Maaliskuun lapset 2010

Monnia,et kertonut koska synnytit ensimmäisen lapsesi ja miksi kivunlievitys ei auttanut ja mitä lievitystä sait??? Kuinka pitkä aika tästä ensimmäisestä on?

Eka syntyi v. 2006 ja toinen 2007. Tämä toinen oli ylläri, sai alkunsa luomusti vaikka minun ei pitänyt tulla raskaaksi ilman hormonihoitoa kuten esikon suhteen. Jo tämä vaikutti sektiopäätökseeni, en ollut ekastaan synnytyksestä vielä kuivilla henkisesti kun jo toinen oli tulossa.

Sain ihan tavallista kipulääkitystä eli ilokaasua ja epiduraalin. En muuta. En tiedä annetaanko nykyisin jotain muutakin. En saanut apua kipuihin yhtään.

 

Hei maaliskuiset!

Takaisin lomilta töihin ja seuraava countdown eli viikot mammalomaan on alkanut Vielä pitäisi jaksaa 5 viikkoa ja sitten minäkin pääsen äitiyslomalle.

Ennen lomalle lähtöä juuri ennen jouluaattoa kävin sokerirasituskokeessa ja tänään neuvolassa sain tietää, että arvot olivat loistavat, eikä vaaraa raskausdiabetekselle ole. Tieto helpottaa suunnattomasti, sillä ajattelin, että kun syö paljon karkkia, niin se vaikuttaisi tuohon tulokseen. Mutta kuulemma sillä ei ole mitään merkitystä. Muutenkin arvot olivat kohdallaan ja jopa hemoglobiini oli noussut, vaikken ole muuttanut ruokailutottumuksiani...

Ennen reissuun lähtöä minulla oli myös se ensimmäinen neuvolalääkärikerta. Olen taas hieman pettynyt tähän koko neuvolajärjestelmään, sillä neuvolalääkärillä ei tainnut olla aikaa kuunteluun vaan tärkeintä oli nähtävästi saada minut mahdollisimman nopeasti ulos ja seuraava potilas sisään. Lentämistä varten tarvittava paperikin vaati usean suostuttelun, ennenkuin lääkäri kirjoitti sen. En siis tuntenut käyntiä kovinkaan kummoiseksi tai tärkeäksi. Ainoa mitä lääkäri teki eri lailla, kuin terkkari, oli että tämä teki sisätutkimuksen. Esitin myös kysymyksen sikiön hikoittelusta ja lääkäri esitti kysymykseeni vastakysymyksen "no onko sitä useinkin?" ja oletin, että se olisi jotenkin vaarallista sitten sikiölle. Jouduin tämän jälkeen etsimään netistä tietoa ja vasta sitten sain tietää, että se johtuu siitä sikiön hengitysharjoittelusta ja sillä ei ole samanlaista merkitystä sikiölle, kuin aikuiselle, saati sitten että siitä olisi mitään vaaraa tai haittaa! Ihme toimintaa.

Kävin myös viime perjantaina vuositarkastuksessa, jonka saan ilmaiseksi työpaikalta. Kävin jälleen samalla lääkärillä, jolla olen käynyt ihan raskauden alussa, viikolla 8+. Tietyllä tavalla on mukavaa, että tuttu lääkäri tutkii sinut ja tuntee sinun taustasi. No tällä lääkärikerralla oli tarkoitus katsoa vielä, että kaikki on kunnossa ja ultrasimme masuasukkia. Kaikki oli kunnossa ja saimme vielä uudelleen varmistuksen sille, että poika sieltä tosiaan on tulossa. Vaikkei se rakenneultrassa jäänytkään epäselväksi! Painoarvio kaverille on nyt 1600g ja vastasi mitoiltaan hieman päälle 30-viikkoista eli on ollut raskauden alusta saakka aina hieman edellä kehityksessä +- yksi viikko. Sikiö on edelleen poikittain vatsassa potkien minua lähinnä tuonne vasemman munasarjan paikkeille. Ei tunnu kivalta, kun sisäelimet saavat kyytiä.

Täälläkin toivotaan, että asukki alkaisi pian kääntymään, sillä siitäkin minulle sanottiin tänään neuvolassa, että toivottavasti ehtii kääntymään!!! Siis ehtii? Tässä on 10 viikkoa ainakin synnytykseen ja aletaan jo nyt pelottelemaan, ettei se ehkä käännykään. Jep. Aina ei voi voittaa noiden lääkärien ja terkkarien kanssa. Mietin usein, että jos ei olisi nettiä ollenkaan ja joutuisi turvautumaan pelkästään näiden "ammattilaisten" tietoon, niin olisin varmaan hermoheikko ensisynnyttäjä. On jotenkin käsittämätöntä, kuinka paljon terkkarienkin tietotaito vaihtelee terveyskeskuksittain ja paikkakunnittain...

Painoa on tullut nyt tähän mennessä 8kg. Kuinkakohan paljon sitä vielä kertyy? Mulla on ollut riesana ainoastaan tukkoinen nenä. En tiedä onko siellä sitten joku poskiontelotulehdus muhimassa, koska olen jo hyvän aikaa joutunut turvautumaan nenäsuihkeeseen, sillä on hankala nukkua ja välillä hankala olla valveilla, kun ilma ei kulje nenän kautta. En enää usko, että olisi pelkästään raskauden syystä nenän tukkoisuutta. Muuten ei ole ollut mitään ihmeellistä vaivaa tai kolotusta. Joskus jos kävelee liian ripeästi niin alavatsaa alkaa pistämään, mutta se loppuu kun hidastaa vauhtia.

Tässä minun tilapäivitykseni. Toivottavasti en pitkästyttänyt taas tällä monologillani teitä

Niin ja tervetuloa MONNIA!

p.s Sain vihdoin Kelan päätöksen kotiin ja äitiyspakkauksen tulisi saapua postiin viimeistään kahden viikon kuluessa. Jee! Äitiys- ja vanhempainpäivärahoista en ole niin innoissani, koska saa kyllä heittää hyvästit tietylle elintasolle.

t. Sari rv 29+6

 

Tervetuloa takaisin Sari!

Mä ihmettelen kans sitä,että miksi nyt jo pitää alata stressaamaan siitä vauvan asennosta. Meidän äiti sanoi että ollaan kaikki käännytty viimeisillä viikoilla ja että jotkut vauvat vaan on sellaisia että, ne vääntää sielä mahassa loppuun asti, vaikka tilaa ei olisikaan enää paljon liikkumiseen.
Mustakin tuntuu että lääkärin käynneillä on aina hirveä kiire. Kysyvät silti aina että, onko jotain kysyttävää mielessä. Sitten kun kysyy, tulee joku tosi tökerö vastaus. Onneksi tosiaan on tämä netti, niin pysyy järki päässä. Vaikka suositellaan että ei kannattaisi lukea netistä mitään, niin olen toista mieltä.

Harmi Monnia että sulla meni kivunlievitys pieleen. Toivotaan että nyt menee paremmin. Onhan siitä kuitenkin jo neljä vuotta. Musta tuntuu että tuo epiduuraalikin on nykyään erilainen. Ennen se taisi puuduttaa alaraajatkin kokonaan, nykyäänhän se vie vaan supistuskivut. Eli pystyy liikkumaan vielä puudutuksen jälkeen, mikä on tärkee,jotta vauva laskeutusis helpommin.Onko muilla tietoa asiasta?

Viimeinen vapaapäivä neljästä ja sitten taas kahdeksan päivää töitä. Tälläkertaa olen kyllä levännyt niin että, jaksan taas töissä.

 

Neuvolassa kävin aamulla ja sf-mitta menee menojaan taas. 32 senttiä siis saatiin nauhalle mittaa. Käyrällä menee ihan yläilmoissa. Painoa on tullut maltillisesti eikä tuo vauvakaan ole liian suuri (ultrattiin viime viikolla). No, pitänee jättää tämä herran haltuun silllä kahdessa aiemmassa raskaudessa ollaan myös sf-mitan suhteen menty yläkäyrillä ja silti lapsoset on olleet ihan normaalikokoa.

Viimeinen lääkärineuvola jääkin väliin sillä samoilla viikoilla on mulla Jorvissa synnytystapa-arvio jossa tutkitaan paljon tarkemmin kuin neuvola koskaan. Tämä siis sen vuoksi koska sektiolla olen viimeisen lapseni saanut.

Samoilla linjoilla menen pimun kanssa eli vauvalla on hyvää aikaa vielä muuttaa asentoaan eikä stressaaminen asiasta ainakaan aiheuta mitään hyvää.

Pimu - minäkin toivon että kivunlievityksessä on otettu askelia parempaan suuntaan. Musta vaan tuntuu että mun pääkoppa pelkää sitä kipua niin paljon että kroppa ei sen takia pysty ottamaan suppareita vastaan rentoutuneena. Ja jos jännitän koko ajan tulevaa supistusta niin se ihan varmasti onkin sitten kivuliaampi kun kroppa on lukossa.

Monnia 30+4

 

Tervetuloa mukaan Monnia!

Tännehän on tullut mukavasti tekstiä. Välillä olen ehtinyt käydä juttuja lukasemassa, mutta kirjoittelu on hetkeksi jäänyt. Täällä aamukampa näyttää enää 6 päivää ja työtahti sen mukaista. Aika loppuu kesken, mutta olen jo asennoitunut siihen eikä enää ahista tai harmita. Aikansa kutakin, nyt muuttuvat prioriteetit täysin. Nyt olen alkanut jo odottaa ensi viikolla alkavaa mammalomaa ja rauhoittumista ennen kunnon hulinaa.

Hieno homma, että Lady Creyn pikkuinen on kääntynyt itsellään. Onko teillä tietoa minkäkokoinen on odotettavissa? Meille kanssa päiviteltiin viime neuvolassa 32. viikolla, kun sf-mitta oli 32, että kunnon kokoinen vaavi saattaa olla tuloillaan. Samoin kuin Monnialla, meille kanssa sanottiin ettei ole suorassa yhteydessä vauvan kokoon. No jotain hyvää sokerirasituksessa narahtamisessa, pääsen vkoilla 36-37 ylimääräiseen kokoarvioultraan niin sittenpähän saadaan tarkkaa tietoa. Monnia taisi tiedustella noista sokerirasituksista ja mulla tosiaankin oli paastoarvo yhden kymmenyksen yli ja siitä johtuen seurailin 6 päivää kotona arvoja. Kaikki arvot olivat kohdallaan, mutta raskausajan diabetes jäi papereihin. Toisaalta hieman harmittaa, koska tosiaan kaikki muut rasituksen arvot ja kotiarvot neuvolan mukaan loistavat. Mutta toisaalta olen tyytyväinen, että pääsen ylimääräiseen ultraan.

Todella harmi, että Sarilla taasen huonoja kokemuksia neuvolatoiminnasta ja samoin Pimulla. Oikeasti oikein harmittaa teidän puolesta, koska itse oikein odottaa neuvolakäyntejä, koska oma terveydenhoitaja todella mukava ja empaattinen, eikä lääkäristäkään ole kuin hyvä kokemus. Toivon mukaan Sari pystyt käyttämään tarvittaessa työpaikkalääkäriäsi. Olethan muuten saanut ohjeistuksen sumutteen käyttöön lääkäriltäsi? Mä kärsin eläin- ja siitepölyallergioista ja plussattuani sain sekä työpaikkalääkäriltäni että gynekologiltani ohjeen välttää sumutteiden käyttöä niin pitkään kuin mahdollista ja ottaa vielä lääkäriin yhteyttä ennen mahd. käyttöä. Samoin kärsin alkuvuodesta poskiontelotulehduksen, johon lääkäri ei myöskään määrännyt tukkoisuudesta huolimatta sumutetta vaan ohjeisti tarpeen mukaan huuhtelemaan suolaliuoksella.

Ja jos taasen siirrytään hienoihin hommiin niin hieno homma, että Pimun pelko on laantunut. Onko teillä luvassa jotain synnytys- tai perhevalmennusta? Me ollaan käyty nyt kahdessa neuvolan järjestämässä perhevalmennuksessa ja ovat olleet todella hyödyllisiä. Ensimmäinen ilta erityisesti, jossa käytiin läpi TAYSin synnytysvalmennus kätilön johdolla eikä jäänyt epäselvyyksiä. Vielä en ole pahemmin miettinyt synnytystä, mutta uskoisin, että kunhan loma alkaa ja on aikaa niin kyllä lähtee mieli laukkaamaan..

Tulipahan tarinaa.. Cheycel 33+4

 

Kiva kun taalla on niin vilkasta nykyaan

Tervetuloa takaisin Sari! Oliko kiva loma ja tarttuiko mitaan vauvatavaroita mukaan?

Mulla ei muuten ole hajuakaan noista sf-mitta kayrista. Taalla kylla mittaillaan tuota mahan kokoa, mutta ei mulle ole koskaan naytetty mitaan taulukoita. Eilen sf-mitta oli 34 cm ja se oli kuulemma hieman, mutta merkitsemattomasti, isompi kuin mita pitaisi olla. Ehka eivat nayta noita kayria sen takia, etteivat tulevat aidit huolestuisi niista? Mutta asiaa ei kylla auta se, etta katilot sanovat aina isoon aaneen, etta "this is going to be a BIG baby" kun tapaan heita ja sitten sanovat ettei kannata huolestua asiasta. Tarviiko siita sitten mainita mitaan, jos ei tarvitse huolestua? Konsultti kuitenkin sanoi eilen, ettei isohko mahan koko valttamatta merkitse isoa vauvaa.


Me ollaan yritetty miettia tuota isyysloman ajankohtaa (se on 2 viikkoa taalla). Se pitaisi ilmoittaa mieheni tyopaikalle kohta ja on kylla vaikea paattaa miten sen ajoittaisi. Olisi ikava tuhlata se etukateen, jos vauva syntyy pitkasti yliaikaisena ja toisaalta olisi ikava olla yksin kotona, jos vauva syntyisikin ajallaan tai ennen laskettua-aikaa. Olen ehka kallistumassa sille kannalle, etta jos sen aloittaisi viikko lasketunajan jalkeen... Mites te meinaatte tehda sen kanssa ja pitaako sen ajankohta edes paattaa monta viikkoa etukateen Suomessa?


Lady Grey 33+6

 

Monnia, tervetuloa mukaan!

Aamukampa näyttää enää neljää (viime kerralla kirjoittaessani laskin väärin)! Tällä viikolla mulla on ollut mun tuleva sijainen opiskelemassa tulevaa työtehtävää. Pari päivää on mennyt todella nopeasti seuraajaani neuvoessa.

Sf-mitoista: taisin jo kerran kirjoittaakin, mutta mulla on sf-mitta ollut koko ajan yläkäyrällä ja lasta on silti veikattu pieneksi. Itse en luota oikeastaan yhtään mihinkään pituus- ja painoarvioihin, koska niin monen tuttuni arviot ovat menneet täysin pieleen. Luotan tietoon, että kaikki ne on aina ulos saatu koosta ja asennosta huolimatta

Kiva, että Pimun synnytyspelko on mennyt parempaan suuntaan. Ja mukava kuulla myös Lady Greyn uutiset raivotarjonnasta. Ikävää, että Sarilla oli huonoja lääkärikokemuksia

Pimu, taisitkin jo saada vastauksen, mutta itse laskin äitiysloman myös Kelan nettilaskurissa. Se oli tosi helppo, kun se laski la:n perusteella lomapäivät. Onnistuin kyllä muuten toheloimaan raha-asioissa. Päätin nimittäin odottaa Kelan paperit, ennen kuin teen töihin kirjallista hakemusta, että päivä on sitten varmasti oikea. Sitten kävikin ilmi, että Kela ei lähetä papereita ennen kuin on saanut työnantajaltani palkkatodistuksen ja töissä selvisi, että palkkatodistusta ei taas lähetetä ennen kuin kirjallinen hakemus on tehty. Voi minua!! Olisi taas pitänyt osata kysyä sellaisia asioita, joiden olemassaolosta ei edes tiedä. No nyt pitäisi olla paperiasiat kunnossa ja toivon vaan että työnantaja ja Kela hoitavat asiat nopeasti, ettei tarvitse olla kovin pitkään ilman rahaa...

Lady Grey kyseli isyyslomista. Meidän miehen työmaalla hän on vain ilmoittanut, että lomat on tulossa, mutta ei mitään sen tarkempaa. Ei tarvitse päättää etukäteen ja Kelallekin tehdään hakemus jälkeenpäin. Ajattelimme, että hän pitäisi viikon verran heti lapsen synnyttyä ja loput voisi pitää sitten kevään lomien yhteydessä.

Tänään menemme perhevalmennukseen, jonka aiheena on raskauden viimeiset viikot ja synnytys. 9.2. meillä on synnytyssairaalaan tutustuminen.

Hamale 34+0

 

Ai niin. Sen verran piti lisätä, että Kelan sivuille voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla, jos haluaa katsoa mikä tilanne on omien asioiden käsittelyssä.

Kela - Asioi verkossa


Hamale

 

Aurinkoista aamua! Viimeistä työperjantaita viedään vähään aikaan.. Jokos Hamalella on ihan viimeinen työpäivä käynnissä? Uskomatonta kuinka nopeesti aika on mennyt.

Olen kanssa kuullut useammalta taholta, että sf-mitta ei kerro lapsen koosta totuutta. En vaan jaksa ymmärtää noita alan ammattilaisia, jotka päivittelevät, että iso vauva on tulossa, mutta samaan hengen vetoon sanovat, että no worries.. aivan samaa mieltä Lady Creyn kanssa, että onko sitä pakko sitten mainita ja huolestuttaa odottajaa.

Miten teillä on muuten viimeinen neuvolalääkäri? Mulla on vasta vkolla 37, jota pidän kovin myöhäisenä. Olin ajatellut, että vkoilla 34-35 tsekkattaisiin jo kohdunkaulan tilannetta yms. Itseä hieman mietityttää uimahallissa ja kylpylässä käynti, kun siitäkin sanotaan, että jos on yhtään kohdunkaula jo pehmennyt tai auennut niin ei saisi käydä tulehdusriskin takia. Neuvolassa hoitaja sanoi, että niin kauan, kun vaan itsestä tuntuu hyvältä niin on ok, mutta silti vähän arveluttaa. Kävelylenkit jäävät jo 3-4 km pituisiksi, mutta uinti ja vesijuoksu sujuvat vielä hyvin, joten niitä olisi mukava jatkaa vielä mammailleissakin.

Cheycel 34+0

 

Huomenta päivää!!

Meillä oli eilen ensimmäinen perhevalmennus. Mulla ei jäänyt siitä niin hyvä olo kuin olin luullut. Siellä ei oikeastaan tullut mitään uutta tietoa mulle ja ajattelin että miehelleni se olisi hyödyllinen,mutta ei hänkään saanut siitä mitään irti. Tämä on mun henkilökohtainen mielipide.
Siellä oli myös pariskunta kertomassa heidän odotusajastaan ja synnytyksestä. Siinä heidän tarinassa synnytys ei mun mielestä olisi voinut mennä enempää pieleen, joten siitä tarinasta ei mitään iloa ollut. Mä pysyn silti samalla linjalla vielä,enkä anna pelon vallata mun mieltä enää.
Harmittaa vielä sellainen juttu, kun valmennuksen piti olla kolme kertaa viikon sisällä, niin yhden päivämäärän he olivat siirtäneet ja ilmoittivat siitä eilen vasta. Mulla on sillon iltavuoro töistä, koska olin tosiaan pyytänyt vapaaksi juuri ne tietyt päivämäärät. Tämä kerta sattuisi olemaan juuri se,kun siellä on psykologi kertomassa,joten jäisin juuri siitä hyödyllisimmästä osasta paitsi

Tuli mieleen, että oliko muilla kissoja kotieläimenä? Meillä on kaksi kissaa. Ollaan nyt alettu pitämään makuuhuoneen ovea kiinni,jotta ne tottuisivat siihen että, ne ei saa mennä sinne, kun vauva syntyy. Toinen kissoista osaa avata ovia ja hyppii kahvaan aina kun ei huomata. Onko jollain jotain hyvää keinoa miten saa oven pysymään kiinni??

Muuten täällä voidaan edelleen hyvin ja väsymys ei paina vieläkään, vaikka öisin en unta saakkaan.
Odotan niin innolla äitiysloman alkua että saan siitä lisäenergiaa! Varsinkin nyt kun on näin kylmiä ilmoja unelmoin lämpimistä lomapäivistä peiton alla

T.Pimu84 31+0

 

Cheycel oli kirjoitellut samaan aikaan kun mä raapustin tuota mun tarinaa..

Todella myöhään tuo viimeinen lääkäri. Lapsihan olisi valmis syntymään jo silloin.. tosi ihmeellistä!! Mäkin oon kuullut että uida ei saisi enää loppuvaiheessa. Kysyisin vielä jostain muualta asiasta.

 

Huomenta taaltakin!

Hyvaa viimeista tyoperjantaita Cheycelille!

Harmi Pimu, etta menivat vaihtamaan noita paivia. Pystyisitko vaihtamaan tyovuoroja kenenkaan kanssa, etta paasisit sinne perhevalmennukseen?
Meidan sairaala jarjestaa kivasti tuon perhevalmennuksen yhden paivan aikana eli se on ensi viikon lauantaina kello 10-15 tai 16 (en nyt muista). Meille tuo jarjestely sopii paremmin ettei tule aikataulu ongelmia.

Heh, taallahan tehdaan kohdunkaulan ynna muut tutkimukset vasta siella synnytyssalissa Eipa taalla ole luvassa suullista kummallisempaa jalkitarkastustakaan (ajattelin menna sitten Suomessa gynelle, kun seuraavan kerran matkaamme sinne pain). Gyneja ei tassa maassa nahda ennen kuin on ongelmia.

Ajattelin aloittaa sairaalakassin pakkauksen tanaan. Laitan sinne ainakin vauvan sairaala- ja kotiin tulo vaatteet valmiiksi, vaipat, rasvat ja sellaiset omat tavarat joita en tarvitse ennen sairaalaan menoa. Pitaa viela parin viikon paasta menna ostamaan imetysliiveja ja sitten kaikki tavarat taitavatkin olla koossa

Eipa muuta kuin ihanaa viikonloppua maalismasuille!

Lady Grey 34+2

 

Saa näköjään olla tyytyväinen, että edes ronkitaan ennen synnytyssalia Toivon mukaan tosiaan ehtii vielä lääkäriin ennen tosi toimia. Itsellä on ollut koko raskauden ajan semmoinen kutina, että etuajassa saataisiin nyytti syliin. En toki siihen luota vaan olen myös henkisesti valmistautunut punnertamaan vasta maaliskuun puolivälissäkin

Meillä ei ole lemmikkejä, mutta ystäväni laittoivat joitain ovensulkijasysteemejä, jotka olivat itseasiassa lapsia varten tarkoitettu. Käsittääkseni ostivat jostain lastentarvikeliikkeestä.

Mulla on kanssa suunnitelmissa pakkailla viikonloppuna sairaalakassi valmiiksi. Imetysliivejä vaille muut tarpeet jo löytyvät. Osaattekos kokeneemmat neuvoa kuinka paljon suuremmat liivit kannattaa valmiiksi hankkia?

 

Tervehdys ketjulaisille,
tulin ajankulukseni lueskelemaan tätä ja ajattelin itsekin vähän osallistua...

Ihan lyhyesti itsestäni: mä odotan toista lasta, esikoinen syntyi vuosi sitten ja tämän tulokkaan laskettu aika on 31.3. Tosin syntyy näillä näkymin viikkoa aiemmin suunnitellulla sektiolla.

Joku pohti ketjussa aiemmin liikkumista puudutuksen jälkeen. Mun käsittääkseni se on sairaalakohtaista, mutta täällä Porissa (SatKs) ei ollut lupaa liikkua enää epiduraalin jälkeen. Selittivät kyllä syynkin siihen mutten enää muista... mutta tosiasia on sekin että siinä vaiheessa on niin väsynyt supparikivuista että niiden helpottaessa ei tee edes mieli liikkua vaan levätä!

Imetysliivien kuppikoko nousi mulla yhden kirjaimen, entisessä elämässäni olin kokoa C, imettäessä D ja (masentavaa kyllä) imetyksen lopetettuani lähempänä B:tä kuin C:tä...

Hyvää odotusta toivotan!

 

Eine, tervetuloa mukaan! Ja kiva kuulla kommenttisi imetysliiveistä. Olen itsekin pohtinut, että minkä kokoiset pitäisi ostaa.

Meilläkään ei ole kissoja, mutta kissaperheiltä olen kuullut, että vaunujen kanssa saa myös olla tosi tarkkana. Kissat menevät mielellään niihin nukkumaan. Olen muuten huomannut, että juuri missään ei ikinä puhuta eläin- ja lapsiperheen arjen yhdistämisestä. En ole törmännyt varmaan yhteenkään lehtikirjoitukseen aiheesta. Täytyy varmaan tutkia, jos löytyisi joku keskusteluketju tai avata oma. Meitä eläimellisiä on kuitenkin varmaan aika paljon ja kyllä se aina omat konstinsa vaatii, jotta saa arjen sujumaan.

On kyllä melko myöhään tuo Cheycelin lääkäri. Mulla on ensi tiistaina, jolloin viikkoja on 35. Aika erikoista myös, ettei Englannissa käydä gynellä juuri ollenkaan. Että siinä mielessä saamme olla tyytyväisiä näihin meidän terveyspalveluihin. Tsemppiä vaan Lady Greylle! Tästä tulikin mieleeni, että mulla on uusi vaiva: alapään kutina. Ei siis sisäpuolelta, vaan ulkopuolelta iho kutisee. (Eikö olekin kivaa, kun jaan tämänkin teidän kanssa. ) Luulen, että mun iho on ärsyyntynyt, kun olen joutunut käyttämään koko raskauden ajan pikkuhousunsuojia valkovuodon takia. Nyt olen jättänyt suojien käytön ja rasvailen ihoa. Kysyn tästä tiistaina lääkäriltä.

Mä en oo pakannut vielä sairaalakassia, enkä edes katsonut valmiiksi tavaroita. Mitä vaatteita te aiotte ottaa vauvalle mukaan. Meillä on turvakaukaloon lämpöpussi, joten paksumpaa ulkovaatetta ei tarvita, mutta mitä sinne alle? Kertokaahan kokeneemmat. Muutenkin voi antaa vinkkejä, mitkä olisivat käytännöllisiä asukokonaisuuksia vastasyntyneelle. En ole itse ostanut vielä yhtään ainutta vaatekappaletta. Muutama body ja potkuhousut ollaan saatu lahjoituksena. Äippälomalla ajattelin vähän shoppailla.

Tällä viikolla olimme perhevalmennuksessa, jossa puhuttiin synnytyksestä. Mieheni sanoi, että jos ei aikaisemmin jännittänyt, niin nyt jännittää. Siellä kun käytiin läpi myös tilanteet, jolloin on syytä lähteä kiireellä sairaalaan. Mutta ihan hienosti hän selviytyi synnytysvideon katsomisesta.

Hyvää viikonloppua!

Hamale 34+4 (Maanantaina viimeinen työpäivä!)

 

Huomenta!
Musta tuntuu että olisin noussut keskellä yötä.. vietin viime yön yksin ja musta on tullut sellanen "mammari" nyt raskauden aikana, en uskalla nukkua yksin, joten olen valvonut ja pelännyt kaikkea olematonta

Kiitti siitä ovensulkija vinkistä. Pitää kyllä hankkia sellainen. Nytkin jouduin laittamaan yhden kissoista vessaan rauhoittumaan,kun meinasi kaataa tietokonepöydän..eli se on siis aivan hullu!!

Meillä tais olla niin että kuukautta ennen laskettua aikaa pääsisi synnytys sairaalaan tutustumaan, niin siellä varmaan neuvovat vielä uudestaan mitä tarvii ottaa mukaan.
Imetysliiveistä puheen ollen.. mitkä ovat pienimmät liivit ja mistä sellasia saa?? Mulla on vieläkin a-kuppi ja pienimmät mitkä olen nähnyt ovat olleet 80B ja ne ovat valtavat mulle..

Hamale, tuo sun vaiva on kyllä inhottava. Pelkäsin kans että mulla tulis ongelmia varsinkin nyt raskuden aikana,kun olen kans aika herkkä kaikille ärsykkeille alapäässä. Mullakin on valkovuotoa aika reilusti ja mä käytän kaikista ohkasimipa suojia. Sitä ei edes tunne,mutta samalla se suojaa niin ettei tarvi pelätä että tulis läpi mitään. Eikä onneksi ole tullut mitään "sivuvaikutuksia"

Mä pakkaan varmaan sairaalalaukun vasta kun äitiysloma alkaa, muuten tulee aivan liian pitkä aika odottaa. Olen nyt jo niin kärsimätön.

Kuinka monella on muuten ollut jo vähän kivuliaampia harjoitus supistuksia? Mulla ei oo ollut vielä yhtäkään sellaista minkä tunnistaisi selväksi supistukseksi.

Nyt kiiruhdan töihin! Oi Hamale oot niin onnekas, viimeinen työpäivä sulla nyt jo

Pimu84 31+2

 

Hei vaan ja hyvää sunnuntaita kaikille! Täällähän on keskustelu vailkastunut, kiva juttu! Olen varma, että kun tsekin pääsen äippälomalle, niin sitten on paremmin aikaa käydä täälläkin. Niin ja terteluoa uusille! En valitettavasti muista nimiä, mutta kiva, kun liitytte joukkoomme!

Pimu, meillä on kanssa kaksi kissaa. Me ie olla koskaan laitettu ovia kiinni, mutta en usko, että nuo meidän rontit edes osaisivat avata, jos ne laittaisi. Joten en osaa kyllä tuossa asiassa auttaa. Meillä on ollut semmoinen kissaverkko pinnasängyn päällä ja myös vaunuihin laitettiin este, kun huomattiin kissojen viihtyvän siellä. Mun mielestä meillä ei kuitenkaan ole ollut mitään ongelmia eläinten ja lasten yhteensovittamisessa (taloudestamme löytyy kissojen lisäksi yksi koira).

Ekassa synnytyksessä mä sain kanssa ilokaasua (jota vihasin alkuun enkä halunnut ottaa ollenkaan, koska siitä tuli todella paha olo, mutta sitkeästi sitä vaan käytin ja onneksi tuo paha olo meni ohitse ja lopuksi kätilö joutui jo sanomaankin, että voit jo lopettaa sen kaasun käytön ) ) ja epiduraalin. Mulla meni epiduraalissa joku vikaan, eikä siitä ollut apua ollenkaan (tai ainakaan se ei vinyt kipuja pois, ne vaan jatkuivat, mutta ehkä se esti niiden vielä kivuliaampien kipujen tulon, en tiedä). Mutta hyvin selvittiin. Synnytys kesti 19h ja ponnistusvaihe 19min.

Työaamuja on vielä muutama vko jäljellä, mutta eiköhän niistä selvitä kunnialla. )

Callie

 

Callie, mulla on ihan toinen kokemus epiduraalista -se on ehkä yks hienoimmista asioista mitä maa päällään kantaa! Muista kivunlievityksistä mulla ei tosin ole kokemustakaan, mutta epiduraalin laittamisesta kesti vain 10-15 minuuttia ja kaikki kivut oli poissa, seuraavat ikävät tuntemukset tuli vasta kun vauva alkoi tosissaan painaa alaspäin.

Pimu, tiedän yksinnukkumispelon, mun mies oli ekan raskauden aikana pari yötä pois kotoa ja mä suurinpiirtein itkin ne yöt läpeensä. Odottajan muutenkin yliherkkä mieli pystyy luomaan ihan käsittämättömiä peikkoja, unetkin on niin outoja ettei niistä päivänvalossa voi puhuakaan ;-)! Tällä kertaa ei ole mieskään uskaltanut ehdottaa tekevänsä ensimmäistäkään pidempää työreissua.

Me kyhättiin ison koiramme takia makuuhuoneen ovelle sellanen verkko-ovi, mistä näkee ja kuulee hyvin läpi mutta koira ei pääse vauvan sängyn viereen remuamaan. Tavallinen ovi ei tälle koiralle sopinut, se raapi sitä ja ulisi puoli yötä, rauhottui vasta kun sai näköyhteyden meihin. Tosin eläimetkin on yksilöitä, kissojen ja koirien eroista puhumattakaan...

Mulla on ollut tosi paljon harjotussupistuksia, ihan siis sitä vatsan kovettumista, mutta ei onneksi mitään kivuliasta. Siinä vaiheessa kun harjotussuppareita tuli jo öisin ja aamuisinkin, rauhotin päivätahtiani aika lailla ja se auttoi kyllä. En vaan tahdo kestää ajatusta että synnytykseen on vielä 2kk ja täytyy koko se aika mennä säästöliekillä, reippaat kävelylenkit saa unohtaa ihan kokonaan ja talon työt (melko maalla asumme) jää odottamaan kevättä. Mutta mitäpä me emme lastemme hyvinvoinnin vuoksi tekisi?!

Ainiin, sf-mitasta neuvolalääkäri sanoi viimeksi ettei se ole vertailukelpoinen toisten kanssa, koska riippuu ihan ruumiinrakenteesta, siis siitä miten 'syvälle' vatsaonteloon kohtu kenelläkin mahtuu. Mutta se antaa viitettä vauvan kasvusta. Tai ainakin auttaa huomaamaan jos kasvu pysähtyy.

Eine
(En muuten todellakaan tiedä viikkolukua, ekassa raskaudessa laskin päiviä ja nyt en osaa edes vastata kun kysytään monennellako kuulla olen!)

 

Tervetuloa mukaan, Eine!

Lääkärintarkastuksista: Esikoiseni syntyi ulkomailla. Siellä ei ollut lainkaan raskauden aikaisia lääkärintarkastuksia eikä sisätutkimusta tehty neuvolassakaan. Ensimmäinen sisätutkimus tehtiin vasta synnytyssairaalassa ja sielläkin vasta tullessamme sinne toisen kerran (ensimmäisellä kerralla meidät lähetettiin lapsiveden menosta huolimatta liian harvojen supistusten vuoksi kotiin, jossa ehdimme olla kolmisen tuntia ennen kuin oli kivuliaiden supistusten vuoksi pakko lähteä uudestaan). Olen tosi tyytyväinen, että Suomessa tehdään (ainakin useimmilla paikkakunnilla ilmeisesti) sisätutkimus jo raskauden aikana. Meidän neuvolassamme on kaksi neuvolalääkärin tarkastusta ja sisätutkimus tehdään ilmeisesti molemmilla kerroilla. Terkkari ei meillä tee sisätutkimuksia. Seuraava eli toinen neuvolalääkärikäynti on minulla ensi viikolla eli viikolla 35. Tämän viikon keskiviikkona on seuraava neuvola.

Soitin Kelaan, kun päätöstä ei ole kuulunut, vaikka sivuilla lukee vihdoin, että "asiakirja saapunut". Eivät ole vielä ehtineet aloittaa hakemukseni käsittelyä, vaikka se on saapunut 30.11. Onneksi kuitenkin soitin: päätöstä ei kuulemma voi tosiaan tehdä ennen kuin heillä on työnantajan ilmoitus (Y 17) työnantajan maksamasta *äitiysvapaan* palkasta. Eli, kun mulle kuuluu kolmelta ekalta kuukaudelta täysi palkka, niin työnantajan pitää toimittaa sinne siitä todistus *ennakkoon*. Onneksi palkanlaskijamme on symppis ja lupasi laittaa todistuksen menemään viimeistään huomenna, kun äsken soitin. Eiköhän se päätös kohta sieltä tule.

Ai niin, tänään alkoi viimeinen työviikkoni. Ja koska tämä päivä on jo puolessa, jäljellä on enää neljä ja puoli päivää. Neljä aamua. Ja niistäkin yksi on neuvola-aamu. Aika jännää alkaa olla.

Iloa ja voimia kaikille,

Vilivinkka 33+0

 

Hei kaikille ja tervetuloa Eine!

Saimme äitiyspakkauksen postissa viime viikon torstaina ja laatikko on pengottu läpikotaisin. Olen kuumeisesti koostanut listaa tavaroista, joita pitäisi hankkia, sillä olemme vasta todella alussa tämän tavarahankinnan suhteen ja edelleen tuntuu siltä, että ne voi jättää myöhemmäksikin? Olemme yrittäneet tehdä hieman hintavertailua eri tuotteiden kohdalla ja olen jopa selannut läpi huuto.netin tarjontaa, mutta enpäs ole uskaltanut ostaa vielä mitään. Meillä on vain tuo turvakaukalo hankittu ja joitain vaatteita Florida-reissultamme.

Lomalla oli kivaa, joskin hieman vaihtelevin säin. Pelästyimme kyllä kerran tosissaan, kun kävimme syömässä ja vessasta ulos tullessani käytävä oli juuri luututtu ja kaaduin polvilleni maahan. Onneksi en kaatunut sen pahemmin ja kiitän tuuriani, että tulin tosiaan vaan polvilleni maahan. Taisi myös pikaruokaketjun työntekijätkin pelästyä, koska tyypilliseen jenkki-tyyliin jouduin kirjoittamaan tapahtuneesta raportin vuorovastaavalle ja jättämään tälle yhteystietoni. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja selvisimme siitä vain säikähdyksellä. Olenkin täällä kotisuomessa kävellä kipsutellut noita liukkaita teitä pitkin kieli keskellä suuta. En tiedä mitään niin kauheeta, kun tunteen, että nyt lähtee jalat alta...

Jännitin myös reissatessamme, että miten kroppa suhtautuu noihin maitotuotteisiin. Yritin kyllä syynätä tarkoin kaikki maitotuotteet, että ne ovat pastöroituja, mutta eipä ainakaan tähän mennessä ole tullut oireita, että mistään olisi saanut listeriaa. Yleistieto ulkomailla yleensä on kyllä aika toista maata kuin täällä meillä. Moni tarjoilija ja jopa kokki, jolta kysyin pastöroidusta maidosta oletti että tarkoitin ylipäätään maidollista ruokaa. Ja sain sitten vastaukseksi välttää kaikkia maitoruokia. Just sitähän minä tarkoitin!! Jep jep.

Mua alkoi nyt jännittämään mun yksityislääkärin merkinnät taas mun neuvolakortissa. Se oli sisätutkimuksen tulokset merkannut korttiin, että kohdunsuu on kiinni, mutta pehmeä. Kohdunkanavan(?) pituus kylläkin se 3cm eli normaali. Mutta nyt mietin, että onko teille muille sanottu jotain erityistä vai onko kukaan muu samanlaisessa tilanteessa? Jostain nettipalstoilta luin, että jotkut lääkärit määräävät tuossa tilanteessa rauhoittamaan vauhtia ja kieltävät urheilun ja tai seksin. Minulle ei kyllä sanottu mitään vaan lääkäri kysyi vielä toistamiseen, että onko ollut kivuliaita supistuksia. Koska mun mielestä sellaisia ei ole ollut, niin ei se mua sitten kieltänytkään tekemästä mitään, mutta eipä myöskään varoitellut. Mulla on kyllä ollut aika usein maha tosi pingottunut ja mietinkin, että onkohan ihan normaalia. Ja nyt välillä sellaisia samanlaisia vihlaisuja, kun jossain varhaisemmassa vaiheessa oli kohdun kasvaessa. Kuuluukohan niitä olla vielä vai onkohan ne niitä "kivuliaita" suppareita??

Äitiysloman alkuun vielä 4 viikkoa... Jaksaa jaksaa.

t. Sari rv 30+6

 

Mua alkoi nyt jännittämään mun yksityislääkärin merkinnät taas mun neuvolakortissa. Se oli sisätutkimuksen tulokset merkannut korttiin, että kohdunsuu on kiinni, mutta pehmeä. Kohdunkanavan(?) pituus kylläkin se 3cm eli normaali. Mutta nyt mietin, että onko teille muille sanottu jotain erityistä vai onko kukaan muu samanlaisessa tilanteessa? Jostain nettipalstoilta luin, että jotkut lääkärit määräävät tuossa tilanteessa rauhoittamaan vauhtia ja kieltävät urheilun ja tai seksin. Minulle ei kyllä sanottu mitään vaan lääkäri kysyi vielä toistamiseen, että onko ollut kivuliaita supistuksia. Koska mun mielestä sellaisia ei ole ollut, niin ei se mua sitten kieltänytkään tekemästä mitään, mutta eipä myöskään varoitellut. Mulla on kyllä ollut aika usein maha tosi pingottunut ja mietinkin, että onkohan ihan normaalia. Ja nyt välillä sellaisia samanlaisia vihlaisuja, kun jossain varhaisemmassa vaiheessa oli kohdun kasvaessa. Kuuluukohan niitä olla vielä vai onkohan ne niitä "kivuliaita" suppareita??


t. Sari rv 30+6

Mulla on sormelle auki kohdunsuu, kuten usein uudelleensynnyttäjillä, ja edellisessä raskaudessa hieman pehmenneet paikat joskus 34+ viikoilla, enkä minä ainakaan ole saanut mitään ohjeita välttää yhtään mitään.

Suppareista, kyllä ne kivuliaat supparit huomaa. Ovat nimensä mukaisesti usein niin kipeitä että pitää pysähtyä ja keskittyä hengittämään. Tuollaiset mahan pingotukset voi olla harkkasuppareita jotka on ihan normaaleja. Vihlaisut viittaisi liitoskipuihin tai kohdun kasvuun. Kohtuhan kasvaa viikoilla 28-32 todenteolla.

Mulla on levossa tullut muutama kipeähkö suppari, harkkasuppareita tulee yleensä kun nousen portaita ja lähden liikkeelle. Menkkamaista jomottelua on lähes joka ilta ja paineen tuntoa persuksissa. Iskias on palaamassa ilmeisesti kun säteilee alapakaran yläosasta reiteen pahasti. Väsymys on myöskin taas täällä.

31+4

 

Heips!

Sarille ensimmäisenä. Mulla oli just sama tulos. Eli 3 cm ja pehmeä. Mulle sanottiin että hyvä että on pehmentynyt ja viimeksi kortissa luki kiinteä. Ja siis erikseen mainistsi että kaikki oli just niinku pitää. Saitko yhtään lohtua vastauksesta..
Mäkin kaaduin pari viikkoa sitten ja herranjumala kun mua hävetti. Siinä oli lauma teinipoikia ja mä en tuntenut kun sen hirveän nolon tunteen. Töissä sitten alkoi särkemään alaselkää ja polvia. Mullahan on nuo niveleet löystynyt aika lailla. Sitten vasta harmitti ja suututti se että, täällä aurataan tiet todella liukkaiksi ja hiekoitusta ei ole. Entisessä kaupungissani totuin siihen että aina hiekoitettiin kun oli aurattu,niin en sitten tajunnut varoa. Samalla kun painopiste on muuttunut,en tajunnut että astunkin eri tavalla,joten siinä sitä oltiin tosiaan, polvilla onneksi!

Vilivinkka, mulla oli kans onglema tuon (Y 17) kanssa. Mulla työnantaja ei suostunut lähettämään sitä tilitoimistoomme(ilmoittivat tämän kun kuukausi oli kulunut). Sanoi että sitä ei tarvita. Menin kelaan ja sanoin asiasta,niin kyllähän sitä vaan tarvittiin. Töissä sitten hieman hermostuneena esitin asian,että se on lähetettävä,tai päätös jää tekemättä. Eli luulen että asia on nyt kunnossa. Siis sitä papereiden määrää ja sotkua niiden täyttämisessä! Tämän takia aloitettiin aikasin tuo lappujen täyttely.

Mulla on huomenna neuvola ja odotan innolla sitä. Kiva tietää onko hb noussut ja paljonko maha on kasvanut. On nimittäin aika lailla pyöristynyt parissa viikossa. Mulla on kyllä painokin noussut lähemmäs 10 kiloa, mutta musta tuntuu että sitä ei edes huomaa. Luulin että pahin asia mulle olisi kohdata nuo lisäkilot, mutta tunnen itseni tosi kauniiksi äidiksi,vaikka itse sanonkin

Täällä olisi noin 18 työpäivää jäljellä. Mä en voi laskea viikkoina tuota,kun ollaan auki joka päivä!

 

Lady Greylle vielä tuli sellainen mieleen, että tuntuiko se jotenkin erilaiselta kun vauvasi oli perätilassa? Missä potkut tuntuivat? Ajattelin vaan, kun itse aina yritän tunnustella kuinka päin vauva on ja tuntuu että se on vieläkin suvuuttain. Eli potkii aina vaan oikeaan kylkeen.

T. Pimu84 31+4

 

Oli pakko tulla tänne heti fiilistelemään ekana mammalomapäivänä. Ensitöikseni soittelin Kelaan ja palkanlaskijalle, kun mulla on ollut tässä sama ongelma kuin Vilivinkalla, eli palkkatodistus ei ole vielä mennyt perille eikä hakemustani käsitellä. Alkoi jo vähän huolettaa, että koska mahdan saada seuraavan kerran rahaa. Palkanlaskija onneksi sanoi, että saan työnantajalta palkan ihan normaalisti kolmen kuukauden ajan ja he saavat Kelalta rahan takaisin (takautuvasti, jos hakemuksen käsittely kestää). Huh! Helpottava tieto

Eilen ei kyllä yhtään tuntunut työpäivän jälkeen, että nyt alkaa loma. Johtuu ehkä siitä, että viimeinen päivä oli maanatai. Iltapäivällä töistä lähtiessäni oli ihan sellainen olo, että aamulla palaan taas normaalisti työmaalle. Tänään aamulla vasta tajusin, että siellähän ne toiset istuvat aamupalaverissa ja minä vain syön aamupalaa kotona. Mutta vieläkään en käsitä tämän lomailun pituutta. Vaikea ajatella, että oon ainakin vuoden pois työelämästä (tai mahdollisesti pidempään, jos jään hoitovapaalle)!

Tänään ajattelin pyykkäämisen ja koiran kanssa lenkkeilyn lisäksi avata äitiyspakkauksen ja kartoittaa vähän vaatetilannetta. Emme ole vieläkään ostanut yhtään ainutta vaatekappaletta, mutta kummasti niitä vaan on jo alkanut kertyä nurkkiin. Tuskin ihan kauheasti täytyy ostaa. Äitini on lopulta antanut itselleen luvan ryhtyä virallisesti mummuksi ja oli jo ostanut vaatteita ja neulonut aivan ihanan villapuvun

Huomenna neuvolalääkärikäynti ja siellä tarkistetaan vauvan asento. Mulla ei ole aavistustakaan, miten päin se tällä hetkellä on, koska musta tuntuu että se edelleen mahtuu tekemään kuperkeikkoja. Eilen illallakin oli ihan poikittain ja potkuja/nyrkiniskuja tuntuu ihan joka suuntaan.

Sari, onneksi ei kaatumisessa käynyt pahemmin! Mukava kuulla, että teillä oli kiva reissu. Olen itsekin miettinyt, että mistä ne kivuliaat supparit tunnistaa, mutta uskon että sen kyllä huomaa, niin kuin Eine sanoikin. Mulla alkaakin olla jo sen verran viikkoja kasassa, että ei kauheasti enää huoleta, vaikka tulisi ennen aikojaan ulos. Toki toivon kovasti, että vauva saisi rauhassa kasvaa 40 viikolle asti.


Hamale 35+0

 

Tervetuloa mukaan Eine!

Kiitokset kuppikokosuosituksista, suunnitteilla on armoton shoppailupäivä heti torstaille loman alkaessa Ajattelin myös kokeilla tänään onneani, josko saisin vielä varailtua shoppailun lomaan ajan muutamaan hoitoon. Edellisistä kasvo- ja jalkahoidoista on jo niiiiin pitkä aika etten edes muista enää, koska viimeksi olen ollut hemmoteltavana.

Mulla myös on ollut menkkamaista jomottelua vatsassa ilta- ja yöaikaan, kun nousen reippaasti ylös makuulta, samoin vatsa kovettuu ja supistaa, jos lenkkipolulla tahti liian reipas. On kuulema ihan normaalia jo tässä kohtaa raskautta. Nyt sitten oon jo niin pitkällä, että jos nyt alkaisi kunnolla supistella niin enää ei synnytystä yritettäisi estää, aika huimaa.. Uskoisin Sari, että jos lääkärisi pitäisi kohdunsuun pehmeyttä vaarallisena niin varmasti olisi antanut tarkempia ohjeita. Mä kyselin uudemman kerran tuosta myöhäisestä neuvolalääkärin ajankohdasta ja sain vastaukseksi, että koska mulla ei ollut ongelmia raskauden kanssa eikä ole vielä kunnolla supistellut niin ei ole kiirusta. Ja jos jotain vaivaa/ongelmia tulisi niin pääsen toki aiemmin. Hyväksyin tämän selityksen ja jatkan normaalisti eteenpäin

Lastentavarat olemme saaneet jo haalittua kutakuinkin kaikki alkuunsa tarvittava kasaan, mutta kaikki pienempi sälä on vielä hankkimatta. Valmennuksissa on annettu hyvin listaa mitä kaikkee olisi hyvä olla kotona valmiina ettei tule hätäkäteen erityisesti yöaikaan, esim. vanutyynyjä ja -puikkoja (näitä kyllä muutenkiin varmaan kaikilta löytyy), vaippoja, puhdistusliinoja, "nenänniistin" ja mulle hieman yllätyksenä, että muutama korvikepurkki on hyvä olla heti alkuunsa valmiina. Toki ihan järkeen käypää, koska eihän se ole itsestään selvää, että maitoa tulee ja imetys onnistuu, mutta eipä olisi itselle tullut varmaan mieleen..


Cheycel 34+4