marizella Vanhin on jo 10v, mutta nämä nuoremmat on sitten 4v ja 2,5v. Mulla on kaikki synnytykset käynnistyny vesien menolla ja nuorin synty kahessa tunnissa siitä, kun vedet meni, vaikka oli yli 4,5kg.
Edellisten aikaan asuttiin eripaikassa, pääsi ambulanssilla lähtemään heti. Nyt on muutettu ja täällä ei ole omaa ambulanssia, joten joutuisin odottamaan tunnin sitä ja ajamaan sen toisen tunnin sairaalaan, joten olen jo etukäteen aika varma, että sairaalaan en tule ehtimään.
Lisäksi mulla on mies reissutöissä ja mummolat on parin tunnin päässä, joten ei ole edes lapsia minne laittaa, jos/kun se äkkilähtö tulee. Joten siksikin aion kyllä kaikkeni yrittää, että saisin suunnitellun synnytyksen!
Joka kerta synnytys on ollu aina yli puolet edellistä lyhvempi, joten tämä tulee varmaan olemaan melko nopea rutistus, kahella edellisellä en oo kerenny saamaan minkäänlaista kivunlievitystä.
Se lasten kans pärjääminen ja se montako lasta on "liikaa" (viittaan marizella tuohon tätiesi kommenttiin avun hommaamisesta) on varmasti paljon asenteesta kiinni. Jonkun on käytävä töissä, että saa maksettua lainat ja laskut, se joka siellä kotona on, joutuu luonnollisesti huolehtimaan myös kotitöistä siinä lasten ohessa. Saattaahan se ulkopuolisesta näyttää, että työtä on liikaa, mutta kaikkeen tottuu ja se on sitä vaan niin vähän aikaa. Lapset kasvaa koko ajan ja kohta niitä ei enää ees nää kotona.
Kyllä minä myönnän, että olen illalla aivan poikki, eikä käy mielessäkään, että jäisin vielä valvomaan, kun saan lapset nukkumaan. Varmasti tilanne olisi toinen, jos miehellä olisi päivätyö, josta pääsisi kotiin joka päivä, mutta kun ei ole, niin ei ole. Olen kateellinen niille, joiden miehet tulevat kotiin edes yöksi. Tää nyt on vaan tämmöstä. En tiedä kuinka kauan vielä. Toivottavasti joskus tulee se päivä, että minunkin mieheni saa työpaikan jostain lähempää kotia.