita niin painoarvio oli 1,5kg, eli 500g tullut vauvalle 2 viikossa, äitille oli tullut kilo.

Niin ja tosiaan, tällä kertaa suostui näyttämään jalkovälinsäkin, kun viimeksi sitä nii piilotteli. Eli poikahan se sieltä on tulossa!<3 Oon koko päivän ollut ihan mielissään ja kävin jopa ostoksilla kun nyt voi varmuudella ostella poikien vaatteita. Ja mies on toivonut niin poikaa, ja onhan tuo ollut koko päivän hymy korvissa.

Voi teitä kun mahatautia liikkeellä. Kiva kun katriinalla on jo paranemaan päin ja Elviira selvinnyt kokonaan vain sivusta seuraajana. Toivottavasti ei tänne ole tulossa, en mitenkään kyllä toivo sitä.. Ei ole onneksi missään lähipiirissä nyt ollutkaan (ainakaan vielä) tuota, toivottavasti ei tulekkaan.

Ostin tänään myös muutamia lakanoita, josko nuilla pääsisi alkuun ja voihan niitä sitten ostaa lisää jos tarvii.. Patjansuojuksiakin ostin. Haettiin myös turvakaukalo tänään miehen kanssa, se on tuo Gracon olisikohan uusin malli. Tai ei ainakaan tuolla kaupassa ollut uudempia. Siinä on siis se alusta, ettei tarvi joka kerta erikseen vöitten kanssa tapella autossa, sitten siinä on 5 piste vyöt ja kaltevuudensäädin.. Ihan kivalta tuo näytti, pitää nyt vielä tutkailla sitä enempi ja ihastella, ja opetella vaikka joku nukke laittamaan siihen että osaa sitten vyöt yms laittaa oikein.

Ajateltiin huomenna hakea hoitopöytä ja sänky vauvalle, saa sitten alkaa pesemään vaatteita kun siinä hoitopöydässä on siis laatikot. En ole viitsinyt vielä alottaa pesuja kun mukavampi sitten niin saa sinne laittaa ne suoraan.

Semmoisia tänne, tosiaan raivotarjonnassa kiltisti oli pysynyt, selkä oli vasemmalla puolella täälläkertaa, viimeksi oli just toisella puolella mahaa..

-lusiina 31+6

 

Lusiina: oon kade tuosta teidän kaukalosta. Mäkin haaveilen sellaisesta mallista, jossa olis se jalusta. Kun saa kuitenkin ährätä esikoistakin vöihin kiinni, niin olisi ihanan helppoa napsauttaa vauvan kaukalo vähän nopsempaan kiinni. Mut voi olla ettei raskita ostaa uutta kaukaloa kun on yks ihan hyvä varastossa odottamassa.

Meidän vauva köllöttää jatkuvasti mahan oikealla puolella. Ja tykkää aina kyttyrää kun menen makoilemaan oikealle kyljelle. Silloin alkaa kunnon potkutykitykset.
Siinä ei paljon ole sitten vaihtoehtoja kuin nukkua vasemmalla kyljellä. Selällään tulee jo huono olo, ettei sekään onnistu. Voi sitä ihanuutta kun joskus pääsee taas mahalleen nukkumaan!!

 

Kävin aamulla neuvolassa ja kaikki kuulemma ok. Paino on laskenu 900g..noh ehkä mahatauti on yksi syy...Sf-mitta oli 27,5. viikkoja on 31+6. Et keskikäyrillä mennään, ehkä hieman alla. Painoa on tullut 7,3kg. Sinällään ihan tyytyväinen etten ihan kauheesti oo paisunu, vaikkakin alux kuvittelin että niin käy. Myö saatiin kaukalo ystävältä lainax. On sellai suht uus malli, pikakiinnikkeellä. Siis sellai jalallinen. OOn ollu todella onnellinen kun oon saanu niin paljon lainaksi tavaraa. Mm. noin 30 kestovaippaa, kaukalon, sitterin, mammavaatteita, leikkimaton, pumpun...ym..yhdistelmät ostettiin todella edukkaasti.
Nyt varmaan pitää alkaa relailemaan, kun on tullut juostua ympäriinsä nää 4 viikkoa kun oon lomalla ollu.

 

Heissan!
On ollu mukava lukea teidän kuulumisia, joten munkin on syytä alkaa skarppaamaan ja kirjoittelemaan useammin. Mukava kun ketjuun on tullut eloa! Mutta joo kuulumisista.,.. Neuvolassa tuli aamulla käytyä ja kaikki muuten ok paitsi pissassa oli jotain. Tarvii huomenna viedä labraan näyte, jos vaikka olis pissatulehdus. En ymmärrä mistä sekin olis tullut, kun ei mulla ole muistaakseni edes lapsena ollut sellaista. Kuulemma raskaus voi aiheuttaa monenlaista vaivaa... Onneks sen ei pitäis vaikuttaa vauvaan mitenkään, kun se hoidetaan vaan kuntoon ennen synnytystä. Muuten vointi on suht hyvä ja meidänkin vauva on jo pää alaspäin. Vauhti on vauvalla hidastunut, kun ahtaus ilmeisesti alkaa jo haittaamaan liikehdintää.

Hankinnoista sen verran, että esikolle saatiin oikeestaan kaikki isommat lainaks tai perintönä. Nyt me joudutaan ostaan auton kaukalo, tuplarattaat ja esikolle sänky. Niihin saakin uppoomaan aika lailla rahaa. Onneks melkein kaikki muut onkin omasta takaa, paitsi jos tulee poika. Vaatteita joutuu sitten hommaamaan aika tavalla. Vaaleanpunaiset ja punaiset ei ole oikein poikavauvan juttuja. Me ajateltiin hommata kans se gracon kaukalo tai brion isofix kiinnitteinen. Meillä oli esikolle se graco ja oltiin siihen todella tyytyväisiä, kun oli niin helppo käyttää.

Palaamisiin Kerde 32+5

 

Meilläkin on tallessa esikoiselta tavaraa ja vaatetta toisellekin, kun ikäerokin on aika pieni. Mutta tosiaan pinkit kuteet eivät ehkä poikavauvaa pukisi Mulla kyllä on vähän tyttöolo ollut viime aikoina. Tuplarattaat ostettiin käytettyinä, esikoisen uusi sänky on tilauksessa. Mulla oli maidontulo melkoista esikoisen kanssa, ja rintapumppu oli aika ehdoton. Mietin vain, pitäisikö nyt kokeilla sitä kehuttua aventin pumppua, jos se ois tuota ainua vaikka huomattavastikin parempi.
Nyt alkaa synnytysjutut vähän mietityttää ja muutenkin oikeasti tuntua, että tämä vauva lähiaikoina tulee oikeasti syntymään eikä vain jossain kaukana tulevaisuudessa...

 

Heips!

Mulla on kans hieman tyttöolo, mutta eihän sitä tiedä ennekuin vauva tulee maailmaan kumpi on... Synnytys joo alkaa painaan mieltä, sillä ensimmäinen ei ollut kauhean helppo rypistys. Kyllä siitä selvitään, kun nykyaikana on kaiken maailman kivunlievitykset ym. Tarvis vaan alkaa tosissaan tekemään rentoutusharjoituksia, koska siitä olis apua itse koitoksessa.

Millaiset tuplat te ostitte katriina ja paljon teidän vesseleille tulee ikäeroa. Mun on pitänyt ostaa käytettynä kans noi tuplat, mutta vielä ei ole löytynyt sellaisia, mitä olen etsinyt. Muutamia ollaan käyty kattomassa. Meidän lapsukaisille tulee ikäeroks noin 1,5 vuotta.

Iltapesu esikoisen kanssa odottaa, joten kuulemisiin!

Kerde 32+6

 

ostettiin brion twinetet, kun ne ovat niin kapeat. Meillä varastonoven leveys hieman rajoitti valintaa, eli vain muutama merkki sopii. Ikäeroksi tulossa n.1v9kk, tai aika tarkkaan tuo ikäero mikäli syntyisi just laskettuna päivänä.

 

Valmennukset on nyt sitten ohi.. En kyllä osaa sanoa että oliko nuista mitään hyötyä, mutta kiva se oli päästä kurkkimaan toistenkin masuja ja näkemään muita suunnilleen samassa vaiheessa olevia äitejä.

Tänään pyörin kaupungilla, ja raahasin kotia niin painavia kasseja yms, kyllä meni hermot niiden kantamisessa, päätin että en enää lähde mitään isompia osteleen ilman miestä.

Elviira M, saa tuosta ollakin kade, se on kyllä tosi hyvä kapistus. Hintaahan sille tuli toki, mutta se hyvä puoli on kun esikoista odottaa, että kaikki pitää kuitenkin hankkia, niin miksei saman tien sitten uutta No ei, ollaan me aika paljon saatu käytettynä, hoitopöytää sun muuta, mutta kumpikin haluttais miehen kanssa enempikin lapsia, eli kai se sitten kannattaa ostaa kunnollinen turvakaukalo heti alkuunsa niin menee sitten muillakin.

Itse olen kans miettinyt tuota rintapumppu asiaa.. Kun tuolla valmennuksessa olivat sitä mieltä ettei sitä kannattaisi paljoakaan käyttää, että jos alussa tulee paljon maitoa niin silloin voi vähän pumppailla, mutta ei jatkaa sitä kovin pitkään kun pian sitten se maidon tulo pysyy yhtä kovana.. tiedä sitten. Niin ja sanoivat vielä että sen vähän mitä alussa on tarvetta pumpata täysistä rinnoista pois niin voi ihan käsin "lypsää" ilman mitään pumppuja, voikohan tuohon uskoa?

No, tänään katselin kaupassa kyllä nuita pumppuja mutta en ostanut. Rintakumit lähti mukaan ja liivinsuojuksia ja siteitä. Vauvalle vähän lisää harsoja äp-harsojen lisäksi sekä talkkia ja öljyä.. Imetysliivit ostin myös ja yhdet olen netistä tilannut. Eli niillä mennään nyt synnytykseen ja katsotaan sitten muuttuuko miten tuo koko. Kummissakin liiveissä on kyllä ihan suht. paljon kasvunvaraakin, mutta ovat ihan tukevat ja hyvät näillekin tisseille.

Niin, miten ostatteko nyt jo ennen synnytystä tutteja ja tuttipulloja? Ja montako niitä pitäisi olla? Kiva kun täällä ketjussa on teitä joilla on jo ennestään lapsi(a) niin saa vinkkejä kun en polonen tiiä..

Synnytystä tulee kyllä joo mietittyä ihan päivittäin.. Haluaisin jaksaa olla mahd. paljon pystyssä enkä vain maata sängyssä koko aikaa. Ehkä myös synnytysjakkaraa haluaisin kokeilla ja ammetta jos siihen on mahdollisuus. Mutta kaikki puudutukset olen valmis ottamaan vastaan jos kivut ovat hirveät, mitä sitä suotta kärsimään.. Onneksi olen niitä ihmisiä joita piikit ja letkut ei pelota.

 

Pikaisesti vain tulin kertomaan, ettei ollut kovin hyviä uutisia konrolliultrassa. Kasvu oli hidastunut ja oli ihan alakäyrällä. Kaikki periaatteessa ok, virtaukset, sydänkäyrä ym. mutta ei ollut kasvanut oikeaa tahtia. Viimeksi siis kasvoi keski ja alakäyrän välillä. Painoarvio siis nyt reilu 2kg, ja viikkoja tasan 35. Mä en voi uskoa, että meille käy aina näin! SF mittahan on kasvanut tosi hienosti ja tasaisesti, oli viimeksi rv 32 jo 31. Senhän pitäisi useimmiten tarkoittaa, että myös vauva kasvaa, mutta meillähän mikään tosiaan ei voi mennä niinkun yleensä. 12.pv on uusi kontrolli (6.pv katsotaan vielä sydänkäyrät), katsotaan miten on kasvu kehittynyt. Jos menee käyrien alle, niin vaavi otetaan vamaan jo aiemmin ulos. Olen ihan shokissa, vaikka lääkäri yritti rauhoitella, ettei välttämättä tarkoita mitään kamalaa. Mä olen varma, että joko lapsi raukka on vakavasti sairas tai pahimmassa tapauksessa kuolee vielä kohtuun. Itkiessä ja paniikissa on siis tämä päivä mennyt. Jospa se tästä helpottaa kun asiaa saa vähän sulateltua, voihan kaikki mennä myös ihan ok...

Huomenna synnytysvalmennus, sairaalakassit ja hankinnat on ollut kunnossa jo pari vk.

Anteeksi omanapaisuus.

Antzi 35 tasan

 

Antzi: jospa se teidän vaavi vaikka nyt sitten kasvaisikin kontrolliin mennessä. Toisaalta tiedän parikin vauvaa, jotka on leikattu aiemmin juuri kasvun pysähtymisen vuoksi, ja vauvat ovat ihan terveitä tenavia olleet
Rintapumpusta: mäkin koitin lypsää käsin, mutta se auttoi vain todellakin lyhyeksi hetkeksi siinä alussa. Mies piti lähettää ostamaan rintapumppua, sen verran pakkautunut olo oli ja toinen rinta alkoi jo vähän punoittaakin. Onneks rintatulehduksilta säästyin. Myöhemmin tarvitsin pumppua USEIN, lähinnä öisin, kun vauva väliin söi yöllä 3 välillä 2 kertaa. Tuolloin oli usein pumpattava yöllä, jos halusi saada nukutuksi. Koitin toki pumpata mahdollisimman vähän aina. Pumppasin myös joitain kertoja maitoa vauvalle, jotta mies sai syötettyä, jos en ehtisikään kauppareissulta ajoissa kotiin yms. Tosin 3kk alkaen tyttö ei sitten suostunut syömään pullosta, kun ei ollut moneen viikkoon siitä ottanut... Mulla tuo maidontulo tuntui kyllä olevan jotenkin holtitonta. Nyt on ainakin odotusaikainen esimaidontulo ollut vähäisempää, joten jospa ei niin sottaista olis tän toisen kanssa. Mm. joskus alussa laskin, että kun vauva söi toisesta rinnasta, valui toisesta rinnasta jotain 70-80ml maitoa pulloon samalla! Ei maidonkerääjä oikein riittänyt. Liivinsuojuksiakin pidin aina kahta päällekkäin, kun yksi ei riittänyt yms. Onko teillä tullut esimaitoa nyt odotusaikana? Mulla nyt vain muutamia tippoja, harvemmin vähän enemmän. Esikoisen aikaan jouduin pitämään liivinsuojia jo odotusaikana, kun pari kertaa kävi niin, että maitotahra tuli puseroon asti läpi esim. töissä.

 

Hui kun oli paljon tekstiä luettavana! En oo hetkeen ehtiny koneelle, ku on pitäny vaan lepäillä. Mulla ei oo ollut kymmeneen viikkoon yhtään päivään, ettei ois supistellut. Alkaa hermot mennä tän olotilan kans, ku koko ajan sattuu. Ja sit pitäis jaksaa olla kärsivällinen esikon kanssa, jolla selkeästi alkaa pukata uhmaikää... Meillä siis vauvan kaa tulee ikäeroa 1v. 10kk, jos pieni on masussa LA:han asti.

Joo, pari viikkoa sitten oltiin jo lähdössä yöllä sairaalaan, ku mua supisteli tosi rankasti. Jotenkin sain raahattua itteni kuumaan suihkuun, jossa suihkutin vatsaa ja selkää n.30min ja otin 2 Panadolia ja sit sänkyyn kuuman kaurapussin kaa, ni onneksi sain unta supisteluista huolimatta ja heräsin aamulla, eikä ollut enää mitään. Mut nyt on monena iltana supistellu jo 1-2h ajan 2-5min välein ja aina kuitenkin loppuvat kuin seinään, kun menen nukkumaan. Mulla vika lääkärineuvola ens ma 4.2 (rv36), jossa toivottavasti todetaan, että noista supisteluista on ollut jotain hyötyäkin. Tässä vaiheessa ois jo ihan tervetullutta, että kohdunkaula ois lyhentyny ja kohdunsuu pehmentyny, ni itse avautumisvaihe ois ehkä vähän helpompi ja nopeampi kuin mulla esikon kaa (joka oli 3 päivää...). Nyt mulla on myös alkanu olla tätä synnytystä edeltävää luonnonmukaista suolentyhjennystä eli ei ummetuksesta enää tietoakaan, pikemminkin päinvastoin, ku masu on ihan löysällä. Ei siis oo kyse mistään vatsataudista, tällaista mulla oli edelliselläkin kerralla ja siitä on se hyvä puoli, ettei välttämättä tartte ottaa peräruisketta sairaalassa ennen synnytystä!

Mä en muista kaikkia kysymyksiä, mut koitan joihinkin vastata. Meillä on vauvalla kaksien äp:n lakanoiden/pussilakanoiden lisäksi kans n.5-6kpl kumpaakin. Ja sitä pissaliinaa on hyvä olla useampi pala myös ja jos ostatte jostain kangaskaupasta metritavarana, ni saatte halvemmalla kuin jos vertaa esim. Lastentarvike-liikkeen valikoimissa oleviin pissaliinoihin! Meillä on sitä myös esikon sängyssä sellanen oikein iso pala, ku on ollu ongelmana, että häneltä tulee pissa ohi vaipan yöllä. Ni ei kiinnosta alkaa joka kerta pesemään koko patjaa, kun niin käy.

Esikon aikana multa ei juuri tullut esimaitoa, mutta nyt on tullu muutamia tippoja. Mut se on vaan normaalia ja kertoo ainakin siitä, että systeemi toimii yhä! =)

Meillä on tietty esikolta jääneet tuttipullot, joihin oon ostanu uudet tuttiosat ja sit myös tutteja muutamia kappaleita. Yhden ensitutin, sit niitä MAM tutteja sekä 0-7kk ja myös valmiiksi niitä seuraaviakin yhden paketin.

Itselleni oon hankkinu liivinsuojia, siteitä, parit uudet imetysliivit. Rintapumppu on edelliseltä kerralta, ja ite en ois tullu toimeen ilman sitä. Varsinkin alussa just se on mulle tärkeää, että pääsen ite hetkeksi hengähtämään vaikka kahville ystävän kaa tai lenkille, jolloin pumppaan maitoa isälle valmiiksi tuttipulloon, jos vauvalla nälkä yllättää sillä välin. Se on aika ahdistavaa, jos ei pääse vauvan luota yhtään pois, jos on koko ajan kiinni tississä. Itse ainakin koen tärkeäksi kohta kahden lapsen äitinä sen, että omaakin aikaa on edes vähän just jonkun lenkin tai kauppareissun verran. Rintakumeja en ite tarvinnu ollenkaan ja mun mielestä sellaset kannattais ostaa vasta sit, kun vauva on syntyny, jolloin tietää paremmin, tarvitseeko niitä ollenkaan. Tosin esikon aikana, ku käytiin synnytysvalmennuksessa, ni yhden äidin mielestä imettäminen tuntui ajatuksena niin inhottavalta ja intiimiltä, ettei hän ois voinu imettää ilman rintakumeja. Et jokainen tavallaan...

Me ostettiin lapsille käytettynä Brion Douplewave sisarusrattaat ystäväpariskunnalta, jolla on kaksi isompaa lasta. Ne toivottavasti ovat hyvät.

Tosta sektio-/alatiesynnytysjutusta. En tiiä, mut ainakin mun eräs ystävä koki asian niin, että eka tuli suunnitellulla sektiolla perätilan takia, ni hän oli reilun kuukauden tosi kipeä ja toka tuli alateitse, ni pystyi tekemään kaikkea normaalisti jo pari viikkoa synnytyksestä.

Synnytyksestä.. Mä toivoisin ehtiväni saada epiduraalin aiemmin, ku esikon tullessa maailmaan. Silloin se meni niin, että sairaalaan mennessämme olin auki 2cm, sit oltuani ammeessa reilun tunnin olin auki 4cm. Sit synnytyssaliin, jossa sain ilokaasua ja sitä hönkäilinkin siihen asti, ku olin jo avautunu 8cm. Silloin ei enää ehtiny saada epiduraalia, vaan mulle laitettiin spinaali. No, se vei kyllä kaikki kivut, mutta itse ponnistusvaiheessa en tietenkään tuntenut mitään, mikä oli toisaalta hyvä ja toisaalta huono juttu. Onneksi se vaihe ei kestäny ku 6min. Ehkä sit sen takia, ku ei ollu kipuja, pystyin tuuppaamaan poikaa täysillä maailmaan ja mulle tuli 2-asteen repeämät + eppari. Enkä sit istunutkaan kahteen viikkoon.

Mut joo, ens viikolla sit neuvolalääkärin kuulumisia!

Cosmic 35+6

 

Antzille lähettelen kovasti voimahaleja ja lämpimiä ajatuksia. Koita jaksella, vaikka varmasti on raskasta aikaa nyt huolehtia onko vauvalla kaikki ok.

 

Cosmic: sulla sitten avautuminen ollut esikoisen kans yhtä hidasta ku mulla mulla meni 3 yötä supistellen kipeästi enne synnytystä, nukuin kahtena niistä kolme tuntia ja viimeisenä en yhtään. silloin supisteli jo 5-7min välein koko yön, mutta tätä ei laskettu kuuluvan vielä synnytykseen.. johon jouduttiin sitten käynnistämään tipallá, kun omat supistukset taas harvenivat ja tyyliin loppuivat aamun koittaessa Toivon myös vähä nopeampaa avautumisvaihetta! Mullakin on supistellut jo kipeästi useana iltana, tosin maksimissaan tunnin kerrallaan ja yleensä vain muutaman supparin verran. Edellisestä synnytyksestä vielä sen verran, että käynnistyksen jälkeen mulla oli kaikenmaailman johtoja ja letkuja kiinni joka puolella (maha, alapää, käsi) ja en oikein päässyt enää liikkumaan. Supistukset tulivat tosi tiuhaan. Sain kuitenkin epiduraalin muutaman tunnin kuluttua, se vei kivut muttei tuntoa eikä ponnistamisen tarpeen tuntua. Nopeutti mulla älyttömästi avautumista ja ehkä vaikutti vielä ponnistusvaiheessakin, ainakaan en kokenut sitä kivuliaana.

Esikoinen on ollut vaativalla tuulella niin päivin kuin öin, ja olen vähän väsynyt.. Onneksi huomenna pääsen vähän tuulettumaan ystävien kanssa iltapäivällä

 

Heissan!
Mulla oli kans avatumisvaihe pitkän kaavan mukainen. Kaiken kaikkiaan tuli kolme yötä valvottua supistusten kera. Ponnistusvaihe kesti puoli tuntia ja voimat oli siinä jo aika vähissä. Suosittelen ottamaan kivun lievitystä aikaisemmin, sillä se rentouttaa ja nopeuttaa avautumisvaihetta. Tosin jotkut osaa/pystyy rentoutumaan ilman sitäkin. Mä kitkuttelin liian kauan ilman mitään kivunlievitystä, sillä epiduraalin saatuani alkoi miltei heti ponnistusvaihe. Amme olis varmasti auttanut, mutta täällä sitä mahdollisuutta ei ole. Synnytys oli kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen kokemus ja toivon todella, että tällä kertaa olis hieman lyhyempi. Kotona ei ole tällä kertaa enää mahdollisuutta nukkua samaan aikaan kuin vauva, kun tarvitsee olla myös esikoisen kanssa.

Antzille voimia ja tsemppiä!!!

T: Kerde 33+2