Huomenta!
Ja hurjan paljon onnea kaikille vauvaantuneille. Mä edelleen oon jatkanut tämmösenä taustailijana vähän enemmän: luen päivittäin, mut harvemmin tulee kirjoitettua. Useasti käy niin, että joku on just kirjoittanut saman ajatuksen, mikä itsellä oli mielessä, niin mitäpä sitä enää turhaan toistelemaan
CL: oi ja voi....tuota aikaa odotellessa
Onneksi tä kevät tuo valoa ja sitä myöten energiaa mukanaan, niin jaksaa ehkä vähän paremmin kuin pimeinä syyskuukausina! Ja mikäs sen helpottavampaa kuin se, että tietää kaiken olevan väliaikaista. Tsemppiä!
NippatätiKummitustäti- kirja kuulostaa loistavalta ajatukselta! Pitäis itsekin kehittää jotain vastaavaa.. Esikoisen kohdalla oon huomannut, et ihan liian harvoin tulee laitettua noille kummituksille postia tai tietoa siitä missä mennään. Tällä hetkellä tuolla kyllä oottelee valokuvat lähetystä ja nyt kun annoit ajatuksen, niin eiköhän me saada esikoisen kanssa tänään kirjeet ja kortitkin väkerrettyä! Millaiset nimiäiset teillä on suunnitelmissa? Ois ihana pitää joku sunnuntaibrunssi, mut katellaan nyt, kunhan ensin saa tän beibin maailmaan... Niin ja onpa hienosti Paavo kasvanut!!
Meillä on tuo
Manduca, mut esikoinen ei siinä viihtynyt ja itsekin tykkäsin enemmän liinasta. Helpompi laittaa yksikseen ja muutenkin. Mut pitää kyllä kokeilla, jos tää seuraava oiskin enemmän Manducatyyppiä; tosi hyvän tuntuinen ja miellyttävä kantoreppu kyllä kyseessä! Ja tuo
lahjatilaus on kyllä hyvä vinkki! Meidän pitäiskin saada aikaiseksi tehtyä tilaus, et saatais tytölle jo jemmaan isompi istuin kun siellä näytti tuo yksi Brion turvavyömalli olevan...
Tealle voimia kurjien olojen keskelle! Toivottavasti alkais pian tapahtua ja menis tää synnytys aiempia sujuvammin. :hug:
dania Mä en voisi harkitakaan mitään herkkulakkoa nyt: mun tän hetkisen elämäni suurin ilo on syöminen
Ei varmaan huomisessa neuvolassa naurata tuohon malliin...eh...
Ihana kun jaksatte kirjoitella synnytyskertomuksia. Ja kiva huomata, et aika monella synnytys on mennyt kohtuu nopeasti ja jopa helponkin kuuloisesti:ihan huippua!
Mä en osaa jotenkin EDELLEENKÄÄN ajatella tulevaa synnytystä; tuntuu kuin se ois valovuosien päässä, mut näin ei taida kuitenkaan olla
Viimeksi mietin synnytystä aika paljonkin etukäteen ja valmistauduin jonkinlaisella"mielikuvaharjoittelulla" ja synnytyslaulua treenaamalla. Näistä oli tosi paljon apua ja tarkoitus oli tehdä samat hommat nytkin, mut on vaan jääny...
Mä en tiedä, mistä johtuu, mut meidän mainiosti nukkunut tyttö on alkanut herätä öisin ja kampee meidän sänkyyn viereen. Aika ylläripylläri, et tämmönen muutos tulee just ennen vauvan syntymää....Onko muilla vastaavaa? Yleensä kannan omaan sänkyyn ja nukahtaa sinne,mut tänä aamuna kuuden aikaan annoin nukahtaa mun viereen. Päiväuniltakin on parina päivänä herännyt hurjaan itkukohtaukseen, joka ei meinaa alkuun laantua millään
Mutta taitaa tuommoiselle vajaa 3 vuotiaalle olla aika tyypillisiä nuo kauhuitkukohtaukset? Jostain muistelen kuulleeni...
Miehen
vuorotyöon viime aikoina mietityttänyt aika lailla... Jännittää tulevat illat ja se, miten saa säilytettyä tytön kanssa rutiinit.. Mies tekee eniten juuri iltavuoroa eli yksin saan hoitaa nukutukset aika usein. No mut ei kai se auta kuin luottaa, et asiat etenee omalla painollaan
Aurinkoista keskiviikkoa kaikille!
Triida ja Milli 38+5