Maalismammat 2013 :)

Oh, kiitos =) Onnea myös masuasukeista joka iikalle siellä ruutujen toisessa päässä! :heart: Olen nyt ahnaasti kahlannut kerralla läpi kaikki hykerryttävän mielenkiintoiset keskustelunne ja niiiin samaistun moneen juttuun! Ehkä reiluuden nimissä kerron vähän itsestäni ja meidän tilanteesta jotakin:

Esikoista tosiaan odotellaan saapuvaksi. Laskettu aika on 8.3.2013. Itse olen 25 ja mies täyttää 32. Asumme tällä hetkellä Turussa, mutta mahdollisesti ennen vauvan tuloa siirrämme kotipesämme Kymenlaaksoon/Uudellemaalle.

Läheisille ja ystäville olemme jo pari viikkoa sitten raskaudesta kertoneet, kaikki ovat ottaneet asian ihan hienosti vastaan. Aluksi olin vähällä vedellä herneitä nenuun, kun osa ihmisistä suhtautui mielestäni asiaan hiukan väliinpitämättömästi, mutta asiaa tovin pohdittuani ymmärsin, että jos oma elämäntilanne on kovin erinlainen, ei vauvauutinen sillä tavalla hetkauta. Itselle se on tietysti iso juttu ja tällä hetkellä polttavin topiikki joka saralla. Sen vuoksi on ehkä hyväkin etsiä muita kaltaisiaan, eikä kuorimittaa kaikkia läheisiään jatkuvasti näillä ällöihanilla vauvaturinoilla. Eniten jännitin miten siskoni reagoi, sillä hän on kärsinyt lapsettomuudesta itse pitkään ja tiedän, että raskausuutiset ovat hänelle hyvin kipeä paikka. Hän otti asian kuitenkin mahtavan hyvin, haluaa olla mukana joka hetkessä ja sanoikin että mahdollisesti tämä on läheisin raskaus, jonka hän saa koskaan kokea ja aikoo siitä itsekin nauttia täysin siemauksin. Kovin iloinen olen asiasta, olo on hurjan huojentunut ja voin nyt itsekin nauttia raskaudesta täydemmin.

Nautintoa tämä tällä hetkellä oikeastaan enimmäkseen on. Pahoinvoinnista olen päässyt jo viikkoja sitten (ja silloinkin olo oli lähinnä etova, esim. ruoka maistui oikein hyvin...) ja väsymyskin alkaa helpottaa. Mitään suurempaa vaivaa ei ole ollut, alun selkäkivut ovat kadonneet ja liikkuakin pystyisi vallan hyvin, jos vain saisi itsensä taas aktivoitua. Ennen raskautta olin mukana juoksukoulussa ja kävin salilla monta kertaa viikossa. Raskaus sai kuitenkin vähän arastelemaan, ajattelin että parempi ottaa varmaan päälle ja olla rauhassa vaan. Nyt olen hiukan jämähtänyt paikoilleni, lähinnä hyötyliikuntaa tulee harrastettua. Nyt kiloja tulee vauhdilla, kun kroppa on tottunut olemaan liikkeessä. Mitä lajeja te nyt raskaana ollessanne uskallatte harrastaa? Kävely ja perusjumpat keksin, mutta mitä muuta sitä keksisi?!

Suurimmista keskenmenopeloista olen vähitellen päässyt. Tosin nyt kun vauvanliikkeet eivät vielä tunnu, eikä raskausoireita juuri ole, aina välillä tulee miettineeksi että mahtaako se pallero olla hengissäkään enää. Onneksi masu sentään kasvaa ja neuvoloita on tasaisin väliajoin. Tunnemyllerryksiä on, mutta on oikeastaan aina ollut, ei siis suuria muutoksia raskauden vuoksi kaiketi. Ehkä ennemminkin sellasia vaalenpunaisia pilvipäiviä ja jatkuvaa rauhallisuuden ja hyvänolon tunnetta tuonut raskaus mukanaan.

Vielä en ole tehnyt mitään hankintoja vauvalle, oletteko te muut jo. Mitähän kaikkea sitä olisi hyvä edes olla? Vähän kutkuttaisi ostella ihania vaatteita yms. jo mutta olen kieltänyt sen tiukasti itseltäni vielä. Rakenneultran (26.10) jälkeen annan itselleni ehkä vähän köyttä asiassa.

Amarinwa, minä en ole kyllä tuntenut kohtua masua tunnustellessa. Myöskään mitään pienintäkään havaintoa liikkeistä ei ole ollut. Istukka on tosin etuseinämässä, mikä tietysti toimii hyvänä iskunvaimentimena...pitää yrittää vaan odotella rauhassa.Kotidoppleria en ajatellut hankkia, vaikka se varmaan kiva olisikin, tulen sitten vaan hysteeriseksi jollen saa ääniä kuulumaan.

Tigerina, pystyn hyvin samaistumaan turhautuneisuuden fiiliksiisi! Meilläkin mies on vähän nörtinpuoleinen, viettää paljon aikaa tietokoneella (juuri niitä typeriä ja lapsellisia pelejä pelaten) ja valvoo aina pitkään. Mies käy kyllä töissä ( lopputyön odotellessa kirjoittajaansa), mutta työ on sen luonteista että hän voi itse määritellä päivänsä pituutta ja työaikoja. Tämä tietysti aiheuttaa sen että monesti työpäivät alkavat aika myöhään ja monesti mies on silti kotona pelaamassa jo kun tulen itse töistä kotiin. Itse kannan (opinnot jo päättäneenä) suuremman vastuun taloudemme pyörittämisestä, mikä alkaa vähän ottaa päähän, etenkin kun välillä tuntuu että mies käyttää tilannetta vähän hyväkseen, mikäs siinä pelatessa päivät pitkät, kun laskut tulee maksettua, katto on pään päällä ja jääkaapissa ruokaa. Tämä on meillä aina uudestaan ja uudestaan keskustelunaiheena. Toivoisin, että huolehtisimme taloudellisen tilanteen ylläpitämisestä yhdessä ja myöskin toiveena olisi, että saisimme viettää vähän enemmän kahdenkeskeistä aikaa etenkin ennen vauvan tuloa. Jotenkin toivon, että vauvan tulo muuttaa tilannetta, rytmejä varmaan ainakin, mutta vähän jännittää taloudellinen pärjääminen jos mies ei tee lopptyönsä eteen mitään, ei valmistu eikä hanki parempaa duunia! Muuten suhde on kyllä hyvässä jamassa, eikä sen suhteen pelota ollenkaan. Mieskin nauttii raskaudesta ja odottaa isäksi tulemista. Mutta vähän ryhtiä näihin miehiin, hitto soikoon! Mutta joo, tästä varmaan rutisen jatkossakin, "hyvä" siis tietää että joku ainakin jakaa tuntemuksia.

Huh, pitkä pätkähän tästä tulikin, täytyy jotain jättää ensi kertaankin. Mukavaa lauantain jatkoa kaikille mammoille ja masuille!

Taruselli + vuokralainen 15+1

 

Iltaa!

Pakkohan se oli vielä tulla takaisin tänne, kun kerran nyt viikonloppuna saa koneella istua.

Myy* onpas ihana, kun miehesikin on lopttanut samalla tupakoinnin! Kannustavaa sinulle! Minä yritän saada samaa aikaiseksi oman miekkosen kohdalla, mutta aina se keksii jonkun tekosyyn, että ei vielä pysty. :/ toivottavasti lopettaisi ennen laspen syntymää, jotta minulla ei olisi imetysaikana houkutusta aloittaa sauhuttelua uudestaan.
Etkä muuten ole ainoa, jolla on vähän yksinäisyyden tunteita ja kärhämää kotona. Meilläkin käy usein niin, että täysi sota on pystyssä, jos jompikumpi on huonolla tuulella ja sanoo jotain negatiivista. :O

Amarinwa juu, tunnen minä sen kohdun jo melko selvästi ja helposti, kun vaan tarpeeksi napakasti tunnustelen. Olisiko se tuossa pari viikkoa sitten alkanut kunnolla löytymään.
Opiskelustani --valitettavasti opiskeluni on todella tiivistahtista, kun olen työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa, joka kestää kokonaisuudessaan sen 1v 8kk. Nyt on osaamisalaopinnot meneillään ja olisi ollut tarkoitus valmistua ensi toukokuussa. Lähihoitajan tutkinnosta jää siis noin 3kk käytäväksi myöhemmin, kun äitiysloma alkanee siinä helmikuun aikana.

Liikunnasta - itsehän en ole mikään ahkera liikunnanharrastaja, mutta on kai se viimeistään sitten aloitettava itsekin jokin liikuntaharrastus, jos/kun raskauskiloista täytyy eroon päästä. Mietiskelitte, mikä olisi raskausaikana turvallinen liikuntamuoto, niin käsittääkseni sellaisia suositellaan, jossa ei tule äkkiliikkeitä ja tärähdyksiä (esim. juoksu). Varmaan uinti ja pyöräily juuri ovat niitä parhaita.

Faelivrin onpas kiva, kun teillä on ollut yhtä "hyväkäytöksinen" pikkukaveri siellä ultratessa.
Heii, minäkin värjäsin juuri hiukset, kun alkoi tuntua koko olemus kulahtaneelta! Tosin minä värjäsin itse, en raaskinut kampaajalle mennä, kun tukka on niin pitkä ja paksu, että en varmaan alle 100e olisi sieltä selvinnyt.

Taruselli, täällä sama juttu, että palstailen osaksi sen takia, kun en viitsi toitottaa vauva-/raskaushöpinöitä jokaiselle läheiselle jatkuvaan.
Ihana muuten siskosi suhtautuminen raskauteesi omasta lapsettomuudestaan huolimatta. mulla kans on lähipiirissä eräs, joka kärsii lapsettomuudesta, mutta on kai onnellinen kuitenkin minun puolestani.
Tosin koitan välttää yletöntä vauvahössötystä hänen läsnäollessaan..
Hankinnat muuta en ole vielä hommannut kuin pinnasängyn! on se sekin jo aika paljon.

Mutta nyt toivotan hyvää illanjatkoa!

mariana87 rv 12+5

 

Hyvää alkanutta sunnuntaita mammoille!

Täällä herättiin tänä aamuna uudesta kodista, ollaan muutettu kyllä sellaista ennätysvauhtia ettei tässä ole kerinnyt vielä ihan tajutakaan kaikkea

Paljon on taas tullut tekstiä, kiva lukea kaikkien kuulumisia!

Taruselli on ainakin uusi joukossamme, tervetuloa!!

Nenän tukkoisuudesta: itse alan olla aika kyllästynyt lähes jatkuvaan tukkoiseen nenääni, laskujeni mukaan nyt jo 6 viikkoa jatkunut ja ajoittain pahempaa, ihan päätä särkee kun tuntuu että poskionteloita myöten kaikki paikat niin tukossa ettei happea tahdo saada. Onneksi on työterveyslääkäri tiistaina jos tämä keksisi mikä helpottaa. Satunnaisesti olen käyttänyt Naso-ratiopharm-nenäsuihketta mutta kun ei siitäkään tahdo olla hyötyä kun en saa nenän kautta hengitettyä sisään niin kaikki suihke valuu sitten pois...

Tupakoinnista, itse olen tupakoinut ennen raskautta, ja jo ennen plussaa tupakointia vähensin koska se alkoi maistua kamalan pahalta, plussan jälkeen lopetin eikä ollut hankalaa. Tupakansavu teki alussa pahaa, nyt ei enää niin kamalasti, ja kuten jollain muullakin, vitutukseen tekisi mieli vetäistä sauhut. Mutta olen pystynyt olemaan ilmankin. Tylsä juttu vaan kun mies ja kaikki meidän yhteiset kaverit polttaa niin olen sitten kotonakin yksin sohvalla ku muu jengi menee parvekkeelle tupakalle.. Toivotaan että savuttomuus säilyy synnytyksen jälkeenkin.

Kohtua en kyllä tiedä sanoa tunnenko, enkä osaa varmasti edes tunnustella, uskoisin että siellä se silti jossain päin on kuitenkin lähtötilanteessa jo valmiiksi vähän pelastusrengasta, vaikka bmi ihan normaali, niin pienikokoisella ihmisellä kuitenkin se ylimääräinen rasva näkyy helpommin.

Sukupuolesta halutaan kyllä kysyä rakenneultrassa jos vaan suostuu näyttäytymään!

(.) Kaikki alkuraskauden pahoivoinnit sun muut tylsät oireet on hävinny! Nälkä on kyllä lähes jatkuva seuralaiseni mutta eipä tuu enää huono olo jos on se kolmekin tuntia väliä aterioissa. Pidemmät ruokavälit aiheuttavat jo vähän huonoa oloa. Ihmeen vähällä pahoivoinnilla lopulta selvisin tässä raskaudessa *koputtaa puuta* kun on lukenut muiden pahoinvointioloista. Kasvukipuja kyllä on, yllättävän paljonkin nyt ilmaantunut.

Sokerirasituskoe olisi sitten huomenissa. Inhottavaa mutta pakko sinne on vaan mennä. Mies lupasi kyllä tulla mukaan henkiseksi tueksi istumaan koko ajaksi

Neuvolakäynneistä, koska ensiodottaja tapaa neuvolalääkärin?

Nyt ruoanlaittoon ja ehkäpä sitten tuonne nättiin ulkoilmaan lenkkipolulle!

Tigerina + jyvänen 13+2

 

Tervetuloa mukaan Tarutelli =) Täällä myös hieman arastellaan liikunnan suhteen mutta ukk:n sivuilla ja selkäliiton raskausajan jumppaohjeet tuntuvat kuitenkin vielä korostetun liioiteltulta, noita minulle terkkari ehdotti kun kysyin liikunnasta. Itse olen nyt käynyt muutaman kerran viikossa uimassa ja tuntuu sopivan minulle ehkä parhaiten tuo laji. Tässä vaiheessa pitäisi pystyä vielä harrastamaan melkeinpä mitä tahansa liikuntaa normaaliin tapaan, hypyt ja kontaktilajit lukuunottamatta.
Itse myös olen pettynyt muutaman ihmisen reaktioon kun kerrottiin vauvauutisista. Miehen mamma oli enemmän kiinnostunut naapurin grillin sytyttämisestä kun vauvauutisista, miehen siskon vauvasta kyllä jaksoi hössöttää... Oma äitini oli taas aivan haltioissaan, olen veljeni kanssa adoptoitu joten saa nyt mun kautta kokea sitä odotusta ja vauva aikaa kun kaikki se jäänyt häneltä kokematta.

Amarinwa Mä luulen tuntevani kohdun kun seison mutta makuulla ollessa ei mitään käryä. Reilu viikko sitten neuvolan tätikään ei maininnut, että olisi kohtua löytänyt kun tunnusteli.

Neuvolalääkärin eka käynti on tässä jossakin lähimain, minulla sitä ei ole kun kävin yksityisellä ultrassa ja neuvolan täti oli sitä mieltä, että on turhaa. Kuulemma tekee vaan sisätutkimuksen. Seuraava on mun muistaakseni ainakin täällä sitten vkolla 28.

Täällä ollaan jo selvitetty keltä saan mitäkin rompetta vauvalle. Siskolta saan lähestulkoon kaikki isommat hankinnat, on kuulemmat säästänyt tavarat ihan meitä nuorempia sisaruksia varten kun hänen lapsiluku on kuulemma täynnä =) Muuten varmasti olisin turvakaukaloa lukuunottamatta ostanut kirppikseltä kaikki. Harmittaa hieman kun himottais semmonen turvakaukalo missä on erillinen alusta mitä ei irroteta autosta ja napsautetaan kaukalo siihen kiinni eikä tarvitse vöiden kanssa aina pelata. Täytyy kyllä tunnustaa, että muutamia ällön söpöjä neutraaleja vaatteita olen jo muutaman ostanut =) Ja täällä myös siis sukupuoli halutaan selville mutta päätettiin ettei sitä kerrota kun vaan tulevalle kummitädille, muut saavat odottaa syntymään asti.

Miesten käytöksestä Täällä myös mies pelaa paljon mutta ostinkin hänelle muutama vuosi sitten pleikkarin sitä varten, että saa nyt pelata mielin määrin ja sitten kun vauva maailmassa saapi vähentää. Ehkä ne miehet herää siihen vauvan tuloon hieman myöhemmin kun kuitenkaan eivät niistä oireista kärsi ja siinä määrin se odotus ole niille samanlaista kun meille. Ja neuvolan tätiä taas lainaten "vanhemmuuteen kasvetaan, vanhemmaksi ei tulla" eli ehkä meidän miehet kasvaa siihen vanhemmuuten vähän myöhemmin mutta eiköhän jokainen kuitenkin sen isän roolin ihan hyvin hoida =) Meillä mies on vasta nyt oikeasti tajunnut sen, että meille tulee vauva. Raukka hädissään koittaa saada remonttihommia tehtyä ja viettää kaikki illat ulkona töitä tehden, luulee ettei vauvan tulon jälkeen muka ole aikaa tuollaisten asioiden tekemiseen mutta antaa vielä hetken olla siinä luulossa tapahtuupahan kerrankin jotain

Pallosalama87 ja möykky 14+3

 

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille tasapuolisesti

Koittelin sitä kohtua taas löytää mutta en kyllä sitten löydä millään mut kait sekin jossain vaiheessa tulee esiin niin että jopa minä sen löydän, haha. Vatta on kyllä kasvanu ihan kiitettävästi, oottelen vaan että se tosiaan tulis kunnon vauvamahaksi kun nyt on vaan sellanen lihava olo tiiä sit oonko ainoo joka niin tuntee tällä hetkellä?

Ukoista...hahaa pääsenpä vauhtiin...ei vaan valitin tossa aikasempaa että on niin yksinäinen olo näiden asioiden kanssa ja juttelinkin muutaman kaverin kanssa asiasta jotka siis olleet raskaana ja he sanoivat että juu se tulee melkein kuulemma kaikille, kun ei vielä oo kunnon vuorovaikutusta vauvan kanssa ja vauvan isä ei oikein pääse juttuun mukaan kun ei tietysti tunne mitään, muuta kun varmaan vitutusta aika ajoin varsinkin täällä kun mä joko mökötän tai itken on meillä toki hyviäkin hetkiä, ei sen puoleen, näyttäis tää raskaus vaan olevan jonkinsortin koettelemus myös parisuhteelle

Eilen oltiin kaupungilla siipan ja siipan pojan kanssa ja poikettiin siinä sitten vauvaliikkeeseenkin, kaikennäköstä tavaraa kyllä on, huh huh, meni pää ihan pyörälle ite en oo vielä mitään hankkinu, täytyy nyt kattoa koska uskaltaudun ensimmäiset vaatteet yms ostamaan, taitaa mennä tokan ultran jälkeen sitten se ostaminen ni voi sitten ostaa jo pojan tai tytön onko teillä ollut tyttö tai poikaoloja?

Täällä siipan poika on kovin innoissaan tulevasta siskosta tai veljestä. Ostettiin kylpyammeen pohjalle sellanen liukastumisen esto matto, pikkumies sano mulle että jos kuitenkin kaadut suihkussa niin yritäppä kaatua pyllys päälle niin et sitten satuta vauvaa ja kun syötiin niin mulla oli salaattia ja vähän munakasta lautasella ja pikkumies sitten kysyi että "tykkääkö meidän vauva munakkaasta" johon vastasin että juuh tuntuu se tykkäävän kun hyvin menee alas. Hän siihen että"hän tykkää vaan näistä kananugeteista ja ranskalaisista" johon minä sanoin että juuh, vauva tykkäsi kanssa kovasti kananugeteista ja taitaa tykätä vieläkin(mulla kun oli se kahden viikon kausi etten kyennyt syömään mitään muuta kun porkkanaa, parsakaalia ja kananugetteja) pikkumies sitten kysyi minulta että haluaisinko minä yhden hänen kananugeteistaan vauvalle <3 ihana pieni mies

Täällä myös taasen totutellaan olemaan yksinään, siippa kun lähti taas maailmalle töihin aika rankkaa on välillä tää erossa oleminen, mutta plussapuolena on sitten tietysti se että ihan erilailla arvostaa toista kun se on siinä, ei tuu tyhmiä kinoja...paitsi nyt raskausaikana. haha

Hyviä vointeja kaikille

Myy* + Mini 14+3

 

Hyvää myöhäisiltaa vielä kaikille

Pikaisesti vielä kirjoittelen ennen nukkumaan menoa..

Taruselli - Aivan ihanasti on kyllä sun sisko ottanut uutisen vastaan.
Mä olen 11 vuotiaasta asti käynyt viitenä päivänä viikossa lenkillä ja siitä on kyllä tullut sellainen elämäntapa, että en sitä osaa lopettaa vaikka mikä oisi. Eli siis lenkkeillyt olen samalla tavalla nyt raskausaikana kuin muutenkin. Ja neuvolassa ainakin sanottiin, että se mikä hyvältä tuntuu niin sitä voi harrastaa, mutta ei kuitenkaan ratsastusta tai esim. jotain taistelulajeja. Uintia ajattelin kyllä lähteä myös kokeilemaan jossain vaiheessa. Sitäkin kun on tullut harrastettua aina silloin tällöin.

Tigerinalle voimia sinne sokerirasitukseen. Oon kuullut tutuilta, että se on aika inhottava juttu. Onneksi sulla kuitenkin mies lähtee sinne mukaan niin ei ainakaan ole sitten niin tylsää siellä itsekseen odotella.

Pallosalama87 - Siskoni kanssa juuri puhuttiin nuista turvakaukaloista ja hän ainakin sanoi, että ehdottomasti kannattaa hommata sellainen telakallinen turvakaukalo. Heillä alkuun oli sellainen, jonka aina joutui irroittamaan vöistä kokonaan kun autolla liikkui jonnekkin ja kävi kuulemma niin rasittavaksi, että ostivat sitten uuden telakallisen kaukalon, jonka minä sitten ilmeisesti saan heiltä nyt lainaan meidän vauvalle.

Myy* - Mä ainakin aiemmin jo taisin mainita, että oon alusta asti ollut ihan sitä mieltä, että meille on tyttö tulossa. Syitä siihen on monia.. Myös mun eräs ystäväni oli ihan sitä mieltä, että meille tulee tyttö, koska hänen mielestään olisin täydellinen pikku tytön äiti. Toiveena mulla ei siis kumminkaan ole erityisesti kumpaakaan, kunhan vaan tulee terve pikkuinen maailmaan.
On kyllä todella ihana pieni mies se sun miehen poika. Ihana kuulla, että tulette hänen kanssaan noin hyvin juttuun. Ja tuntuu varmasti hyvältä kun hänkin innoissaan odottaa jo pikkusisarusta.

Ootte jonkun verran nuista hankinnoista vauvalle puhuneet.. Me ei olla oikein mitään vielä hommattu, ihan vaan sen takia, että minä en vaan vielä uskalla. Annoin itselleni luvan, että jos sitten marraskuun alussa olevassa ultrassa kaikki on hyvin ja sukupuoli saadaan selville, niin sitten voin alkaa jo hankintoja tekemään. Jos meille tulee poika niin minun siskolta ainakin on tiedossa paljon vaatetta ym. tarpeellista ja joitakin juttuja saadaan kyllä sieltä vaikka tulisi tyttökin. Meillä kyllä kaapista jo löytyy vauvojen hammasharja Mutta se johtuu ihan vain siitä, että viime jouluna sain sen ilmaiseksi eräästä joulutapahtumasta. Se oli sellaisessa jouluyllätyspussissa. Päätin sitten jo silloin, että säästän sen siihen kun meille joskus esikoinen syntyy.
Paljon tulee kyllä kaupoissa jo hiplailtua kaikkia ihania vauvajuttuja, mutta vielä ei vaan raaski ostaa.

Ootte myöskin puhuneet nuista kasvukivuista. Haluaisko joku mulle kertoa, että missä ja miltä ne tuntuu? Mulla nimittäin aina silloin tällöin vihloo eri puolilta mahaa, navan lähettyviltä ja sitten ihan tuolta alavattasta sekä tuolta melko lähiltä kylkiä. Onko nämä nyt niitä kasvukipuja? Kun ei voi tietää kun ei ole tällaisia ennen kokenut.

Mutta nyt pehkuihin! Hyviä öitä!

Faelivrin 14+2

 

Heippa taasen!

Pakko oli tulla vielä kurkkaamaan...parin tunnin venähtäneet päikkärit tehneet tehtävänsä, ei väsytä yhtää.

Nenän tukkoisuudesta: en ole tosiaan tullut edes ajatelleeksi, että se voisi johtua raskaudesta, mutta jos kerran näin monella on niin aika ilmeistä sitten, oho. Mulla itselläni on astma ja syksy/viileät ilmat muuttavat oireita aina vähän vahvemmiksi ja kyllä olen huomannut että esimerkiksi kohtauslääkkeen käyttö on lisääntynyt viime aikoina. Tukkoinen nenä on kyllä ärsyttävä, mutta itse olen välttynyt hyvin kaikilta flunssilta ja muilta taudeilta (kopkop), joten ei passaa pienestä kitistä. =)

Mulla on ollut koko alkuraskauden tyttöolo, mutta nyt en yhtäkkiä olekaan enää varma. Mistäs sitä tietää, etenkään kun ei ole aikaisempaa kokemusta raskaudesta, niin ei voi verrata mihinkään. Olen kuullut mahanalustani sekä tyttö- että poikaveikkailun, saas nähdä. =) Sen verran uteliaita kyllä olemme, että rakenneultrassa tulee kyllä varmasti asiaa kysyttyä. Olen tänä viikonloppu käyttänyt kamalasti aikaa lastenvaatekauppojen sivuilla surffaillessa, molemmille sukupuolille löytyy kyllä huisin ihastuttavia vaatteita. Ja pliiis, ei kerrota kenellekään, mutta tilasin vauvalle pipon, ajattelin että ehkä pipon voi tilata, se on niin pieni eikähän se oikeastaan edes ole vaate, oli alennuksessakin, ja ja ja Tästä se hulluus sitten pikkuhiljaa pääsee valloilleen, seuraava palkkapäivä voi olla konkurssin alku. No ei, sinne rakenneultraan pitää ainakin jaksaa odottaa, piste.

Uteliaisuudesta puheen ollen, saako Myy* olla hiukan utelias? Voi olla, että olet tämän jo aiemmin maininnutkin, mutta minkäikäinen miehesi poika on? Nasevia kommentteja hänellä! Selvästi haluaa huolehtia sinusta ja vauvasta nyt jo, hienoa!

Onko muuten tuo Sokerirasituskoe yleensä missä vaiheessa? Vai voiko se periaatteessa olla milloin vain, mikä siihen vaikuttaa?

Noniin, parempi sitten kömpiä peiton alle ja kokeilla jos se uni kuitenkin tulisi. Unia ja mukavaa viikonalkua kaikille!

-Taruselli & vuokralainen 15+2

 

Moi!

Faelivrin Ihanan positiivinen ajattelutapa sulla niihin tilanteisiin, kun (aiheettomat) pelot iskevät =). Miksipä sitä kantamaan huolta päivästä toiseen ja tunnista toiseen, jos todennäköisesti kaikki on hyvin. Tänään kun mies taas ihmetteli, että joka päiväkö kiusaat pientä dopplerilla, niin totesin vain, että pienempi paha se vauvalle on. Erittyvät ne stressihormonit vauvaan kuitenkin. Doppler on hinta mielenrauhasta.

Taruselli Kiva lukea taustastasi ! Tuo on muuten aivan totta, että kun raskausuutisen kertoo ihmiselle, jota raskaus- tai lapsiasiat eivät millään tavalla kosketa, niin uutisen vastaanotto voi kertojan mielestä olla aika viileä. Mutta näin se menee! Minä en edes ollut erityisen lapsirakas aiemmin. Siskon lapsista kyllä tykkäsin, mutta ylipäätään lapset olivat aika kummajaisia. Opiskelujen myötä olen ollut lasten kanssa tekemisissä, mutta kyllä vasta omien lasten myötä on ihan oikeasti oivaltanut, millaisia mahtavia tapauksia pienet ovatkaan! Jokainen ikäkautensa on aivan ainutlaatuinen :heart:! Varmaan tässä on myös sitä, että kyllähän ne omat lapset ovat omasta mielestä kaikista ihanimpia ja rakkaimpia ja näin sen kuuluu ollakin. Mahtavaa muuten tuo lapsettomuudesta kärsivän siskosi reaktio vauvauutiseen! Ihan taatusti on hermostuttanut asia etukäteen. Sokerirasituksesta löysin tällaisen infon vau.fi:n sivuilta "Tavallisesti sokerit otetaan raskausviikoilla 24–28. Jos äiti on vaikeasti ylipainoinen, hänellä on erityisen paljon diabeetikkoja suvussa tai jos hänellä on ollut aikaisemmin raskausdiabetes, koe otetaan jo viikoilla 12–16."



Tigerina Ai teillä on ollut muuttorumba! On kyllä ihan maailman veemäisintä puuhaa.. Onneksi teillä taitaa pahin olla nyt takana kun olette päässeet jo uuteen asuntoon asustamaan. Kahdella ekalla kerralla ensimmäinen lääkärineuvola on ollut noin viikolla 12. Nyt mulla on vasta viikoilla 26, koska gynetutkimus on tehty ihan hiljattain kun olin yksityisellä vuotojen vuoksi. Toinen syy lykkäämiseen on se, että tämän kaupungin talous on totaalisen kuralla ja säästöjä revitään joka paikasta. Ilmeisesti odottajien neuvolakäynneistä ei tingitä, mutta lastenneuvoloista tingitään. Esim. 2-vuotisneuvolaa ei ole täällä ollenkaan. Neuvolat on 1-vuotiaana ja seuraava 3-vuotiaana. Musta aika järkyttävää. Etenkin sellaisissa perheissä, joissa kaikki ei ole ihan kohdallaan.

Pallosalama87 Meilläkin isäntä ensimmäistä odottaessamme alkoi äkkiä kamalalla tohinalla viimeistelemään koulujuttujaan. No, niistä ei koskaan valmista tullut, mutta raskaus sai tuon reaktion aikaan. Hän oli myös aika kova poika juhlimaan kun tapasimme, mutta kummasti ovat lapset menoa rauhoittaneet. Olen muuten tässä töissä kuullut miesten kommentteja raskaudesta ja synnytyksestä. Meillä on töissä suurin osa henkilökunnasta miehiä ja nyt kun olen uutisen kertonut, niin on mielenkiintoista keskustelua virinnyt. Yllättävän moni mies on ihan oikeasti järkyttynyt siitä, millaista synnyttäminen on, miten avutonta siinä on olla kun oma rakas on tuskissaan eikä itse pysty tekemään mitään. No, tuota mieltä on kyllä omakin siippani. Ja turvakaukalosta, meillä on sellainen perinteinen malli, kun ei olla raaskittu ostaa telakallista. Ja on kyllä rasittavaa se ikuinen vöiden laittelu. Kahden vauvan kanssa koppaa joka paikkaan raijanneensa arvostaisin myös vaunuja, joihin kaukalon saisi suoraan kiinni. Nyt kun kyseessä on todennäköisesti viimeinen vauvamme, niin voi olla, että taas "kikkeli otsassa" kantelen koppaa kuitenkin.

Myy* Mainioita kommentteja taas miehesi pojalta ! Eipä nämä raskaus- ja etenkään pikkulapsiajat tunnu edistävän parisuhteen hyvinvointia. Tai toki ovat sellaista liimaa perheen yhtenäisyydelle, mutta minkäänlaisesta romantiikasta ei ole voinut meillä puhua vuosiin. Välillä pukkasi tämän vuoksi kriisinpoikastakin, mutta nyt olemme ymmärtäneet, että tämä elämänvaihe on nyt tällainen ja tulee myös niitä aikoja kun meillä on taas aikaa toisillemme enemmän. Välillä olen vähän kade pariskunnille, joilla on mahdollisuus laitta muksut hoitoon illaksi tai jopa yön yli, jotta saavat viettää kahdenkeskeistä aikaa. Meillä kun isovanhemmat ovat todella kortilla, niitä on käytännössä vain yksi eli äitini.

Kiitos kun olette painelleet masujanne ja paikantaneet kohtua ! Kyllä minäkin luulen, että omani alkaa vähitellen muotoutua tuolta.

Raskausajan liikunnasta Olen tehnyt itselleni lupauksen, että nyt kun saan taas liikkua, niin lupaan liikkua päivittäin tunnin ajan. Lupaan myös, etten tapani mukaan vedä överiksi määrien ja tehojen suhteen, vaan ihan oikeasti tällä kertaa kuuntelen kroppaani. Kyllä vuodot ovat nyt tämän tytön kaaliin takoneet tuon. Olen nyt vasta reippailla kävelylenkeillä lähtenyt liikkeelle, mutta ensi viikolla on tarkoitus pyöräillä ja käydä salilla. Jos aikataulu sallii niin uiminenkin olisi kivaa! Jotenkin jäi nyt vuotojen vuoksi niin kova kammo juoksuun, että saapi nähdä uskaltaudunko juoksulenkille raskausaikana enää ollenkaan : /.

Tyttö-/ poikaolo Kun molemmat on jo saanut, niin voin aivan rehellisesti sanoa, että jännityksellä vain odotan kumpi sieltä tulee =). Viime kerralla toivoin ehkä pienesti tyttöä, koska poika meillä siis jo oli.

Hankinnoista Me emme juuri mitään tarvitse kun lapset ovat vielä noin pieniä eli kaikki löytyy. Uuden rintapumpun kyllä tarvitsen, koska edellinen on palvellut jo kuuden lapsen ajan. Oli yhteinen siskoni kanssa. Ja se telakallinen kaukalo olisi aika bueno! Ja itse asiassa, jos olisi rahaa, niin uudet vaunutkin olisi ihan kivat =). Pieni viher-minäni ei kyllä anna ostaa uusia vaunuja kun vanhatkin menettelevät. No uusia kestovaippoja olisi kyllä myös syytä hankkia, ihan jo pikimmiten kuopuksellekin. Tällä kertaa taidamme ottaa äitiyspakkauksen sijaan rahat, 140 e. Esikoisesta otin pakkauksen. Olettekos te jo miettineet pakkauksen ottamista?

Mulla on näin ruhtinaallisesti aikaa löpistä täällä, kun otin tällaisen yökeikan. Hiukan jännitti tulla ihan uuteen paikkaan yövuoroon, etenkin kun täällä valvotaan yksin ja yöllä voi tulla uusia ihmisiä. Mutta rauhalliselta vaikuttaa =)

Jospas vaikka kaffen keittoon seuraavaksi! Ihanaa kun se on alkanut taas maistua tauon jälkeen, ainakin välillä.

Amarinwa, rv 14+6

 

Heippati rallaa vaan kaikille!

Sokerirasituksesta En muista koska se oli esikoista odottaessa mutta nyt se on viikoilla 12-16. Ja sinnehän siis mennään koska esikoisesta oli raskausdiabetes. Itse inhoan neuloja yli kaiken ja se litku mitä siellä juodaan on aivan karsean makuista mutta kaippa sekin on tehtävä...

Oloista Alussa oli tyttöolo koska tämä raskaus on erilainen mitä esikoisesta joka on siis poika. Silloin ei ollut kerrassaan mitään raskausoireita ja nyt on ollut huonoa oloa (en ole kuitenkaan oksentanut), väsymystä, turvotusta, verenvuotoa yms. Tämä voisi viitata tyttöön, mutta kuitenkin on jotenkin poika olo.. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin ehkä himpan verran enemmän tyttöä toivoisin koska meillä on jo poika Mutta tosiaan pääasia on että lapsi olisi terve!

Hankinnoista Ei paljon mitään tarvitse hommata koska kaikki esikon vanhat on meillä tallessa. Tosin JOS nyt käy niin että tyttö tulossa niin vaatteita sitten pitää vähän erilaisia hommata. Ja pinnasänky on myös hankinta listalla koska esikoisen pinnasänky oli vähän heikohkossa hapessa. Se oli mun vanha pinnis. Tai siis hyvässä kunnossa se muuten kyllä on mutta se nitisi ja natisi nini paljon että kun lapsi oppi seisomaan ja hyppimään niin pelkäsin että sänky lahoaa

Liikunnasta Meillä on vain ihan perus hyötyliikunta käytössä. Jotenkin sitä on illalla niiin poikki ettei edes jaksaisi lähteä salille tai jumppiin kun on päivän juossu pojan perässä ja käyttänyt koiraa ulkona.

Noss1 & kölliäinen 12+4

 

Päivää mammat!

täälä on taas tullu juttua niin että. no yritän huomioida kaikki

Taruselli Tervetuloa joukkoomme isomahaiseen Hyvä että pystyt nauttia raskaudesta ilman kummempia huonojaoloja ja kipuja. Ihanaa että siskosi otti asian noin hienosti,vaikka varmasti oli hänelle vaikea paikka!

Tigerina Onnea uudesta kodista.Tiedän tunteen millasta on raskaana muuttaa. Me muutettiin kun odotin toista tyttöäni ja oli siinä rulianssia viimesillään raskaana ja alle puoltoistavuotiaan kanssa. Meillä on muutto isompaan nyttekkin edessä jos vaan kämppä löytyy.

Liikunnasta Mä käyn joka päivä 8-12kmreippaan lenkin illalla jalasten kanssa tulee liikuttua päivällä välillä myös sen 10km rankimpiin lajeihin en uskaltaudu mutta iltalenkin tarvin oman mielenterveyden vuoksi

HankinnoistaMeillä joudutaan hankkimaan kaikki paitsi pinnasänky. Oltiin ajateltu että enempää lapsia ei tehdä ja kaikki myytiin/annettiin pois :ashamed: Kaksi bodya olen siis jo hommannut neutraalejavärejä. Ja enmpää en hanki ennenku sukupuolen tiiän.En suuremmin noista neuttiksista tykkää.

Sukupuolesta mä en osaa arvailla yhtään. Ekassa raskaudessaei suuremmin ollut oireita,maha oli levee. tuli tyttö. tokassa oksensin koko raskausajan ja maha oli siro jaeteen päin työntyvä ja tuli tyttö. Et en luota oloista tai mahan muodosta ennustamiseen. Poikaa tietty toivottas mutta pääasia että on terve. Ultrassa aion kysyä sukupuolen mutta saas nähä miten käy. tytöistä ei näkynyt sukupuoli vaikka toisesta ultrattiin 20rv ja 36rv ja toisesta 20rv ja 34rv. olivat niin jalat ristissä.

Kavereiden reaktiosta Meillä kaikki onnitteli mutku kolmas lapsi niin se ei oo niin hienoo enää muiden mielestä,se näky jo toisen lapsen kohdalla. Mulla on myös ystävä itseasiassa parasystävä joka on yrittänyt Kauan kolmatta lasta ja ei oo tärpänny. On ystävälle tietty ahdistavaa ja olen itsekin surullinen hänen puolestaan. Tää asia on etäännyttänyt meitä. En itse osaa nauttia raskaudestani kun mietin aina että mitä uskallan puhua ettei hänelle tule paha mieli.

Lääkärikäynnistä Mulla lääkäri käynti ens viikola ja täälä ne siis on ekalla kolmanneksella,tokalla ja kolmannella.en tiedä tuleeko mulle ylimääräisiä käyntejä,loppu puolella kohdunsuun tilanteen tarkkailusta kun on toi syöksysynnytys tasutalla.

Sokerirasituksesta Sekin mulla ens viikolla ja täälä se tehään rv 12-16.

Olikohan se nyt siinä.Pahoittelen jos en huomannut kaikkia

Jossu+papu 13+2

 

Heippa!

Selvisin hengissä sokerirasituksesta! Mutta kyllä tuli huono olo, 20 minuuttia ennen 2h verinäytettä alkoi silmissä mustenemaan ihan tosissaan ja tuli sellainen kylmä ja korvissa humisi, pyysin saada päästä pitkälleni ni menin sinne labran sänkyyn makuulle, ja musta huolehdittiin kyllä tosi hyvin!! Mies oli tosiaan mukana istumassa koko ajan ja llähti siitä sitten sopivasti omaan lääkäritapaamiseensa kun mä olin selvinnyt.
Taruselli kyseli ainakin sokerirasituksesta, omalla kohdallani se joudutaan tekemään kaksi kertaa, nyt kun olen viikolla 14 ja sitten seuraavaksi jossain keskiraskauden aikana, koska on niin iso sukurasite äidin puolelta niin haluavat kontrolloida, on kuulemma sukurasitteen myötä herkkä puhkeamaan raskauden aikana... :/

Myy*n miehen poika on kyllä mainio tapaus!!! Mua niin liikutti se yksi kananugetti :heart:

Painon kehityksestä, ootteko seuranneet omaa painoa ja kuinka usein? Mulla on ihan tähän päivään asti keikkunut 60 kg +/- 0,5 kg eli ei ainakaan vielä selkeää nousua, mutta kyllähän se siitä ku lapsiveden määrä alkaa nousemaan ja vauva kasvaa kokoa. Tuntuu vaan hassulta ku olo niin "turvoksissa" ja syön aika paljon, pieni vaan vie omansa ja mulle jää sitten mitä jää

Muuttorumba on joo suurimmaksi osaksi jo ohi, vanhan kämpän siivous ja viimeiset roinat ku saa uuteen kämppään, mulla jo kaikki astiat uusissa kaapeissa ja melkein kaikki omat vaatteet, kaikki lakanat.. Järjestelemistä riittää yllin kyllin, mutta kyllä se siitä, positiivisella mielellä eikä turhia stressaa, mies oli koko muuton ajan tarkkana etten tee mitään ylimääräistä, kannoinko peräti 2 laatikkoa uuteen asuntoon? Lopun ajan katsoin viereltä kun kaverit auttoivat ja saatiin TOSI PALJON auttajia kyllä! Saattoi se mies jotain muuton syistäkin mainita, sen verran oli hymy huulilla auttajilla

Hankinnoista, meillä aika moni tavara jo "hankittuna" eli kavereilta varattuna, kuten pinnasänky, pesuamme (jalallinen, ei tarvi olla lattiatasossa, säästää selkää!), hoitopöytä (osa haukkuu turhaksi, mutta säästää selkää) ja yhdistelmävaunut. Turvakaukalo halutaan ostaa ihan uutena. Vaateostoksille lähdetään heti rakenneultran jälkeen Kavereiden luona olen jo ehtinyt vauvanvaatteita hypistellä :heart:

Liikuntaa en ole nyt hirveästi ehtinyt harrastamaan, osaksi sää, väsymys ja tää muuttohässäkkä.. Pitäis ottaa kyllä niskasta kiinni että edes jonkinäköinen peruskunto pysyy yllä!! Niin kauan vaan ku säät sallii.

Huomenna työterveyslääkäri jospa keksisi jotain troppia migreeniin ku tuntuu aika usein nyt esiintyvän raskauden aikana, on tosi ikävä vaiva :/

Hyvää viikonalkua odottajille!

Tigerina + jyvänen 13+3

 

Heipsan ja hyvää uutta viikkoa kaikille!

Kylläpäs nykyään kaikki kirjoittaa niiin pitkiä juttuja kerralla, mutta se on hyvä että juttua riittää.

Amarinwa - Harmi, että sulle on tuollainen pelko tuosta juoksemisesta nyt tullut. Mutta jos se ei tosiaan ajatuksena hyvältä tunnu niin eihän sitä sitten kannata harrastaakkaan. Ehkä sitä tämän raskausajan pystyy olemaan juoksematta.
Minä kyllä ainakin meinasin tuon äitiyspakkauksen sitten ottaa kun on kumminkin ensimmäinen vasta tulossa niin siitä löytyy niin paljon kaikkea hyvää ja tarpeellista. Ohan se sit ku jouluaatto kun sitä pääsee penkomaan, että mitä kaikkea sieltä löytyykään.

Tigerina - Hyvä, että selvisit sokerirasituksesta. Vaikka ihan helpolla et näköjään päässytkään. Kuulostaa kyllä todella inhottavalta. :/

Täällä oli ihan onnenpäivä tänään kun huomasin, että jotexin nettisivuille on jo ilmestyneet joulutavarat! Aiemmin siis jo puhuin siitä kummallisesta jouluintoilustani, joka alkaa jo hyvissä ajoin elokuussa. On sitä tänäkin vuonna tilaustehtävä, varsinkin kun meillä on nyt uusi isompi asunto niin mahtuu paaaljon enemmän kaikkea kivaa joulujuttua kotiin!

Meille ei ole vielä missään puhuttukaan mitään tuosta lääkärin tarkastuksesta? Neuvola on kyllä viikon päästä, että saataiskohan me sillon tietää, milloin meillä on lääkäri?

Ilmoittauduin tänään muuten miehen kanssa perhevalmennukseenkin. Ensin ajattelin jättää sen välistä, mutta sitten niin moni sitä suositteli, varsinkin ensimmäistään odottavalle, että muutinkin mieleni. Ensimmäinen kerta on jo parin viikon päästä!

Tällaista tänään..

Faelivrin 14+3

 

Sokerirasituksessa rv 12-16 olleet!

Minkälaisia arvoja teillä rasituksessa tuli? 0-näyte, 1 h, 2 h-näytteet???

 

Hyvää alkavaa viikkoa mammat

Justiinsa tulin koissulin kanssa kävelyltä, iski siinä puolessa välissä matkaa kunnon sadekuuro, sellanen että näit sen tulevan sinua kohti, ei siinä kerinny muuta sanoa kuin että voihan nyt *aska minkä lykkäs ja sit oltiin molemmat kun uitettuja rottia mutta oli ainakin virkistävää jos ei muuta, hih

Taruselli: Meillä tämä siipan pikkumies on nyt kuusivuotias kova poika juttelemaan kaikennäköstä

Faelivrin: niinpä taisitkin mainita siitä tyttöolosta jo aiemmin ei vaan tahdo tää laho pää muistamaan kaikkea me tullaan juu pikkumiehen kanssa todella hyvin toimeen ja hän on nyt vielä enemmän tullut läheisemmäksi kun kuuli vauvauutisen. kovasti tykkää että halaan ja otan syliin ja aina tarttis olla sen kanssa samassa huoneessa ihana niin että tosiaan hän on minut hyväksynyt osaksi hänen elämäänsä, poika kun toki minulle on myös iso osa minun elämääni ja kovin tärkeä ihminen <3

Amarinwa: Jeps tuntuu tämä olevan joskus aina pinnan kiristymistä sinne äärimmäisyyksiin asti. Niin toivois että ei olis ihan näin tunteellinen ja tulenarka kokoajan mutta ei vaan jotenkaan pysty kontrolloimaan itseään kunnolla, ihan kun olis teini taas näiden hormonimyrskyjen kanssa

Tigerina: onnea uudesta kodista ja toivotaan että muuttohässäkkä nyt helpottaa ja pääset hieman rentoutumaan ja puuhaamaan muita juttuja

Sokerirasitustesti ja lääkärikäynti: Täällä ei siis minulle tehdä ko testiä ollenkaan kun en ole riskiryhmässä, jos myöhemmin tuntuu siltä että vois olla jotain niin sitten tehdään, mutta tosiaan kun kuulun tuohon low risk midwife controlled ryhmään niin ei kuulemma tarvita. Ja tosiaan lääkärille ei erikseen mennä, kätilö kontrolloi kaikki jos asiat menee hyvin, sitten mennään lääkärille josko on jotain ongelmia. *Tsemppiä kaikille jotka siihen kokeeseen menee

Painosta: En osaa sanoa onko tullut lisää, senttejä massuun kylläkin, joka on nyt siis muuttunut 69cm 81cm:ään, eivät punninneet neukkulassa viimeksi kun näytin kuulemma niin pieneltä, haha, tunne on kyllä kaikkea muuta kun pieni ihan on sellanen olo että on kunnon valas, bikinit päällä kun eksyis rannalle niin olis kyllä green peace pelastamassa mua takasin mereen

Melkein unohtu sanoa Minäpä luulen että tänä aamuna ensimmäistä kertaa tunsin meidän minin räpellykset tuolla masussa, niin on juuri siinä kohdassa massua ja aivan erilainen tunne mitä ennen oon tuntenu niin vahvasti uskoisin että se oli mini tai sitten on toiveajattelua, hih

voikaattepa hyvin mammat ja masukit <3

Myy*+Mini 14+4

 

Täytyneepi tänne tulla hehkuttamaan omia juttuja. Istukkanäytteen vastauksista soitettiin tänään ja kromosomisto oli normaali. Kysyin samalla sukupuolta ja tyttö sieltä ois tulossa Toinen tyttö siis tähän perheeseen ja täällä akkavalta jatkuu

Tuosta miten ihmiset on suhtautunu raskausuutiseen... julkistettiin asia tänään,muut tuntuu olevan sinut asian kanssa vaan anoppi oli repiä pelihousunsa. Mielenkiinnolla ootanki kauan mykkäkoulua jatkuu


mamma_84 14+0

 

Huomenta!

mamma_84 Aivan mahtavia uutisia kromosomitutkimuksesta, onnittelut!=) Nyt on taatusti keveä mieli! Harmi, ettei anoppi osaa iloita. Mistäs moinen reaktio häneltä?

Tigerina No nyt on eka kerta käyty sitten. Harmi, että joudut vielä toiseen otteeseen keskiraskaudessa. Jospa siellä olo pysyisi parempana, toivotaan näin! Saitko tuloksia jo?

Faelivrin Mekin käytiin perhevalmennuksissa ekalla kerralla. Tykkäsin kyllä, vaikka mitään uutta tietoa ei juuri tullut. Mukavasti kuitenkin keskitti ajatuksia lähestyvään synnytykseen. Parhaiten on jäänyt mieleen imetysvideo, jossa näkyi miten maito suihkuaa nänneistä. Tämä oli mulle aivan uutta; olin luullut, että maito tulee tyyliin yhdestä reiästä nännin päästä eikä suinkaan suihkua monesta kohtaa joka suuntaan =)! Synnärille tutustuminen oli myös kiva reissu.

Myy* Melko kätilöjohtoinen äitiyshuolto teillä päin! Ja terkkareiden ammattikuntaa ei taida olla lainkaan. Onko synnytyksessä mahdollisesti sama kätilö mukana, jonka luona nyt käyt? Siellä se Minikin vaan jo viipeltää =)! Mä en ole tuntenut liikkeitä pariin päivään, tosin on ollut sellaista menoa viime päivät, ettei ole ollut hetkeäkään aikaa istahtaa ja liikkeitä kuulostella. Paitsi tuo yövuoro, mutta silloin ei mitään tuntunut.

Painosta Olen pienen ikäni tottunut ramppaamaan vaa'alla lähes päivittäin joten joo, hyvin tiedän missä mennään painon kanssa. On sitä tullut, ihan kuin aiemmillakin kerroilla. Lähtee kilojen kerääminen heti alusta, mutta kyllä se jossain vaiheessa tasoittuu =). Vaikka tällä hetkellä näyttää aika eksponentiaalista käyrää ylöspäin. Vanhana syömishäiriöisenä ei pidä noista ottaa paineita. Ekaa odottaessani th taisi jollain neuvolareissulla mainita, että aika reippaasti oli tullut grammoja viikkoa kohti. Kerroin sitten vähän taustastani ja th ymmärsi olla palaamatta asiaan loppukäynneillä .

Vihdoin tuntuu alkuraskauden väsymys väistyneen ja energiaa olisi vaikka mihin! Tätä olenkin jo odotellut =). Niin paljon olisi kotihommaa; lasten vanhojen vaatteiden laijittelua, kesävaatteiden laittamista säilöön, äitiysvaatteiden lajittelua hyllyyn ja ihan vaan suursiivous tässä kämpässä! Vauvanvaatteet pitäisi ehkä myös ottaa lähemmäs sieltä perimmäisestä komeron nurkasta. Nyt kun asumme väliaikaisesti vuokralla pienissä neliöissä, niin on aivan mahdotonta löytää varastoituja tavaroita kun ne on muuttaessa tungettu ilman mitään logiikkaa mikä minnekin. Ja tosiaan muutaman viikon ehtii vauvakin synnyttyään tässä asua ennen kuin talo valmistuu.

Nyt keittelemään puuroa josko loppubändikin kohta heräilisi!

Amarinwa, 15+0

 

Huomenta kaikille tasapuolisesti!

Harvemmin keskellä viikkoa ehdin käymään palstailemassa,mutta nyt sattui sopiva rako.

Hankinnoista vielä sen verran, että nyt on jo hommattu neutraaleja vauvanvaatteitakin. Käytettynä niitä aika paljon sain sukulaiselta, joka ei halunnut itse niitä säästellä.

Sokerirasitustesti jännittää ja kauhistuttaa! Olin saanut terkkarilta käsityksen, ettei minun siihen tarvitse mennä koska bmi on normaali, mutta äitiyspolin lääkäri ultrakäynnillä sanoikin, että kaikkien 25-täyttäneiden on osallistuttava.
Luultavasti se minulla on siellä rv 24-28 aikoihin.

Lääkärikäynnistä ei ole hajuakaan. En muista sanoiko terkkari ekassa neuvolassa mitään asiasta, mutta olenhan toisaalta jo lääkärin kerran tavannut; ultrassa. Mutta se ei kyllä tehnyt mitään tutkimuksia alakautta.

mamma_84 onnittelut istukkanäytteen vastauksista! Ja tietenkin onnittelut vielä tulevasta tyttärestä!

Raskauteen suhtautumisesta pakko vähän kertoa. Mieheni sisko on mielestäni suhtautunut välillä aika inhottavasti raskauteeni. Jo keväällä, kun kerroin meidän yrittävän edes raskautta, hän oli melko negatiivisella asenteella minua neuvomassa, että ei kannata lapsia tehdä, ennenkuin on opiskelut loppuneet ja on työpaikka yms. Itse pienen lapsen äitinä hän vielä yritti minun "pelotella", kuinka hirveää se vauva- ja taaperoikä on, kun lapsi vain huutaa eikä äidillä ole mitään omaa elämää jne.
Raskausuutisen kuullessaan toki hän onnitteli, mutta melkein ensimmäinen toteamus taisi olla muuten, että minulla jää koulu kesken.
Viime viikolla sitten, ekan ultran jälkeen näytin hänelle ultrakuvia ja kerroin meidän ostaneen pinnasängyn. Siihenpä hän vain naurahti, että eikö tuo vähän aikaista ole ja alkoi selittämään, kuinka semmoinen tuottaa huonoa onnea, ja että jollakin tutulla vauva on kuollut ennen syntymää, kun oli kaikki tavarat yms. hommannut ja laittanut valmiiksi ennen syntymää.

Että semmoista. Onneksi en ole kovin taikauskoinen tai herkkänahkainen, sillä voisin kuvitella jonkun herkemmän henkilön järkyttyvän itkemiseen ja paniikkiin asti tuommoisesta pelottelusta ja ilkeyksistä, kun tullaan sanomaan, että vauva on suurinpiirtein tuomittu kuolemaan siksi, kun vanhemmat ovat hänelle pinnasängyn ostaneet niin aikaisin.

Onneksi minulla on muita positiivisempia ihmisiä ympärilläni tukemassa raskausaikana, jotka oikeasti ovat onnellisia meidän puolestamme. Ja onneksi meidän vauvamme on ainakin toivottu ja tervetullut, ja minä äitinä en malttaisi odottaa hänen syntymäänsä, jotta vauva-aika ja taaperoaika tulisivat. Minä ajattelen ne lahjana ja kerran elämässä-kokemuksena (kunkin lapsen kohdalla ) enkä minkäänlaisena kauheana kokemuksena ja helvettinä, niinkuin tämä eräs henkilö.

Mutta eiköhän tämä riittänyt tälle päivää. Taidan kohta suunnata ulos johonkin käymään, kun vielä aurinkokin näyttää paistavan tälle syksyä!
Ihanaa tiistaita kaikille mammoille!

mariana87 rv 13+1

 

Huomenta!

Myy* - Minäkään en ole painoa päässyt seuraamaan kun en omista vaakaa ja koskaan en muista sitä missään muualla katsoa. No mutta maanantaina on neuvola niin siellä viimeistään saa sitten tietää. Toivottavasti ei hirveästi olisi vielä noussut. Mutta mulla on kyllä vähän samanlaiset tuntemukset kuin sulla. Siis tästä koosta nimittäin. Maha kun ei oo vielä mikään kunnon vauvamaha niin on vaan sellainen läski olo. Mä oon vieläpä melkein koko elämäni ollut melko pienikokoinen, joten nyt tää olo on aika tukala, kun mikään vaate ei mene enää päälle, puhumattakaan siitä, että jossain vaatteessa näyttäis vieläpä hyvältä.. huoh. Toivottavasti tää massu tästä sais pian semmoista mukavaa pyöreyttä.
Ihanaa, jos olet jo pienen liikkeet mahassa tuntenut! Minäkin oon yrittänyt kovasti kiinnittää huomiota siihen, että jospa jotain tuntisin, mutta en oo oikein varma. Välillä tuolla alavattalla tuntuu sellaista pienen pientä nipistelyä, mutta en tiedä, että onkohan sekin sitten vain jotain kasvukipuja?

mamma_84 - Voi miten ihania uutisia! :heart: Mites siellä kotona on esim. mies suhtautunut siihen, että tulee toinen tyttö? Ja mikäs ihmeen ongelma sun anopillas on? :/

Amarinwa - Kiva, että jollain muullakin on ollut mukavia kokemuksia perhevalmennuksesta.
Kuulostaapa kivalta tuo sun energisyys. Tänne se ei ole kyllä vielä rantautunut. Tuntuu aikalailla just päinvastaiselta. Voisin vaan nukkua koko päivän ja tuntuu, että koskaan en mitään saa aikaiseksi. :/ Kovasti odotellaan jotain muutosta tähän..

mariana87 - Mikä näitä ihmisiä välillä vaivaa? :/ Ja tarkoitan siis nyt tuota sun miehen siskoas. Vaikka jottain ei niin kivaa sanottavaa oliskin, niin eikö voisi pitää vaan omana ajatuksenaan ja olla kuitenkin onnellinen toisen puolesta? Onneksi sä et tunnu kovin vakavasti sen puheita ottavan. Meidänkin lähipiiristä löytyy muutama juurikin nainen, jolle jännittää vähän kertoa, koska pelkään sitä reaktiota. Toinen on varmasti sitä mieltä, että ollaan mun miehen kanssa liian aikaisin hankkimassa lapsia, mutta ei kylläkään sano sitä meille suoraan vaan saadaan taas kuulla juttuja välikäsien kautta. Voisinpa melkein vannoa. Ja toinen on meillä sit kans miehen sisko, joka saattaa kyllä olla ihan iloinen uutisesta, sillä hänestä tulee ekaa kertaa täti, mutta hän on välillä vähän sellainen, että se mitä me saadaan niin hänen täytyy saada kans. Esimerkkinä se kun mentiin miehen kanssa kihloihin niin hänen siskonsa (oli juuri purkanut oman kihlauksen mieheensä) ilmoittaa, että he pitävät häänsä tulevana kesänä, vaikka me oltiin jo ilmoitettu kihlajaisten yhteydessä, että kesähäät on tiedossa. Hoh hoijaa.. Mutta se on loppujen lopuksi toooodella pitkä tarina niin en pitkästytä sillä enempää.

Hei kertokaas nyt te, jotka olette jo pienen liikkeitä tunteneet, joko tässä raskaudessa tai aiemmassa niin miltä ne oikein tuntuu? Minä kun olen kovasti niitä yrittänyt jo havaita, mutta en oo ihan varma. Kyllä tuolla välillä jotain pientä tuntuu, mutta kun se on enemmänkin sellaista nipistelyä niin en tiedä, että onko se vain sitten jotain kasvukipuja?

Faelivrin 14+5

 

Painosta Ennen harrastin kilpaurheilua jossa painon seuranta oli tärkeää että tietää missä sarjassa sitä otellaan (eli judosta kyse). Silloin sitä tuli seurattua hyvinkin tiiviisti mutta uran jälkeen en ole niin ahkerasti seuraillut. Jotenkin sitä kotonakin unohtaa aina käydä vaakalla

mamma_84 Onnea tyttöuutisista <3 Ja kyllä mun mielestä aikuisen ihmisen luulis osaavan käyttäytyä niin että vaikka uutinen ei hänelle niin miellyttävä olisikaan niin varmasti teille olisi Itseä ei niin kiinnosta mitä muut ajattelevat mutta en kyllä siltikään haluaisi kuulla mitään negatiivista päin naamaa enkä kyllä välikäsienkään kautta :S

Päänsärystä Onko muilla? Mulla ollut nyt varmaan jo pari viikkoa ihan päivittäin ja alkaa kyl jo savu nousta korvista kun tuntuu että se ei millään lopu. Kuullut/lukenut kyllä olen että on todella yleinen raskausvaiva ja joilla jopa pitkäkestoinenkin mutta kyllä tää silti aika ilkeetä on

 

Heips!

Pakko kertoa mun eilisestä, liekö hormonimyrsky vai mikä sitten:

Tein kotona itselleni annoksen nuudeleita ja kaupan pakastimesta saatavia minikevätkääryleitä, ja menin sitten olohuoneeseen niiden kanssa miehen viereen telkkaria katsomaan, mies sukelsikin viltin alle ja sanoi "noi sun kääröt haisee!" (mies ei koskisi mihinkään vihanneksia sisältävään ruokaan pitkällä tikullakaan), ja minä sitten otin lautaseni ja marssin mielenosoituksellisesti keittiöön syömään sanomatta sanaakaan. En tiedä mikä piuha katkesi vähän myöhemmin olin jo tippa silmässä kun katottiin Talent Suomi-jaksoa netistä...

 

Niin kamalasti kirjoiteltu taas! Hyvä vaan, kun juttu luistaa, täytyy ite vaan tsempata ja käydä useammin tääl ;D

mamma_84 Onnittelut ihanista uutista!!

Nossi1 Niistä päänsäryistä... Mulla kans vaivaa kokoajan. Mut mä syön sitä raskausvitamiinia, jossa on rautaa mukana. Et jos olen sen unohtanut ottaa niin sitten vahvemmin särkee, ja jos en juo tarpeeksi vettä.

Lääkärikäynnistä Turussa on ainakin niin etä kolme kertaa tavataan lääkäri. Jokaisella kolmanneksella oma kerta. Onnistuu tietty useammin jos on tarvetta. Ja ensimmäinen tapaaminen oli eka ultra.

Hankinnoista Ei olla vielä mitään hankittu. Mutta meillä tuo 2v jo on, että eipä muuta hankitakaan kuin amme, hoitopöytä ja sitten sukupuolen selvittyä katotaan ostataan kuinka paljon vaatteita. Vähän kyllä jo alkaa kiinnostaa kaikki ostot. Ja kovasti tekisi mieli kaivaa jo vanhat vauvanvaatteet esiin

Painosta Mulla viimeksi kertyi yli 30 kiloa (eikä muuten lähteny ihan vaan imettämällä pois!). Nyt oon vähän enemmän yrittäny kattella mitä suuhuni pistän, kun vieläkin osaa noista kiloista kannan.
eli viimesi oli tähän mennessä jo se 5 kiloa tullut ja nyt ei oo kun 1 kilo! Joten toivoa saa, että ei tulisi niin paljon tällä kertaa.

Energiaa täällä kaivataan! Ei nyt niin unelias olo ole kuin silloin aluksi, mutta energiaa silti kaivattaisiin. Tuntuu että ainainen pieni kiukuttelu ja räjähdysherkkyys verottavat niin paljon, ettei vain jaksaisi mitään...

Mutta iloisella mielellä pyritään eteenpäin tätäkin viikkoa!!
Joten ihanaa viikkoa kaikille

aLime ja vaavi 13+5

 

Huomenta kaikille, tai no ehkäpä päivää enempi kun huomenta ainakin suomessa

Päänsärystä: Mulla ei kyllä ole ollut päänsärkyä, ihan alussa oli kerran mutta muuten oon kyllä säästynyt päänsäryltä, taitaakin olla ainoa jolta oon säästyny tähän mennessä :/

mamma_84: Oikein paljon onnea tyttöuutisista <3 Ja tosiaan mikäs sitä anopin mieltä noin kiristää, onpas outoa.

Amarinwa: Jeps sama kätilö on synnytyksessä mukana ja lääkäri, eli siellä on sitten kyseiset henkilöt paikanpäällä. Täällä on tosiaan kätilöjohteista se raskauden seuraaminen jos ei ole mitään ongelmia, jos on vaikeampi raskaus tai tulee ongelmia niin silloin on sitten sairaalakontrollissa koko raskauden ajan. Ihana kuulla että olet energinen siellä, ei itselläkään niin kovin väsy ole mutta jotenkin kaikki mielialan vaihtelut lyttää maahan aikalailla...mutta kai se osittain raskauteen kuuluu, toki täällä päässä on ollut murhetta siitä exästä yms. niin sekin toki vaikuttaa omaan mielialaani...mutta siis ihanaa että siellä menee hyvin

Faelivrin: Minin liikkeet tuntuu sellasilta, hmm, miten sen kuvailis, niinku pieni elohiiri olisi masussa, ei siis niin voimakas ollenkaan se tunne mutta sellasia pieniä elohiirikohtauksia, ei siis ollenkaan tee kipeää...vielä Mulla kanssa kyllä nippailee toi masu kun ilmeisesti meidän juniori siellä kasvaa kovaa vauhtia niinkun kaikkein teidän muidenkin masuasukit kun aikalailla samoilla viikoilla kaikki mennään en siis päivittäin tunne, ja täytyy oikein pysähtyä ja tunnustella että tuntuuko mitään niin sitten tulee välillä se pikku elohiiri sinne

Painosta: Tosiaan oon aina ollut hoikka, pitkä ja solakka tyttö ja nyt on niin lihava olo että, niinkuin Faelivrin mainitsi. Varmaan osittain sekin vaikuttaa tähän mielialaan kun ite tuntee itsensä niin pirun lihavaksi ja rumaksi ja mikään ei oo hyvä, ja nyt mennään vasta alkua...siks oliskin kiva että se vauvavatta siltä pomppais esiin kunnolla niin ei olis tosiaan sellanen lihava olo että olis enempi se olen raskaana olo...huoh, oon aina ollu toivoton tän painohomman ja ulkonäön kanssa ja siis tosi tosi tarkka ja ankara itteeni kohtaan, nyt tietty höllänny kun pientä tarvii miettiä eikä omaa napaansa tässä

Tigerina: Noi on tuttuja, mulla on ihan hirveitä mielialan vaihteluita tällä hetkellä ja odotan vaan et pääsen suomeen pikku hermolomalle, ettei tarvi katella samoja naamoja täällä ja varsinkaan sitä hemmetin exää...tarvii todella vaihtaa kuvioo hetkeks et pysyy pää kasassa oon jutellu mun kavereiden kanssa jotka on ollu raskaana siis ihan hiljattain ja ne sanoo kans et oli ihan jäätävää kiukuttelu, itkupuuskia jne...tätä tää ilmeisesti on ja kuulemma pahemmaks vaan menee..sitä odotelessa

mariana87: Jaksuja sinne noista ei niin kivoista vastaanotoista vauvauutisiin. Jotkut on vaan kateellisia vaikka oliskin itsellä lapsia jne. Mä oon kans paininut sen exän kanssa näistä asioista, tai siis hän osasi olla todella ilkeä niinkuin olen tänne asian jo maininnut, se tosiaan pahoitti aika lailla mun mielen. Sitä kun on niin suojelevainen jo pientään kohtaan vaikka se vasta sillä masussa kelliikin...uskon että teillä kaikilla on aivan sama reaktio kun omasta lapsesta on kyse äitejä kun tässä ollaan


Ei kait täällä kummempia, enää odottelen verikokeiden tuloksia että tiedetään veriryhmät ja kaikki muutkin jutut, menee ainakin ens viikkoon tosin...mutta kait niitä tässä ihan odottelee Mielialavaihtelut kuten maininnut jo tässä viestissä aikasempaa on vielä suuria ja tuntuu että on aika alakuloinen aika usein, tiiä sit mistä johtuu, toivotaan että menee parempaan suuntaan pian...ei tämmöstä hapannaamaa kun kukaan jaksa katella...

Voikaapa hyvin mammat ja masukit <3

Myy*+Mini 14+6

 

Keskiviikkoa!

mariana87 Tuo on aika tuore ohje, että kaikki 25-vuotiaat ja siitä vanhemmat otetaan sokerirasitukseen. Viime vuonna se ainakin oli jo voimassa, mutta esikoista odottaessani 2008 oli ensisynnyttäjillä kriteerinä vain BMI ja sukurasite. Merkillisiä tapauksia kyllä itse kunkin suku- ja lähipiirissä taitaa riittää! Onneksi tosiaan et tainnut ottaa miehesi siskon kommenteista itseesi vaan jätit ihan omaan arvoonsa.

Faelivrin Mun mielestä ekat liikkeet tuntuu sellaiselta pieneltä kuplinnalta, ihan kuin saippuakupla puhkeaisi. Vielä en sanoisi, että tuntuvat potkuilta. Älä huoli yhtään, vaikka et niitä vielä tuntisi viikkoihin. Tunsin ekalla kerralla viikolla 18 ja monet tuntevat vasta päälle 20 viikon. Ja eiköhän se masu lähiviikkoina ala ihan vauvamasua muistuttaa =). Miten muuten juoksu on maistunut näillä viikoilla? Olet kyllä ahkera lenkkeilijä!

Noss1 Jaksamista päänsäryn kanssa! On kyllä taatusti todella ikävä fiilis kun joka päivä särkee.. Auttaako siihen normi särkylääkkeet tai oletko niitä ottanut?

Tigerina Ihan kuin olisit raskaana

Kiva kuulla aLimen kuulumisista! Kyllä nuo mielialan vaihtelut, räjähdysherkkyys ja väsymys kulkevat vähän käsi kädessä, ainakin mulla. Energisenä päivänä on ihan erilainen fiilis mielialankin suhteen.

Myy* Kiva kun siellä on synnärille asti tutut ihmiset! Tiedätkö jo, koska olet Suomeen tulossa? Varmaan pieni maisemanvaihdos tekee ihan hyvää =). Toivottavasti se mielialakin siitä kohenee kun mennään kohti (joidenkin mukaan) seesteisempää keskiraskautta!

Nyt voin viimeistään unohtaa höpsöt huoleni kohdun tuntemisesta. Konkari-th tunsi heti hyvänkokoisen kohdunpohjan häpyluun ja navan välistä. Mittasipa sf-mitankin, vaikka eipä niitä taideta näillä viikoilla juuri mittailla. Viimeksi mitattiin ekan kerran rv 22. Nyt oli liikuttavat 9,5 cm =). Eihän sitä minnekään käyrillekään saanut merkattua. Kaikki oli hienosti! Th sanoi, että monesti hän antaa uudelleensynnyttäjille hiukan harvemmin neuvola-aikoja, jos he niin haluavat. Mulle sopii ihan hyvin, ettei välttämättä käy neljän viikon välein. Pääsee sitä sitten tarvittaessa aiemminkin. Lasten kanssa käyminen kun on aina oma show'nsa ja toisaalta lasten hoidon järjestäminen neuvolan aikana on välillä hankalaa. Varailin myös rakenneultraa ja se on 22.10, viikkoja silloin 19+6.

Amarinwa, rv 15+1

 

Amarinwa, ai luuletko niin?
Kyl noista verenpainestakin jäin kiinni, työterveyslääkäri mittas eilen: 98/53 Kyl raskaus on niin mukavaa aikaa!!!

 

Heips kaikki.. Uusi täällä..
Huomasi vasta äskettäin (2vk sitten) jotta odottaa.. Yllätys oli enemmän kuin toivottu
LA 29.3 eli rv 12+5
Huomasin sitten että täällähän paljon mammoja maaliskuulle