Maaliskuun muruset 2011 *syyskuussa*

Asumisesta: Me tosiaan asutaan n. 100 neliöisessä omakotitalossa, jossa on vain kaksi makkaria. Lisää tilaa tarvitaan, mutta vielä ei olla päätetty laajennetaanko vai rakennetaanko kokonaan uusi. Itse olisin rakentamisen kannalla avaimetkäteen menetelmällä. Laajennuksessa on niin kova työ ja joutuis elämään kauan sekasorron keskellä.

Parisuhteesta: Yhdessä ollaan oltu reilu 6vuotta ja niistä naimisissa 3vuotta.

Miehestä: Mä oon niin kateellinen teille joilla on niin ihanat miehet. Omani alkoi yrittäjäksi naimisiin menomme jälkeen, eikä juurikaan sen jälkeen kotona ole näkynyt.

Peppioliina rv 18+0 POKS!!!

 

Meidän neuvolassa energiajuomat oli kokonaan kielletyllä listalla!

Meille ei perhepetiä tule. Tästä jo aiemminkin on ollut juttua niin en enää sitä tähän perustele.

Parisuhteesta. Me ollaan oltu yhdessä reilut 6 vuotta. Ollaan tavattu mierhen serkun häissä. Oltiin kavereita ko serkun kanssa samalla luokalla amiksessa ja siksi olin mytös häissä. Serkku oli jo aiemmin puhunut, et me sovittaisi hyvin yhteen, kun kuunnellaan samaa örkkimusiikkia. No iltaa myöten siinä sopivassa kesulissa kävin sitte kysymässä, et "sä oot se Tarjan heviserkku?". Ukko vastasi et "joo". Kysyin sitten "mitä sä kuuntelet?" Ukko rupes luettelee siinä niin mä tokasin hetken päästä, et "joo, joo. Kelpaa. Tuu tanssiin!"
9kk seurustelun jälkeen muutettiin yhteen. Pari vuotta sitten mentiin kihloihin ja viime vuonna 24.10 mentiin naimisiin. Ukko tosin olis halunnut jo paljon aikasemmin. Ite en niin innoissani tosta naimisiin menosta ollut ja sanoin ukolle, et sillä ehdolla suostun, et saan goottihäät ja Nightwishin Sleeping sun on "valssina"... ja näin kävi
Mies on insinööri myös, mä olen puuartesaani. Ikäeroo on meillä vain n. 3kk, mä oon vanhempi. Onhan ukossa huonot puolensa kuten ihan liian kiltti (kenellekkään ei voi sanoa ei koskaan ). Kaikki mahdolliset kissanristiäiset oli pakko kiertää läpi. Lapsuudenkodin tavat oli tosi tiukassa. Mitään muuta mehuakaan ei voinut juoda kuin äidin tekemää mehua, ei kaupan jauhelihaa vaan äitin jauhamaa lihaa, pihviä olis tarvinnut olla jatkuvasti ja salaattia ei missään nimessä olis voinut syödä.
Aiemmin se liika kiltteys oli isompi ongelma, kun esim äiti soitti maatilalleen töihin niin ukko pakkasi heti kamansa ja lähti! Lisäksi meillä oli aina jonkun tietokone huollossa :headwall: Nyt oon saanut karsittua tuon ilmainen palvelija-asenteen aika hyvin pois. Muutenkin mies oli täysin äitinsä ja muiden sukulaistensa ohjaksissa, jopa kaikki vaatteet oli äidin valitsemia :O Jos ukko ei olisi päässyt siitä napanuorastaan irti niin me todellakaan oltaisi oltu enää vuosiin yhdessä! Ei tosiaan uskoisi, et on sama ihminen kyseessä kuin silloin 6 vuotta sitten. On huomattavasti omatoimisempi ja itsenäisempi kuin silloin. Ei kaipaa pihviä, kaupan mehut kelpaa, kasvisten syöminen onnistuu, vaatekaappi on uudistettu, ei enää juosta sukulaisten pillin mukaan ja jätteetkin lajittelee tunnollisesti Mut onhan tämä muutos töitä vaatinut.
Ne huonot puolet mistä muut ei mussa tykkää on mun norsunmuisti (huonoa siis siksi, et muistan muiden virheet), pitkävihaisuus ja anteeksiantamattomuus. Just nämä ihmiset, jotka on mulla tehnyt vääryyttä niin saavat sen takaisin vattumaisella kohtelulla.

Asumismuodosta. Meillä on 80 neliön rivarikolmio. Keväällä laitetaan tämä myyntiin, kun tämä on nyt jo aikas ahdas muutenkin. Sitten kun vauva tulee niin tarvii tämä mun ompelu/tietokonepöytä ottaa pois käytöstä, et saa pinniksen huoneeseen. Ei muuten mahdu mihinkään. Pojan huonekin melkosen niukka. Säilytystilat on tupaten täynnä vaikka oonkin paljon poistanut tavaraa ja vaatetta. Pakko tästä on lähtee : /

Gorthaur ja Hemmo 13+5

 

parisuhteesta niin,kohta 1v 3kk oltu yhdessä, kihloissa heinäkuusta :heart: yhteen muutettiin virallisesti heinäkuussa myös. mut muuten on oltu yhdessä tiiviisti ja onni kukoistaa arjen pyörteissä joka tapauksessa!

peppioliina mun eksä halusi alkaa kans yrittäjäksi vuosia sitten, tiedän miltä tuntuu kun miestä ei kotona näy, tai jos näkyy ni se ainaki oli aina paperihommia tekemässä tai muuten vaan halus olla omissa oloissaan... voimia sulle :hug: kaikille ei käy huonosti, yritä kertoa miehelle miltä tuntuu, että hän osais myös varata aikaa sulle ja perheelle, ennenku on myöhäistä!!

olo ei kummempi edellisiin päiviin....päiväunet maistuis jos ei kaikki maailman asiat pyöris päässä.... pyykin pesua ja viikonloppua varten nurkkien siivoilua, siitä on tääkin perjantai tehty

 

Parisuhteesta, mullahan ei sellasta edes ole. Baarissa olin ja sieltä lähdin lapsen isän mukaan, en ollut häntä ikinä ennen tavannut ja itekin olin 130km päässä kotoa. Ja sen yön lopputulos siis nyt tuloillaan.. tällanen stoori. Monethan saattaa leimata mut vastuuttomaksi ja idiootiksi mut ei voi mitään enkä välitä.
Mulla on varmaan joku ongelma pääkopassa kun en halua edes parisuhdetta. Oishan noita "ottajia" ollut mutta kukaan ei kiinnosta sillä tavalla. En ole vuosiin edes ihastunut. Kerran oon vaan seurustellutkin. Tämä mun sinkkuus on aiheuttanut lähipiirissä kummastusta, mutta kyllä ne nyt on asian kans ihan ok kun oon sanonut että mua ei kiinnosta seurustella, en voi mitään sille etten ole löytänyt sitä oikeaa. Nirso en sano olevani, ei mulla ole mitään kriteereitäkään. Yhden illan juttuja mulla on säännöllisesti olla muttei nekään miehet sen jälkeen kiinnosta enää. Joskus mietinkin että onko mussa oikeasti jotain pahasti vialla.
Oon ihan hyvillä mielin sen suhteen että tulen olemaan lapsen kanssa yksin. Tottakai se tulee olemaan rankkaa, vaikkei minulla vielä kokemusta olekaan. Mutta tuun selviämään.

Lapsen isä on mua 10 vuotta vanhempi, hänellä on 5-vuotias poika, mutta ei ole lapsen äidin kanssa yhdessä. Heillä on yhteishuoltajuus ja isä tapaa poikaansa. Olemme siis miehen kanssa tavanneet kerran sen jälkeen kun kerroin olevani raskaana. Lapsi on satavarmasti hänelle. Hänelle asia on aika vaikea mutta kai ja toivottavasti hän aikoo lasta tavata ja tunnustaa isyytensä. En ole hirveästi jaksanut asian kanssa stressata.

Menin aika aikaisin eilen nukkumaan ja meinasin nukkua pommiin. Työt alkaa siis seiskalta ja mä heräsin viis yli puoli. Ei kerennyt mitään edes syödä ja sit oli huono olo. Onneks pääsin sieltä jo nyt kun on ylitunteja. Kauhea väsy, ihanaa kun alkoi viikonloppu!!

LD + Pikkunen 14+3

 

Täällä selkä särky vaan pahenee! Lisäksi myös polvet ovat kipeät. Minulla on löysät polvilumpiot ja tarkoitus jossain vaiheessa leikkauttaa mutta nyt ne taas yhtäkkiä alkoivat lumpsua paikoiltaan ja särkeä kovasti. Yö oli tuskainen, kun ei saanut nukuttua. Liikkuminen on vaikeaa, kun sattuu koko aika jokapaikkaan. istuminen sattuu ja makuullaan oleminenkin. Seisominen taas rasittaa polvia. Voi apua Varasin ajan maanantaiksi lääkärille.

Parisuhteesta: Me on oltu yhdessä kolme vuotta ja kihloissa puoli vuotta. Häät ei vielä tiedossa

Asumisesta: Asutaan n. 80 neliöisessä rivitalo kolmiossa Vauvallekin siis jo valmiiksi oma huone sitten, kun sen aika koittaa. Mikäli tänne jäädään asumaan.

Perhepeti ei ole meidän juttu. Koen sen tosi epäturvalliseksi. Varsinkin, kun minä olen hirmu kova pyörimään unissani. Monta kertaa olen kissankin päälle kääntynyt :/ Kaksi kissalasta meillä kyllä nukkuu sängyssä edelleen eikä tarvetta opettaa pois sieltä, kun vauvakaan ei meidän sängyssä tule nukkumaan. Pinnasänky tulee viereen. Varmaan täytyy kissaverkko hankkia. Mistä lie saisi sellaisen ostettua. Olen kuullut, että monella yöt paranee vauvan siirtyessä omaan huoneeseen. Jos kaikki menee suunnitellusti niin mekin siirrämme toiseen huoneeseen jo ajoissa. Mutta aika ja tilanteet näyttää

 

Heippa tytöt!

Parisuhde
Mieheni kanssa yli 10v yhdessä, naimisiin emme taida mennä. Taitavat nämä kunnon ensirakkaudet olla aina hitaita etenemään kun niin nuoresta olemme yhdessä olleet.

OmaaNapaa
Kaikki hyvin, rakenneultraa odotellaan jo kiivaasti!

A 15+2

 

Mä nyt kumminkin otin pari mahakuvaa, näkee tosta jo että se tuolta alhaalta nousee. Ei mulla ihan tollanen maha vielä kuukausi sitte ollu Vaikka iso se on muutenkin.

Osaankohan laittaa..

 

Hei!

Parisuhde: ollaan kahdeksan vuotta oltu yhdessä, niistä kuusi kihloissa. Meidän suhde on alituista vuoristorataa. Nyt ollaan keskusteltu naimisiin menosta ja ajateltiin yhtenä vaihtoehtona mennä naimisiin ristiäisten yhteydessä. Mä en oikeastaan ole ikinä nähnyt naimisiin menoa jotenkin tärkeenä, en usko sen muuttavan mitään ja jotenkin se ei oikeastaan ole mielessäni kauhean usein... en sitten tiedä mennäänkö koskaan naimisiin, varmaan yhdessä kyllä pysytään ilman sitäkin. Tuntuu, että mies kyllä enemmän meillä olisi naimisiin menossa. Mies on hirveä työnarkomaani, kun taas minä olen enemmänkin sellainen kotona viihtyvä ihminen, joka pistää kyllä perheen aina edelle. Eniten siis riidellään työasioista täällä, tai siis ajankäytön prioriteeteistä. Jos tuo nyt lienee oikea termi

Energiajuomista: joo toi 2-3 l tuntuu vähän liian suurelta määrältä, kun kahviakin saa juoda vaan 2-3 kuppia. Kofeiinihan niissä molemmissa vaikuttaa. Mä en ikinä juo energiajuomia, en tykkää mistään tuollaisista keinotekoisista litkuista. Mies juo batterya ja siinähän tosiaan kai lukee ettei suositella raskaana oleville... Jonkun ohjeessa on ollut kyllä "painovirhepaholainen" luulisin.

Hienoja mahoja on kanssa odottajilla täällä. Mun vatsa on istualleen ihan selvä vauvamaha, mutta selällä makosallaan se on ihan olematon. Välillä tönin, joskos sieltä jotain liikettä sais vastaukseksi, mutta ei niin ei...

Perhepedistä vielä sen verran, että mä nukun kanssa sellaista koiranunta (kuin joku toinenkin täällä) kun vauva on talossa ja oikeastaan muutenkin. Herään ihan kaikkeen ja en usko, että voisin pyörähtää vauvan päälle huomaamattani.

Mindi83 13+5

 

Onkin hetki kun viimeks kirjoitin tänne. Tuli niin tuimaa tekstiä silloin viimeksi, niin katsoin parhaaksi olla hiljaa jonkin aikaa.

teppana Juu, mulla on se crohn. Oon tosiaan käsittäny et colitis on helpompi, mutta raskauden ajan tän pitäis ainaki pysyä kunnossa ja suht hyvin onneks onkin pysyny. On tää muuten kyllä jokapäiväisesti rajoittava.

Asumisesta Muutettiin just heinä-elokuun vaihtees 57m2 kaksioon n. 55 m2 yksiöstä, joka oli ennen ollut posti, kauppa ja viimeksi päiväkoti.

Parisuhde Ollaan miehen kans oltu 1 vuosi ja 1½ kuukautta ja just sen takia tämä olikin yllätysvauva


Tänään oli nt-ultran uusinta, koska viimeks vauva oli liian pieni. Silloin siirrettiin la 4.4.2011, nyt sitten oli oikean kokoinen ja nt oli 1,25 ja riskiluku siten 1:13000 :heart: Vauva nukkui kun ultrattiin, ajattelin että äitin tyttö/poika se on, ei kukaan nyt yheksältä aamulla hereillä oo jos ei oo pakko


misc ja 12+4

 

Parisuhteesta: Yhdessä ollaan oltu 11 vuotta, joista naimisissa 9,5 vuotta. Varsinainen käpypari siis Monenmoista on mahtunut yhteisiin vuosiin, isoimpana kriisinä varmaan lapsettomuus, joka nykyisin on tosin taaksejäänyttä elämää.

Meillä on pienin ihminen kuumeessa, nenä pikkasen vuotelee ja ääni käheytyy...kohta ollaan koko porukka taas lenssussa, hädin tuskin edellisestä selvittiin =(

Mahassa on ollut tänään hiljaisempaa, pari pientä tökkäisyä olen huomannut, ja heti huolettaa, että miksei toinen liiku enemmän. Oikeasti siellä vaan on varmaankin niin paljon tilaa edelleen, että ei vaan tunnu kaikki liikkeet....Ja eihän moni ole vielä tuntenut niitä ekojakaan liikkeitä, niin että mitäs tässä valitan =D

Viettäkäähän mukava viikonloppu, täällä sitä ainakin on odotettu kuin kuuta nousevaa, vaikka se nyt sitten meneekin sairastellessa....silti ihanaa kun ei ole pakko lähteä aamulla raahaan lapsia eskariin kukonlaulun aikaan.

T:Ipanapiina ja Ihmevaava 15+4

 

synnytyksestä mä oon melkein luomuna synnyttäny nuo alakautta tulleet. rakkulat oon ottanu ,ku mulla alussa tuntu supparit lujaa selkään ja sit pari hönkäystä ilokaasua,mut se teki niin ristuksen pahan olon,et ei enää ikinä! nuorin syntyki sitte hätäsektiolla tajun ollessa pois.

parisuhde me ollaa oltu reilu viis vuotta yhes. viime vuoden helmikuus mentiin kihloihin ja naimisiin samalla viikolla ku plussasin

asutaan 100 neliön okt:ssa,mut isompi on etinnässä. huomenna mennäänki kattoo yhtä lupaavaa kohdetta

perhepetiä ei meille tuu. nuo vanhemmatki on aina nukkunu pinnikses. mä en sais ollenkaa unta,jos vauva olis vieres. sängys oon kyl ne imettäny,mut sitten oon siirtäny ne omaan sänkyyn.

ON: oon MUKA tuntenu jo liikkeitä -> toiveajatteluako?
tiistaina pääsee ekaa kertaa kuulemaan sydänäänet :heart: mies ei oo ikinä kuullu (tää kun on sille ensimmäinen lapsi)
se raukka jännitti niin lujaa np-ultras. sit ku se tehtiin viel alakautta sano,ettei oo ennen nähny sitä tehtävän NOIN... ollaan siis katottu faktalta synnäriohjelmia...

tombatar ja pillipiipari 14+4

muoks avatar otettu maanantaina. melekonen pallo jo :ashamed:

 

Luojan kiitos on perjantai... Oon niin kuollut tän väsymyksen kanssa... Eilen nukuin päikkärit, ja menin puoli yhdeksältä jo nukkumaan, ja silti olen meinannut tänäänkin nukkua seisaalleni. Hitto vie kun en kehtais sairaslomaa hakea vaikka hemppa olikin vain 99, vaan on kyllä tappavaa tää väsymys.

Me ollaan oltu yhdessä jo reilu 14 vuotta, kihloihin mentiin jo 7kk seurusteltuamme (mie olin 15v ja mies 18, kypsiä päätöksiä ), naimisissa ollaan oltu marraskuussa 8 vuotta :heart: Yhteen muutettiin reilun vuoden seurustelun jälkeen, ja 10 vuotta sitten rakennettiin tämä meidän nykyinen talo, tämä talo on siis vanha kauppa joten tilaa riittää yllin kyllin. Nuorena on kaikki tehty, yhdessä ollaan kasvettu teiniajoista aikuisiksi, eikä kaduta

Meidän pojalla on myös crohn, on kyllä inhottava tauti, ja äidin sydän itkee verta kun toinen joutuu kärsimään :'( Itse kyllä suhtautuu sairauteensa niin mutkattomasti että kaikkia ihmetyttää, ihana reipas pikku-ukko :heart: Ei ole moksiskaan lääkärikäynneistä, odottaa verikokeita innolla... Ainoa mitä poikakin inhoaa, on nenämahaletku, tähystyksen yhteydessä pitää tyhjennyslitku laittaa sen kautta, ja sit keväällä oli enteraalinutritiohoito, 6 viikkoa sai ainoastaan nenämahaletkun kautta ravintovalmistetta, kurjaa

Täällä myös mahassa ollut hiljaisempaa liikkeiden suhteen, onneksi pystyy kuuntelemaan kotona dopplerilla sitten sydänääniä niin rauhoituu itse...

Nyt syömään ja päikkäreille että jaksaa illan... Hyvät viikonloput :wave:

Teto ja Vekaraväkkärä rv 15+6 (huomenna taas poksuu) :heart:

 

Moikka!

Parisuhteesta niin olisko yli 6v yhdessä, kohta 5 kihloissa ja sitten 4 naimisissa.
Asunto on tällä hetkellä vähän yli 80m2 vuokrarivari kahdessa tasossa (3h + k) ja auttamattomasti liian pieni. Tosin tilavampi kuin edellinen kerrostalokolmio joka myytiin, koska ei mahduttu sinne. Täällä nyt on enemmän tilaa, mutta pari huonetta, kodinhoitohuone ja 60m2 lisää niin sit ollaan oikeissa tiloissa =).

Littledeath: Et taida olla ainoa jolle on käynyt noin... Mulla ystävä sai myöskin lapsensa samalla tapaa. Loistava äiti on ja rakastaa lastaan yli kaiken! Mutta eipä sitä huutelemaan kannata alkaa että miten se alkuun on laitettu vaan helpompi sanoa, että tuli ero jne. Säästyy ainakin selän takana jauhamiselta yms. Tosin hän teki päätöksen pitää lapsen miehen vastusteluista huolimatta ja kantaakin siitä täyden vastuun, myös taloudellisesti. Nostan siitä kyllä hänelle hattua.

ON: Sain ylimääräisen ultra-ajan ultrayksikköön ensiviikoksi kun neuvolatäti (toinen!) halusi välttämättä laittaa. Kävin siellä pissanäytteellä päiväkotimatkalla samalla kun hain lähetteen verikokeeseen (jonka saanti onnistui samantien tältä tädiltä). Oli sitä mieltä et kannattaa mennä näiden jo kolme viikkoa jatkuneiden vuotojen takia. Mikäs siinä kyllä mulle ultra kelpaa . Nyt sitten ultraaja varmaan näkee selvemmin sen pienen pippelin minkä näki mielestään jo viimeksi .

Huomenna paukkuu 16 viikkoa täyteen =)

 

Parisuhteesta: Me ollaan tavattu vasta viime talvena. Koska ex:n kanssa ei tärpännyt, niin päätin testata kun toinen oli suostuvainen. Ihan hyvin on mennyt ja suunnitelmissa on että elokuussa 2011 menisimme naimisiin. Molemmilla on vielä omat kodit ja ehkä ensi kesänä muutamme saman katon alle. Vietämme kyllä paljon aikaa yhdessä täällä minun kodissa.
Asunto on vaan sitten 3:lle aika pieni, mutta pitää sitten ensi kesänä aloittaa isomman hakeminen. Kyllä tänne vauva mahtuu, mutta taaperolle alkaa käymään ahtaaksi.

Onko kukaan teistä käyttänyt kestovaippoja?
Mua kiinnostaisi ne, mutta moni asia mietityttää. Onko ne miten vaikeita käytössä?

 

Silvia. Meill oli kestovaipat käytössä ja aiotaan käyttää myös tällä toisellakin. Alku on vaikeaa, ei me ainakaan osattu käyttää ja usein tuli läpi. Mut pikkuhiljaa rupesi homma sujumaan. Meillä oli melkein kaikki mun ompelemia vaippoja, ohjeet oli Suuresta Käsityölehdestä. Joku kevään nro 2007 ja 1/08. Pienelle vauvalle musta sisävaippa+kuori ja/tai villahousut on paras yhdistelmä. Isommalle sitte taskut tai aiot. En osaa suositella mitään merkkejä, kun tosiaan meillä on vain jokunen valmiina ostettu ollut. Vaippamääräksi on hyvä semmonen 20kpl.
Kiinteä tavara huuhdellaan pois. Me säilytettiin kannellisessa ämpärissä niin ei haissut veski pissalle. Pesu 60 asteessa. Joka toinen tai kolmas päivä riippuen kuinka paljon teillä on vaippoja ja kuinka tiiheeseen tahtiin niitä vaihdat. Meillä meni 6-8 vaippaa päivässä. Pesuaineessa ei saa olla valkaisuainetta, zeoliittia, fosfaattia ja saippuaa täytyy olla alle 5%. Meillä on ollut käytössä Lv ja Erisan. Etikka sopii myös ja pesupähkinät. Etikalla jäi tunkkanen haju, mut jotkut sitä tykkää käyttää ja kai sittenkoneissa on eri pesutulokset..

 

Miracilla , Samara88lla ja Littledeathilla kauniit masukuvat :heart:

Ja Littledeath, et ole todellakaan mikään vastuuntunnoton idiootti, vaan varmasti hyvä äiti lapsellesi. Mä itseasiassa ihmettelen, kun mulle ei ole käynyt samalla tavalla. Joskus sitä on tullut säädettyä vähän liikaa, kiitos kuningas-alkoholin.. :ashamed:

Parisuhdegalluppia oli vireillä Me tavattiin viime juhannuksena ja heti natsas. Tapailtiin siinä kesä ja alkusyksy, kunnes muutettiin lokakuussa yhteen. Ukkelipukkeli kihlas mut sitten jouluaattona09. Ehkäisy jätettiin pois huhtikuun lopussa ja heti melkein tärppäs.
Naimisiinmeno on meillä itsestään selvyys. Ihan juridisista syistä on paljon parempi ja turvallisempi olo olla naimisissa. Lähiaikoina aiotaan avioitua, mutta tarkempaa tietoa (aika ja tapa) ei vielä ole. Sitä jos toinen kuolee, niin avopuoliso/kihlattu ei saa lesken eläkettä. Susipari ei voi periä puolisoaan samalla tavalla kuin aviossa olevat. Onhan se tosi kärjistettyä ja epätodennäköistä, että toinen kuolee, mutta silti. Ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuinka elämä koettelee...
Asumismuoto meillä on tällä hetkellä rivitalokolmio (vajaat 80 neliötä). Rakennetaan tosiaan parasta aikaa 160 neliöistä 1½kerroksista omakotitaloa. Tuvan olis tarkoitus olla valmis ainakin ennen ens syksyä.
Kestovaippailuun en ole kauheesti innostunu. Ällöttää lillutella jotain ruikkupaskarättejä sangos ja tunkea sitten ne pesukoneeseen Oon myös mukavuushaluinen. Toisaalta voi olla, että kokeilen sitä äitiyspakkauksen vaippaa ihan vain mielenkiinnosta, mutta jotenkin ällöttää sellanen. Lisäksi ne vauvat on niin reppanan näköisiä kun jalkojen välissä on umpattuna joku puolijoukkueteltan verran eri kankaita niin, että jalat ei koskaan kosketa toisiaan sooori tulee taas vahvaa tekstiä.. Tää siis mun mielipide, mutta arvostan toki niitä perheitä, jotka jaksavat ja viitsivät kestovaippailla.
Syystakki pitäis saada, mutta ei ole kauheesti ylimääräistä laittaa mihinkään
Mindi83 suppareista kyselit. Kai se on ihan yksilöllistä, miten supistukset vaikuttaa. Sen takia mä kävin tarkistuksessa, mutta mulla siis 2,5 viikon jatkuvalla supistelulla ei kohdun suulla ja kaulalla ollut tapahtunut mitään. Jos ne oikein vaivaa, niin kannattaa soittaa neuvolatädille Niin mä tein..

(.)
Hmph! Oon ollu taas aika kiukkuisella tuulella. Mua alkaa tosissaan vituttamaan tämä jatkuva hengästely. Ukkelikin on huomannut... Mä en tiedä mistä tää vois johtua.. Oma olo on jotenkin niin puuskuttava ja hengästyvä.. : /

GCS15 & Masukki rv 16+3

 

Parisuhteesta Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä, eka vuosi meni kaukosuhteessa..Koulun kun sain päätökseen pakkasin tavarat ja muutin miehen luo pääkaupunkiseudulle. Kihloihin mentiin 9 vuotta sitten, naimisiin salaa maistraatissa 2008.

Asuminen Muutettiin vajaa vuosi sitten tähän vajaan 200 neliön omakotitaloon, joten nyt tilaa löytyy..Edellinen asunto oli 78 neliön rivarikolmio, joka kävi tytön syntymän johdosta auttamattoman pieneksi..Tytön syntymä kävi siis aika kalliiksi, meni asunto ja auto vaihtoon

Tänään sitten vaihdoin virallisesti mammahousuihin..tähän asti oon yrittänyt omilla farkuillani pärjätä laittamalla hiuslenkin ylimpään nappiin ja pitkän paidan päälle, mutta nyt ei toinenkaan nappi mennyt enää kiinni..

muikkunuu79 & asukki 17+2

 

Gcs15. Hehee, oot niin värässä vaippojen suhteen, kuten muutkin kertistelijät.

Tässä vanha kuva mun tosi kärsivästä esikoisesta ko patja haaruksissa!

 

Gorthaur arvasin, että joku tarttuu mun kirjoitukseen No en mä nyt oikeesti ollut kauheen tosissani, pistin vain vähä kirjoitukseen vettä myllyyn..

 

Tänään kävin sitten ne sydänäänet tarkistuttamassa ja siellä pikkuinen sydän paukutti 150 nopeudella:heart: Johan helpotti!

Pahoinvoinnin loppuminen ja oksentamisen vähyys sai mut huolestumaan. Edellisistä raskauksista, kun olen vielä oksennellut tässä vaiheessa ihan täysillä ja nyt on jo ainakin 3vko ku viimeks oksensin.
Ei oo siis tämä oireiden vähyys normaalia raskautta mulle. Nyt tuntuu kuin ei raskaana oliskaan. ainoastaan leveyttä on tullu joka suuntaan lisää, niin ja supistelee.
Hieman enempi väsyttää mutta se johtuu varmaan tosta alhasesta hempparista.

Hammaslääkärissäkin kävin. Oli kauhea kokemus kun särkypäivystykseen piti mennä eikä ollu oma hampilääkäri paikalla. Sattu pirusti puudutuksesta huolimatta ja lääkäri tuntui olevan aika pihalla siitä mitä teki. Naureskeli hoidon jälkeen, että "saas nähä auttoko toi kipuun yhtään... jännä nähä, epäilen kyllä... ainakin se on seuraavat pari päivää kipeä kun niin sitä jouduin kaivelemaan ja ronkkailemaan"
Voitte vaan arvata, että en kovin luottavaisin mielin sieltä poistunu. :kieh: Ja juuu hammas on edelleen kipeä. Ei ihan niin pahasti, mutta kipeä on. Voi olla, että johtu tosta lääkärin kovakouraisuudestakin. Suuta ei ainakaan kärsiny aukasta edes haukotteluun ku niin oli leukaluut hellät... Seuraavan kerran menen vaan omalla hammaslääkärille, se ku on niin paras!!

Niin joo, tarkoitus oli kirjoittaa, että sen kivun keskellä mitä tunsin siinä avaruustuolissa istuessani tunsin kuinka vauveli taas liikuskeli! :heart: Ihanaa!! En ole sitä varmaks tuntenu muutamaan päivään, joten silläkin tänään huolestuin.

Tombatar kirjoituksesta päätelllen sulla on useampikin lapsi, joten ei todellakaan olisi mahdottomuus vaikka liikkeet jo tuntuis.
Itse tunsin ne tosi aikaisin ja tämähän on minun kolmas lapsi.

Ihania masuja jo kaikilla. Omasta en nyt ole ottanut muutamaan viikkoon kuvaa.. Mielestäni se ei nyt hirmusesti olekkaan kasvanut. Tai siis isohan se on, mutta ei paljoa muutosta parin viikon takaseen kokoon ja silloin se jo oli silmiin pistävä...

Peppioliina ei varmasti ole helppoa, kun mies on yrittäjä. Oma exäni ei ollut, mutta muuten vaan loju aina muualla kuin kotona ja minä vastasin täysin kodista ja lapsista. Olin siis käytännössä yksinhuoltaja, välillä vaan perheessä pyörähti "kolmas lapsi". Silläpä nyt osaan niin arvostaa tätä nykyistä miestä ja hänen panostaan perheen eteen.
Jaksamista sinulle!

Hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! Itse vietänkin sen töissä... :wave:

Tiitulipiituli 16+4 (laskin aamulla väärin )

 

Gcs15. No jos jotakuta sieppasi tupakki- ja päivähoito-keskustelu niin tämä on sitten se aihe, jossa mulla keittää nopeesti kiinni

 

Lilluuko ne vaipat vedessä vai vaan kuivana siellä sangossa?
Onko siitä riisipaperista apua miten pitkään?
Jos alan niitä käyttämään, niin minusta tulee "sekakäyttäjä". Ja luulen että toi baba ei semmoisia laittele.

Mulla on varmaan hyvä mielikuvitus. Ihan ku olisin äskön tuntenut potkun. Tai sitten se vaan on se eilinen hernekeitto :ashamed:
Hassusti vaan kutittaa välillä tonne navan kohdalle ja oikealle.


Silvia ja Vilianna 15+3

 

SilviaLogo: Taitaa olla se hernekeitto kun nää vauvat ei vielä ole lähelläkään sitä napaa . Mutta ne suolet sun muut kyllä kivasti on nousseet jo siihen navan kohdille. Täälläkin siinä käy kunnon möyrintä
Liikkeistä niin mulla tuntui tosiaan ne perhostunteet viimeksi viikolla 15-16 ja nyt ei vielä mitään. Mutta istukan paikkahan noihin vaikuttaa kaikista eniten. Silloin oli takana ja nyt edessä. Odottelen tässä nyt mielenkiinnolla milloin alkaa tuntua =).

Kestovaipat vai kertikset... Meillä ehdoton kyllä kertiksille. Mä tarttisin toisen pyykkikoneen jne. jos alkaisin vaipparalliin. Kakkavaipat oksettaa mua muutenkin saatika et joutuisin niiden kanssa pelaamaan pois päältä ja roskikseen-hommaa enemmän. Hienoa et jotkut jaksaa!!! Mä yritän kierrättää ja säästää sitten muuten omalta osaltani.

 

ok ei sitten. Mä niin malttamattomana odotan että milloin alkaisi potkimaan. Tuntuu niin tylsältä odottaa kun ei oikein tiedä mitä masuun kuuluu. Maanantaina on onneksi neuvola, joten jos siellä kuulisi sydän ääniä. Toiseen ultraan on vielä niin pitkä aika.

 

Vesisynnytyksestä oli aiemmin puhetta tai joku epäili ettei sitä Suomessa juurikaan harrasteta. Mulla on semmonen käsitys, että Porvoossa se on mahdollista vielä tänä päivänä. Siellä on olemassa altaat avautumisvaiheeseen ja sit erilainen allas jossa on tarkotus mennä ihan loppuun asti. Voi toki olla että muistelen väärinkin, muttä näin oli ainakin vielä 1½v sitten kun käytiin synnärillä tutustumassa. Aasinsilta, olikos tässä pinossa muita Porvooseen synnyttämään menijöitä?

Kertis vai kesto? Silloin kun esikoista odotin, olin ihan varma et joo, me kestoillaan sit kunnolla alusta asti. Tilasin Kushiesin aio vaippoja (5kpl 75€), ostin kuoria, imuja ja ompelin harsoja, kun joku sano että harsot on parhaita pikkuvauvalle. No joo. Ei se menny ihan niinku meinasin. En ollu ostanut kotiin ainuttakaan kertisvaippaa ennen sairaalaan lähtöä vaan edelleen olin sitä mieltä, että kestoillaan. Kummasti ajettiin telakalta kotiin smarketin kautta hakemaan pikku pamperseja. Et ei menny niinku strömsössä. Mä ajattelin silloin, et haluan kestoilla ihan sen takia et noi vaipat kun ei maadu missään ajassa ja sitä jätettä syntyy NIIN paljon. Tyttö oli vaan semmonen tuhnuperä 2-3 kk alkuelämässään, et kun vaipan olin just vaihtanut niin ei edes pesuhuoneesta oltu päästy pois kun oli jo uus kurapieru vaipassa. Meillä ei varmaan se 20 harsovaippaa olis riittänyt edes yhdeksi päiväksi Alettiin kyllä pottailee tytön kanssa sit jo hyvissä ajoin, reilun 5 kk ikäsenä kun suolen toiminta oli sellasta et tiesin miltä tissitykseltä kurahtaa sinapit vaippaan. Tulostakin tuli ihan alusta asti, vahingossa ja oikeen ajotuksen takia tietty. Täytyy kyllä sekin vielä kertoa, et tällä hetkellä meillä on sit pottakielto-vaihe (tänään tasan 1v 5kk ikää) menossa, ei suostu istumaan potalla juuri lainkaan. Heti jos en viihdytä ja istu vieressä karkaa ja pissaa kaaressa milloin mihinki. No joo, ohi aiheen..
Kestoilua aion IHAN oikeesti yrittää tarmokkaammin nyt tän kakkosen kanssa. Jos edes YHDEN vaipan päivässä pitäis kestona, siis yhden vaipan vaihtovälin. Ja kun mulla jäi käytännössä ne monien satojen eurojen kamat käyttämättä, kun laps kasvo niistä ulos. Nyt sit vielä tytön kanssa aion kestoilla sit harsoilla kun alkaa oikeesti kuivaks opettelu, luulisin et niihin ne sopii hyvin kun eihän noi kertikset tunnu märiltä vaikka niihin pissais kuinka paljo tahansa.

Liikkeistä mun piti vielä kertoilla. Mä taidan olla vissiin pisimmällä tässä pinossa kun mulla on laskettukin reilusti helmikuun puolella, siis 23. pvä. Mulla kyllä tuntuu liikkeitä jo, on tuntunut ainakin viikon aina iltasella kun käyn pitkäkseni. Nyt tänään on tuntunut pikku tönäsyjä pitkin päivää. :heart:
Mutta siis siitä miltä ne liikkeet tuntuu ainakin aluks. Mä vertaisin niitä samaan tunteeseen joka tulee kun johonkin lihakseen tulee elohiiri. Samalla tavalla napaseudulla tuntuu semmonen nykäsy. Ei tietenkään mitään elohiiren tapasta sarjatulta, mulla ainankin silmässä joskus nykii niin että oksat pois vaan ihan yksittäisiä samalta tuntuvia nykäyksiä. Tajuukohan tästä nyt mitään.. No, eniveis.

Omaa napaa + muuta.
Maanantaina neuvola ja sieltä suoraan koko pesue autoon ja Tampereelle kylpylään ja vasta perjantaina kotiin. Ihanaa! :heart: Parasta päästä pois vähäks aikaa kotoa, mies on ihan tosi väsynyt koko ajan. Mä luulen et sillä on huono vaihe menossa ton colitiksen kanssa. Mitään se ei kyllä kerro ellei kysy ja sitkin vähättelee. Kyllähän mulla korvat sen verran toimii, että kuulen kun menee vessaan ettei kaikki ole ihan ok. Lääkitystä on vähennetty vähä aika sit ja jotenki luulen, et pitäis vaan palata takas 2+2 lääkitykseen. Tällä viikolla sillä koski mahaanki taas pitkästä aikaa. Enhän mä lääkäri ole, mut vaikuttaa kyllä yks yhteen ynnättynä että colitis vaivaa taas pahemmin :|
Mä taasen olen ollut ihan ekstra superreipas tällä viikolla, oon nimittäin maalannut lautoja kolmena päivänä ainakin 3 tuntia kerrallaan. Laiska töitään lukee Kiva vaan kun itselläkin on semmonen olo, et on saanu oikeesti jotain hyvää aikaseks kun muuten en kyllä mitään tee vaikka päivät oonki kotona vaan. Ihme kyllä, ei oo edes supistellu yhtään. Tai tänään kyllä vähän meinas kun noukin pihalla omenoita, ehkä semmonen koukistelu jotenki laukasee ne. Ei kivuliaita.
Neuvolaan meen vähän pelonsekaisin tuntein kun "pelkään" et painoa on tullu nyt viime aikoina ehkä liikaakin. En nimittäin paljoo ole katsonut mitä syön. Tai no en o syöny mitään hirveitä määriä mut vaan just sitä mitä tekee mieli :O Lihistä ja lidlin pakastepizzoja, karjalanpiirakoita ja sillai. Mitkään salaatit yms ei oikein nappaa. Laitan mä kurkkua melkein joka aamu leivän päälle :lauhg:
No joo, nyt menee liikaa ajatuksen virran puolelle, nati nati vaan kaikille ja hyvää viikonloppua

teppana ja masuvauva 18+2