Mä en vaan tajua, miksi pitää tunkea pienille herkkuja?:o

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja avautuminen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

avautuminen

Vieras
Siis ihan sellaisille, jotka eivät tasan osaa vielä itse niitä pyytää, joku vaikka 1-3 vuotias tai jopa alle. Sit tungetaan heseä ja makeaa. Miksi ei voi antaa jotain muuta. Ja se, että "maistatetaan" jotain roskaruokaa jo ihan pienestä pitäen. Miksi edes opettaa herkkujen makuun, kyllä ne itsekin ihan varmasti sitten aikanaan oppivat.

Ja ei, en tajua edes pieniä määri, jos toinen ei tajua itse vielä niistä mitään. Miksi edes pieni määrä?
 
Ukkini sanoi, ettei ne pientenkään suut tuohesta ole. No joo, eihän ne toki pakollisia ole, mutta en toisaalta ymmärrä sellaista ehdotonta kieltämistäkään. Ja meillä päin taaperot ovat kyllä namit hokanneet, vaikkeivat olisi niitä aiemmin maistaneetkaan.
 
En minäkään tajua. Toivottavasti saan pidettyä oman lapsen mahdollisimman myöhään ilman herkkuja. Mulle niitä syötettiin jo ihan lapsesta asti ja sen verran liikaa, että haluan antaa omalle lapselle ihan toisenlaisen lapsuuden.
 
Kyllä vain meidän kuopus 2v osaa vaatia herkkuja jos niitä tarjolla on. Esikoisen kanssa oli helpompi olla pidempään tarkka, mutta kuopus on antanut kuulua jo pitkään, jos ei hänelle tipu. En jaksa ressata, ei meillä päivittäin mitään herkkuja mätetä, mutta jos itse syödään ja mieli tekee, niin saavat lapsetkin. Ja terveitä, hoikkia lapsia ovat molemmat. Satunnainen herkuttelu ei tapa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin joo, lapsellehan ei voi sanoa tietenkään "ei".. Tai antaa tilalle jotain muuta.

Mä en keksi yhtäkään syytä miksi sanoisin EI tai tarjoaisin retiisiä 2-3 v lapselle, joka pyytää vaikkapa kahvipöydässä keksiä tai Hesessä juustohampurilaista.

Siinä nuo ovat saaneet samalla kuin muutkin syövät.
 
Valitettavasti meidän kakkonen ja kolmonen osasivat hienosti jo alta vuotiaina "pyytää" kaikkea mitä isommat söivät (eikä mennyt läpi vaikka yritti esim. maissinaksulla huijata) ja yli vuotiaana sai pikkuhiljaa niitä maistellakin koska epäreiluahan tuo olisi ollut antaa isompien syödä ja jättää pieni ilman.. Joo ap tiedän, huono äiti olen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin joo, lapsellehan ei voi sanoa tietenkään "ei".. Tai antaa tilalle jotain muuta.

Mä en keksi yhtäkään syytä miksi sanoisin EI tai tarjoaisin retiisiä 2-3 v lapselle, joka pyytää vaikkapa kahvipöydässä keksiä tai Hesessä juustohampurilaista.

Siinä nuo ovat saaneet samalla kuin muutkin syövät.

ISO PEESI:) Kohtuus kaikessa ja miksi se 2v pikkuveli ei saisi syödä samaa ruokaa kuin vanhemmat ja kouluikäiset sisarukset. Se kyllä jo osaa vaatia;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin joo, lapsellehan ei voi sanoa tietenkään "ei".. Tai antaa tilalle jotain muuta.

Mä en keksi yhtäkään syytä miksi sanoisin EI tai tarjoaisin retiisiä 2-3 v lapselle, joka pyytää vaikkapa kahvipöydässä keksiä tai Hesessä juustohampurilaista.

Siinä nuo ovat saaneet samalla kuin muutkin syövät.

:D Peesi tähän. Jos muut saa ja toinen haluaa niin on saanut tietenkin. Joskus kokeiltiin että kun syötiin sipsejä niin pienin sai maissinaksuja. Eípä nekään kelvanneet vaan samaa piti saada mitä muutkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
"Eivät tasan osaa vielä itse niitä pyytää...". Heh :). 1 v ei ehkä vielä osaa, mutta 2-3 v jo hyvinkin.

Niin joo, lapsellehan ei voi sanoa tietenkään "ei".. Tai antaa tilalle jotain muuta.

Tottakai voi sanoa "ei". :) Mutta sä väitit, että 3-vuotias ei osaa pyytää. :) Monikin osaa, meidän 3-vuotias ainakin osaa puhua. Tietenkään lapsi ei välttämättä osaa pyytää sellaista mitä ei ole koskaan saanut, mutta 3-vuotias osaa usein jo ympäristöään tarkkailemallakin pyytää ja kysyä sellaisistakin asioista, jotka eivät hänen elämänpiiriinsä kuulu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ensimmäisen kanssa ehkä on vielä helppoa, mutta sitten kun lapsia on enemmän niin itsellä ei ainakaan ole sydäntä kieltää maistamasta jos muutkin saa.

Huonoin perustelu ikinä, teetkö kaikki ratkaisut tuollaisilla perusteilla:D

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Niin joo, lapsellehan ei voi sanoa tietenkään "ei".. Tai antaa tilalle jotain muuta.

Mä en keksi yhtäkään syytä miksi sanoisin EI tai tarjoaisin retiisiä 2-3 v lapselle, joka pyytää vaikkapa kahvipöydässä keksiä tai Hesessä juustohampurilaista.

Siinä nuo ovat saaneet samalla kuin muutkin syövät.

Juurikin näin. :) Mun mielestä on perusteltua estää lasten herkkujen saanti, jos se on muutenkin perheen linja, että ei syödä herkkuja, mutta jos kahvipöydässä muutkin syövät keksiä, niin musta on järjetöntä, että lapsi ei saa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
"Eivät tasan osaa vielä itse niitä pyytää...". Heh :). 1 v ei ehkä vielä osaa, mutta 2-3 v jo hyvinkin.

Niin joo, lapsellehan ei voi sanoa tietenkään "ei".. Tai antaa tilalle jotain muuta.

Sä sitten mättäisit hyvällä omallatunnolla hampparia ja kieltäisit samassa pöydässä istuvalta lapselta koska voit kieltää.. Reilua etten sanoisi.
 
Pojanpoikani, runsaat 5kk, istui tänään meillä kahvipöydässä äitinsä sylissä, joka pullahaukusta jonka isänsä vieressä otti, poika avas suunsa ja olisi selvästi ollut kiinnostunut antimista. Kyllä pienikin huomaa että toinen syö ja itse ei saa mitään.

Jos vanhempi on noin tarkka 1 v.> makean saamisen kanssa niin hänen tulee kieltää se täysin myös itseltään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Ensimmäisen kanssa ehkä on vielä helppoa, mutta sitten kun lapsia on enemmän niin itsellä ei ainakaan ole sydäntä kieltää maistamasta jos muutkin saa.

Huonoin perustelu ikinä, teetkö kaikki ratkaisut tuollaisilla perusteilla:D

Jos asia ei ole kovinkaan tärkeä, esim. saako joskus syödä karkkia niin mielummin annan periksi kuin huudatan sitten ja sanon että et saa.
 
Mä en tunge, mutta kaikki yli 1v saa meillä suurin piirtein samoja ruokia, allergiat erikseen eikä liikaa rasvaa tai sokeria noin esim. VIIKKOtasolla laskettuna. Muuten löysin rantein eikä stressata. ;)

Mun mielestäni (ehkä varsinkin näin useamman tyttölapsen äitinä) kaikenlainen ehdottomuus ja hysteria syömisten suhteen on vaarallista eikä missään nimessä tarpeen.
 
Mä oon ainakin sitä mieltä, että parempi pitää kohtuus niissä makeisasioissa, kun olla ihan ehdoton "EI".
Mitä vikaa on esim. ksylitolinameissa?

Ja varsinkin silloin jos on isompia sisaruksia, niin aika ikävää jättää pieni ilman mitään herkkuja, jos isommatkin kerran saa. Voihan jollekin pienemmälle riittää rusinat ja vaikka banaani, mutta kyllä jo 2- 3- vuotiaat on meillä osanneet pyytää namia.

Ja entä jos koko perhe käy yhdessä kaupungilla ja isommat koululaiset haluavat käydä hampurilaisella...ja vaikkapa 3-vuotiaalla on nälkä. Kotiin on kuitenkin matkaa...
Ei ole niin paha käydä jossain hesessä syömässä, jos siellä ei joka viikko notku.
 

Yhteistyössä