Maahanmuuttajien lasten kouluosaaminen laahaa 2-3 vuotta jäljessä verrattuna suomalaisiin lapsiin.

  • Viestiketjun aloittaja Mamujen lapset tyhmiä?
  • Ensimmäinen viesti
Johtuisiko ihan siitä, että monissa esim. Afrikan valtioissa peruskoulun taso on hyvin heikkoa tai koko koulunkäynti voi jäädä köyhemmiltä lapsilta väliin? Lisäksi kielimuuri aiheuttaa lisähaastetta.
 
lto
Ihan oletettavaahan tuollainen on, koska meneehän kyseisistä lapsilta suunnilleen vuosi siihen, että he oppivat suomea sen verran, että tulevat sillä toimen arkipäivä tilanteissa, joissa kieli ei ole vielä abstraktia.

Koulussa kieli vaikeutuu paljon siihen verrattuna mitä se on päiväkodissa ollut ja uutta asiaa tule paljon lyhyessä ajassa. Ja koko kouluopetushan perustuu suomen kielen osaamiselle ja jos se ei ole hyvää, niin eihän se oppiminenkaan voi olla samaa tasoa kuin äidinkieleltään suomalaisella lapsella.
 
toisinsanoen
Ihan oletettavaahan tuollainen on, koska meneehän kyseisistä lapsilta suunnilleen vuosi siihen, että he oppivat suomea sen verran, että tulevat sillä toimen arkipäivä tilanteissa, joissa kieli ei ole vielä abstraktia.

Koulussa kieli vaikeutuu paljon siihen verrattuna mitä se on päiväkodissa ollut ja uutta asiaa tule paljon lyhyessä ajassa. Ja koko kouluopetushan perustuu suomen kielen osaamiselle ja jos se ei ole hyvää, niin eihän se oppiminenkaan voi olla samaa tasoa kuin äidinkieleltään suomalaisella lapsella.
Toisinsanoen niiden suomalaisten lasten koulumenestys kärsii jotka opiskelevat ns mamukouluissa. Ilmankos nykyään vanhemmat valitsevat tarkkaan mihin kouluun lapsensa panevat.
 
Ursula Iso-Pursula
Johtuisiko ihan siitä, että monissa esim. Afrikan valtioissa peruskoulun taso on hyvin heikkoa tai koko koulunkäynti voi jäädä köyhemmiltä lapsilta väliin? Lisäksi kielimuuri aiheuttaa lisähaastetta.
Ymmärsitkö lainkaan tekstiä? Maahanmuuttajien LAPSET, eivät maahanmuuttajat.
Eiköhän ne lapset ole pääosin täällä verorahoilla synnytettyjä.
 
"ope"
Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat usein kaksikielisiä, ja suomi toisena kielenä opetus on retuperällä Suomessa. Kouluun tulee Suomessa syntyneitä lapsia, joilla suomenkielen taso on pintapuolinen, heillä ei ole sellaista kielitaitoa mitä koulussa opiskelu vaatii. Toinen syy on, että esim. somalikulttuurissa monet vanhemmat (etenkin äidit) ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eikä heillä kotona ole mallia kirjoitettuun kieleen eikä opiskeluun.
 
"LMM"
No niin, antakaas kun täti kertoo...maahanmuuttajien lapset puhuvat pääsääntöisesti äidinkieltään kotona kouluikään asti. Päväkodissa toki opitaan jonkinverran suomea, mutta arvatkaapas kuinka paljon me voidaan keskittyä S2 -opetukseen ylibuukatuissa lapsiryhmissä joissa 50-70% asiakkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea... Toki me tehdään mitä voidaan, sanoitetaan, käytetään kuvia jne. mutta kyllä se vähäistä on. Etenkin jos aatellaan, et lapsi tulee päikkyyn vasta eskarivuonna...
 
"ope"
Suomessa luotetaan liikaa siihen, että kyllä lapsi oppii kielen toisten lasten kanssa leikkiessä. Joo oppii puhekielen, mutta systemaattisempi käsitteenhallinta jää puutteellisesti. Ja lapsen persoonallisuus vaikuttaa tietenkin, ujo lapsi saa vähemmän kielellistä stimulanssia toisilta lapsilta kuin ne jotka ovat rohkeampia. Ja tosiaan se aika päiväkodissa saattaa olla vain yksi vuosi, jolloin ei tosiaan ehdi oppia kieltä tarpeeksi.

Päiväkodeissa pitäisi olla S2-opetusta niin kuin kouluissakin. Sitä pitäisi opettaa S2-opettaja, jotta se ei kuormittaisi henkilökuntaa. S2-tuokioilla käytäisiin läpi vielä uudelleen käsitteitä, joita päiväkodissa käsitellään (esim. jos teemana on meri, niin näitä sanoja) ja oppimisen kannalta tärkeitä käsitteitä (suunnat, värit, muodot, lukumäärät). Tää tukisi sitä opetusta mitä päivähoidon henkilökunta antaa päivittäin perushoitotilanteissa ja ohjatussa toiminnassa. S2-opettaja myös huomaisi helpommin, jos lapselta puuttuu jotain käsitteitä ja voisi ottaa ne harjoitteluun.
 
  • Tykkää
Reactions: LaMamanMorbid
fctum
Miten sulle tyhmistä puhuttaessa just afrikkalaiset tuli ekana mieleen?
Tämä taitaa olla jonkinlainen tabu, mistä ei saa puhua vaikka asiasta olisi tieteellistä näyttöä. Sehän on ihan ymmärrettävää, että jos lapsi elää ilman terveydenhuoltoa tai heikossa sellaisessa ja kärsii mahdollisesti aliravitsemuksesta ja/tai vitamiinien ja hyvien rasvojen puutteesta lapsena, niin älykkyyden kehitys voi kärsiä siinä. Afrikassa tuommoista kurjuutta ja kärsimystä on varmaan kaikista eniten maailmassa.
 
lto
[QUOTE="LMM";29647454]No niin, antakaas kun täti kertoo...maahanmuuttajien lapset puhuvat pääsääntöisesti äidinkieltään kotona kouluikään asti. Päväkodissa toki opitaan jonkinverran suomea, mutta arvatkaapas kuinka paljon me voidaan keskittyä S2 -opetukseen ylibuukatuissa lapsiryhmissä joissa 50-70% asiakkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea... Toki me tehdään mitä voidaan, sanoitetaan, käytetään kuvia jne. mutta kyllä se vähäistä on. Etenkin jos aatellaan, et lapsi tulee päikkyyn vasta eskarivuonna...[/QUOTE]

Kyllähän lapset jakavat oman äidinkielensä puhumista vaikka tulevakin kouluikään ja se on tärkeää - suomen kielen oppimien perustuu hyvälle omalle äidinkielelle. Jos lapsella ei ole hyvää oman äidinkielen osaamista, niin suomen kielen oppiminen on vielä vaikeampaa.

Erona äidinkieleltään suomalaisiin on se, että suomalainen lapsi on kuullut ja harjoitellut suomea n.7 vuotta kouluun tullessaan ja puhunut sitä myös kotona vapaa-ainakaan 100%:sti.

Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on sen sijaan suomen kielen oppimismahdollisuuksia takana ennen kouluun tuloa suunnilleen 3-vuotta, voi tosin olla paljon vähemmänkin ja kotona ei puhuta suomea, loma-aikoina ei välttämättä kuule suomea kovin paljon. Siinä on aika iso ero suomalaisen lapsen kielimäärän nähden, joten eihän se nyt mikään ihme ole, jos kouluosaamisessa tulee eroja. Ihme olisi, jos ei tulisi, noin keskimäärin.

Omassa päiväkodissani n. 40% on maahanmuuttajataustaisia lapsia ja jokaisessa ryhmässä heitä on. Suomenkielen opetuksella meillä on hyvät ja vahvat perinteet ja pääosin lapset saavuttavat meillä hyvän suomen kielen tason ennen kouluun menoa. Lapsihan imee kuin sieni sitä suomen kieltä päiväkodissa ja vaikka eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia on paljon, pystytän heille kuitenkin takamaan suomen kielen opetusta juurikin siitä syystä. Nykyään on onneksi paljon hajaannusta eli samaa kieliryhmää ei ole kovin paljon, joten lapsen on opittava suomea, jotta tulee paremmin ymmärretyksi. Itse en osaisi ajatella päiväkodin toimintaa ilman S2-kerhoja ja arkipäivässä tapahtuvaa suomen kielen opetusta.
 
Kyllähän lapset jakavat oman äidinkielensä puhumista vaikka tulevakin kouluikään ja se on tärkeää - suomen kielen oppimien perustuu hyvälle omalle äidinkielelle. Jos lapsella ei ole hyvää oman äidinkielen osaamista, niin suomen kielen oppiminen on vielä vaikeampaa.

Erona äidinkieleltään suomalaisiin on se, että suomalainen lapsi on kuullut ja harjoitellut suomea n.7 vuotta kouluun tullessaan ja puhunut sitä myös kotona vapaa-ainakaan 100%:sti.

Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on sen sijaan suomen kielen oppimismahdollisuuksia takana ennen kouluun tuloa suunnilleen 3-vuotta, voi tosin olla paljon vähemmänkin ja kotona ei puhuta suomea, loma-aikoina ei välttämättä kuule suomea kovin paljon. Siinä on aika iso ero suomalaisen lapsen kielimäärän nähden, joten eihän se nyt mikään ihme ole, jos kouluosaamisessa tulee eroja. Ihme olisi, jos ei tulisi, noin keskimäärin.

Omassa päiväkodissani n. 40% on maahanmuuttajataustaisia lapsia ja jokaisessa ryhmässä heitä on. Suomenkielen opetuksella meillä on hyvät ja vahvat perinteet ja pääosin lapset saavuttavat meillä hyvän suomen kielen tason ennen kouluun menoa. Lapsihan imee kuin sieni sitä suomen kieltä päiväkodissa ja vaikka eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia on paljon, pystytän heille kuitenkin takamaan suomen kielen opetusta juurikin siitä syystä. Nykyään on onneksi paljon hajaannusta eli samaa kieliryhmää ei ole kovin paljon, joten lapsen on opittava suomea, jotta tulee paremmin ymmärretyksi. Itse en osaisi ajatella päiväkodin toimintaa ilman S2-kerhoja ja arkipäivässä tapahtuvaa suomen kielen opetusta.
Näinhän se on. Suomessa syntynyt lapsi useinmiten osaa sen käyttökielen hoidossa mutta siihen se jää. Voi olla että kotona ei lainkaan vanhemmat puhu suomea tai toinen ja heikosti. Tästä kun laitetaan kouluun jossa kieltä tarvitaan vielä monipuolisemmmin, se on vaikeaa pysyä perässä. Ei oo ihme että syntyperäiset pärjäävät paremmin kun mamut. Resurssit opettaa näitä lapsia ovat kuitenkin huonot.
 
  • Tykkää
Reactions: LaMamanMorbid
uvvff
Tämä taitaa olla jonkinlainen tabu, mistä ei saa puhua vaikka asiasta olisi tieteellistä näyttöä. Sehän on ihan ymmärrettävää, että jos lapsi elää ilman terveydenhuoltoa tai heikossa sellaisessa ja kärsii mahdollisesti aliravitsemuksesta ja/tai vitamiinien ja hyvien rasvojen puutteesta lapsena, niin älykkyyden kehitys voi kärsiä siinä. Afrikassa tuommoista kurjuutta ja kärsimystä on varmaan kaikista eniten maailmassa.
Näkevätkö Usassa asuvat neekerit nälkää?
 
Ainakin tuolla meidän lähi koulussa maahanmuuttajtaustaisilla lapsilla opetussuunnitelmaan kuuluu suomi toisena kielenä, joka syö resursseja muulta oppimiselta. En kyllä ole perehtynyt kuinka hyvin pärjäävät oppiaineissa verrattuna suomalais taustaisiin lapsiin. Ja ainakin tuo oma muksu on oppinut asiat suorastaan loistavasti (vaikka taidan olla hieman puolueellinen sanoakseni tämän) siitä huolimatta minkä maan kansalaisia koulutuvereiden vanhemmat on sattuneet olemaan.
 
v¡eras
JOS kävisi millään tutkimuksella ikinä ilmi, että kyseessä on ihmisrodun eroavaisuus, sitä ei KOSKAAN IKINÄ saisi sanoa ääneen. Pitää vain sanoa, että kaikki ovat yksilöitä ja mitään tutkimusta ei ole koskaan tehtykään.
 

Yhteistyössä