jendde, Lyytinen ja ItäHki: Kiitos postiviisisita masunkasvutsemppauksista! :hug: Ihan tottahan tuo on, että vauva sieltä tulee joka tapauksessa ulos, oli se maha sitten pieni tai iso. Eilen löysin yhden blogin, jossa odottaja oli laittanut kuvan masustaan joka viikolta. Viikolla 17 masu näytti kyllä, jos mahdollista,vielä omaanikin pienemmältä, mutta jo esim. vkolla 25 se oli jo kasvanut reippaasti.
Periaatteessa olen aina vähän haaveillutkin, että meille syntyisi sellainen söpönen pienenpieni vauva, ehkä joku tasan kolmekiloinen. Mutta eipä tuo masun kasvu taas kai mene yksi yhteen sen vauvan koon kanssa. Kieltämättä kauhistuin vähän, kun np-ultrassa näin sairaalassa pari naista, joilla oli TOSI iso maha, ja kävely näytti jo aika hankalalta. Sellaista en toki haluaisikaan, mutta pienestä mahasta tulee ehkä vähän sellainen olo, ettei raskaana olekaan. Ärh.
sunniee: Ihana söpö masu, tuon jälkeen en todellakaan laita eilen aamulla nappailemiani omia mahakuvia tänne.
Hei tuli mieleeni: Oletteko seuranneet uutisista, että tuhkarokko on saapunut taas Suomeen ja siitä povataan pientä epidemiaa? Minusta ei vaikuta kovin isolta epidemialta, jos todettuja tapauksia on tänä vuonna n. 25 viime vuoden viiteen verrattuna, mutta kaivoin silti oman rokotuskorttini esille ja tarkistin asiaa. Näemmä minulle ei ole lapsena annettu rokotusta tuhkarokkoa vastaan. Pitäisiköhän soittaa neuvolaan ja kysyä, että pitäisikö tuo rokotus käydä ottamassa? Jotenkin ehkä suhtaudun vähän skeptisesti kaikkiin rokotuksiin raskausaikana... jos jollakulla on neuvola lähiaikoina, niin kysäiskääpä!
ON: Kävin tunnin lenkillä aamulla ja yritin juosta. En mitenkään kovaa, mutta sellaista hölkkäämistä. Siitä tuli vähän epämukava olo ja ihan kirjaimellisesti tuntui siltä, että mahassa hölskyisi jotain/joku, joten tein vain reippaan kävelylenkin. Mitenköhän on, suositellaankohan juoksua edes raskaanaoleville... pitänee tsekata jostain.
Eilen illalla kuunneltiin miehen kanssa yhdessä vauvan sydänääniä ja siellähän oli kunnon cembalot menossa! Vauva jumppaili oikein urakalla, mutta itse tunsin ne aika vaimeina edelleen. Jotain tunsin kuitenkin. On se jännää ajatella, että meidän oma pienokainen se siellä raajojaan venyttelee ja tekee kuperkeikkoja äidin ja isin iloksi. :heart:
Mutta nyt menen laittamaan jotain ruokaa masuuni, nälkä jo vähän kurnii!
Vaniljarinkeli ja pikku-jumppaaja 17+2
