Maaliskuun muruset 2011- Alkutaivalta heinäkuu
- Viestiketjun aloittaja KatsuAmsku
- Ensimmäinen viesti
Täällä on kovia kohdanneit useampi :hug: Täytyy kyllä sanoa ettei kaikkiin kokemuksiin voi juurikaan sanoa mitään. Voimia kovasti ja :hug: :hug: :hug: :hug:
Tuli ihan vaan mieleen että onko kukaan kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tms? Itselleni puhkesi synnytyksen jälkeen paniikkihäiriö jonka kanssa oli alkuunsa vaikeaa elää kun ei tiennyt mikä vaivaa mutta nyt ei ole juurikaan ollut ongelmaa puoleen vuoteen. Lähinnä stressasin koko raskausajan ja olin varma ettei lapsi ole terve tai se kuolee synnytyksessä, kätkykuolema tai muuta.. (luin liikaa aiheesta raskausaikana) No sehän tuotti tuloksena sen että heräilin yöllä tarkastamaan onko lapseni hengissä ym. Kroppa vissiin alkoi kiertää yli ja lopputuloksena oli paniikkihäiriö.
Raskausaikana ajattelin niin mustavalkoisesti että miten voi olla ensin 9kk raskaana ja sitten synnyttää ja masentua?? No en kyllä enään niin ajattele koska toi hormonimyrsky synnytyksen jälkeen voi pistää pään ihan pökkyrälle. Vaikken itse ollut masentunut niin silti reagoin voimakkaasti siihen että lapseni syntyi ja kuvittelin voivani pitää pois tällätavoin kaiken pahan.
En pidä itseäni heikkona ihmisenä päin vastoin olen ylpeä siitä että voin puhua tälläsisitäkin asioista avoimesti sekä mitään häpeilemättä.
Varsin usein kohtaan ihmisiin jotka puhuvat kovaanääneen muitten synnyttäjien masennuksista mutta entä jos heille senlainen puhkeisi. Voin kertoa ettei tarvitse olla mitenkään taipuvainen mihinkään suuntaan tai ns sen tyyppinen ihminen että niin voi käydä. Asiaan vaan kannattaa suhtautua avoimesti ja ymmärtää myös kovia kokeneita. Eivät he ole yhtään huonompia ihmisiä SAATIKA ÄITEJÄ.
No tulipas taas tekstiä
Dindei + pikkukärppänä 5+2 :heart:
Tuli ihan vaan mieleen että onko kukaan kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tms? Itselleni puhkesi synnytyksen jälkeen paniikkihäiriö jonka kanssa oli alkuunsa vaikeaa elää kun ei tiennyt mikä vaivaa mutta nyt ei ole juurikaan ollut ongelmaa puoleen vuoteen. Lähinnä stressasin koko raskausajan ja olin varma ettei lapsi ole terve tai se kuolee synnytyksessä, kätkykuolema tai muuta.. (luin liikaa aiheesta raskausaikana) No sehän tuotti tuloksena sen että heräilin yöllä tarkastamaan onko lapseni hengissä ym. Kroppa vissiin alkoi kiertää yli ja lopputuloksena oli paniikkihäiriö.
Raskausaikana ajattelin niin mustavalkoisesti että miten voi olla ensin 9kk raskaana ja sitten synnyttää ja masentua?? No en kyllä enään niin ajattele koska toi hormonimyrsky synnytyksen jälkeen voi pistää pään ihan pökkyrälle. Vaikken itse ollut masentunut niin silti reagoin voimakkaasti siihen että lapseni syntyi ja kuvittelin voivani pitää pois tällätavoin kaiken pahan.
En pidä itseäni heikkona ihmisenä päin vastoin olen ylpeä siitä että voin puhua tälläsisitäkin asioista avoimesti sekä mitään häpeilemättä.
Varsin usein kohtaan ihmisiin jotka puhuvat kovaanääneen muitten synnyttäjien masennuksista mutta entä jos heille senlainen puhkeisi. Voin kertoa ettei tarvitse olla mitenkään taipuvainen mihinkään suuntaan tai ns sen tyyppinen ihminen että niin voi käydä. Asiaan vaan kannattaa suhtautua avoimesti ja ymmärtää myös kovia kokeneita. Eivät he ole yhtään huonompia ihmisiä SAATIKA ÄITEJÄ.
No tulipas taas tekstiä
Dindei + pikkukärppänä 5+2 :heart:
Huometa vaan :wave:
Dindei omakohtaisia kokemuksia ei ole synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta tiedän äitejä, joille se on puhjennut. Itsekkin vähäsen meinasi hilpaista läheltä, kun joku aika sitten olin aika uupunut ja tarvitisin keskusteluapua sekä lääkitystäkin kokeiltiin.
(.) omaa napaa
Mulla on juilinut masua eilisillasta alkaen Sit oon käynyt vessas monta kertaa tarkistamassa, että vuodanko verta.. Tällä hetkellä pelottaa keskenmeno niin kovasti. Yritin muistella ja tulin jonkilaiseen positiiviseen lopputulokseen, että mulla tais olla jotain vastaavaa ekan raskauden kohdalla alkuviikkoina. Mutta on tämä niin tympeetä siltikin, kun se lisää vain pelkoja.
Tissit, tai no pikemminkin tissi, on tullut kipeeksi. Ei siltikään mitenkään megakipeeksi niin kuin esikoista odotelles, mutta silti arka on. Menis nyt jo nämä jännitys- ja epävarmuusviikot ohi hurahtaen, et pääsis ultraan varmistamaan masuasukin olot...
GCS15 & Nipsu rv 4+5
Dindei omakohtaisia kokemuksia ei ole synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta tiedän äitejä, joille se on puhjennut. Itsekkin vähäsen meinasi hilpaista läheltä, kun joku aika sitten olin aika uupunut ja tarvitisin keskusteluapua sekä lääkitystäkin kokeiltiin.
(.) omaa napaa
Mulla on juilinut masua eilisillasta alkaen
Sit oon käynyt vessas monta kertaa tarkistamassa, että vuodanko verta.. Tällä hetkellä pelottaa keskenmeno niin kovasti. Yritin muistella ja tulin jonkilaiseen positiiviseen lopputulokseen, että mulla tais olla jotain vastaavaa ekan raskauden kohdalla alkuviikkoina. Mutta on tämä niin tympeetä siltikin, kun se lisää vain pelkoja.Tissit, tai no pikemminkin tissi, on tullut kipeeksi. Ei siltikään mitenkään megakipeeksi niin kuin esikoista odotelles, mutta silti arka on. Menis nyt jo nämä jännitys- ja epävarmuusviikot ohi hurahtaen, et pääsis ultraan varmistamaan masuasukin olot...
GCS15 & Nipsu rv 4+5
Täällä joukko mukavasti kasvaa, hyvä hyvä
GCS15 mulla on myös mahakipuja, ollut viime viikosta asti. Löytyy menkkamaista särkyilyä, nipistelyä ja repimistä sekä vatsanväänteitä. Olen ajatellut, että se olisi ihan normaalia. Masussahan kuitenkin pitäisi kasvaa pieni olento, joten ei ihme, jos maha oireilee!
Muut kauemmin yrittäneet, saako udella oliko syy plussan odotteluun selvillä ja mitä hoitoja olette läpikäyneet? Mulla kierto oli turhan lyhyt ja epäsäännöllinen ja ennen kuukautisia tuhruili 2-4 päivää. Mutta mitään sen kummempaa diagnoosia ei tässä vaiheessa ollut. Mieskin testattiin ja sillä puolella kaikki oli suht ok, mitä nyt löytyi hieman vasta-aineita ja epämuodostuneiden määrä oli koholla (mutta silti diagnoosi normaali). Clomeja siis kokeiltiin kiertoni ja ovulaationi parantamiseen, hyvällä tuloksella 1v 1kk oli yritystä takana ennen tätä ensimmäistä plussaa.
ON: Varasin juuri varhaisultran. Olisin halunnut sen 7+ viikolle, mutta ainut vapaa aika oli 19.7., jolloin viikkoja olisi 6+6. Luuletteko, että tällöin jo syke löytyy jos on löytyäkseen? Onhan se päivää vaille rv8, hah
Heipa rv 4+6
GCS15 mulla on myös mahakipuja, ollut viime viikosta asti. Löytyy menkkamaista särkyilyä, nipistelyä ja repimistä sekä vatsanväänteitä. Olen ajatellut, että se olisi ihan normaalia. Masussahan kuitenkin pitäisi kasvaa pieni olento, joten ei ihme, jos maha oireilee!
Muut kauemmin yrittäneet, saako udella oliko syy plussan odotteluun selvillä ja mitä hoitoja olette läpikäyneet? Mulla kierto oli turhan lyhyt ja epäsäännöllinen ja ennen kuukautisia tuhruili 2-4 päivää. Mutta mitään sen kummempaa diagnoosia ei tässä vaiheessa ollut. Mieskin testattiin ja sillä puolella kaikki oli suht ok, mitä nyt löytyi hieman vasta-aineita ja epämuodostuneiden määrä oli koholla (mutta silti diagnoosi normaali). Clomeja siis kokeiltiin kiertoni ja ovulaationi parantamiseen, hyvällä tuloksella
1v 1kk oli yritystä takana ennen tätä ensimmäistä plussaa.ON: Varasin juuri varhaisultran. Olisin halunnut sen 7+ viikolle, mutta ainut vapaa aika oli 19.7., jolloin viikkoja olisi 6+6. Luuletteko, että tällöin jo syke löytyy jos on löytyäkseen? Onhan se päivää vaille rv8, hah
Heipa rv 4+6
Omalla äitilläni oli synnytysmasennus kuopuksen jälkeen. Itse en muista ajasta muuta kuin, meillä oli mukava kodinhoitaja päivisin äitin apuna, kun isä oli töissä. Äitini otti masennuksen todella raskaasti ja hyvitellyt sitä antamalla kuopukselle kaikkensa.
Synnytyksen jälkeen ne hormoonit ja muu elämä voi vaikuttaa monella tapaa. Jotkun sanovat et synnytysmasennus menis myös hieman suvussa. Itse olen ajoittain hyvinkin melankolinen, et katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Masennus ei kutenkaan tee kenestäkään huonoa äitiä ja sitä ei voi itse estää, koska se on elimistön kemiallinen reaktio.
HEIPA
Meillä plussan odottelun syy oli PCOS ja miehellä simpoissa lievää vikaa, mutta ei kuitenkaan mitenkään merkitsevä.
En siis ole ovuloinut ollenkaan ja kuukautis kierto todella pitkä n. 3 kk ja lopulta kuukautiset jäi kokonaan pois. Ekasta clomifen kuurista viime syksynä plussasin ja meni kesken.
Nyt 6 kk mennyt ilman ovulaatiota. Clomit olleet nyt keväällä tehottomia ja nyt ekakertaa kokeilteen menopur injektioita ja pregnyl irrotukseksi. Ihan normaali yhdynnät, kun mies ei halunnut heti kokeilla inseminaatiota. Inseminaatio olisi tullut seuraavaksi. Eli taas kun ovulaatio vaan saatiin aikaseksi, niin heti plussaa :heart:
PCOS lisää keskenmeno riskiä, eli siksi tässä on kovin ahdistunut olo. Raskausdiabetes todennäköinen, mutta sen kanssa on helppo selvitä.
ON: Tänään käyty HCG kokeessa ja huomenna saan tuloksen. Tänään iski pelko tuulimunaraskaudesta. Miten tän pään saisi nollattua.
Tänään ollut lievää pahoinvointia ja tissit entistä turpeemmat. Väsymys lisääntynyt huimasti.
Omia vauvatavara kokoelmiani tuossa kävin läpi ja tilasin BOLA-korun itselleni ja vauvalle.
Aurinkoista päivää kaikille ja voimia kaikille jotka kokeneet menetyksiä :hug:
sane & Toivo rv 4+3
Synnytyksen jälkeen ne hormoonit ja muu elämä voi vaikuttaa monella tapaa. Jotkun sanovat et synnytysmasennus menis myös hieman suvussa. Itse olen ajoittain hyvinkin melankolinen, et katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Masennus ei kutenkaan tee kenestäkään huonoa äitiä ja sitä ei voi itse estää, koska se on elimistön kemiallinen reaktio.
HEIPA
Meillä plussan odottelun syy oli PCOS ja miehellä simpoissa lievää vikaa, mutta ei kuitenkaan mitenkään merkitsevä.
En siis ole ovuloinut ollenkaan ja kuukautis kierto todella pitkä n. 3 kk ja lopulta kuukautiset jäi kokonaan pois. Ekasta clomifen kuurista viime syksynä plussasin ja meni kesken.
Nyt 6 kk mennyt ilman ovulaatiota. Clomit olleet nyt keväällä tehottomia ja nyt ekakertaa kokeilteen menopur injektioita ja pregnyl irrotukseksi. Ihan normaali yhdynnät, kun mies ei halunnut heti kokeilla inseminaatiota. Inseminaatio olisi tullut seuraavaksi. Eli taas kun ovulaatio vaan saatiin aikaseksi, niin heti plussaa :heart:
PCOS lisää keskenmeno riskiä, eli siksi tässä on kovin ahdistunut olo. Raskausdiabetes todennäköinen, mutta sen kanssa on helppo selvitä.
ON: Tänään käyty HCG kokeessa ja huomenna saan tuloksen. Tänään iski pelko tuulimunaraskaudesta. Miten tän pään saisi nollattua.
Tänään ollut lievää pahoinvointia ja tissit entistä turpeemmat. Väsymys lisääntynyt huimasti.
Omia vauvatavara kokoelmiani tuossa kävin läpi ja tilasin BOLA-korun itselleni ja vauvalle.
Aurinkoista päivää kaikille ja voimia kaikille jotka kokeneet menetyksiä :hug:
sane & Toivo rv 4+3
Heipa
Meillä syynä oma ovuloimattomuus. Meille tehty kaiken kaikkiaan kolme inssiä, joista ensimmäisestä pieni poika, toisesta inssistä 3/2010 tuli plussa joka päättyi keskenmenoon. Nyt siis heti keskenmeno kierron jälkeen uusi plussa ja toivon parasta. Meillä kokeiltu Clomit mutta ei vastetta, heti kun pistelin Puregon + Pregnyl niin ovulaatio saatiin aikaiseksi ja aina plussattu. Kiertoihin olemme halunneet ottaa aina myös inseminaation vaikka miehessä ei ole mitään vikaa. Jotenkin haluttu varmistaa että parhaat siimahännät ovat lähellä ovulaation sattuessa
sane
Tulehan kertomaan huomenna kokeiden tulokset!! Täällä peukutellaan kovasti!!
A 3+5
Meillä syynä oma ovuloimattomuus. Meille tehty kaiken kaikkiaan kolme inssiä, joista ensimmäisestä pieni poika, toisesta inssistä 3/2010 tuli plussa joka päättyi keskenmenoon. Nyt siis heti keskenmeno kierron jälkeen uusi plussa ja toivon parasta. Meillä kokeiltu Clomit mutta ei vastetta, heti kun pistelin Puregon + Pregnyl niin ovulaatio saatiin aikaiseksi ja aina plussattu. Kiertoihin olemme halunneet ottaa aina myös inseminaation vaikka miehessä ei ole mitään vikaa. Jotenkin haluttu varmistaa että parhaat siimahännät ovat lähellä ovulaation sattuessa
sane
Tulehan kertomaan huomenna kokeiden tulokset!! Täällä peukutellaan kovasti!!
A 3+5
Täällä huonoja uutisia. Hakeuduin päivystykseen illalla kovien kipujen ja vähäisen vuodontakia ja tänään sitten pääsin naisten polille, jossa ultrasivat ja sikiötä ei löytynyt. Ruskuaispussi vain. Epäileväinen oli lääkäri. Sanoi, että epäilee vahvasti tuulimunaksi :'( Viikkoja 5 + 3. googlettamalla ymmärsin kyllä ettei monella muullakaan ole näkynyt sikiö noin aikaisin vielä mutta lääkäri ei antanut paljoa toivoa. Perjantaina menen uudestaan ja jos edelleen tyhjä pussi niin käynistävät tyhjennytksen!?!? Entä, jos tekevät vahingosssa keskeytyksen :/ Paljon näyttää olevan kokemuksia, että ainakin viikko odoteltaisiin ja ulrattaisiin pariin kertaan.Kylmää kohtelua sain muutenkin päivystyksessä
Hei kaikille! Täällä marrr:in tavoin varmaankin huonoja uutisia... Otan marrr, suuresti osaa
menetykseesi. :'(
Tein tänään testin (jopa kahteen otteeseen), kun tuntuu, että kaikki oireet hävinneet yht´äkkiä. Testit näytti negaa ja tänään 4+4. Sain huomiselle ajan gynelle ultraan ja epäilen vakaasti varhaista keskenmenoa. Kuukautiset ei oo alkanu. Blääh... :ashamed:
menetykseesi. :'(
Tein tänään testin (jopa kahteen otteeseen), kun tuntuu, että kaikki oireet hävinneet yht´äkkiä. Testit näytti negaa ja tänään 4+4. Sain huomiselle ajan gynelle ultraan ja epäilen vakaasti varhaista keskenmenoa. Kuukautiset ei oo alkanu. Blääh... :ashamed:
marr ja Inka Voi ei! Voimia! :hug:
Heipa Mahd. lyhyesti: Puoli vuotta sitten meillä oli tilanne, että minä en ovuloinut ja miehellä siittiöitä 0 (syy aivolisäkkeen sairaus). Itse kaivoin netistä kaikkia mahdolliset itsehoitokeinot kierron tasaamiseksi ja ovulaation aikaansaamiseksi ja ilmeisesti vähähiilihydraattinen ruokavalio auttoi, koska sain kierron tasaantumaan 35-40 ja pari kertaa sain tikulla bongattua ovulaation. Toukokuussa sn-näytteestä löytyi pieni määrä siittiöitä ja lääkäri ehdotti heti mikrohedelmöityshoitoa. Kieltäydyttiin, koska haluttiin vähän aikaa seurata jos tilanne parantuisi eikä tarvitsisi lähteä vaikeampiin hoitoihin. Meidän "tilanteen seuraaminen" johti ylläriplussaan ja sitä edelleenkin vaan sulatellaan...
Äsken soitin aamuisen verikokeen tuloksen ja hcg 1241. Hoitaja ei osannut sanoa arvoon mitään, mutta eiköhän tuo viitearvoissa ole.. Nyt sitten vain odotellaan 5.8. TAYS-lääkärikäyntiä ja totutellaan olotilaan.
Mariaana 4+5
Heipa Mahd. lyhyesti: Puoli vuotta sitten meillä oli tilanne, että minä en ovuloinut ja miehellä siittiöitä 0 (syy aivolisäkkeen sairaus). Itse kaivoin netistä kaikkia mahdolliset itsehoitokeinot kierron tasaamiseksi ja ovulaation aikaansaamiseksi ja ilmeisesti vähähiilihydraattinen ruokavalio auttoi, koska sain kierron tasaantumaan 35-40 ja pari kertaa sain tikulla bongattua ovulaation. Toukokuussa sn-näytteestä löytyi pieni määrä siittiöitä ja lääkäri ehdotti heti mikrohedelmöityshoitoa. Kieltäydyttiin, koska haluttiin vähän aikaa seurata jos tilanne parantuisi eikä tarvitsisi lähteä vaikeampiin hoitoihin. Meidän "tilanteen seuraaminen" johti ylläriplussaan ja sitä edelleenkin vaan sulatellaan...
Äsken soitin aamuisen verikokeen tuloksen ja hcg 1241. Hoitaja ei osannut sanoa arvoon mitään, mutta eiköhän tuo viitearvoissa ole.. Nyt sitten vain odotellaan 5.8. TAYS-lääkärikäyntiä ja totutellaan olotilaan.
Mariaana 4+5
marr ja Inka :hug: :hug: pahoitteluni ja voimia kummallekin
Marr, mulla aikoinani seurattiin Hcg arvoa ja tehtiin kaksi uä:tä. vikan uä:n aikaan oli alkanut tiputtelu ja uä:ssä kohtu täynnä verta. Yhteensä tähän meni n 2 viikkoa. Mulla oli viikkoja sillon 6 ja risat, uä:ssä näky vaan ruskuaispussi ja epäilivät, että olisin ollut vasta viikolla 4, Hcg oli sen mukainen myös ja nousi liian hitaasti.
Mariaana, hyvältä arvolta näyttää
4 viikkoa kuukautisista 3-426
5 viikkoa kuukautisista 18-7340
http://metku.net/~pesu/faq.php
Marr, mulla aikoinani seurattiin Hcg arvoa ja tehtiin kaksi uä:tä. vikan uä:n aikaan oli alkanut tiputtelu ja uä:ssä kohtu täynnä verta. Yhteensä tähän meni n 2 viikkoa. Mulla oli viikkoja sillon 6 ja risat, uä:ssä näky vaan ruskuaispussi ja epäilivät, että olisin ollut vasta viikolla 4, Hcg oli sen mukainen myös ja nousi liian hitaasti.
Mariaana, hyvältä arvolta näyttää
4 viikkoa kuukautisista 3-426
5 viikkoa kuukautisista 18-7340
http://metku.net/~pesu/faq.php
Marrr ja Inka-79 Pidetään nyt vielä peukkuja! Vielä ei ole annettu lopullista huonoa uutista, siihen asti on toivoa!
Täällä kans muutaman muunkin tavoin eletään piinaviikkoja! Rinnat on kipeät ja ajoittain hieman etoo, ei pahemmin, toisaalta ruokahalu on kasvanuki! Masua jomottelee välillä, ei paljoa. Toisaalta vuotoakaan ei oo. Tai kerran yhdynnän jälkeen tuli pientä tuhruvuotoa, mikä kyllä pelästytti! Pelottaa vaan et onko kaikki kunnossa.. Ei osaa jostain syystä rentotua ja nauttia... :|
Työmaaetuna mua ultrattiin eilen (noin h5+3) ja eihän siellä vielä mitään näkyny!! Pieni kohta näkyi missä saattoi ruskuaispussia olla, mutta ei muuta. Ja sepäs pisti mietityttään, et onko kaikki kunnos vai ei! Ja reippaana tyttönä sit pyysin työterveyshuollosta hcg -labran, jossa tänään kävin ja huomen vastaus... Mutta sepä se et sen arvo voi vaihdella vielä suuresti!! Noh, pitäs pitää pää kylmänä ja murehtia tosiaan vasta sitte ku on murehdittavaa!!
Jaahas, jos menis jatkaan töitä!! Yritetään nyt tytöt ottaa rennosti! :wave:
Täällä kans muutaman muunkin tavoin eletään piinaviikkoja! Rinnat on kipeät ja ajoittain hieman etoo, ei pahemmin, toisaalta ruokahalu on kasvanuki! Masua jomottelee välillä, ei paljoa. Toisaalta vuotoakaan ei oo. Tai kerran yhdynnän jälkeen tuli pientä tuhruvuotoa, mikä kyllä pelästytti! Pelottaa vaan et onko kaikki kunnossa.. Ei osaa jostain syystä rentotua ja nauttia... :|
Työmaaetuna mua ultrattiin eilen (noin h5+3) ja eihän siellä vielä mitään näkyny!! Pieni kohta näkyi missä saattoi ruskuaispussia olla, mutta ei muuta. Ja sepäs pisti mietityttään, et onko kaikki kunnos vai ei! Ja reippaana tyttönä sit pyysin työterveyshuollosta hcg -labran, jossa tänään kävin ja huomen vastaus... Mutta sepä se et sen arvo voi vaihdella vielä suuresti!! Noh, pitäs pitää pää kylmänä ja murehtia tosiaan vasta sitte ku on murehdittavaa!!
Jaahas, jos menis jatkaan töitä!! Yritetään nyt tytöt ottaa rennosti! :wave:
Täällä myöskin erittäin varovasti ilmoittautuu plussannut :wave: .
Viime perjantaina tein testin, kun menkat jäi pois... ja haalea haamuhan siellä vilkutti. Kuukautisista laskettuna laskettuaika olisi "nettilaskurin" mukaan 10.3.2011. Katsotaan pitääkö päivä paikkansa kun ensimmäiseen ultraan menen, ovulaatiot kun tulevat ja menevät miten sattuu minulla.
Olen 35v. ja minulle ja miehelleni tämä on 5 lapsi, eli suurperhettä täällä kasvatellaan
Piparminttu ja "salamatkustaja" 4+4 (?)
Viime perjantaina tein testin, kun menkat jäi pois... ja haalea haamuhan siellä vilkutti. Kuukautisista laskettuna laskettuaika olisi "nettilaskurin" mukaan 10.3.2011. Katsotaan pitääkö päivä paikkansa kun ensimmäiseen ultraan menen, ovulaatiot kun tulevat ja menevät miten sattuu minulla.
Olen 35v. ja minulle ja miehelleni tämä on 5 lapsi, eli suurperhettä täällä kasvatellaan
Piparminttu ja "salamatkustaja" 4+4 (?)
Voimia kaikille
Yritän muistaa laittaa kaikki oikein ja muistaa kaikki haluavat, mutta toisinaan en huomaa.
Yritän lisäillä kuvaa etusivulle mutta minkäs teet kun on hieman huono tietokoneiden kanssa, kyllä se vielä onnistuu!
Viikkoja masulle on kertynyt 5+2
Olo on ollut oikein hyvä, pienestä pahanolosta riippumatta. Lähdettiin tänään kavereitten kanssa ostoksille, ja oli pakko sortua 2 bodyyn, vaikka kuopuskin on vielä aika nuorin, on taas kauhea hinku päästä ostelemaan vauvalle tavaraa
Pitäis alkaa laittamaan ruokaa, paistamaan pannulla.. mikä kuumuus
Katsu ja PoTy 5+2
Yritän muistaa laittaa kaikki oikein ja muistaa kaikki haluavat, mutta toisinaan en huomaa.
Yritän lisäillä kuvaa etusivulle mutta minkäs teet kun on hieman huono tietokoneiden kanssa, kyllä se vielä onnistuu!
Viikkoja masulle on kertynyt 5+2
Olo on ollut oikein hyvä, pienestä pahanolosta riippumatta. Lähdettiin tänään kavereitten kanssa ostoksille, ja oli pakko sortua 2 bodyyn, vaikka kuopuskin on vielä aika nuorin, on taas kauhea hinku päästä ostelemaan vauvalle tavaraa
Pitäis alkaa laittamaan ruokaa, paistamaan pannulla.. mikä kuumuus
Katsu ja PoTy 5+2
Niin piti vielä lisätä, että minut ultrataan uudelleen reilun viikon kuluttua. Ja sain juuri hcg-vastauksenkin, joka oli yli 32 000! Joten ilmeisesti kehittyy hyvin, mutta on vielä pieni. Eli ei kannattane liian aikaisin ultrailla, ettei tulee liikaa pään vaivaa!! :headwall:
Anna31 noin 5+4
Anna31 noin 5+4
Vau, tänne oli tullut tekstiä viikonlopun aikana aikalailla! =)
Voimahalit kaikille, jotka ovat kokeneet kovia ja joilla on enkelilapsia. Jouduin kaksi vuotta sitten näihin aikoihin seuraamaan kovin läheltä sellaista tilannetta, jossa lapsi syntyi vaikean sydänvian kanssa ja menehtyi 15 päivän ikäisenä. Oli tosi vaikeaa ja raskasta myös minulle, vaikka seurasin vain sivusta ja en osaa edes kuvitella mitä se on jos sattuu omalle kohdalle. :hug:
Raskausmasennuksesta en osaa sanoa muuta, kuin että kun se kunnolla iskee, se voi iskeä tosi kovaa. Serkun vaimo joutui suljetulle osastolle useammaksi kuukaudeksi, mutta on siitä toipunut täysin ja toisen lapsen kanssa ei tullut mitään ongelmia. Toivon ettei sitä omalle kohdalleni osu, mutta sit jos osuu niin eihän sille mitään voi ja sen kanssa on vaan elettävä ja se pitää hoitaa kunnolla.
Marr ja Inka halaukset myös teille, tiedän miltä teistä tuntuu, kun itse kävin saman läpi alkuvuodesta :hug:
Minulla plussa on odotuttanut itseään, koska minulla on pco. Tammikuussa sain keskenmenon ja sen jälkitarkastuksen yhteydessä gyne kertoi diagnoosinsa. Nyt kevään aikana olen sitten pudottanut painoani 11kg ja se on ilmeisesti tuottanut tulosta. Jännitän kuitenkin kovasti, niinkuin moni muukin, että kuinkas tässä käy, pysyykö pieni matkassa.
Jännityksen lisäksi varjoa odotuksen päälle heittää myös se, että meillä on valtavia ongelmia parisuhteessa mieheni kanssa, ollut jo vuoden verran ja ensimmäisen raskauden alussa olimme jo eroamassa, mutta koska tulinkin raskaaksi päätimme yrittää vielä uudestaan. No muutaman kuukauden kaikki sujuikin hyvin, mutta sitten ongelmat alkoivat taas kasautua ja nyt ne on jo sitä luokkaa että yhteinen tulevaisuus kauhistuttaa ja pelottaa. Lauantaina mies laittoi viestin että haluaa erota ja että kirjoitamme eropaperit tällä viikolla, minä sanoin että ok.
En ole vielä kertonut olevani raskaana, koska mies piti koko viime viikon mykkäkoulua taas ihan mitättömästä asiasta. Tänään hän sit laittoi viestissä kysymyksen olenko raskaana. Vastasin vaan, että en usko olevani (joo, valehtelin, mutta oli pakko saada lisää aikaa) ja että mitä merkitystä sillä olisi vaikka olisinkin. Joka tapauksessa aion hänelle kertoa jossain vaiheessa, mutta en olisi vielä halunnut, vasta sitten kun hän on muuttanut pois. Jos hän nyt saa tietää, hän kieltäytyy allekirjottamasta eropapereita ja sama helvetti alkaa taas alusta. Uskoisin että miehelläni on tietyntasoinen narsistinen persoonallisuushäiriö, sillä hän pyrkii kontrolloimaan minua totaalisesti ja suuttuu ihan pienimmistäkin asioista. Esim. jos olen väsynyt kun tulen töistä kotiin tai jos puhun ystäväni kanssa liian kauan puhelimessa jne. jne. No joo, tämähän ei varsinaisesti tänne kuulu, mutta kun ei oikeen ole paikkaa mihin purkaa nyt, kun en vielä halua raskaudesta kertoa ystävilleni. Äitini ja ihan paras ystäväni tietää.
Ei siis ole tarkoituskaan pimittää tietoa mieheltä loputtomiin, mutta olisin nyt ainakin vähän aikaa halunnut pitää tiedon ihan itselläni ja nauttia tästä ilman ahdistusta / pelkoa hänen taholtaan. Toki hän varmaan ilostuu ja on taas kelpo aviomies muutaman kuukauden, mutta kun se ei riitä.
Raskaudesta olen kuitenkin tosi onnellinen, minullakin ikää on kohta 30 ja pco vielä vaikeuttaa lapsen saamista, joten... turhat huolet pois ja pää pystyssä kohti tulevaa. :heart:
Paljon paljon halauksia kaikille! :hug:
Voimahalit kaikille, jotka ovat kokeneet kovia ja joilla on enkelilapsia. Jouduin kaksi vuotta sitten näihin aikoihin seuraamaan kovin läheltä sellaista tilannetta, jossa lapsi syntyi vaikean sydänvian kanssa ja menehtyi 15 päivän ikäisenä. Oli tosi vaikeaa ja raskasta myös minulle, vaikka seurasin vain sivusta ja en osaa edes kuvitella mitä se on jos sattuu omalle kohdalle. :hug:
Raskausmasennuksesta en osaa sanoa muuta, kuin että kun se kunnolla iskee, se voi iskeä tosi kovaa. Serkun vaimo joutui suljetulle osastolle useammaksi kuukaudeksi, mutta on siitä toipunut täysin ja toisen lapsen kanssa ei tullut mitään ongelmia. Toivon ettei sitä omalle kohdalleni osu, mutta sit jos osuu niin eihän sille mitään voi ja sen kanssa on vaan elettävä ja se pitää hoitaa kunnolla.
Marr ja Inka halaukset myös teille, tiedän miltä teistä tuntuu, kun itse kävin saman läpi alkuvuodesta :hug:
Minulla plussa on odotuttanut itseään, koska minulla on pco. Tammikuussa sain keskenmenon ja sen jälkitarkastuksen yhteydessä gyne kertoi diagnoosinsa. Nyt kevään aikana olen sitten pudottanut painoani 11kg ja se on ilmeisesti tuottanut tulosta. Jännitän kuitenkin kovasti, niinkuin moni muukin, että kuinkas tässä käy, pysyykö pieni matkassa.
Jännityksen lisäksi varjoa odotuksen päälle heittää myös se, että meillä on valtavia ongelmia parisuhteessa mieheni kanssa, ollut jo vuoden verran ja ensimmäisen raskauden alussa olimme jo eroamassa, mutta koska tulinkin raskaaksi päätimme yrittää vielä uudestaan. No muutaman kuukauden kaikki sujuikin hyvin, mutta sitten ongelmat alkoivat taas kasautua ja nyt ne on jo sitä luokkaa että yhteinen tulevaisuus kauhistuttaa ja pelottaa. Lauantaina mies laittoi viestin että haluaa erota ja että kirjoitamme eropaperit tällä viikolla, minä sanoin että ok.
En ole vielä kertonut olevani raskaana, koska mies piti koko viime viikon mykkäkoulua taas ihan mitättömästä asiasta. Tänään hän sit laittoi viestissä kysymyksen olenko raskaana. Vastasin vaan, että en usko olevani (joo, valehtelin, mutta oli pakko saada lisää aikaa) ja että mitä merkitystä sillä olisi vaikka olisinkin. Joka tapauksessa aion hänelle kertoa jossain vaiheessa, mutta en olisi vielä halunnut, vasta sitten kun hän on muuttanut pois. Jos hän nyt saa tietää, hän kieltäytyy allekirjottamasta eropapereita ja sama helvetti alkaa taas alusta. Uskoisin että miehelläni on tietyntasoinen narsistinen persoonallisuushäiriö, sillä hän pyrkii kontrolloimaan minua totaalisesti ja suuttuu ihan pienimmistäkin asioista. Esim. jos olen väsynyt kun tulen töistä kotiin tai jos puhun ystäväni kanssa liian kauan puhelimessa jne. jne. No joo, tämähän ei varsinaisesti tänne kuulu, mutta kun ei oikeen ole paikkaa mihin purkaa nyt, kun en vielä halua raskaudesta kertoa ystävilleni. Äitini ja ihan paras ystäväni tietää.
Ei siis ole tarkoituskaan pimittää tietoa mieheltä loputtomiin, mutta olisin nyt ainakin vähän aikaa halunnut pitää tiedon ihan itselläni ja nauttia tästä ilman ahdistusta / pelkoa hänen taholtaan. Toki hän varmaan ilostuu ja on taas kelpo aviomies muutaman kuukauden, mutta kun se ei riitä.
Raskaudesta olen kuitenkin tosi onnellinen, minullakin ikää on kohta 30 ja pco vielä vaikeuttaa lapsen saamista, joten... turhat huolet pois ja pää pystyssä kohti tulevaa. :heart:
Paljon paljon halauksia kaikille! :hug:
Heipa joo, tiiän että se juiliminen ja kipuilu on ihan normaalia, mutta siltikin sitä aina säikähtää, että entä jos tää meneekin kesken.. Mä kun oon tälläinen murehtija
KatsuAmsku oikein olit ainakin mun tiedot laittanut. Ja ai niin, synnäri on seks
moumou: Toivottavasti sun tilanne kääntyy parhain päin ja asiat selkenee. Eihän sitä voi huonossa parisuhteessa leikkiä kauaa onnelista ja yrittää kasvattaa lapsia. Vähintään lapset kärsii jossain vaiheessa, jos vanhempien välit eivät ole "normaalit" eivätkä vanhemmat ole onnellisia. Tsempit täältä, tiedän tilanteen. Esikoisen isän kanssa erottiin (mm. yksi niistä 3:sta erokerrasta) kun odotin. Tilanne raastava kaikella tavalla ja 20 ensimmäisestä raskausviikosta ei ole kuin huonoja muistoja. Mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä :hug:
GCS15 ja masukki 4+5
KatsuAmsku oikein olit ainakin mun tiedot laittanut. Ja ai niin, synnäri on seks
moumou: Toivottavasti sun tilanne kääntyy parhain päin ja asiat selkenee. Eihän sitä voi huonossa parisuhteessa leikkiä kauaa onnelista ja yrittää kasvattaa lapsia. Vähintään lapset kärsii jossain vaiheessa, jos vanhempien välit eivät ole "normaalit" eivätkä vanhemmat ole onnellisia. Tsempit täältä, tiedän tilanteen. Esikoisen isän kanssa erottiin (mm. yksi niistä 3:sta erokerrasta) kun odotin. Tilanne raastava kaikella tavalla ja 20 ensimmäisestä raskausviikosta ei ole kuin huonoja muistoja. Mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä :hug:
GCS15 ja masukki 4+5
Marrrille ja Inkalle pahoittelut ja :hug:
Mie tein tänään digitestin, ja näytti raskaana 2-3 viikkoa, eli tällä hetkellä lienee kaikki hyvin, viikkoja nyt 4+2, eli paikkansa pitää
Oireita vielä ole, vähän välillä ällöttää, lähinnä pikkuveljen (asuu meillä) tupakanhaju, yöks.... Vaan ei miulla ole aiemmissakaan raskauksissa ollut oireita kun vasta 6. viikolta alkaen, sen jälkeen oksensinkin pojasta viikolle 17 ja tytöstö viikolle 15 :$
Lomaa kovasti odottelen, perjantaina olisi viimeinen työpäivä ja välissä vielä keskiviikko vapaata! Ihana työviikko muutenkin, miulla on vain yksivuotias superihana varahoidokki, olen siis perhepäivähoitaja. Näillä säillä tämä on kyllä ihana ammatti, saan olla tuntikaupalla ulkoilemassa lasten kanssa tuolla auringossa, tänäänkin oltiin rannalla B) On tämä kyllä muutenkin ihana työ
Teto ja toistaiseksi nimetön 4+2 :heart:
Mie tein tänään digitestin, ja näytti raskaana 2-3 viikkoa, eli tällä hetkellä lienee kaikki hyvin, viikkoja nyt 4+2, eli paikkansa pitää
Oireita vielä ole, vähän välillä ällöttää, lähinnä pikkuveljen (asuu meillä) tupakanhaju, yöks.... Vaan ei miulla ole aiemmissakaan raskauksissa ollut oireita kun vasta 6. viikolta alkaen, sen jälkeen oksensinkin pojasta viikolle 17 ja tytöstö viikolle 15 :$
Lomaa kovasti odottelen, perjantaina olisi viimeinen työpäivä ja välissä vielä keskiviikko vapaata! Ihana työviikko muutenkin, miulla on vain yksivuotias superihana varahoidokki, olen siis perhepäivähoitaja. Näillä säillä tämä on kyllä ihana ammatti, saan olla tuntikaupalla ulkoilemassa lasten kanssa tuolla auringossa, tänäänkin oltiin rannalla B) On tämä kyllä muutenkin ihana työ
Teto ja toistaiseksi nimetön 4+2 :heart:
Joo, tänään tein taas testin ja siihen tuli vahvempi viiva, joten kai sitä raskaana ollaan . Aattelin testata vielä loppuviikosta ja sit soittaa neuvolaan ja käydä varhaisultrassa, koska miulla ei oo hajuakaan, et millä viikolla olen |O . Alkujärkytyksestä selvittyäni olen jo alkanut totutella ajatukseen, että meille tulee vauva :heart: , kolmas ja lyhyellä ikäerolla |O , mutta vaikka tämä raskaus on ylläri, nii silti olen iloinen ja vauva on toivottu. Kellekään ei olla vielä kerrottu, koska miusta tuntuu, että meidän läheiset eivät välttämättä ole tästä vauvasta nii iloisia, ku viime vuonna, ku rupesin poikaa odottamaan, mutta aivan sama, tämä vauva on meidän ja olemme halunneet kolme lasta ja miulla alkaa tulemaan jo ikä vastaan enkä halua tehdä lapsia 40-kymppisenä.
Voi harmi Inka-79 ja marrr! En tiedä miltä teistä tuntuu, mutta siskoni sai keskenmenon ensimmäistä odottaessaan viikolla 12 ja tiedän, että suru on valtava. Haleja teille! Eihän tästä omasta odotuksestakaan voi olla varma, että kestää loppuun asti, joten jännityksessä me kaikki eletään seuraavat viikot. Voimia!
Oireita ei ole vielä oikein mitään, juimeltanut on samalla tavalla mahan oikealla puolella kuin edellisissäkin ja väsynyt olen iltaisin. Saas nähä millon niitä alkaa tulemaan
Pyyter-2 ja mini rv?
. Aattelin testata vielä loppuviikosta ja sit soittaa neuvolaan ja käydä varhaisultrassa, koska miulla ei oo hajuakaan, et millä viikolla olen |O . Alkujärkytyksestä selvittyäni olen jo alkanut totutella ajatukseen, että meille tulee vauva :heart: , kolmas ja lyhyellä ikäerolla |O , mutta vaikka tämä raskaus on ylläri, nii silti olen iloinen ja vauva on toivottu. Kellekään ei olla vielä kerrottu, koska miusta tuntuu, että meidän läheiset eivät välttämättä ole tästä vauvasta nii iloisia, ku viime vuonna, ku rupesin poikaa odottamaan, mutta aivan sama, tämä vauva on meidän ja olemme halunneet kolme lasta ja miulla alkaa tulemaan jo ikä vastaan enkä halua tehdä lapsia 40-kymppisenä.Voi harmi Inka-79 ja marrr! En tiedä miltä teistä tuntuu, mutta siskoni sai keskenmenon ensimmäistä odottaessaan viikolla 12 ja tiedän, että suru on valtava. Haleja teille! Eihän tästä omasta odotuksestakaan voi olla varma, että kestää loppuun asti, joten jännityksessä me kaikki eletään seuraavat viikot. Voimia!
Oireita ei ole vielä oikein mitään, juimeltanut on samalla tavalla mahan oikealla puolella kuin edellisissäkin ja väsynyt olen iltaisin. Saas nähä millon niitä alkaa tulemaan
Pyyter-2 ja mini rv?
Viikkonäytöllinen testi polttelee kaapissa, mutta olen päättänyt tehdä sen perjantaina. Sitten voisi miettiä pienelle lempinimeä edellyttäen, että vielä näyttää plussaa...
Inka-79 ja marr Voimahalit teille. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin. :hug:
Monella on täällä ollut rankkaa ja osalla on vieläkin. Itsellä on tähän menneessä mennyt kaikki oikeastaan todella hyvin, joten odottaa, milloin iskee oikein kovaa. Eihän aina voi kaikki mennä hyvin. Mutta ei auta edestäpäin murehtia, murehdin sitten kun oikeasti on aihetta.
Mullakaan ei ole oireita. Ainoastaan mietin, onko hajuaisti parantunut. Masu tuntuu välillä pinkeältä ja muuten hassulta. Odotan milloin väsymys ja aamupahoinvointi alkaa. Sitten jää aamukahvi juomatta. Mielenkiintoista nähdä, onko tämä raskaus samanlainen kuin edellinen. =)
Meep ja masu 3+3
Inka-79 ja marr Voimahalit teille. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin. :hug:
Monella on täällä ollut rankkaa ja osalla on vieläkin. Itsellä on tähän menneessä mennyt kaikki oikeastaan todella hyvin, joten odottaa, milloin iskee oikein kovaa. Eihän aina voi kaikki mennä hyvin. Mutta ei auta edestäpäin murehtia, murehdin sitten kun oikeasti on aihetta.
Mullakaan ei ole oireita. Ainoastaan mietin, onko hajuaisti parantunut. Masu tuntuu välillä pinkeältä ja muuten hassulta. Odotan milloin väsymys ja aamupahoinvointi alkaa. Sitten jää aamukahvi juomatta. Mielenkiintoista nähdä, onko tämä raskaus samanlainen kuin edellinen. =)
Meep ja masu 3+3
Inka & marr Voi hitsit toivotaan että teidän molempien tilanteet kääntyisi viellä voitoksi :hug:
KatsuAmsku Kiitos kun jaksat ylläpitää sivustoa. Itse mietin alkuunsa luovani Maaliskuisten pinon mutten saanut sitä aikaiseksi joten suuri kiitos sinulle :flower:
ON: Tänne ei ihmeitä. Tuntus nytten että tupakka on stumpattu kokonaan. *JEES mä onnistuin siinä Wippii :flower: Väsymys jatkuu ja on valtaisaa. Joudun potemaan huonoa omatuntoa kun en oikeen jaksaisi esikoisen kanssa kaikkia temppuja ja metkuja kun niin paljon väsyttää.. Onneksi mies on lomilla ja osallistuu poikamme hoitoon ilman pyytämistä. Toivotaan että tää olis vaan hetkellistä ja poistus jossain vaiheessa.
Ens viikolla olis varhaisultra ja täytyy myöntää että sen jälkeen vasta uskallan alkaa hehkuttaa kunnolla jos kaikki on hyvin. Oon jotenkin niin varpaillani viellä tän jutun kanssa..
Tämmästä tänne.. Nyt unille kun simmut painaa ainakin 1000kg
Dindei + Pikku 5+3
KatsuAmsku Kiitos kun jaksat ylläpitää sivustoa. Itse mietin alkuunsa luovani Maaliskuisten pinon mutten saanut sitä aikaiseksi joten suuri kiitos sinulle :flower:
ON: Tänne ei ihmeitä. Tuntus nytten että tupakka on stumpattu kokonaan. *JEES mä onnistuin siinä Wippii :flower: Väsymys jatkuu ja on valtaisaa. Joudun potemaan huonoa omatuntoa kun en oikeen jaksaisi esikoisen kanssa kaikkia temppuja ja metkuja kun niin paljon väsyttää.. Onneksi mies on lomilla ja osallistuu poikamme hoitoon ilman pyytämistä. Toivotaan että tää olis vaan hetkellistä ja poistus jossain vaiheessa.
Ens viikolla olis varhaisultra ja täytyy myöntää että sen jälkeen vasta uskallan alkaa hehkuttaa kunnolla jos kaikki on hyvin. Oon jotenkin niin varpaillani viellä tän jutun kanssa..
Tämmästä tänne.. Nyt unille kun simmut painaa ainakin 1000kg
Dindei + Pikku 5+3
Dindei: Tsempitykset tumppaamiseen!!! Mä oon ollut nyt viime viikon maanantaista asti polttamatta. Silloin maanantaina tein raskaustestin ja menin sen testin "valmistumisen" ajaksi tupakalle. Siinä sitten mietin, että oliskohan tämä mun vimppa rööki. Oli se! Mä pelkäsin niin, etten pysty lopettamaan, mutta tosi helpolla oon tähän mennes päässy *koputtaa puuta*.
ON: Eilen illalla hieman oksetti, mutta se meni ohi. Nyt ei taas mitään oireita, ehkä toinen tissi kipeempi kuin toinen. Väsykään ei silleen oo Töissä oon ja oon hoitoalalla. Tekis mieli kysyä pomolta, miten mun raskaus vaikuttaa, eli mitä en sais tehdä/mitä välttää/mitä ottaa huomioon...
GCS15 & masukki 4+6
Mä pelkäsin niin, etten pysty lopettamaan, mutta tosi helpolla oon tähän mennes päässy *koputtaa puuta*.ON: Eilen illalla hieman oksetti, mutta se meni ohi. Nyt ei taas mitään oireita, ehkä toinen tissi kipeempi kuin toinen. Väsykään ei silleen oo
Töissä oon ja oon hoitoalalla. Tekis mieli kysyä pomolta, miten mun raskaus vaikuttaa, eli mitä en sais tehdä/mitä välttää/mitä ottaa huomioon...GCS15 & masukki 4+6
Halauksia marr ja Inka :hug: Toivottavasti asiat kääntyvät vielä parhain päin, tavalla tai toisella.
Tervetuloa uusille! :flower:
Varhaisultrasta: Onkos muut ajatelleet mennä? Mä täällä koko eilisen päivän vaivasin päätäni, kun tosiaan varasin ultran rv 6+6. Tulin siihen johtopäätökseen, että ehkä se on sittenkin liian aikainen ajankohta: en halua ottaa sitä riskiä, ettei siellä näykään vielä mitään ja sen jälkeen olisi niin hirmu pitkä aika seuraavaan ultraan. Peruin siis ajan ja varasin uuden rv 8+2 (muita aikoja ei ollut) Kyselin myös toisesta paikasta hintoja kun tämä johon olen menossa on suht edullinen (90e). Siellä hinnaksi tuli 110e+lääkärikulut+toimistomaksu, yht. 200-250e!!! Härre guud, hirveä hinta! Harmittaa, kun mun "vakigyne" on lomalla elokuun tokaan viikkoon asti enkä pääse hänen luo Tietäisi kuka on vastassa ja millä hinnalla, mutta ei mahda mitään.
Mutta kyllä vaan jännittää, vielä yli kolme viikkoa täytyy odottaa! (kärsivällisyys ei ole mun lajini, vaikka sitä kyllä tuli harjoiteltua plussaa odotellessa...) Mutta yritän ajatella, että niin kauan kuin oireita on ja vuoto pysyy poissa, niin olen raskaana, vaikka toki on mahdollista ettei kaikki olekaan kunnossa. Tätä tää raskausaika kai on, odottelua ja huolehtimista, niin kuin raskauden yrittäminenkin
Mahakivuista: Heräsin viime yönä kovaan mahakipuun, semmoiseen menkkakipumaiseen särkyyn. Siinä tuli mieleen, että nytkö se tulee ulos... mutta mitään vuotoa ei tule ja kipu lakkasi vähän ajan kuluttua. Kaippa kohtu sitten on vähän kovilla kun ei ole kasvaviin vauvoihin tottunut Ja kaikkitietävä google sanoo, että kivut ovat ihan normaaleja
Dindei, uh, pahoittelut pahoinvoinnista! Mä niiiin toivon, että itse pääsisin ilman... oksennuskammoinen kun olen.
Jaaha, tarttisko töitäkin tehdä tältä unelmoinnilta...
Heipa rv 5+0, jee yks viikko edetty
Tervetuloa uusille! :flower:
Varhaisultrasta: Onkos muut ajatelleet mennä? Mä täällä koko eilisen päivän vaivasin päätäni, kun tosiaan varasin ultran rv 6+6. Tulin siihen johtopäätökseen, että ehkä se on sittenkin liian aikainen ajankohta: en halua ottaa sitä riskiä, ettei siellä näykään vielä mitään ja sen jälkeen olisi niin hirmu pitkä aika seuraavaan ultraan. Peruin siis ajan ja varasin uuden rv 8+2 (muita aikoja ei ollut) Kyselin myös toisesta paikasta hintoja kun tämä johon olen menossa on suht edullinen (90e). Siellä hinnaksi tuli 110e+lääkärikulut+toimistomaksu, yht. 200-250e!!! Härre guud, hirveä hinta! Harmittaa, kun mun "vakigyne" on lomalla elokuun tokaan viikkoon asti enkä pääse hänen luo
Tietäisi kuka on vastassa ja millä hinnalla, mutta ei mahda mitään.Mutta kyllä vaan jännittää, vielä yli kolme viikkoa täytyy odottaa! (kärsivällisyys ei ole mun lajini, vaikka sitä kyllä tuli harjoiteltua plussaa odotellessa...) Mutta yritän ajatella, että niin kauan kuin oireita on ja vuoto pysyy poissa, niin olen raskaana, vaikka toki on mahdollista ettei kaikki olekaan kunnossa. Tätä tää raskausaika kai on, odottelua ja huolehtimista, niin kuin raskauden yrittäminenkin
Mahakivuista: Heräsin viime yönä kovaan mahakipuun, semmoiseen menkkakipumaiseen särkyyn. Siinä tuli mieleen, että nytkö se tulee ulos... mutta mitään vuotoa ei tule ja kipu lakkasi vähän ajan kuluttua. Kaippa kohtu sitten on vähän kovilla kun ei ole kasvaviin vauvoihin tottunut
Ja kaikkitietävä google sanoo, että kivut ovat ihan normaaleja Dindei, uh, pahoittelut pahoinvoinnista! Mä niiiin toivon, että itse pääsisin ilman... oksennuskammoinen kun olen.
Jaaha, tarttisko töitäkin tehdä tältä unelmoinnilta...
Heipa rv 5+0, jee yks viikko edetty