Mä en vaan tajua, miksi pitää tunkea pienille herkkuja?:o

[mie]

Meillä lapset on saanut syödä kaikenlaista hyvää pienen elämänsä aikana. Ei meillä lapset syö hampurilaisia/nakkeja/jäätelöä/nameja/sipsejä/pullaa/keksejä/lasten jugurtteja/ranskalaisia missään nimessä säännöllisesti mutta en näe mitään harmia siinä että esim noita herkkuja silloin tällöin saavat koska mun mielestä oppivat nimenomaan sen herkkuttelun taidon että JOSKUS voi syödä tuollaisia juttuja mutta normaali ruokavalio koostuu aivan eri asioista.

 

[Madicken04]

Heh, mä en syö hampuraisia tai roskaa, vaan ruokaa.

Sinä et siis syö koskaan suklaata, karkkia, kahvileipää, täytekakkua? Et koskaan ota kiireessä pikaruokaa? Et koskaan juo mehua? Jäätelöä?
Et anna vanhemmille lapsillesi myöskään mitään hyvää?

En koskaan, koska en pidä niistä. Koskaan ei ole niin kiire tai sellainen tilanne, että olisi pakko ottaa joku ravintoarvoiltaan nollia hipova roskaruoka. Tasan löytyy nykypäivänä terveellisiä vaihtoehtoja, ihan kukkua väittää "kun oli niin kiire"-tyyppistä. Ja sellaisella mätöllä ei jaksa, tulee vaan huono olo.

Mä saan nautinnon jostain ihan muusta kuin ruoasta ja jos on kiire ja ei tosiaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hese, niin sieltäkin saa hyvää salaattia.

Mutta siis ettekö koskaan käy kylässä, syntymäpäivillä tms kutsuilla missä tarjoillaan herkkuja? Miten silloin toimitte?

Tai mitä itse tarjoatte jos teille tulee vieraita vaikka viettämään lasten syntymäpäiviä?

Kyse onkin nyt siitä, että miksi hemmetissä pitää väkisin alkaa jo pienenä maistattamaan ja roudaamaan lapsia ties mihin roskaruokaloihin. Tottakai kylässä saa ottaa jotain vähän, JOS osaa itse. 1-vuotias esim. ei tasan tajua herkuista yhtikäs mitään ja sen voi kuitata vaikka leivällä.

Mua ihmetyttää tää, että syömisestä haetaan iloa elämään ja pieniä oikein opetetaan herkkuihin.

Kuvailemasi tilanteet ovat asia erikseen, en tarkoittanut sellaista.

Mutta itse et syö noita suklaita, karkkia, kahvileipää täytekakkua tms edes noissa tilanteissa?

En minäkään ymmärrä sitä että lapselle pitää väkisin maistattaa herkkuja jo niin pienenä ettei tämä niistä mitään ymmärrä. Esikoinen 5v ei tosissaan ole vieläkään kiinnostunut makeasta enkä näe järkeä tyrkyttää niitä hänellekään. Päinvastoin monilla tutuilla tuntuu olevan ongelma kun lapselle pitäisi väkisin saada tarjottua jotain makeaa kylässä kun lapsi itse mielummin haluaa sen voileivän ja omenaa.

Kuopus kuitenkin jo aika pienenä alkoi kiinnostua muiden herkuista, ilman että niitä tarvi hänelle sen enempää tunkea.

 

[ap]

ap kuulostaa järkyttävän tiukkapipoiselta.. olisi mielenkiintoista tietää muutenki millaista ruokaa hänen perheensä syö normaalisti. kaikki varmaan viimesen päälle laskettua..

En ole tiukkapipoinen, mutta meillä syödään sellaista ruokaa, jolla jaksaa ja me syömme elääksemme, emme elä syödäksemme. Ihan normaalia ruokaa, lihaa, kalaa ja kasviksia eri tavoin laitettuna, oikeasti hyvää ja maistuvaa ruokaa.

 

[vieras]

Meidän moniallergiselle lapselle ranskalaiset ovat ainoa ruoka, jota saa helposti kantamatta omia eväitä. Ja kaiken lisäksi se on ainoa muoto, jossa peruna tällä hetkellä käy. Koska noin allergisella lapsella ei saa karsia yhtään sopivaa ruokaa pois, me käymme oikein hyvällä omalla tunnolla syöttämässä lapselle silloin tällöin ranskalaisia Mäkissä.

Sitä ei varmaan kukaan ulkopuolinen uskoisi, että taapero vetää Mäkkärin ranskalaisia terveyssyistä

 

[Blue]

Siis tää just! JÄtski kuuluu.. kuka niin sanoo? Tämä on se, jota en tajua; miksi opettaa lapselle, että nautintoa ja hyvää fiilistä voi saada ruoan kautta? Jätksi kuuluu rannalle, pulla ja kakku kahvipöytään, karkki leffaan jne.

Ja nimenomaan ja tasan tarkkaan aionkin opettaa, että herkuilla ja herkuttelulla on paikkansa. Ruuasta tulee voida nauttia, ja kohtuullinen herkuttelu on osa sitä kokonaisuutta. Miksei sitä voisi lapselle jo opettaa? Itsellä on sellainen perstuntuma, että mitä kauemmas siitä normielämästä mennään niillä Hyvän Vanhemman Säännöillä, niin sitä suuremmalla rytinällä sieltä puusta alas tullaan.

Kyse ei olekaan nyt vanhemmuusdesta, vaan vinoutuneesta ajattelutavasta ylipäänsä kulttuurissamme; ruoka auttaa kaikkeen, herkkupäivä pitää olla ja kaikkeen kivaan yhdistetään syöminen.

Hei hei... Lues taaksepäin kommenttejasi! Sinä se sotkit alunperin vanhemmuuden tähän. Älä ala perua puheitasi ja muuttamaan kantaasi.

 

[..]

Hah, meillä kyllä kuulee koko talo(mäkki, kahvila, you name it) jos jotain syöt ja sitä ei pikkuneidille 9kk irtoo. Viimeksi läpsi soseensa pitkin mäkin lattioita, kiljui ja itki (ja sai sit ranskiksen käteensä, pelkkä hampparin kansi ei kelvannut).

Kivittäkää vaan, sen oon ansainnu. Olinhan herra mun jee siellä jopa 3:veen kanssa ja se sai happy mealin! :O Tosin edellisestä "roskaruoka" kerrasta oli jo lähemmäs 3kk aikaa, sitähän tässä ei katsota

 

[mie]

Siis tää just! JÄtski kuuluu.. kuka niin sanoo? Tämä on se, jota en tajua; miksi opettaa lapselle, että nautintoa ja hyvää fiilistä voi saada ruoan kautta? Jätksi kuuluu rannalle, pulla ja kakku kahvipöytään, karkki leffaan jne.

Ja nimenomaan ja tasan tarkkaan aionkin opettaa, että herkuilla ja herkuttelulla on paikkansa. Ruuasta tulee voida nauttia, ja kohtuullinen herkuttelu on osa sitä kokonaisuutta. Miksei sitä voisi lapselle jo opettaa? Itsellä on sellainen perstuntuma, että mitä kauemmas siitä normielämästä mennään niillä Hyvän Vanhemman Säännöillä, niin sitä suuremmalla rytinällä sieltä puusta alas tullaan.

Kyse ei olekaan nyt vanhemmuusdesta, vaan vinoutuneesta ajattelutavasta ylipäänsä kulttuurissamme; ruoka auttaa kaikkeen, herkkupäivä pitää olla ja kaikkeen kivaan yhdistetään syöminen.

Mistähän olet tuon repinyt? Siitä huolimatta, että meillä herkutellaan joskus, ei herkkuja syödä lohdutukseksi, eikä meillä ole herkku- tai karkkipäivää ja suurin osa kivoista jutuista tapahtuu ilman että niihin liittyy syömistä. Ruoka ja herkut ON nautinto suurimmalle osalle ihmisistä, sulle sen sijaan syöminen tuntuu olevan vain välttämättömyys että pysyy hengissä.

 

[Pesky Pixie]

Kyse ei olekaan nyt vanhemmuusdesta, vaan vinoutuneesta ajattelutavasta ylipäänsä kulttuurissamme; ruoka auttaa kaikkeen, herkkupäivä pitää olla ja kaikkeen kivaan yhdistetään syöminen.

Aloituksessa sä kuitenkin tuomitsit jo pelkän maistattamisenkin, miten se nyt liittyy vinoutuneeseen ajattelutapaan tai siihen, että ruoka auttaa kaikkeen tai että kaikkeen kivaan yhdistetään syöminen? Jos joku antaa lapsen maistaa 3-vuotiaana hesellä ranskalaisia, niin sun mielestäsi ajattelutapa on auttamatta vinoutunut?

 

[Huuhkajatar]

En koskaan, koska en pidä niistä. Koskaan ei ole niin kiire tai sellainen tilanne, että olisi pakko ottaa joku ravintoarvoiltaan nollia hipova roskaruoka. Tasan löytyy nykypäivänä terveellisiä vaihtoehtoja, ihan kukkua väittää "kun oli niin kiire"-tyyppistä. Ja sellaisella mätöllä ei jaksa, tulee vaan huono olo.

Mä saan nautinnon jostain ihan muusta kuin ruoasta ja jos on kiire ja ei tosiaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hese, niin sieltäkin saa hyvää salaattia.

Olisit ihannekaveri ruuansäännöstelyaikana (sota tms. ), minä saisin kaikki sinun vehnäjauhosi ja sokerisi. =)

 

[ap]

Heh, mä en syö hampuraisia tai roskaa, vaan ruokaa.

Sinä et siis syö koskaan suklaata, karkkia, kahvileipää, täytekakkua? Et koskaan ota kiireessä pikaruokaa? Et koskaan juo mehua? Jäätelöä?
Et anna vanhemmille lapsillesi myöskään mitään hyvää?

En koskaan, koska en pidä niistä. Koskaan ei ole niin kiire tai sellainen tilanne, että olisi pakko ottaa joku ravintoarvoiltaan nollia hipova roskaruoka. Tasan löytyy nykypäivänä terveellisiä vaihtoehtoja, ihan kukkua väittää "kun oli niin kiire"-tyyppistä. Ja sellaisella mätöllä ei jaksa, tulee vaan huono olo.

Mä saan nautinnon jostain ihan muusta kuin ruoasta ja jos on kiire ja ei tosiaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hese, niin sieltäkin saa hyvää salaattia.

Mutta siis ettekö koskaan käy kylässä, syntymäpäivillä tms kutsuilla missä tarjoillaan herkkuja? Miten silloin toimitte?

Tai mitä itse tarjoatte jos teille tulee vieraita vaikka viettämään lasten syntymäpäiviä?

Kyse onkin nyt siitä, että miksi hemmetissä pitää väkisin alkaa jo pienenä maistattamaan ja roudaamaan lapsia ties mihin roskaruokaloihin. Tottakai kylässä saa ottaa jotain vähän, JOS osaa itse. 1-vuotias esim. ei tasan tajua herkuista yhtikäs mitään ja sen voi kuitata vaikka leivällä.

Mua ihmetyttää tää, että syömisestä haetaan iloa elämään ja pieniä oikein opetetaan herkkuihin.

Kuvailemasi tilanteet ovat asia erikseen, en tarkoittanut sellaista.

Mutta itse et syö noita suklaita, karkkia, kahvileipää täytekakkua tms edes noissa tilanteissa?

En minäkään ymmärrä sitä että lapselle pitää väkisin maistattaa herkkuja jo niin pienenä ettei tämä niistä mitään ymmärrä. Esikoinen 5v ei tosissaan ole vieläkään kiinnostunut makeasta enkä näe järkeä tyrkyttää niitä hänellekään. Päinvastoin monilla tutuilla tuntuu olevan ongelma kun lapselle pitäisi väkisin saada tarjottua jotain makeaa kylässä kun lapsi itse mielummin haluaa sen voileivän ja omenaa.

Kuopus kuitenkin jo aika pienenä alkoi kiinnostua muiden herkuista, ilman että niitä tarvi hänelle sen enempää tunkea.

En syö, koska mä en vaan pidä ns. herkuista, joten miksi väkisin yrittäisin syödä. En edes noissa tilanteissa. Tietysti on eri asia, jos ollaan kylässä ja emäntä on isolla vaivalla tehnyt jotain, niin maistan vähän kohteliaisuudesta, mutta se jää sitten siihen.

Lapsen synttäreillä tai tilanteissa, jossa syömättömyys ei loukkaa ketään, en todellakaan koske herkkuihin.

 

[Kowalski]

En ole tiukkapipoinen, mutta meillä syödään sellaista ruokaa, jolla jaksaa ja me syömme elääksemme, emme elä syödäksemme. Ihan normaalia ruokaa, lihaa, kalaa ja kasviksia eri tavoin laitettuna, oikeasti hyvää ja maistuvaa ruokaa.

...joka ei ole teille nautinto.

Sääli :/

P.S. Luuletko satunnaisten hampurilaisten tai jätskien jotenkin poissulkevan hyvän ja maistuvan ruuan laittamisen?

 

[ap]

En koskaan, koska en pidä niistä. Koskaan ei ole niin kiire tai sellainen tilanne, että olisi pakko ottaa joku ravintoarvoiltaan nollia hipova roskaruoka. Tasan löytyy nykypäivänä terveellisiä vaihtoehtoja, ihan kukkua väittää "kun oli niin kiire"-tyyppistä. Ja sellaisella mätöllä ei jaksa, tulee vaan huono olo.

Mä saan nautinnon jostain ihan muusta kuin ruoasta ja jos on kiire ja ei tosiaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hese, niin sieltäkin saa hyvää salaattia.

Olisit ihannekaveri ruuansäännöstelyaikana (sota tms. ), minä saisin kaikki sinun vehnäjauhosi ja sokerisi. =)

 

[vieras]

no emmätiiä mikä siinä on niin väärin antaa?jos lapsi ei ole lihava.
meidän lapset syö harvoin ja vähän kerrallaan. niinkun mekin. jos lapsi rupee herkkujentakia lihoon niin vanhempien pitäs kattoo peiliin.

 

[PipoLöysällä]

Kyse ei olekaan nyt vanhemmuusdesta, vaan vinoutuneesta ajattelutavasta ylipäänsä kulttuurissamme; ruoka auttaa kaikkeen, herkkupäivä pitää olla ja kaikkeen kivaan yhdistetään syöminen.

No jaa, enpä tiedä montaakaan kulttuuria missä hyvä ruoka ei olisi osa juhlaa. Tarkalleen ottaen ei tule yhtä ainuttakaan mieleen. Se lohturuuan mussuttaminen ja sitä kautta vinoutuneet elintavat johtuu monta kertaa mielen ahdistuksesta, tai siitä että niillä herkuilla korvataan sitten sitä muuta syömistä. Sekä mielen liiallista ahdistusta että vinoutuneita syömätapoja välttääkseni haluan opettaa lapselleni, että jätski kuuluu uimarannalle ynnä lihapullat ja perunat lounaspöytään. Elämän pieniä iloja, kohtuudella.

Enkä tässä strategiassa näe suurta vikaa, koska sillä elämisellä olen itse pysynyt terveenä ja normaalipainossa.

 

[ap]

Hah, meillä kyllä kuulee koko talo(mäkki, kahvila, you name it) jos jotain syöt ja sitä ei pikkuneidille 9kk irtoo. Viimeksi läpsi soseensa pitkin mäkin lattioita, kiljui ja itki (ja sai sit ranskiksen käteensä, pelkkä hampparin kansi ei kelvannut).

Kivittäkää vaan, sen oon ansainnu. Olinhan herra mun jee siellä jopa 3:veen kanssa ja se sai happy mealin! :O Tosin edellisestä "roskaruoka" kerrasta oli jo lähemmäs 3kk aikaa, sitähän tässä ei katsota

No miksi et antanut sitten vaikka sitä hampparin pihviä, vaan kantta tarjoat?

 

[Huuhkajatar]

Mitä ap tarjoat lapsesi synttäreillä? Porkkanaa, kurkkua, tomaattia? Kenties voileipää? Entä kun lapsesi menee kaverin synttäreille, kiellätkö häntä koskemasta tarjottuun, ja laitat salaatin mukaan evääksi?

 

[ap]

Mitä ap tarjoat lapsesi synttäreillä? Porkkanaa, kurkkua, tomaattia? Kenties voileipää? Entä kun lapsesi menee kaverin synttäreille, kiellätkö häntä koskemasta tarjottuun, ja laitat salaatin mukaan evääksi?

Meillä ei ole pidetty synttäreitä ikinä, joten en osaa vastata, ollaan satuttu aina olemaan reissussa tai jossain synttäreiden aikaan Luultavasti tekisimme miehen kanssa jotain hyvää itse, emme ainakaan ostaisi sipsejä tai karkkia tai mitään valmista roskaa.

Ja jos lapsi menee synttäreille, niin ei, en kiellä tietenkään, mutta kyse olikin nyt siitä, että jos se lapsi on niin pieni vielä ettei tajua mitään, niin en todellakaan "maistata" tai tunge suuta täyteen herkkua vain siksi, koska lapsi nyt kitisee.

 

[Kowalski]

Joko jossain selvisi ap:n lasten iät?

 

[..]

Hah, meillä kyllä kuulee koko talo(mäkki, kahvila, you name it) jos jotain syöt ja sitä ei pikkuneidille 9kk irtoo. Viimeksi läpsi soseensa pitkin mäkin lattioita, kiljui ja itki (ja sai sit ranskiksen käteensä, pelkkä hampparin kansi ei kelvannut).

Kivittäkää vaan, sen oon ansainnu. Olinhan herra mun jee siellä jopa 3:veen kanssa ja se sai happy mealin! :O Tosin edellisestä "roskaruoka" kerrasta oli jo lähemmäs 3kk aikaa, sitähän tässä ei katsota

No miksi et antanut sitten vaikka sitä hampparin pihviä, vaan kantta tarjoat?

no ku sil ei oo hampaita vielä yhtään ja ei muutenkaan suostu lihakokkareita syömään. tomaatia sai eka kyl.

 

[ap]

Joko jossain selvisi ap:n lasten iät?

Meidän poika on 5-vuotias.

 

[Pesky Pixie]

Siis tää just! JÄtski kuuluu.. kuka niin sanoo? Tämä on se, jota en tajua; miksi opettaa lapselle, että nautintoa ja hyvää fiilistä voi saada ruoan kautta? Jätksi kuuluu rannalle, pulla ja kakku kahvipöytään, karkki leffaan jne.

Ja nimenomaan ja tasan tarkkaan aionkin opettaa, että herkuilla ja herkuttelulla on paikkansa. Ruuasta tulee voida nauttia, ja kohtuullinen herkuttelu on osa sitä kokonaisuutta. Miksei sitä voisi lapselle jo opettaa? Itsellä on sellainen perstuntuma, että mitä kauemmas siitä normielämästä mennään niillä Hyvän Vanhemman Säännöillä, niin sitä suuremmalla rytinällä sieltä puusta alas tullaan.

Kyse ei olekaan nyt vanhemmuusdesta, vaan vinoutuneesta ajattelutavasta ylipäänsä kulttuurissamme; ruoka auttaa kaikkeen, herkkupäivä pitää olla ja kaikkeen kivaan yhdistetään syöminen.

Hei hei... Lues taaksepäin kommenttejasi! Sinä se sotkit alunperin vanhemmuuden tähän. Älä ala perua puheitasi ja muuttamaan kantaasi.

Ei ap viitsi vastata omia epäloogisuuksiaan koskeviin kommentteihin.

 

[vieras]

Mä en tunge, mutta kaikki yli 1v saa meillä suurin piirtein samoja ruokia, allergiat erikseen eikä liikaa rasvaa tai sokeria noin esim. VIIKKOtasolla laskettuna. Muuten löysin rantein eikä stressata.

Mun mielestäni (ehkä varsinkin näin useamman tyttölapsen äitinä) kaikenlainen ehdottomuus ja hysteria syömisten suhteen on vaarallista eikä missään nimessä tarpeen.

Jatkan vielä omaan kirjoitukseeni, että ruokahan nimenomaan ON nautinto. Siinä ei ole kysymys pelkästään mahan täyttämisestä, kaloreista ja hiilareista vaan yhteisestä hetkestä, rituaalistakin tavallaan.

Ei meillä kukaan puputa huoneessaan jotain keksipakettia yksinään. Kaupan keksejä, jätskiä tai sipsejä on meillä itse asiassa tosi harvoin. Leivon sen sijaan usein. Ja jos joku väittää, ettei hyvän aterian jälkeinen uunijäätelö yhdessä perheen kanssa syötynä ei ole nautinto, on vähän pihalla näin kauniisti sanottuna. Tai äidin leipomat korvapuustit pakkaspäivänä. Lettukestit pihalla kesäiltana.

Silloin, kun mistä tahansa ruoasta tehdään jotain kiellettyä ja pahaapahaa, mennään väärille raiteille. Meillä ostetaan tosi harvoin jotain sokerilimuja tai karkkipusseja mutta vain siksi, että me syödään mieluummin jotain PAREMPAA. Ei siksi, että mun täytyisi jostain käsittämättömästä periaatteellisesta syystä siirtää omat neuroosini lapsiini.

 

[Kowalski]

Joko jossain selvisi ap:n lasten iät?

Meidän poika on 5-vuotias.

Ok.

Nyt tiiän, mistä tulee niitä lapsia, jotka syö kaverisynttäreillä pöydästä kaikki herkut jos niille antaa vapaat kädet.

 

[hmmm]

Hah, meillä kyllä kuulee koko talo(mäkki, kahvila, you name it) jos jotain syöt ja sitä ei pikkuneidille 9kk irtoo. Viimeksi läpsi soseensa pitkin mäkin lattioita, kiljui ja itki (ja sai sit ranskiksen käteensä, pelkkä hampparin kansi ei kelvannut).

Kivittäkää vaan, sen oon ansainnu. Olinhan herra mun jee siellä jopa 3:veen kanssa ja se sai happy mealin! :O Tosin edellisestä "roskaruoka" kerrasta oli jo lähemmäs 3kk aikaa, sitähän tässä ei katsota

No miksi et antanut sitten vaikka sitä hampparin pihviä, vaan kantta tarjoat?

Meillä ei tiukkapipoilla, silloin tällöin käydään hesessä ja syödään karkkia, mutta mietin kanssa, miksei lapselle voitu tarjota hampurilaisesta pihviä? Tämä tuli mieleeni siitä, koska meidä lapset eivät pidä ranskiksista eikä limsasta, ja tämä taas ihmetyttää monia.

 

[fanni]

Jaahas! Meillä vietetään lastensynttäreitä lastenehdoilla. Sinne kuuluu kakku, jäde, pulla, keksit, coctailtikkuhässäkät, sipsit, karkit ja limut. Meillä syödään nakkeja, ranskalaisia ja einesruokia kotonakin joskus. Meillä on namipäivät yms. Silti rohkenen väittää, että lapseni saavat terveellistä kotiruokaa suurimmissa määrin ja herkkuja kohtuudella. Mä säälin ap sun lapsia koska he eivät saa edes syntymäpäiväjuhlia joihon pyytää kavereita.
Mites tarha asiat, kun pienet saavat joskus sen jäätelön jälkiruuaksi??? Pitäiskö sun ottaa eduskuntaan yhteyttä tämän asian tiimoilta? Jos ne herkut vaikka kiellettäisiin laissa