Maalismammat 2013 :)

Huomenta mammat

Kiitos että ootte ruokkineet uteliaan kolottavaa hammasta, vai miten se sanotaan Enivei ihanan kuulosia taustoja kaikilla <3

Rintavarustuksesta vielä sen verran että jumankekka kun on sit kipeet ja raskaan tuntuset, kai ne on mulla vie enempi ku on niin pikkaset ollu ennen et nyt sit on ihan ihmeissään kun tällee kasvaa, haha täyty tosiaan jo ostaa yhdet rintaliivit lisää ku vanhat alko ahistaa ja puristaa ja rinnat tulvi yli, haha

Ja sitten näihin huoliin, täällä aivan sama tilanne kun Faelivrin ja Jossu90 totesi. Nyr jotenkin ne huolet tuli vielä isommiksi kun näin minin ultrassa ja tiedän että siellä tosiaan on joku. oon sortunut samaan hommaan kun Faelivrin eli oon lukenu keskenmenoista yms ja ihan hirvee pelko on takaraivossa kokoajan että mitä jos ja niin edelleen. Toki tuossa pelossa ei voi elää vaan on toivottava parasta loppuun asti ja elettävä terveellisesti ja luoden masuasukille mahdollisimman parhaat oltavat sinne yksiöön Äitini kanssa eilen juttelin asiasta, siis ollaan ihan hirveen läheisiä ja äippä on aina ollut mun tukipilari kaikessa, ollaan myös todella hyviä ystäviä. Äippä sanoi näin että se on sitä äidin huolta joka siellä jo nostelee päätään että ei se tule koskaan katoamaan mihinkään, sitä kun lastaan suojaisi aivan kaikelta jos voisi. Sanoi että se on niin suuri aarre mikä siellä masussa kasvaa ei toki halua mitään pahaa tapahtuvan. Sanoi myös että on muistettava että mini näkyi ultrassa, vipelsi siellä ja sydeämensyke oli normaali ja kaikki muu oli justiinsa niin kuin pitää. Suurin osa on meistä siellä ultrassa hiljan käynyt tai kuulleet sydänäänet niin se on jo todella hyvä merkki raskauden jatkumisesta normaalisti, me ollaan jo ylitetty se kriittisin vaihe joka on siinä viikolla 6-9, nyt siis koitetaan rentoutua ja nautitaan siitä että vielä ei tunneta niitä junttauksia kylkiluihin yms. pian ne sieltä tulee ja sitten ollaankin vuorovaikutuksessa pienen kanssa jatkuvasti

Siis iloisin mielin kaikki mammat, kyllä meidän masukit voi hyvin

Myy*+Mini 11+2

 

Tervehdys kaikille mammoille pitkästä aikaan.
Olen kiireiltäni seuraillut kyllä keskustelua mutta kirjoittamaan en ole ehtinyt :/ Joten nyt korjataan asia

Onnea kaikille ultranäkymistä!!
Itsellä reilun viikon päästä ensimmäinen ultra ja kovasti odottelen jo.

Öllötys on välillä poissa kokonaan ja välillä muistuttaa olemassa olostaan.
Repäisykipuja täälläkin on, aivastaessa varsinkin tuntuu vihlaisuja ja jos kääntää keskivartaloa nopeasti.
Rinnat ovat kasvanneet ja kahdet omat liivit menevät vielä.Isäntä sai varmaan traumat mun liivi kokeiluista
KOkeilin eilen ekan kerran yhtiä imetysliivejä ja menin sit näyttää kuinka kivat liivit on. Aukaisin toisen liivin ylhäältä ( kuten ne aukeaa) ja isäntä sai sätkyn ku lappulähti edestä ja jäi reunat paikalleen. Ei ilmeisesti miellyttänyt häntä imetysliivit

Ja niin taustoista:

olen 28-vuotias lastenhoitaja etelä-suomesta.Mies on 26 ja rakennusmestarina. Ollaan oltu yhdessä nyt 7kk ja siis molempien ensimmäinen tulossa. Ei olla kihloissa eikä naimisissa ja eikä myöskään virallisesti asuta yhdessä. Mie oon kyllä isännän luona "asustellu" jo 4kk mutta oma asunto edelleen.Yhteenmuutto olisi edessä siis vielä. Ja vauhdillä tässä ollaan kyllä edetty.
Tämä hippunen sai alkunsa vahingosta mutta oli meille erittäin mieluinen koska molemmilla vauvakuumetta jo monta vuotta.

 

Reissusta "rähjääntyneenä" palanneena oli kiva huomata, että tänne oli taas ilmestynyt paljon uutta tekstiä

Meidän tausta: Minä siis 25 v lähihoitaja ja mies 26. Yhdessä ollaan oltu hieman yli neljä vuotta, kaksi vuotta sitten ostimme yhteisen talon maalta. Kihloihin asti ei olla vielä päästy vaikka asiasta on jo puhuttu muutama vuosi. Ensimmäistä lasta molemmat odottelemme. Mies on vihdoin ja viimein alkanut osoittamaan jotain kiinnostusta raskautta kohtaan, välillä paijailee masua hymy korvissa ja kettuilee sen minkä kerkeää mun mielialamuutoksille

Rintavarustus on täällä myös ikävä kyllä kasvanut, entuudestaan jo tarpeeksi isot ja nyt harmiksi tulleet järkyttävät niskasäryt ja mistään parasetamolista ole mulle mitään apua eli kestettävä vaan on :|

Huoli maha-asukin voinnista on myös täällä suuri aina ajoittain, varsinkin nyt kun lähestulkoon suurin osa raskausoireista kadonnut. Jopa vatsanturvotus vähentynyt siitä mitä oli n. kk sitten. Tosin pikkuinen oli reilu viikko sitten kunnosta niin miksi ei kaiken jären mukaan olisi nyttenkin mutta kai tässä huomaa sen kun jostain luin, että raskaana olevan naisen älykkyys vähenee

raskauskeiju.fi sivustoilta löysin halvimman dobblerin, hintaa oli 30 € tarjouksessa minkä ajattelin pistää tilaukseen ensi viikon torstaina kun silloin pääsee taas kurkistelemaan, että ultrassa kaikki hyvin eli hyvinkin pieni hinta siitä mielenterveyden säilyttämisestä. Meillä on myös matkaa aika paljon lähimpään ultrapaikkaan sitten tulevaisuutta ajatellen, jos ei tunne lapsen liikkeitä voi nopeesti tuon kanssa tarkistaa ja tarvitse turhan takia lähteä ajelemaan

Pallosalama ja möykky 10+6

 

Hyvää huomenta ja uutta viikkkoa arvon mammat!

Näköjään en ole ainut, joka on kovastikin huolissaan siitä, että onko tuolla pikkuisella kaikki hyvin. Mä yritin miehelle mun huolista selittää, mutta se ei kyllä nyt tässä asiassa tainnut oikein ymmärtää mua. Sanoi vaan, että "Kyllä sä sen huomaisit jos joku ois huonosti", mutta mä en kyllä oikein osaa siihen luottaa. Kyllähän se varmasti sitten alkaa vähän helpottamaan kun tuntee pienen liikkeitä, mutta nyt välillä on vaan niin normaaliolo, että ei kyllä uskois, että raskaana on, jos ymmärrätte mitä tarkoitan? Myy*, sun äitis on sanonut kyllä tosi ihanasti. Tuli vaan vielä suurempi halu kertoa jo omalle äidille. Sillä kun kuuden lapsen äitinä löytyy aina paljon viisaita sanoja. Mutta onneksi tällä viikolla jo luultavasti voidaan kertoa kun torstaina on se ultra! Jeij.

Täällä tosiaan on kanssa oireet nykyään aika vähissä. Välillä on vaan semmosta ällötysoloa, että ei tekisi mieli syödä vaikka nälkä oiskin ja oikein mikään ruoka ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta, mutta enää ei kuitenkaan ole sellaista oloa tullut, että tarvitsisi ihan oksentaa. Turvotusta mulla ei ole ollut enää pitkään aikaan ja ainut mistä voin jotain päätellä on se, että maha on pikkaisen isompi kuin aiemmin ja rinnat aristaa. Noh.. ehkäpä tässä vaiheessa ei nuita oireita enää niin paljoa kuulukkaan olla.

Onko kukaan muuten vielä alkanut miettimään tai jostain jo alkanut epäilemään vauvan sukupuolta? Joo, melko aikaista on, mutta mä oon ainakin alusta asti ollut jo ihan sitä mieltä, että tuolla kasvaa pikkuinen tyttö. Sukupuolella meillä ei kummellekaan ole mitään väliä, vaikka luulen kyllä, että mies silti enemmän sitä poikaa toivoisi, vaikkei sitä myönnäkään. Mutta mulle pääasia on, että tähän maailmaan syntyisi terve pieni lapsi, tyttö tai poika.

Mutta mutta.. eipä tässä tällä kertaa taas enempää. Voikaapa hyvin ja palaillaan!

Faelivrin 11+3

 

Heipsan taas pitkästä aikaa!

Täällä kaikki sujunut ihan kivasti, parasta on se, että tulin juuri ekasta lääkärintarkastuksesta ja siellä kuului pienen sydänäänet! Ihanaaaaa! Puolentoista viikon päästä sitten vihdoin ultra, sinne kun vielä jaksaisi odotella.

Onko teillä tullut painoa lisää? Musta tuntuu, että massu pömpöttää jo aika lailla, mutta puntari näytti vielä samaa lukemaa. Ihan kiva tietysti, jos ei ala ihan kauheasti ylimääräistä kertyä.

Rinnoista, mulla myös alkanut selvästi rinnat turvota ja kyllä täs tars rintsikkakaupoille mennä, vanhoista tursuilee aika lailla yli. Ei muakaan hiattaa yhtään, aina ne on mun mielestä vähän pienenlaiset ollutkin.

Huolista, kehitin joskus muutama viikko sitten ihan hirmusen km-pelon ja olin pari päivää ihan hermoheikko. Sitten tajusin, että en todellakaan tule kestämään selväjärkisenä sellasta menoa, ja jollain tapaa sain aktiivisesti ajatukset kääntämällä pelon kuriin. Toki se aina välillä taustalla onkin, mutta mua auttoi nähdä tilastoja ja etenkin tieto, että yli 90% raskauksista etenee loppuun asti ilman vakavempia ongelmia. Suurin osa keskenemnoista sattuu alkioille, jotka tuulimunia tai eivät ole lähteneetkään kehittymään kunnolla. Kun yksityisenultrassa viikoilla 6+1 näkyi normaalisti kehittymään alkanut sikiö ja hyvä syke, on todennaköisyys keskenmenolle pienehkö.

Ja tosiasia on sekin, että jos niin surullisetsi sattuu, niin ei me äipät sille yksinkertiasesti mitään voida. Silloin sikiö ei ole elinkelpoinen ja on luonnollista, ettei kehitys etene. Mutta aikalaillahan me ruvetaan lähestyä jo niitä "varmoja" viikkoja, eli yritetään ruveta vaan nauttimaan tilanteesta Moni olikin jo viisaasti sanonut.

Sukupuolesta, en ole oikein osannut sitä miettiä. Luonnollisestikin molemmat olisivat aivan yhtä tervetulleita, eikä mulla ole minkäänlaisia "oloja" sen suhteen.

Ssaraa & Tiiti 10+5

 

Ainiin! Ja taustoja!

Olen 23 vuotias opiskelija Tampereelta, miehen kanssa oltu yhdessä vajaa kolme vuotta ja kihloihin mentiin tosiaan elokuun alussa. Mies 24 vuotta, molemmille ensimmäinen lapsi. Aiemmin joskus kerroinkin, että aikamoinen ylläri, kierukan kanssa tulin raskaaksi. Silti kovin "salaa toivottu", eli iloinen ylläri. Olttiin vain ajalteltu odotella, että saataisiin opinnot valmiiksi, mutta nyt mennään näin Nyt haaveillaan asunnon ostosta, parin vuoden päästä aletaan rakentaa mun kotipaikalle Keski-Suomeen ja opinnot koitetaan saada pian valmiiksi. Elämässä kaaaiikkki hyvin )

 

Huomenta mammat

Ihanaa kuulla että on sydänääniä kuultu ja kaikki on mennyt hyvin teillä mammoilla ja masukeilla <3

Painosta en osaa sanoa, seuraava neukkula-aika on syyskuun puolessa välissä et siellä sit nähdään onko noussut vatta on kyllä pömppä ja tuntuu että on lihava mut siis kuulemma niin se meneekin, onhan se vielä ainakin osakseen hieman turvotusta ja sen sellasta, toivotaan tosiaan ettei kovin sitä painoa muutenkaan tulisi lisää, oon vähän hermoheikko tohon lihoomiseen...vaiks tässä suhteessa ei kyllä sais olla :/

Sukupuolesta sellanen on mainittava et toki kumpi vaan on tervetullut ja pääasia on että pieni on terve, mutta siis vähän aikaa sitten ultran jälkeen tuli niin jotenkin vahva ajatus päähän että poika siellä kasvaa. Tiiä sitten mistä moinen tupsahti mutta se oli sellanen ahaa elämys

Sitten mäiden kahden kuulumiset. Kutvotusta on vielä ajoittain ja huomannut että iltasin ei nyt oikeen pysy ruoka sisällä, tiiä sitten syytä, ja aamulla sitten on hieman kutvottava olo, varsinkin jos iltapala on päättänyt tulla ylös, mutta siis muuten ihan jees oltavat. Nippailua on ollut nyt vähän enemmän ja tietysti hermoheikkona hieman aina pelästyy jos on isompi vihlasu, vaikka sekin on normaalia Siippa tulee työmatkalta kotio torstaina ja sillon poksuukin täyteen 12 viikkoa kovasti jo odotellaan ukkelin kotiin tuloa, välillä aika raskasta tää erossa olo

Niin ja nyt on pakko mainita... mittasin piruuttani vyötäröni eilen, en siis sitä missä on se pömppä vaan vyötärön jossa nyt vielä ei niin kovin ole vauvamasua...ja arvatkaas mitä...tämän neidin vyötärön ympärys on muuttunut 69cm:stä 79cm:ään sanoinkin et ei voi olla totta 10 senttiä lisää ekana kolmena raskauskuukautena, jessus sentään, haha

Tällästä siis tänne meille, voikaapa hyvin kaikki ja oikein ihanaa alkavaa viikkoa

Myy*+Mini 11+4

 

Moi!

Masun koosta ja painosta Painoa on tullut jo 2-3 kiloa.. Nyt en ole moisesta murehtinut kun on ollut vuodon takia suurempiakin huolia. Juoksemaan en ole vuotojen takia päässyt kuin kerran raskauden aikana, kyllä sekin vaikuttaa. Lähtöpainoni on alipainoisen ja normaalipainoisen rajoilla kieppunut, joten ei se haittaa, vaikka kiloja kohtuudella kertyisi. Molempien raskauksien jälkeen paino on painunut alle lähtöpainon. Varmaan nuo pitkät imetykset ovat siihen osaltaan syynä. Masun koko on, no.. Iso! Ei voi töissä peitellä sitten millään. Pitkiä katseita ja vihjeitä on ollut niin paljon, että olen ihan avoimesti asiasta kertonut.

Taustoita Olen 27-vuotias sairaanhoitaja, mieheni 3 vuotta vanhempi. Yhdessä ollaan oltu 5 vuotta, joista 4 naimisissa. Hääpäivä oli viime viikolla :heart:! Meillä siis kaksi lasta ennestään, poika 3,5v ja tyttö 1v7kk. Melko pikaisella tahdilla aloimme perhettä perustaa ja alkuun esim. siskoni ihmetteli, onko tahtii nyt liian kiivas. Mutta mitäpä sitä jahkailemaan kun molemmat tiesivät, että tässä on se minun ihmiseni!

Sukupuolesta Jos tämä pikkuheppu on poika, niin kerta kaikkiaan ei löydy kivoja pojan nimiä, jotka sopisivat sisaruskatraan jatkoksi! Tytölle kyllä löytyy nimiä vaikka kuinka, on oikein runsaudenpula! Mitään oloja sukupuolesta ei ole suuntaan eikä toiseen. Viimeksikin luulin vakaasti odottavani poikaa, vaikka ultrassa tyttöä povailtiin. Vasta se, että masu oli lopussa selkeästi pienempi, sai epäilemään, josko tyttö tulisi. Ja paljon pienempi tyttö syntymäpainoltaan olikin poikaan verrattuna. Mutta esim. linea negra tuli molemmista samalla tavalla, vaikka senkin ilmaantuminen liittyy sukupuolen povailuihin.

Kuka se olikaan eksynyt lukemaan netistä keskenmeno- ja kuolematarinoita? Älkää suotta kiduttako itseänne tuollaisia lukemalla, ellette ole aivan pirun rautahermoisia ihmisiä! Ekassa raskaudessa erehdyin noita lukemaan ja suotta tuli stressattua ja itkettyä tuntitolkulla.

Nyt herättelemään poitsua, joka nukahti Pikku kakkosen äärelle. Maistuu meinaan tälle mammalle uni melko aikaisin tänä iltana kun hormonit herättelevät aamuyön tunteina. Tänään nousin neljältä mättämään kestovaippoja hyllyyn.. Onko muilla aikaisia heräilyjä ilman mitään varsinaista syytä? Koira oli kyllä tyytyväinen kun pääsi ruhtinaalliselle aamulenkille ennen kuin lähdin töihin

Mukavaa viikkoa!

Amarinwa, 11+5

 

Heipsan!

Ssaraa - Onpas mukavaa aina saada iloisia uutisia. Ihanaa, että siellä on pikkuisen sydänäänet jo kuultu!
Mä en yhtään tiedä, että onko mulle tullut jo lisää painoa vai ei. Sillä oon koko elämäni vältellyt vaa'an ostamista ja en kyllä meinannut sitä nytkään ostaa. Oishan se toki kiva aina seurata, että kuinka sitä painoa tulee lisää, mutta se katotaan sit kuitenkin aina neuvolassa, joten luulen, että se riittää mulle. Kaveri olis jopa tarjonnut mulle ilmasita vaakaa, mutta en silti sitä kotia halunnut. Mulle kun se on aivan sama mitä se vaaka sanoo, tärkeintä on se, että itsestä tuntuu hyvältä.
Mistä päin keski-suomea muuten Ssaraa olet kotoisin? Ei ole toki pakko kertoa, mutta kinnostaa vaan kun ite täällä asustelen.

Myy* - Sulla on kyllä aika hyvin tuo vyötärö jo kasvanut. Ohhoh.. Ois itsekin pitänyt tajuta jo heti sillon alussa mitata. Nyt ei voi enää tietää, mitä se on sillon ollut. :/ Ois vaan ihan jännä seurata.

Amarinwa nuista nimistä jo puhuikin, että jos tulossa olisi poika niin nimen keksiminen tuottaisi ongelmia. Onkos muut vielä kerenneet nimiä miettimään? Mulla ois nimet jo valmiina vaikka tulis kaksi tyttöä ja kaksi poikaa kerralla. Oon ne varmaan jo joskus 14-vuotiaana päättänyt ja mies onneksi tuntui tykkäävän. Mulla on aina haaveena ollut, että saisin neljä lasta, joista kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Toivotaan, että ei pelkäksi haaveeksi jää.

Ei olis kellään muuten hyviä ideoita miten saa kynttilän talin kissan turkista irti? Meidän katti kun se päätti eilen illalla käydä vähän painimassa palavan kynttilän kanssa(?!). Onneksi ei tuli kerennyt polttaa sitä mistään, mutta nyt sillä on turkki täynnä talia.

Mutta ei tänne tämän kummempia.

Faelivrin 11+4

 

Amarinwa: Myös täällä ollaan oltu aikaisin hereillä jo parin kolmen viikon ajan, normaalisti mua ei saa hereille vapaapäivinä ennen kymmentä eli selkeästi raskauden piikkiin voi tän laittaa. Ärsyttävän rasittavaa kun puolen päivän jälkeen jo alkaa silmät luppaamaan ja joutuu päiväunet ottamaan. Iltavuorot töissä on rankkoja kun niinä päivinä ei kerkeä nukkumaan päikkäreitä.

Mulla on jo pojalle keksitty koko nimi, tytölle ainoastaan toinen ja kolmas nimi jotka tulisi meidän molempien äitien ensimmäisistä nimistä. Ennen raskautta oltiin molemmat sitä mieltä, että poika halutaan ehdottomasti mutta nyt se on muuttunut siihen kuhan lapsi on terve. Mutta siltikin haluaisin uskoa saavani pojan =) En ole itse mikään kovin naisellinen nainen ja ollut itse rasavilli poikatyttö joten prinsessa elkeisen tytön saaminen olisi aika shokki tälle mammalle Mä haluaisin pojan nimeksi Pyryn mutta mies ei tykkää tästä yhtään joten jos meille tulisi poika saisi hää Mikael nimen. Tytön nimiä on musta taas vaikeampi keksiä, haluaisin kuitenkin jonkun hieman erikoisemman nimen

Painoa mulle ei ole vielä tullut yhtään lisää vaikka maha kasvanut huimasti ja myös rinnat todella turvonneet ja selkeästi painavemmat mutta parempi niin kun neuvolan täti mulle jo jaksoi paasata oikeanlaisesta ravinnosta ja painosta vaikka en ole kun sen 5 kg normaalin rajojen yli... Mutta muuten on kyllä kyseessä aivan ihana neuvolan täti, toivottavasti muillakin on =) Eilen kävin ostamassa uuden rintaliivit, urheilumalliset aivan mielettömän ihanat päällä! Myyjällä hieman naama venähti kun luuli mun saavan muksun vielä tän vuoden puolella eli ei täälläkään enään pystytä asiaa peittelemään mikä tosin harmittaa sen puolesta, että viikot alkaa olemaan jo siellä turvallisella puolella mutta siltikin haluaisi vielä olla hissukseen asiasta. Tosin onneksi pääsee torstaina pikkusta kurkistelemaan kun np-ultra tuolloin =)

Oisko sulla Faelivrin vaan jotain oikeen tiheetä kampaa, en mä keksi mitään muutakaan kun vaan kylmästi harjaamalla yrittää saada pois? Jos ei onnistu niin kulumalla kai sitten se lähtee viimeistään

Pallosalama ja möykky 11+2

 

Meilläkin kävi joku aika takaperin kynttiläonnettomuus kun kissa sai sätkyn ja kaatoi tuikun mennessään, turkkiinhan se kaikki steariini meni. Meidän ei tarvinnut kyllä tehdä turkille mitään, kissa nyppi steariinit itse turkistaan pois. Toki riippuu mikä kissa teillä on, onko pitkäkarvainen? Mut voin sanoa et käsin on ihan turha alkaa nyppimään, ei auta. Eikä meillä menny ku pari päivää ni steariinit oli aika lailla lähteny koko turkista.

Ite en oo kyl vyötäröä mittaillu, mut silmämääräisesti näkee aika hyvin et onhan siihen tullut muutosta.

Nyt ei jaksa sen enempää päivitellä kuulumisia, jatketaan taas!

Tigerina ja jyvänen 9+4

 

Faelivrin Muuramessa sijaitsee kotikoti, mistä päin sinä?

Vyötärö oliskin ollu hauska mitata ihan alussa, hitsi kun ei hoksannut, nythän se on jo myöhästä. Toki voisi nyt mitata ja vertailla sitten taas vaikka viikon päästä. Musta tuntuu, että masu on kasvanu nyt vikan viikon aikana ihan selvästi. Tavallaan tosi ihanaa! Toivosin, että se kasvais sen verran nyt aika pian, että ihmiset eivaan katsois, että oonpa mä lihonu Varsinkin kun kesän jäljiltä näkee opiskelukavereita, niin siltähän mä näytän. Toki totuus sitten jossain vaiheessa selviää..

Minkä verran olette nyt kertonut raskaudesta muille? Meillä tietää molempien perheet ja nyt pari kaveriakin. Vielä olis kuitenkin kiva pitää salassa ensiviikon 12. raskausviikkoon ja siihen torstain ultraan... Tässä on nyt vaan sellanen "ongelma", että juhlitaan viikonloppuna meidän kihlajaisia, millä helkkarilla mä saan masun pysymään piilossa utelialta sukulaisilta ja millähän selitän, etten ota kuoharia.. Noh, sotasuunnitelmia tässä hieron ja jos asia sitten paljastuu, niin ei se vaarallista ole. Haluttais vaan pitää kihlajaiset ihan kihlajaisina, koska vauvauutisista syntyisi sellanen härdelli, että menisi huomio itse juhlan tarkoituksesta.

Muuten täällä kaikki hyvin. Pahin väsymys rupee oleen taittunut (jes!), enää en tarvi välttämättä 14h unta/vrk, hehe. Itseasiassa parina yönä olen heräillytkin aamuyöstä, kellon soiton aikaan kuitenkin taas väsyttää kovasti. Kuvotusta on vielä varsinkin iltasin, mutta ei pahasti. Sen huomaan, että jos olen yhtään liian kauan syömättä, niin johan tulee ihan kamala olo. Lounasaikaan nälkä iskee hetkessä ja ruokaa pitäisi saada heti, muuten tuntuu, että pökrää. Tänäänkin vetelin aamupäivällä välipalaksi hedelmiä ym, mutta eipä auttanu sekään. Syöminen onneksi heti helpottaa oloa

Ssaraa & Tiiti 11+0 (jee, uusi viikko taas!!)

 

Heippa hei taasen ihanaiset mammat ja masukit

Hiusten värjäyksestä: Värjäsinpäs juuri tän pehkoni, oli jo niin kamalan värinen, soitin ensin siskolleni ja kysyin asiasta(sisko siis parturikampaaja ja hänellä itsellä nyt hieman yli 1 vuotias poika) ja hän sanoi että juuh antaa mennä vaan että ekalla kolmanneksella ei suositella niitä jossa ammoniakkia, mutta siis kyllä niitä voi käyttää jossa ammoniakkia ei ole. Ja siis hyvä tuli kysyin myös kaveriltani(kahden lapsen äiti) että värjäsikö tukkaansa raskausaikana niin hän sanoi että juu juuri noilla ammoniakittomilla aineilla

Kerrottu ollaan jo mun perheelle ja joillekin kavereille sekä molempipen töissä tiedetään että pieni on tulossa, minullakin kun tuota vauvakumpua on jo alkanu tulemaan ni mä en ainakaan töissä enää sitä pitkälle salais mut siis nyt kun siippa tulee työmatkalta kotio huomenna niin kerrotaan sitten hänen pojalleen...vähän jännittää kyllä mikä mahtaa olla reaktio...varmaksi ainakin tiedän että itse ex vaimo suuttuu varmaan...ei tykkää meikäläisestä pätkääkään ja on kyllä kaikkensa yrittäny että sais mun siipan takasin itelleen...mut se on pitkä tarina joten en kyllästytä teitä sillä

Pahoinvointia on taas ollut aika runsain mitoin...varsinkin aamupahoinvointi näyttäis nyt olevan tosi paha :/ toivotaan etten kuulu niiden joukkoon joilla raskauspahoinvointi kestää koko raskauden...huoh...onneks ginger ale auttaa aina hetkellisesti

Huomenna olis sitten se 12 viikkoo täynnä

Voikaapa hyvin kaikki mammat

Myy*+Mini 11+6

 

Ää,täällä välistä tulee tunne että ihanaa,paha olo on hävinnyt,vaan mitä tuota turhaa;välillä kyllä muistuttelee olemassaolollaan.

Musta on jotenki alkanu tuntua ettei tuolla ole ketään. Kohdunhan pitäs tuntua tosa häpyluun yläpuolella periaatteessa n.12vkolta alkaen vasta vaan jo nyt ressaan kun ei kohtu siinä vielä tunnu (vaikka viikkoja on nyt vasta se 10+5). Millonhan sitä sais mielenrauhan ettei tarttis kokoajan ressata jostain.
Olin töissä eilen asiasta sanoa mutta olinkin hiljaa. Miten onkaan just nyt alkaneet työkaverit ja asukkaat kysellä että onko aikomusta enempää lapsia hankkia Koitappas siinä naama peruslukemilla sanoa että noooo joskus varmaan!

mamma_84 10+5

 

Hyviä huomenia kaikille!

Kissasta on aika hyvin jo kaikki talit lähteneet. Kiitos vaan vinkeistä. Se ite niitä ihan hyvin puhdisti ja loput kokkareet mä vaan nypin sitten käsin vaikka lähti vähän karvaakin mukana Kaikkee se aina keksiikin..

Ssaraa - Me ihan täällä Jyväskylässä asutaan, keskustan lähettyvillä.

Myy* - Voi että kun tääkin tahtois jo hiukset värjätä. Tyvikasvua on varmaan jo yli kaks senttiä, kamalan näköstä! Mutta ajattelin vielä pari viikkoa odotella. Kyllä sen jaksaa helposti ku on koko kesänkin tuskaillut tän pään kanssa.

mamma_84 - Voiko sen kohdun oikeasti siinä itse tuntea? Aika jännää. Eipä ole tullut mieleenkään. Ja kyllä täälläkin on välillä sellainen olo, ettei tuolla mitään elämää ole kun olo on niin normaali, mutta pitää olla vaan vähän uskoa. Millos sulla on ultra?

Täällä tosiaan ollaan tänään menossa ultraan elleivät kaikki jo sitä mun toitotuksesta ennestään muista. Jihuu! Kovin innoissani olen täällä, enkä jaksaisi odottaa iltapäivään asti. Onneks on kotosalla puuhaa jos se päivä siinä menis nopeasti.
Toivotaan, että siellä joku pikkuinen mulle jo käsiä ja jalkoja heiluttais. Mä tulen sitten uutiset kertomaan myöhemmin.

Mukavaa päivää kaikille!

Faelivrin 11+6

 

Faelivrin: siis kyllähän se tuntuu et se on sellanen "kova" ja se nousee raskauden myötä ylemmäs kun kohtu kasvaa ja lähenee rintakehää. olipas vaikeesti selitetty

Tää hysteerimamma meni tilaan netistä sellasen halpis dopplerin. Tuli tänään postissa ja hetihän sitä piti testata. Ei mitään! Siirtelin ja kääntelin laitetta vaan mikä pettymys! Kokeilin toisen kerran niin sit kuulu eka omaa sydämen ääntä mut sitten sieltä kyllä pisti korviin sellanen "junanjyskytyski" että pikkukaveri siellä tais oleskella Oli ihan tossa häpyluun tuntumassa oikeella paikka josta sai ääntä vähän kuuluviin ku laitetta paino ihoon kunnolla. Tällä ku kohtu taaksepäin ja muutenki tota ylimäärästä makkaraa tosa mahalla muuteski D
Mut joo,vaikutti ihan kivalta ostokselta ja mielenrauhan sai vaikka oliki edullisin versio dopplereista

mamma_84 10+5

 

ja Faelivrin: mulla on ultra vasta 10.9 ku tekevät istukkanäytteenoton samalla. Toki aattelin ens vkolle ultran varata viel ku se on ilmanen. Tuo istukkatutkimus+ultra ku menee omakustanteisena

 

Hyvää huomenta!

Pitihän se vapaapäivän kunniaksi tulla tänne taas lukemaan ja päivittämään kuulumisia! Koitan pysyä keskustluissa mukana edes jotenkin..

Taustoista - Olen 25v lähihoitajaopiskelija ja mies on kolme vuotta vanhempi. Ollaan kimpassa oltu nyt 1v 2kk, josta about 1v asuttu käytännössä yhdessä. Puolen vuoden seurustelun jälkeen saatiin miehen asunto tyhjäksi ja irtisanottua, ja samoihin aikoihin jäi ehkäisy pois (silloiset pillerit ei oikein mulle käyneetkäät..). Lapsi on molemmille ensimmäinen ja täysin toivottu tapaus.

Hmm, mitäs muita puheenaiheita olikaan.. No painoa on tullut se 2-3 kiloa lisää. Vyötäröä en oo mittaillut, mutta sen kyllä huomaa jo kasvaneen reippaasti.

Ollaan kerrottu jo aika monelle, sukulaiset ja ystävät (ainakin minun) tietävät ja kaikki opiskelukaverit ym. Ennemmin voisin miettiä, että kenelle EN ole kertonut. Olin niin innoissani alusta asti, että eihän sitä voinut salailla. Ja sitäpaitsi oli ollut puhetta jo monen ihmisen kanssa lapsitoiveista.

Nimiä on jo mietitty, tai minä ainakin! Mies ei vielä ole niin innostunut asiasta ja koittaa toppuutella, etten menisi jo asioiden edelle, mutta en voi mitään itselleni.
Salaa toivon hieman enemmän tyttölasta, mutta olen ahkerasti jo pojannimiäkin miettinyt. Tosin yksi toive myös on, että olisipa siellä kaksoset ja yksi kumpaakin.

Oon taas mietiskellyt tuota dopplerin ostoa itsekin, ja viime yönä siitä jo uneksinkin. Paremmin varmaan iltaisin nukkuttaisi, kun saisi varmistaa että pikkuisella salamatkustajalla on kaikki ok.

mariana87 rv 11+0 (Jeiij! 12. viikko alkakoon)

 

Huomenta taas!

Ja terveisiä ultrasta! Siellä se pikku kaveri uiskenteli ja heilutteli käsiään vauhdikkaasti. Sydänäänet kuultiin myös. :heart: Voi tätä onnen määrää.
Jos jalat laskettiin mukaan niin pienellä oli pituutta jo kahdeksan senttiä! Missä välissä se onkaan niin isoksi jo kerennyt? Kromosomipoikkeavuudet ja niskaturvotus katsottiin ja kaikki oli niin kuin pitääkin, mistään ei siis tarvitse olla huolissaan. Saatiin jopa viis kuvaa sieltä mukaan ja kyllä niitä onkin ihana katsella kun näkyy jo pienen kasvojen muotoa ja pienet kädet ja jalat siellä
Seuraava ultra onkin sitten vasta marraskuun alkupuolella. Hyvin olin muuten viikot laskenut kun pientä mitattiin ja kone laski raskausviikot päivälleen niin kuin olin itsekin laskenut. Laskettuaika on siis se 15.3.
Nyt vaan kasvoi sitten kuitenkin huoli entisestään pienestä, että sillä kaikki varmasti on aina hyvin tuolla, joten tilasinpa minäkin sen dopplerin. Pieni raha verrattuna siihen mielenrauhan määrään.

Tänään meinattiin sitten ainakin minun äidille vauvauutisia kertoa, kyllä muuten jännittää vaikka tiedän, että se asiasta varmasti on innoissaan.

Mutta nyt tästä aamupuuhiin. Palaillaan!

Faelivrin ja uusi viikko 12+0!

 

Perjantaita!

pallosalama87 Ai sinäkin heräilet kukonlaulun aikaan! Kiva, että on kohtalotoveri! On kyllä aivan sairaan ärsyttävää ja varsinkin kun tämä alkaa jo nyt eikä vasta loppuviikoilla. Kunpa olisikin mahdollisuus päivähuilille, mutta kun on nämä kaksi viipeltäjää ja töissä käynti, niin on ihan mahdotonta.

Ssaraa Meidän lähipiirissä taitavat jo kaikki tietää. Osa kavereista ei vielä tiedä, kun ei ole oikein sellainen puhelimessa kerrottava asia mun mielestä. Töissä siis tietää muutama meidän osaston työntekijä. Tänään kerron pomolle ja sitten tietääkin koko pulju =).

Myy* Onpa tosi kurja tilanne kun miehesi ex yrittää vielä teidän välejä sotkea. Toivottavasti raskausuutinen olisi hänelle jo merkki siitä, ettei kannata enää yrittää tulla teidän väliin!

mamma_84 Enpä ole kyllä minäkään tuntenut vielä kohtua. Enkä enää muista, missä vaiheessa sen viime raskaudessa tunsin ekan kerran. Ekalla kerralla en hoksannut tunnustellakaan.

Faelivrin Onnittelut ultrakuulumisista! Ihanaa kun pääset äidillesi kertomaan uutiset tänään =)

Minäkin pääsin jo kolmannen kerran kurkistamaan pikkuista! Sitä ekaa ultraa ei ehkä voi laskea kun ei näkynyt vielä koko kaveria. Tänään siis oli ihan virallinen julkisen puolen np-ultra ja mainiosti oli asiat. Vielä kun saatiin pikkuinen hereille, niin vimmattu jumppa kävi =). Ensi viikolla tulee sitten seulan tulokset, mutta eiköhän kaikki ole ihan mallillaan verinäytteiden jälkeen. Ainoa pieni huoli on vuoto, jatkuu taas viikon tauon jälkeen. Tulipahan kantapään kautta kokeiltua, että kävelyä tippakaan raskaampaa liikuntaa ei tällä hetkellä harrasteta. Heräsin perinteisesti neljältä ja lähdin koiran kanssa lenkille. Maailman hitainta hölköttelyä kokeilin muutaman sadan metrin matkan. Enempää en uskaltanut ja näin jälkiviisaana ei olisi mukavalta tuntunutkaan. Nyt kun kotiuduin polilta niin tutusti oli taas ruskeaa vuotoa :|. Onneksi on doppler ja oli ultrassa kuitenkin kaikki hyvin kaksi tuntia sitten. Neuvolassa lasketaan kyllä sitkeästi viikot eri tavalla kuin miten minä lasken. Neuvolan laskujen mukaan on siis 12+3 kun mun mielestä on 12+2. Vauvelin mitat vastasi 12+4. Aiemmissa raskauksissa ei ole koskaan osunut näin lähelle viikkoja nuo mittaukset pitkän kiertoni takia. Aina vauvan mitat ovat vastanneet vähäisempiä viikkoja. Nyt on siis ovis ollut kutakuinkin kierron 14.pvä. Itseasiassa tiedän kyllä päivän tarkkuudella milloin tämä kaveri sai alkunsa

Kiva muuten, että on muitakin neuroottisia dopplerin käyttäjiä! En ole yksin ihan kaheli..

Ehkäpä alan laskemaan viikot nyt neuvolan kaavalla eli 12+3 mennään!

 

Heipat taas pitkästä aikaa!

Oon täällä kovasti yrittäny käydä lukemassa teidän muiden maalismammojen kuulumisia, mutta kirjoittamaan en oo ehtiny!
Ihana kaikkia ultrauutisia lukea ja muutenkin kuulumisia.
Meilläkin oli maanantaina ensimmäinen ultra ja vikkelä kaveri siellä uiskenteli! Mitat vastasi täysin omaa laskelmaani eli silloin oli 11+4. Kyllä sai kummallisen mielenrauhan sen käynnin jälkeen! Ei saatu kuin yksi kuva mukaan, ja senkin meinas lääkäri unohtaa antaa. Harmittaa vaan kun ruudulta näki hirmu hyvin eri piirteet, jalat ja kädet, ja kuvasta ei oikeen kunnolla meinaa niitä erottaa :/ Mutta pääasia oli kyllä se että siellä kaikki oli kunnossa!

Täällä ollaan keskusteltu taustoista, joten kerron omistanikin. Olen 22-vuotias ja mieheni on kolme vuotta mua vanhempi. Me ollaan seurusteltu vajaa vuosi ja joulusta asti asuttu yhdessä. Naimisiin mentiin heinäkuussa. Lapsi on molemmille ensimmäinen ja kovasti toivottu! Asutaan Lahden lähistöllä.

Mulla on kummasti melkein kaikki ihmeoireet kadonnu. Ei juurikaan enää mitään ole. Ainoo mitä on jäljellä, on iltaisin etova olo jos syöminen venähtää liian myöhäiseksi. Silloin tuntuu että ei saa mitään alas. Ja väkisinkään ei viitsi syödä, vaan mieluummin jättää syömättä ja yrittää vaikka juoda.

Voivoi... Nyt lyö pää taas ihan tyhjää, unohdin puolet siitä mitä piti kirjoitella. :s Noo, ehkä ne muistuu mieleen jossain vaiheessa ja palaan tänne taas.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

credente ja maami, 12+1

 

Täällä eräs nostelee varoivaisesti kättään ilmoittautuakseen maalismammaksi :wave:
Keskenmenoja takana kaksi (spontaani ja tuulimuna) ja yksi onnistunut raskaus josta saimme ihana poikavauvan. Tosin ihmettelen välillä ollaanko me saatu pieni apinanpoikanen ihmislapsen sijaan kun tuo kohta 1,5-vuotias lapsonen on niin kauhea menemään!

Ikää on 25-vuotta ja kotiäitinä olen parhaillaan. Huoli raskauden jatkuvuudesta on suuri sillä ultra vasta 12.syyskuuta ja raskausoireet katosivat viikko sitten kuin tuhka tuuleen. Dobblerin omistan mutta ei ole varmaan toivoakaan vielä mitään sillä kuulla kun viikkoja tänään 10+0. Esikoisesta taisin kuulla itse ekaa kertaa viikolla 14. Hermoillen ensimmäistä ultraa odottaessa...

PS. Olen kyllä lukenut teidän juttuja täällä jo mutta nyt vasta itse uskaltauduin kirjoittamaan Toivottavasti saan kirjoittaa vastakin ja raskaus jatkuu hyvin loppuun saakka

 

Heips mammat!

Täällä poksui tänään 10+0!!! )))

Mua jännittää päivä päivältä enemmän toi tuleva ultra, sehän on jo tiistaina! Kuitenki pelkää huonoja uutisia..

Voiko olla etiäinen kaksosista?

Ei nyt jaksa enempiä kuulumisia jakaa, viikonloppu on edessä, toivottavasti pitelee ilmoja!

Tigerina ja jyvänen 10+0

 

Heissun!

Tervetuloa palstalle Noss1 toivottavasti kaikki tulee menemään hyvin Itselläni hävisi myös noilla viikoilla lähestulkoon kaikki raskausoireet ja tällä hetkellä ainoa on päivittäiset kiinnikkeiden venymiskivut. Ja monella muullakin täällä on raskausoireet vähenemään päin.

Eilen myös täällä käyty np-ultrassa. Selvisi syy mun mahan hurjaan kokoon eli mun kohtu on todella reilusti kallistunut eteenpäin ja ultraaminen ei meinannun onnistua ala eikä yläkautta. Ultratädillä meinas tulla ihan hiki kun kaksi kertaa yritettiin alakautta ja kaksi kertaa päältä ja viimein päältä sai mukulan kuvaan kunnolla ja mitä vielä pikkukaveri tuijotteli suoraan ultrauslaitetta ja sitä meinannut mitenkään saada liikkeelle vaikka kuinka tökki mahaa Viimein saatiin katsottua, että kaikki hyvin ja muutama kuvakin saatiin matkaan mukaan, toisessa kaveri napittaa suoraan kuvaa päin ja näyttää ihan ufolta :heart:
Seuraavassa ultrassa kätilö lupaili, että yritetään ottaa 4d kuvaa kasvoista jos vain onnistuu

Täällä myös yksi neurootikko laittanut tänään dopplerin tilaukseen

Sama juttu Amarinwa ei mitään käryä miten nuo viikkojen laskut oikein menee. Neuvolan täti laskee eri lapun mukaan kun yksityispuolen lääkäri taas oli päivää jälessä. Nyt ajattelin alkaa laskemaan viikkoja tuon eilisen ultran mukaan.
Ja tosiaan aikaiset aamuherätykset ei ole mukavia mutta ei ymmärrä miten sitä ei vaan enään muka unta riitä vaikka väsyttääkin. Tänäänkin herätty taas kuudelta vaikka vapaapäivää viettelen! Rankaksi välillä käy...

Mutta nyt siivouksen pariin =)
Pallosalama ja möykky 12+1

 

Hei taas! Onpas kiva kun viikonloppuna on aikaa käydä täällä palstailemassa enemmän.

Noss1 tervetuloa joukkoon! Voih, sinuna en malttaisi olla kokeilematta sydänäänien etsimistä dopplerilla, kun sellainen kerran on. Olen lukenut juttuja, että jotkut ovat saaneet äänet kuuluviin dopplerilla jo jopa rv 9 lähtien! Tiedä vaikka nyt sinultakin helpommin löytyisi, kun on toinen raskaus kyseessä.

Tigerina mitä tarkoitat, sanoessasi, että liekö etiäinen kaksosista? Ai kun ounastelet huonoa ultran suhteen?

Amarinwa ja pallosalama87 meillä kans terveydenhoitaja laski raskausviikot ihan erilailla kuin itse olin laskenut. Tai siis kun laskureitakin on monta erilaista. Terkkari laski perinteisesti 28 päivän kuukautiskierron mukaan, mutta itse laskin laskurilla, jossa otettiin huomioon lyhyempi kiertoni. Veikkaan itse laskemani LA:n 22.3. olevan lähempänä oikeaa kuin terkan 25.3.
Onneksi tarkka aika selviää sitten ultrassa, kun se määritetään maha-asukkaan kasvun mukaan!

Faelivrin ihania ultrauutisia! Kerrohan sitten mitä äitisi tuumasi vauvauutisista! Hui, jännittää nyt vähän oma eka ultra, (joka on rv 12+6) että miten iso se maha-asukas jo on, kun sinulla on ollut 8cm rv 12+0.

Kaverin kanssa eilen jutustelin raskaudesta, niin hoksasin vasta. että tässähän alkaa kohta olemaan jo ensimmäinen kolmannes takana! Noin puolen vuoden päästä sitä ollaan jo menossa synnyttämään.
Siispä pitää muistaa nauttia tästä raskausajasta, kun tämänhän kuuluu olla lähes onnellisinta aikaa elämässä!

mariana87 rv 11+1