Supistuksista on ollut puhetta ja mulla varsinaiset synnytyssupistukset tuntui ainoastaan alaselässä. Harjoitussupistukset on tuntuneet ainoastaan mahan kovotteluna ja tosi epämieluisana kiristävänä tunteena. Ja harjoitussupistukset tuntuu kyllä nykyään paljon ikävemmiltä kuin vaikka pari kuukautta sitten, johtuuko siitä, että kohtukin on jo paljon isompi? Mutta Harjoitussupistukset on silti kivuttomia ja ei milläänlailla verrattavissa synnytyssupistuksiin. Itse ainakin esikoisen kohdalla tajusin kyllä heti, kun kyseessä oli ne oikeat synnytyssupistukset.
Sairaalakassi on pakkaamatta. Lähinnä sen takia just, että en tiedä mitä kaikkea tällä kertaa ottaisin mukaan. Esikoisen aikaan oli ihan turhaa tavaraa mukana ja nyt haluaisin pitää tavaramäärän mahdollisimman pienenä. Mäkin aion kyllä käyttää sairaalan vaatteita, koska niitä saa vaihdella tarpeen mukaan eikä tarvitse kotiin viedä pyykkiä. Ja sairaalan yöpaita oli mun mielestä kätevä, kun se on löysä niin vauvan saa iholle helposti ja imetyskin onnistuu tosi kätevästi se päällä. Ja sairaalan verkkopikkarit oli kyllä ainakin esikoisen aikaan ihanat, koska alapää oli tikkejä täynnä + side niin ne ei mistään kiristäneet yhtään. Ja viimeksi tuli sairaalassa käytettyä niiden omia pesuaineitakin, toki oma hammasharja ja -tahna oli oltava mukana. Mitään herkkuja en ottanut mukaan silloin ja en niitä kaivannutkaan, ruokaakin oli erittäin runsaasti tarjolla osastolla niin hyvin sen kaksi päivää pärjäsi. Ja jos tällä kertaa syystä tai toisesta joutuukin olemaan pitempään sairaalassa niin mies kyllä osaa ja pystyy tuomaan tarvittavia tavaroita. Ja esikoisen aikaan se aika meni ihmetellessä vauvaa, että ei missään vaiheessa tullut mitään kirjoja tai lehtiä edes lueskeltua vaikka jonkun kirjan olinkin pakannut itselleni mukaan.
Liikuntaa tulee harrastettua lähinnä kävelyn muodossa tällä hetkellä. Ainakin toistaiseksi voin vielä pitempiä matkoja kävellä. Luistelu olisi ihan kivaa kun nyt on jäätkin, mutta siinä taitaa olla jo kaatumisriskiä ja ei mua kyllä kukaan enää tässä vaiheessa päästäisi luistelemaan...
Tänne ei mitään ihmeempää muuten kuulu. Selkeästi mummot alkavat jo odotella synnytystä ja oma äitini puhuu siitä jatkuvasti (tai ainakin musta tuntuu siltä) ja eilen sanoi jo mun isälle, että sen täytyy myös ruveta olemaan hälytysvalmiudessa (esikoisen menee siis sitten synnytyksen ajaksi mun vanhemmille hoitoon tai mun vanhemmat tulevat meille, jos esim. keskellä yötä tarvitsee lähteä synnyttämään). Itsekin tosiaan olen ihan valmis synnyttämään mutta jos nyt kuitenkin vielä se n. kuukausi menisi siihen itse h-hetkeen. Joitain vauvanvaatteita tarvitsisi pestä, esim. äitiyspakkauksen vaatteet, mutta muuten ei mitään ihmeempää tarvitsekaan tehdä. Pieni paketti varmaan ostettava kertakäyttövaippoja vielä, vaikka kestoilla onkin aikomus mennä. Äitiyspäivärahasta ei vieläkään ole tullut mitään päätöstä vaikka hakemuksen olen jättänyt joulukuun puolessa välissä. Varmaan soiteltava loppuviikosta Kelaan, jos päätöstä ei ala nyt alkuviikosta kuulumaan. Ja huomenna jään äitiyslomalle! Jotenkin uskomatonta, että äitiysloma alkaa jo nyt vaikka tuntuu, että laskettuun aikaan on vielä niin paljon aikaa.
Elluska ja pikkuinen rv34+6
Sairaalakassi on pakkaamatta. Lähinnä sen takia just, että en tiedä mitä kaikkea tällä kertaa ottaisin mukaan. Esikoisen aikaan oli ihan turhaa tavaraa mukana ja nyt haluaisin pitää tavaramäärän mahdollisimman pienenä. Mäkin aion kyllä käyttää sairaalan vaatteita, koska niitä saa vaihdella tarpeen mukaan eikä tarvitse kotiin viedä pyykkiä. Ja sairaalan yöpaita oli mun mielestä kätevä, kun se on löysä niin vauvan saa iholle helposti ja imetyskin onnistuu tosi kätevästi se päällä. Ja sairaalan verkkopikkarit oli kyllä ainakin esikoisen aikaan ihanat, koska alapää oli tikkejä täynnä + side niin ne ei mistään kiristäneet yhtään. Ja viimeksi tuli sairaalassa käytettyä niiden omia pesuaineitakin, toki oma hammasharja ja -tahna oli oltava mukana. Mitään herkkuja en ottanut mukaan silloin ja en niitä kaivannutkaan, ruokaakin oli erittäin runsaasti tarjolla osastolla niin hyvin sen kaksi päivää pärjäsi. Ja jos tällä kertaa syystä tai toisesta joutuukin olemaan pitempään sairaalassa niin mies kyllä osaa ja pystyy tuomaan tarvittavia tavaroita. Ja esikoisen aikaan se aika meni ihmetellessä vauvaa, että ei missään vaiheessa tullut mitään kirjoja tai lehtiä edes lueskeltua vaikka jonkun kirjan olinkin pakannut itselleni mukaan.
Liikuntaa tulee harrastettua lähinnä kävelyn muodossa tällä hetkellä. Ainakin toistaiseksi voin vielä pitempiä matkoja kävellä. Luistelu olisi ihan kivaa kun nyt on jäätkin, mutta siinä taitaa olla jo kaatumisriskiä ja ei mua kyllä kukaan enää tässä vaiheessa päästäisi luistelemaan...
Tänne ei mitään ihmeempää muuten kuulu. Selkeästi mummot alkavat jo odotella synnytystä ja oma äitini puhuu siitä jatkuvasti (tai ainakin musta tuntuu siltä) ja eilen sanoi jo mun isälle, että sen täytyy myös ruveta olemaan hälytysvalmiudessa (esikoisen menee siis sitten synnytyksen ajaksi mun vanhemmille hoitoon tai mun vanhemmat tulevat meille, jos esim. keskellä yötä tarvitsee lähteä synnyttämään). Itsekin tosiaan olen ihan valmis synnyttämään mutta jos nyt kuitenkin vielä se n. kuukausi menisi siihen itse h-hetkeen. Joitain vauvanvaatteita tarvitsisi pestä, esim. äitiyspakkauksen vaatteet, mutta muuten ei mitään ihmeempää tarvitsekaan tehdä. Pieni paketti varmaan ostettava kertakäyttövaippoja vielä, vaikka kestoilla onkin aikomus mennä. Äitiyspäivärahasta ei vieläkään ole tullut mitään päätöstä vaikka hakemuksen olen jättänyt joulukuun puolessa välissä. Varmaan soiteltava loppuviikosta Kelaan, jos päätöstä ei ala nyt alkuviikosta kuulumaan. Ja huomenna jään äitiyslomalle! Jotenkin uskomatonta, että äitiysloma alkaa jo nyt vaikka tuntuu, että laskettuun aikaan on vielä niin paljon aikaa.
Elluska ja pikkuinen rv34+6