Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
- Viestiketjun aloittaja Hillevi
- Ensimmäinen viesti
Kiitos kaikille onnitteluista. Nyt totta tosiaan jokainen rukoilkoon meidän puolesta, että tämä olisi SE raskaus. En jaksaisi enää yhtä ainoaa keskenmenoa tai keskeytynyttä raskautta. Tein tänään vielä testin ja selkeän selkeä plussa se oli. Huomenna verikokeeseen klinikalle. Omassa olossa ei ihmeempiä. Välillä alkanut vaan pyörryttämään, mitä tämä oikein on? Onko muilla ollut tämmöistä? Pitää ihan istahtaa alas ja hengähtää tai tuntuu, että jalat lähtee alta.. Muuten ei oikein mitään oireita.. ehkä aavistuksen verran väsymystä, mutta ei muuta.
Olen vähän hämmästynyt tämän palstan kirjoituksista.. Jokainen luovuttaja on varmasti meille jokaiselle vastaanottajalle äärimmäisen lämmin henkilö.. ja jokainen meistä on kiitollinen kaikille luovuttajille, kun haluatte meitä lapsettomia auttaa. Mielestäni tämä kirjoittelu alkaa mennä "jo liian pitkälle" kuitenkin siinä määrin, kun täällä aletaan sanomaan, että joku etsisi tai voisi etsiä luovuttajaansa tätä kautta. Onhan se totta, että aika avoimesti me täällä kirjoitellaan ja luovuttaja mahd. voisi tunnistaa vastaanottajan kaikkien tietojen perusteella.. Mutta haluaako oikeasti joku luovuttajista tietää miten vastaanottajan käy?? Klinikaltahan saa tiedon onko raskaus alkanut vai ei.. mutta ei sen enempää.. raskaushan voi keskeytyä tai mitä tahansa mutkia voi olla matkan varrella. Itse en ainakaan haluaisi luovuttajaa sen kummemmin etsiä. Hän on ihana ja lämmin ihminen ja näillä tunteilla sydämmessäni mukana.. mutta en minä häneen haluaisi "törmätä" saati sitten ns. etsiä häntä. Jokaisen luovuttajankin pitäisi luovuttaa solujansa vain siksi, että hän sydämmessään niin haluaa.. ei mistään muusta syystä kuin auttamisen halusta.. ja hänen on myös hyväksyttävä se tosiasia, että sen jälkeen hänen auttamisensa loppuu siihen. Tuli jotenkin niin huonot fiilikset näistä kirjoitteluista täällä. Tämä on niin lämminhenkinen ja tsemppaava palsta, että pidetäänkin se semmoisena, eikös? ja mielestäni luovuttajat voivat yhtälailla kirjoitella ja kysellä asioita.. mutta hyvässä hengessä, jookos? No, mutta tämä on vain minun mielipiteeni asiasta.
Ihanaa Teekuppi! Valtavasti onnea sydämen sykkeestä :heart:
Minni se vain on sinnikäs :hug: Ihailen tuota kuinka jaksat vain odottaa ja odottaa ensimmäistä ultraa! Meille ensimmäinen ultra osuu joko jouluviikolle tai sen jälkeiselle, jos tämä sinne asti etenee hyvin..
Terveiset kaikille tutuille ja puolitutuille
Olen vähän hämmästynyt tämän palstan kirjoituksista.. Jokainen luovuttaja on varmasti meille jokaiselle vastaanottajalle äärimmäisen lämmin henkilö.. ja jokainen meistä on kiitollinen kaikille luovuttajille, kun haluatte meitä lapsettomia auttaa. Mielestäni tämä kirjoittelu alkaa mennä "jo liian pitkälle" kuitenkin siinä määrin, kun täällä aletaan sanomaan, että joku etsisi tai voisi etsiä luovuttajaansa tätä kautta. Onhan se totta, että aika avoimesti me täällä kirjoitellaan ja luovuttaja mahd. voisi tunnistaa vastaanottajan kaikkien tietojen perusteella.. Mutta haluaako oikeasti joku luovuttajista tietää miten vastaanottajan käy?? Klinikaltahan saa tiedon onko raskaus alkanut vai ei.. mutta ei sen enempää.. raskaushan voi keskeytyä tai mitä tahansa mutkia voi olla matkan varrella. Itse en ainakaan haluaisi luovuttajaa sen kummemmin etsiä. Hän on ihana ja lämmin ihminen ja näillä tunteilla sydämmessäni mukana.. mutta en minä häneen haluaisi "törmätä" saati sitten ns. etsiä häntä. Jokaisen luovuttajankin pitäisi luovuttaa solujansa vain siksi, että hän sydämmessään niin haluaa.. ei mistään muusta syystä kuin auttamisen halusta.. ja hänen on myös hyväksyttävä se tosiasia, että sen jälkeen hänen auttamisensa loppuu siihen. Tuli jotenkin niin huonot fiilikset näistä kirjoitteluista täällä. Tämä on niin lämminhenkinen ja tsemppaava palsta, että pidetäänkin se semmoisena, eikös? ja mielestäni luovuttajat voivat yhtälailla kirjoitella ja kysellä asioita.. mutta hyvässä hengessä, jookos? No, mutta tämä on vain minun mielipiteeni asiasta.
Ihanaa Teekuppi! Valtavasti onnea sydämen sykkeestä :heart:
Minni se vain on sinnikäs :hug: Ihailen tuota kuinka jaksat vain odottaa ja odottaa ensimmäistä ultraa! Meille ensimmäinen ultra osuu joko jouluviikolle tai sen jälkeiselle, jos tämä sinne asti etenee hyvin..
Terveiset kaikille tutuille ja puolitutuille
Ihanaa Alisa!!! Onnea Plussasta. Toivotaan todella, että kaikki menee tälläkertaa hyvin...
Itse olen kanssa liittymässä jälleen kerran piinistelijöihin hieman ennen joulua. 14.12 on limisiultra ja sit selviää alkionsiirtopäivä...
Olen kanssa samaa mieltä. että toivottavasti kirjoittelu pysyy jatkossa positiivisena ja kannustava, niinkuin tähänkin mennessä on ollut...
Uusille tulijoille kannsa tervetulotoivotukset minunkin puolestani!
Terkuin: Jonsku
Itse olen kanssa liittymässä jälleen kerran piinistelijöihin hieman ennen joulua. 14.12 on limisiultra ja sit selviää alkionsiirtopäivä...
Olen kanssa samaa mieltä. että toivottavasti kirjoittelu pysyy jatkossa positiivisena ja kannustava, niinkuin tähänkin mennessä on ollut...
Uusille tulijoille kannsa tervetulotoivotukset minunkin puolestani!
Terkuin: Jonsku
ALIISA joo, pyörryttely ja huimaus alussa "kuuluu" monilla kuvioon, mullakin. Kehon hormonimuutokset, nestevolyymin muutokset ja monet muut (mitkä lie ) varmasti vaikuttaa verenpaineeseen alentavasti. Mä melkein aina kuukahdin ku nousin seisomaan jne. Meni sit ohi jossai vaiheessa Joten pelkästään vaan "hyvä" oire"/merkki, tosin inhottava. Samoin iski helposti jos oli yhtään pitempi aika syönnistä. Verensokerit heitti helposti. Piti pitää bansku tai piirakka ja vesipullo mukana kaupungilla jne.
Muista syödä ja juoda hyvin! Tsemppiä!
) varmasti vaikuttaa verenpaineeseen alentavasti. Mä melkein aina kuukahdin ku nousin seisomaan jne. Meni sit ohi jossai vaiheessa Joten pelkästään vaan "hyvä" oire"/merkki, tosin inhottava. Samoin iski helposti jos oli yhtään pitempi aika syönnistä. Verensokerit heitti helposti. Piti pitää bansku tai piirakka ja vesipullo mukana kaupungilla jne.Muista syödä ja juoda hyvin! Tsemppiä!
Moikka taas!
Muutama tarkennus. Eli soluja voi luovuttaa niin monta kertaa, että niistä syntyy lapsia viiteen perheeseen. Niin sanoo laki. Käytännössä siis jotkut luovuttavat sen viisi kertaa, mutta ymmärtämykseni mukaan kertoja voi olla enemmänkin jos jostain luovutuksesta ei ole lapsia tullut ja pakaste on heillä tyhjä. Itse en ajatellut viittä kertaa/viiteen perheeseen luovuttaa, se on omasta mielestäni jo liian suurta todennäköisyyksien uhmaamista. Mutta tiedän kyllä luovuttajia jotka ovat näin tehneet tai aikeissa tehdä. Kyllähän ne yksityiset kliniikat kuitenkin haluavat tulosta tehdä ja tuon lain puitteissa luulen ettei mikään kliniikka luovuttajaa ovelta pois käännä sen takia että on jo vaikka 4 kertaa aiemmin luovuttanut. Ja mitä tulee kliniikalta saatuihin tietoihin, niin kokemsteni mukaan se hieman vaihtelee. Kyllä itsellä esimerkiksi on vahva usko että yhdestä luovutuksesta on lapsi tähän maailmaan tullut. Mutta periaatteessa kai ei kerrota muuta kuin että raskaus on alkanut. Viimeistään se että jos ei enää kuudetta kertaa saa luovuttaa kertoo sitten, että viiteen perheeseen on lapsia syntynyt...
Pahoitteluni, jos minun kirjoitukseni ovat sitä pahaa mieltä tänne tuoneet. Se ei missään nimessä ole tarkoituksena ollut. Ja omastakin mielestä luovuttaja ei ole hommaan valmis jos yrittää vastaanottajan löytää. Tai toisinpäin. Pointti ihan vaan oli, etten usko kovin monen vastaanottajan sitä ilolla ottavan jos vaikka minä nyt tässä punktiopäiviä tai munasaaliita alkaisin luettelemaan ja siitä sitten omansa sattuisi bongaamaan. Noin niin kun simppelisti kirjoitettuna. Veikkaan että siitä seuraisi joko sellainen ahdistus, että hylkäisi palstan (mikä ei ole hyvä just sen vertaistuen takia) tai sitten tosiaan voisi ainakin jossain määrin tulla halu tietää vähän enemmän. Sotku ja jonkinmoinen ahdistus joka tapauksessa.
Mutta hei siis, eikö kaikki vastaanottajat ole tietoisia siitä että niitä perimältään 50% samoja ihmisiä voi "parhaimmassa/pahimmassa" tapauksessa siis olla luovuttajan perheen lisäksi myös neljässä muussa perheessä? Sitä on itseasiassa pitänyt kysyäkin. Myöskään en tiedä mennäänkö sinne Latviaan rahan, jonotuksen keston vai luovuttajan täydellisen anonyymiyden takia, mutta voihan sieltäkin tulla Suomeen moneen perheeseen samoja geenejä. Vai miten on? Ja sitäkö ei sitten pysty edes selvittämään? Anteeksi jo etukäteen, että tällaisen otan esille, ei varmastikaan ole ihan lempiaihe. Mutta luotatteko todennäköisyyksiin, mitkä nyt tietysti ovat hyvät? Olisi todella mielenkiintoista tietää siis, että miten vastaanottajat ovat tämän "potentiaalisesti samoja geenejä omaava seurustelukumppani"-asian ajatelleet. Vai oletteko? Minä luovuttajana olen laskenut että minkä ikäisten kumppanien kanssa lapseni saavat täysin turvallisesti seurustella. Tyhmäähän se on, mutta tavallaan ainakin minulla on joku "suunnitelma" vaikka kuinka idiootti onkin. Siltä kantilta toivon tietenkin myös, että vastaanottajat lapsilleen asiasta kertovat.
Sellaisia höpinöitä tänään.
Muutama tarkennus. Eli soluja voi luovuttaa niin monta kertaa, että niistä syntyy lapsia viiteen perheeseen. Niin sanoo laki. Käytännössä siis jotkut luovuttavat sen viisi kertaa, mutta ymmärtämykseni mukaan kertoja voi olla enemmänkin jos jostain luovutuksesta ei ole lapsia tullut ja pakaste on heillä tyhjä. Itse en ajatellut viittä kertaa/viiteen perheeseen luovuttaa, se on omasta mielestäni jo liian suurta todennäköisyyksien uhmaamista. Mutta tiedän kyllä luovuttajia jotka ovat näin tehneet tai aikeissa tehdä. Kyllähän ne yksityiset kliniikat kuitenkin haluavat tulosta tehdä ja tuon lain puitteissa luulen ettei mikään kliniikka luovuttajaa ovelta pois käännä sen takia että on jo vaikka 4 kertaa aiemmin luovuttanut. Ja mitä tulee kliniikalta saatuihin tietoihin, niin kokemsteni mukaan se hieman vaihtelee. Kyllä itsellä esimerkiksi on vahva usko että yhdestä luovutuksesta on lapsi tähän maailmaan tullut. Mutta periaatteessa kai ei kerrota muuta kuin että raskaus on alkanut. Viimeistään se että jos ei enää kuudetta kertaa saa luovuttaa kertoo sitten, että viiteen perheeseen on lapsia syntynyt...
Pahoitteluni, jos minun kirjoitukseni ovat sitä pahaa mieltä tänne tuoneet. Se ei missään nimessä ole tarkoituksena ollut. Ja omastakin mielestä luovuttaja ei ole hommaan valmis jos yrittää vastaanottajan löytää. Tai toisinpäin. Pointti ihan vaan oli, etten usko kovin monen vastaanottajan sitä ilolla ottavan jos vaikka minä nyt tässä punktiopäiviä tai munasaaliita alkaisin luettelemaan ja siitä sitten omansa sattuisi bongaamaan. Noin niin kun simppelisti kirjoitettuna. Veikkaan että siitä seuraisi joko sellainen ahdistus, että hylkäisi palstan (mikä ei ole hyvä just sen vertaistuen takia) tai sitten tosiaan voisi ainakin jossain määrin tulla halu tietää vähän enemmän. Sotku ja jonkinmoinen ahdistus joka tapauksessa.
Mutta hei siis, eikö kaikki vastaanottajat ole tietoisia siitä että niitä perimältään 50% samoja ihmisiä voi "parhaimmassa/pahimmassa" tapauksessa siis olla luovuttajan perheen lisäksi myös neljässä muussa perheessä? Sitä on itseasiassa pitänyt kysyäkin. Myöskään en tiedä mennäänkö sinne Latviaan rahan, jonotuksen keston vai luovuttajan täydellisen anonyymiyden takia, mutta voihan sieltäkin tulla Suomeen moneen perheeseen samoja geenejä. Vai miten on? Ja sitäkö ei sitten pysty edes selvittämään? Anteeksi jo etukäteen, että tällaisen otan esille, ei varmastikaan ole ihan lempiaihe. Mutta luotatteko todennäköisyyksiin, mitkä nyt tietysti ovat hyvät? Olisi todella mielenkiintoista tietää siis, että miten vastaanottajat ovat tämän "potentiaalisesti samoja geenejä omaava seurustelukumppani"-asian ajatelleet. Vai oletteko? Minä luovuttajana olen laskenut että minkä ikäisten kumppanien kanssa lapseni saavat täysin turvallisesti seurustella. Tyhmäähän se on, mutta tavallaan ainakin minulla on joku "suunnitelma" vaikka kuinka idiootti onkin. Siltä kantilta toivon tietenkin myös, että vastaanottajat lapsilleen asiasta kertovat.
Sellaisia höpinöitä tänään.
Moikka!
Ensimmäistä kertaa nyt tänne kirjoittelen ja kerronpa nyt oman tarinani. Itsellä ei nyt ainakaan tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa raskauteen, kuin luovutettu munasolu. Syy siihen on ennenaikaiset vaihdevuodet. Onko kenelläkään ollut vastaavaa ongelmaa?
Minulla syytä ei tiedetä (voi ehkä olla siitä kun olen hieman normaalipainoa alempana) ja tämä todettu kun olin 18-vuotias. Nyt kohta 22 ja lapsensaanti on suurena toiveena. Olisi siis mukava kuulla, jos sielunsisaria löytyy onko kukaan saanut ennenaikaisista vaihdevuosista riippumatta biolapsia vai ovatko luovutetulla munasolulla? Haluaisin myös kuulla, ehkä jopa henk. koht., miten elämä menee ja oma mieli suhtautuu kun lapsi on luovutetulla munasolulla. Itsellä kun tällä hetlekkä vähän ennakkoluuloja (tunnenko lapsen omakseni, kerronko lapselle ettei hän ole geneettisesti minun, pystynkö hyväksymään ettei lapsi näytä minulta ja miltä lapsi sitten tulee näyttämään...) Olen murehtinut nyt näitä asioita yksin ja olisi mukava jutella niistä jonkun kohtalotoverin kanssa. Minulle voi lähettää myös s-postia sniffe_88@suomi24.fi.
Ensimmäistä kertaa nyt tänne kirjoittelen ja kerronpa nyt oman tarinani. Itsellä ei nyt ainakaan tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa raskauteen, kuin luovutettu munasolu. Syy siihen on ennenaikaiset vaihdevuodet. Onko kenelläkään ollut vastaavaa ongelmaa?
Minulla syytä ei tiedetä (voi ehkä olla siitä kun olen hieman normaalipainoa alempana) ja tämä todettu kun olin 18-vuotias. Nyt kohta 22 ja lapsensaanti on suurena toiveena. Olisi siis mukava kuulla, jos sielunsisaria löytyy onko kukaan saanut ennenaikaisista vaihdevuosista riippumatta biolapsia vai ovatko luovutetulla munasolulla? Haluaisin myös kuulla, ehkä jopa henk. koht., miten elämä menee ja oma mieli suhtautuu kun lapsi on luovutetulla munasolulla. Itsellä kun tällä hetlekkä vähän ennakkoluuloja (tunnenko lapsen omakseni, kerronko lapselle ettei hän ole geneettisesti minun, pystynkö hyväksymään ettei lapsi näytä minulta ja miltä lapsi sitten tulee näyttämään...) Olen murehtinut nyt näitä asioita yksin ja olisi mukava jutella niistä jonkun kohtalotoverin kanssa. Minulle voi lähettää myös s-postia sniffe_88@suomi24.fi.
Heipat kaikille!
Hehee täältä kun on muutaman päivän pois, löytyy jo sivukaupalla kirjoituksia, hyvä!
Mä ainakin tykkään lukea lahjoittajien kirjoituksia. En usko, että niistä kukaan pahastuu. Ensin olin itse vähän varauksellinen, mutta JMM kirjoittaa varsin pohdiskelevaan sävyyn ja sehän on vaan hyvä. Tulee mietittyä tätä "rumbaa" taas eri kantilta. Itse en ole murehtinut tätä "todennäköisyyttä" puolisisaruksiin. Menen aika päivä kerrallaan näiden hoitojen suhteen, niin ei tule niin petyttyä. Tietty tähän lähtiessä on tullut mietittyä asioita läpi, mutta nyt ne on vähän taka-alalla. Sen verran olen pohtinut, että haluaisin kertoa mahdolliselle lapselle kyllä luovutetun munasolun käytöstä. Mies oli kyllä jo heti eri mieltä... Itse en halua sitä salaisuutta kantaa, kun mielestäni se ei ole mikään "hirveä" uutinen kuitenkaan. Psykologi ainakin kehottaa kertomaan ja mieskin oli sen keskustelun perusteella sitten taas eri mieltä. Onhan tämä aika iso juttu ja paljon mietittävää.
Kaikkia ei ehdi nyt kommentoida, mutta ainakin Dream ja Onniunelma taitavat olla piinistelijöitä, joten tsempit heille! =)
Scb kysymyksiisi, minun kohdallani ainakin ajattelen, että tämä on ainut keino saada lapsi, joten sopeudun että itseni kohdalla on nyt tämä "kohtalo" ja hyväksyn sen täysin. Se vaatii kyllä pohdintaa ja mietiskelyä, mutta aina vaan enemmän omalta jutulta tuntuu, mitä enemmän sitä miettii. Näin ainakin minun kohdalla. Ja mitä täältä olen lukenut, kaikki äideiksi tätä kautta tulleet ovat ihan 100% tunteneet vauvan omakseen. Kuulostaa hyvältä, eikös? =)
Kävin eilen limisultrassa ja kaikki ilmeisesti ok. Siirto ensi viikolla torstaina, JOS alkiot selviävät sulatuksesta. Ja testipäivä sopivasti jouluaatto, että sillee...
Mukavaa viikonloppua kaikille!!
Hehee täältä kun on muutaman päivän pois, löytyy jo sivukaupalla kirjoituksia, hyvä!
Mä ainakin tykkään lukea lahjoittajien kirjoituksia. En usko, että niistä kukaan pahastuu. Ensin olin itse vähän varauksellinen, mutta JMM kirjoittaa varsin pohdiskelevaan sävyyn ja sehän on vaan hyvä. Tulee mietittyä tätä "rumbaa" taas eri kantilta. Itse en ole murehtinut tätä "todennäköisyyttä" puolisisaruksiin. Menen aika päivä kerrallaan näiden hoitojen suhteen, niin ei tule niin petyttyä. Tietty tähän lähtiessä on tullut mietittyä asioita läpi, mutta nyt ne on vähän taka-alalla. Sen verran olen pohtinut, että haluaisin kertoa mahdolliselle lapselle kyllä luovutetun munasolun käytöstä. Mies oli kyllä jo heti eri mieltä...
Itse en halua sitä salaisuutta kantaa, kun mielestäni se ei ole mikään "hirveä" uutinen kuitenkaan. Psykologi ainakin kehottaa kertomaan ja mieskin oli sen keskustelun perusteella sitten taas eri mieltä. Onhan tämä aika iso juttu ja paljon mietittävää. Kaikkia ei ehdi nyt kommentoida, mutta ainakin Dream ja Onniunelma taitavat olla piinistelijöitä, joten tsempit heille! =)
Scb kysymyksiisi, minun kohdallani ainakin ajattelen, että tämä on ainut keino saada lapsi, joten sopeudun että itseni kohdalla on nyt tämä "kohtalo" ja hyväksyn sen täysin. Se vaatii kyllä pohdintaa ja mietiskelyä, mutta aina vaan enemmän omalta jutulta tuntuu, mitä enemmän sitä miettii. Näin ainakin minun kohdalla. Ja mitä täältä olen lukenut, kaikki äideiksi tätä kautta tulleet ovat ihan 100% tunteneet vauvan omakseen. Kuulostaa hyvältä, eikös? =)
Kävin eilen limisultrassa ja kaikki ilmeisesti ok. Siirto ensi viikolla torstaina, JOS alkiot selviävät sulatuksesta. Ja testipäivä sopivasti jouluaatto, että sillee...
Mukavaa viikonloppua kaikille!!
Onnea, Onnea kovin raskautuneille!!! Taas on tullut paljon plussaa tähän pinoon :flower: :heart:
Tsemppiä myös vielä piinailijoille ja hoitoa aloittaville!
Minua niin jännittää, että kuka se seuraavaksi mahdollisesti synnärille päätyy. Epäilen kovin, että se saattaisi olla Rudy... Perustelen tätä "tieteelistä" näkökantaani, että kyseessä on kaksosia odottava uudelleensynnyttäjä. Tosin kyllä Juunikin on uudelleensynnyttäjä, joten tiukoille menee. Ja Marru on myös kaksoisraskauden kanssa jo periaatteessa ns. "kalkkiviivoilla". Rudy, minäkin muistan sinun enneunesi. =)
Ei muuten kannata olla ollenkaan surullinen, mikäli kahden alkion siirrosta on muodostunut yhden sikiön raskaus. Tämä on nimittäin se optimaalinen tilanne, sillä kaksoisraskaus on kuitenkin aina hieman suurempi riski. Tosin riskejä raskauksissa on luonnollisesti aina, mutta itse olin kyllä todella helpottunut, kun ultrasta löytyi vain yksi ja lääkärikin oli mielissään.
Täällä on ollut puhetta luovuttajien tähän pinoon kirjoittelusta. Sanon nyt puhtaasti oman henkilökohtaisen mielipiteeni ja toivon, etten loukkaa ketään, vaikka se saattaakin olla ns "poliittisesti epäkorrekti". Minusta on mukavaa, kun joku luovuttaja käy tääll moikkaamassa, etc. Pidempi kirjoittelu ja/tai tunteiden jakaminen on sitten taas hieman niin ja näin... Minun esikoiseni ja tällä hetkellä kehittyvä vauvani ovat nimittäin olleet MEIDÄN perheen raskauksia ja lapsia, enkä haluaisi tässä pinossa lukea toistuvasti muistutuksia siitä, että mukana on ollut kolmaskin osapuoli. Jatkuva muistutus asista on jopa saanut minut katselemaan esikoistani sillä silmällä, että mikäköhän piirre hänessä on selvästi luovuttajaa. Näitä ajatuksia minulla ei ole aikaisemmin ollut ja en osaa yhdistää niitä muuhun, kun siihen että olen alkanut liikaa ajattelemaan luovuttajaa. Ja tätä en siis haluaisi... Mieskin on muutaman kerran minulle hieman kivahtanut, että mitä ihmettä minä sellaisia mietin, kun meidän lapsi on meidän ja minä olen sen äiti. Piste. Toisaalta kuitenkin lähes kaikki muut ovat luovuttajat tälle palstalle toivottaneet tervetulleiksi, joten yhden poikkeavalle mielipiteelle ei kannata laittaa niin paljon merkitystä.
Mukavaa JOULUN odotusta kaikille tasapuolisesti! :xmas:
Simmis
*Muoks* Tuuttituulia, meillä myös mies on ehdottomasti halunnut, ettei luovutushoidoista kerrota lapselle tai muille. Itse olen ollut hieman toista mieltä, ainakin lapselle kertomisen suhteen. Katson kuitenkin, että minun tulee asiassa kunnioittaa mieheni näkemystä, sillä meidän yhteisistä lapsistahan tässä on. Voi olla, että myöhemmin myös mieheni näkemys muuttuu, mutta vastoin hänen tahtoaan en tule kertomaan.
Tsemppiä myös vielä piinailijoille ja hoitoa aloittaville!
Minua niin jännittää, että kuka se seuraavaksi mahdollisesti synnärille päätyy.
Epäilen kovin, että se saattaisi olla Rudy... Perustelen tätä "tieteelistä" näkökantaani, että kyseessä on kaksosia odottava uudelleensynnyttäjä. Tosin kyllä Juunikin on uudelleensynnyttäjä, joten tiukoille menee. Ja Marru on myös kaksoisraskauden kanssa jo periaatteessa ns. "kalkkiviivoilla". Rudy, minäkin muistan sinun enneunesi. =) Ei muuten kannata olla ollenkaan surullinen, mikäli kahden alkion siirrosta on muodostunut yhden sikiön raskaus. Tämä on nimittäin se optimaalinen tilanne, sillä kaksoisraskaus on kuitenkin aina hieman suurempi riski. Tosin riskejä raskauksissa on luonnollisesti aina, mutta itse olin kyllä todella helpottunut, kun ultrasta löytyi vain yksi ja lääkärikin oli mielissään.
Täällä on ollut puhetta luovuttajien tähän pinoon kirjoittelusta. Sanon nyt puhtaasti oman henkilökohtaisen mielipiteeni ja toivon, etten loukkaa ketään, vaikka se saattaakin olla ns "poliittisesti epäkorrekti". Minusta on mukavaa, kun joku luovuttaja käy tääll moikkaamassa, etc. Pidempi kirjoittelu ja/tai tunteiden jakaminen on sitten taas hieman niin ja näin... Minun esikoiseni ja tällä hetkellä kehittyvä vauvani ovat nimittäin olleet MEIDÄN perheen raskauksia ja lapsia, enkä haluaisi tässä pinossa lukea toistuvasti muistutuksia siitä, että mukana on ollut kolmaskin osapuoli. Jatkuva muistutus asista on jopa saanut minut katselemaan esikoistani sillä silmällä, että mikäköhän piirre hänessä on selvästi luovuttajaa. Näitä ajatuksia minulla ei ole aikaisemmin ollut ja en osaa yhdistää niitä muuhun, kun siihen että olen alkanut liikaa ajattelemaan luovuttajaa. Ja tätä en siis haluaisi... Mieskin on muutaman kerran minulle hieman kivahtanut, että mitä ihmettä minä sellaisia mietin, kun meidän lapsi on meidän ja minä olen sen äiti. Piste. Toisaalta kuitenkin lähes kaikki muut ovat luovuttajat tälle palstalle toivottaneet tervetulleiksi, joten yhden poikkeavalle mielipiteelle ei kannata laittaa niin paljon merkitystä.
Mukavaa JOULUN odotusta kaikille tasapuolisesti! :xmas:
Simmis
*Muoks* Tuuttituulia, meillä myös mies on ehdottomasti halunnut, ettei luovutushoidoista kerrota lapselle tai muille. Itse olen ollut hieman toista mieltä, ainakin lapselle kertomisen suhteen. Katson kuitenkin, että minun tulee asiassa kunnioittaa mieheni näkemystä, sillä meidän yhteisistä lapsistahan tässä on. Voi olla, että myöhemmin myös mieheni näkemys muuttuu, mutta vastoin hänen tahtoaan en tule kertomaan.
Simmis, pikakommentti tuosta lapselle kertomisesta, toivon, etten loukkaa tässä teitä, mutta oletteko (tai lähinnä miehesi) miettineet, että mitä tapahtuu, jos tämä asia kun lapsi on aikuinen (tai mikä pahinta, murrosiässä ) tulee ilmi, esim. jonkin sairauden myötä. Mielestäni lapsella on oikeus tietää alkuperänsä ja pitäisi kunniottaa hänen oikeuttaan. Se että kertooko luvutushoidoista sukulaisille ja tuttaville, on taasen eri asia ja se ei heille kuulu yhtään, siinä olen kyllä samaa mieltä. Itse olen tosin ajatellut läheisille kertoa, tosin äidistäni en tiedä, ei taida ymmärtää jos kerron (jos tää nyt vaan onnistuu).
Hauskaa perjantaipäivää.
Hauskaa perjantaipäivää.
Heippa taas pitkästä aikaa!
Mulla ei ookaan pitkään aikaan ollut mitään kertomista, mutta ajattelin itsekin ottaa kantaa tähän luovuttajien keskustelu-asiaan.
Oma mielipide on se, että eikö olisi kaikkien osapuolien kannalta paras ratkaisu että luovuttajat perustaisivat oman palstan, jota halutessaan me saamme käydä lukemassa, mutta kenenkään ei olisi "pakko" niitä viestejä lukea niinkuin nyt tavallaan on, jos haluaa tätä palstaa seurata.
En ite ole pahoittanut mieltä siitä, että tänne palstalle on luovuttajat kirjoittanut, mutta jotain se tosiaan saattaa häiritä.
Ja mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että te luovuttajat olette aivan mielettömän ihania ihmisiä kun meille suotte mahdollisuuden tulla raskaaksi. Kaikkea hyvää teille!! :heart:
Ja onnittelut multakin kaikille plussanneille! Aliisa, mä todella uskon ja toivon sun puolesta että tämä on SE raskaus, josta sitten syntyy teille oma, kauan toivottu lapsi.
Itelläni luultavasti siirto ens viikolla... Jännittää ja pelottaa että jos ei taaskaan onnistu. Mutta kai se on pysyttävä positiivisin mielin..
Hyvää viikonloppua kaikille!
Mulla ei ookaan pitkään aikaan ollut mitään kertomista, mutta ajattelin itsekin ottaa kantaa tähän luovuttajien keskustelu-asiaan.
Oma mielipide on se, että eikö olisi kaikkien osapuolien kannalta paras ratkaisu että luovuttajat perustaisivat oman palstan, jota halutessaan me saamme käydä lukemassa, mutta kenenkään ei olisi "pakko" niitä viestejä lukea niinkuin nyt tavallaan on, jos haluaa tätä palstaa seurata.
En ite ole pahoittanut mieltä siitä, että tänne palstalle on luovuttajat kirjoittanut, mutta jotain se tosiaan saattaa häiritä.
Ja mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että te luovuttajat olette aivan mielettömän ihania ihmisiä kun meille suotte mahdollisuuden tulla raskaaksi. Kaikkea hyvää teille!! :heart:
Ja onnittelut multakin kaikille plussanneille! Aliisa, mä todella uskon ja toivon sun puolesta että tämä on SE raskaus, josta sitten syntyy teille oma, kauan toivottu lapsi.
Itelläni luultavasti siirto ens viikolla... Jännittää ja pelottaa että jos ei taaskaan onnistu. Mutta kai se on pysyttävä positiivisin mielin..
Hyvää viikonloppua kaikille!
Simmis kiva kuulla susta Miten sinä olet voinut ? Älähän nyt siellä mua synnärille ennustele, liian hyvin on nämä meidän "ennustelut" pitäneet paikkansa Vaan oikeestihan nämä voivat jo syntyä melkein milloin vaan. Keskimäärin tuplat syntyy siinä rv 36-37, niin sinne olis pari viikkoa matkaa....
Supistuksia on alkanut tulemaan, antaa jotain toiveita, että tulevat joskus uloskin. Ei tosin vielä tarvitse
Miten Marru jakselee ? Miten raskaus on sujunut ? Alkaako olla jo tukala olo =) ?
Vilkutuksia sinulle (anteeksi,en jaksa etsiä nimimerkkiä), jolla oli 06 syntyneet tuplat ja kovasti tsemppiä uuteen hoitoon =) Uskallatteko uudelleen siirtää 2 alkiota ? Vai siirrettiinkö teille edes, ovathan he voineet jakautua yhdestäkin solusta ? Onko jotain vinkkejä kaksosarkeen ? Tai synnytykseen ? Olen vasta tässä raskauden loppumetreillä ymmärtänyt, mikä lottopotti meille on tulossa =) Aivan mielettömän onnellisia ollaan !!
Rudy + rokkaavat rupsukat rv 34
Miten sinä olet voinut ? Älähän nyt siellä mua synnärille ennustele, liian hyvin on nämä meidän "ennustelut" pitäneet paikkansa Vaan oikeestihan nämä voivat jo syntyä melkein milloin vaan. Keskimäärin tuplat syntyy siinä rv 36-37, niin sinne olis pari viikkoa matkaa....Supistuksia on alkanut tulemaan, antaa jotain toiveita, että tulevat joskus uloskin. Ei tosin vielä tarvitse
Miten Marru jakselee ? Miten raskaus on sujunut ? Alkaako olla jo tukala olo =) ?
Vilkutuksia sinulle (anteeksi,en jaksa etsiä nimimerkkiä), jolla oli 06 syntyneet tuplat ja kovasti tsemppiä uuteen hoitoon =) Uskallatteko uudelleen siirtää 2 alkiota ? Vai siirrettiinkö teille edes, ovathan he voineet jakautua yhdestäkin solusta ? Onko jotain vinkkejä kaksosarkeen
? Tai synnytykseen ? Olen vasta tässä raskauden loppumetreillä ymmärtänyt, mikä lottopotti meille on tulossa =) Aivan mielettömän onnellisia ollaan !!Rudy + rokkaavat rupsukat rv 34
Aliisalle suuret onnittelu!!!! :heart: :hug: Toivon todella, että kaikki menee hyvin!!! Ihanaa odotusta sinulle!!!
Muutenkin on ollut ihana huomata, kuinka monet uudet ovat löytäneet tämän palstan ja kuinka tällä hetkellä raskautuneiden lista on pitkä! Toivotaan, että mahdollisimman moni vielä odottava pääsisi pian hoitoihin ja saisi niistä tulokseksi oman pienen nyytin!
Piri ja vauveli
PS. Luovuttajat ovat ihana asia, ilman heitä ei meidän vauveleita olisi, mutta olen samaa mieltä muutamien muiden kanssa, että luovuttajat voisivat perustaa oman ketjun, jos haluavat keskustella enemmän omista tunnoistaan ja hoidoistaan. JMM tai joku toinen kyseli Riikassa kävijoiden syitä: me kävimme Riikassa 1. anonyymiyden takia (koska isompi sisarus on saanut alkunsa anonyymista munasolusta, ja samaa luovuttajaa EMME voineet enää uudestaan saada!!) ja toisena syynä oli nopeampi toiminta, ei tarvitse odotella jonossa montaa vuotta!
Oon kanssa miettinyt tuota geenijuttuja. Onhan sitä lapsillamme tosiaan mahdollisuus törmätä joskus ihmiseen, jossa on tietämättä 50% samaa - samoin on heidän kohdallaan, joilla on käytetty luovutettua spermaa.
Mutta onhan sitä luovutettuja alkioitakin. Silloinhan sitä voi törmätä ihmiseen, jossa on 100% samaa ja missä se sitten tulisi ilmi, kun eihän ihmiset missään geenistesteissä käy, kun alkavat seurustelemaan.
Muutenkin on ollut ihana huomata, kuinka monet uudet ovat löytäneet tämän palstan ja kuinka tällä hetkellä raskautuneiden lista on pitkä! Toivotaan, että mahdollisimman moni vielä odottava pääsisi pian hoitoihin ja saisi niistä tulokseksi oman pienen nyytin!
Piri ja vauveli
PS. Luovuttajat ovat ihana asia, ilman heitä ei meidän vauveleita olisi, mutta olen samaa mieltä muutamien muiden kanssa, että luovuttajat voisivat perustaa oman ketjun, jos haluavat keskustella enemmän omista tunnoistaan ja hoidoistaan. JMM tai joku toinen kyseli Riikassa kävijoiden syitä: me kävimme Riikassa 1. anonyymiyden takia (koska isompi sisarus on saanut alkunsa anonyymista munasolusta, ja samaa luovuttajaa EMME voineet enää uudestaan saada!!) ja toisena syynä oli nopeampi toiminta, ei tarvitse odotella jonossa montaa vuotta!
Oon kanssa miettinyt tuota geenijuttuja. Onhan sitä lapsillamme tosiaan mahdollisuus törmätä joskus ihmiseen, jossa on tietämättä 50% samaa - samoin on heidän kohdallaan, joilla on käytetty luovutettua spermaa.
Mutta onhan sitä luovutettuja alkioitakin. Silloinhan sitä voi törmätä ihmiseen, jossa on 100% samaa ja missä se sitten tulisi ilmi, kun eihän ihmiset missään geenistesteissä käy, kun alkavat seurustelemaan.
Varhaista lauantai huomenta
Täällä kärsitty eilis illasta asti hirveästä olosta. Olo alkoi kamalalla korvasäryllä töissä, josta sitten tuli pääkipu. En tiedä onko korvatulehdus vai mikä.. itse olen ehkä kerran elämässäni korvatulehduksen sairastanut. Korvaan vieläkin särkee ja pääkipu tuntuu olevan aikamoisen kovaa En tiedä pitääkö tässä lääkärille lähteä.. pakkohan se on, jos olo jatkuu. Miten antibiootit ihan raskauden alkuvaiheessa? Onko joku syönyt kuurin eikä ole aiheuttanut mitään raskaudelle? En tiedä oliko iltainen paha olo tuohon korvakipuun kuuluvaa, mutta mahassa velloi monta tuntia ja tuntui, että oksennus lentää.. no lensihän se.. Vai onko kenties pahoinvointikausi alkamassa... Kun vaan säryn saisi pois, niin pahoinvoinnin kanssa pärjäisi..
Kiitos kaikille onnitteluista! :hug: Kävin eilen aamulla siinä verikokeessa ja tuloksen sain iltapäivällä.. oli 986! Hoitaja sanoi, että arvo on hieman yli yläviiterajan.. Nyt aloinkin sitten pohtia, että olisiko siellä sitten molemmat tarrautuneet kiinni.. Minkämoiset arvot teillä tuplien odottajat olikaan verikokeissa? Aika uskomaton tuo arvo.. mieheni kanssa ajattelimme, että jos arvo olisi vaikka 300, niin olisimme hyvin tyytyväisiä, kun se aina on ollut siinä 80-180 välillä.. Kai tässä sitten raskaana ollaan
Ihanaa kun pian saadaan lisää palsta vauveleita.. ja näitä tuplien odottajiakin on useita Onko teillä raskaudet sujuneet ihan hyvin? Jäittekö sairaslomalle aiemmin? Kyllä Rudy varmasti tuntuu kuin lottovoitolta Varmaan juuri loppuraskaudessa alkaa vasta sisäistämään sen, että sieltä todella on kaksi tulossa.. Ihanaa loppuraskauden aikaa teille kaikille viime metreillä oleville ja tsemppiä synnytyksiin!
Täällä kärsitty eilis illasta asti hirveästä olosta. Olo alkoi kamalalla korvasäryllä töissä, josta sitten tuli pääkipu. En tiedä onko korvatulehdus vai mikä.. itse olen ehkä kerran elämässäni korvatulehduksen sairastanut. Korvaan vieläkin särkee ja pääkipu tuntuu olevan aikamoisen kovaa
En tiedä pitääkö tässä lääkärille lähteä.. pakkohan se on, jos olo jatkuu. Miten antibiootit ihan raskauden alkuvaiheessa? Onko joku syönyt kuurin eikä ole aiheuttanut mitään raskaudelle? En tiedä oliko iltainen paha olo tuohon korvakipuun kuuluvaa, mutta mahassa velloi monta tuntia ja tuntui, että oksennus lentää.. no lensihän se.. Vai onko kenties pahoinvointikausi alkamassa... Kun vaan säryn saisi pois, niin pahoinvoinnin kanssa pärjäisi..Kiitos kaikille onnitteluista! :hug: Kävin eilen aamulla siinä verikokeessa ja tuloksen sain iltapäivällä.. oli 986! Hoitaja sanoi, että arvo on hieman yli yläviiterajan.. Nyt aloinkin sitten pohtia, että olisiko siellä sitten molemmat tarrautuneet kiinni.. Minkämoiset arvot teillä tuplien odottajat olikaan verikokeissa? Aika uskomaton tuo arvo.. mieheni kanssa ajattelimme, että jos arvo olisi vaikka 300, niin olisimme hyvin tyytyväisiä, kun se aina on ollut siinä 80-180 välillä.. Kai tässä sitten raskaana ollaan
Ihanaa kun pian saadaan lisää palsta vauveleita.. ja näitä tuplien odottajiakin on useita
Onko teillä raskaudet sujuneet ihan hyvin? Jäittekö sairaslomalle aiemmin? Kyllä Rudy varmasti tuntuu kuin lottovoitolta Varmaan juuri loppuraskaudessa alkaa vasta sisäistämään sen, että sieltä todella on kaksi tulossa.. Ihanaa loppuraskauden aikaa teille kaikille viime metreillä oleville ja tsemppiä synnytyksiin!Aliisalle tuhannesti onnea!! Nyt pitää vain uskoa ja luottaa, että tämä on se raskaus :heart: Voi hyvinkin olla, että molemmat on tarttunut kiinni mulla oli muuten kans aluksi huippausta, mutta se meni aika pian ohi.
Piinistelijöille tsemppiä ja samoin Jonskulle ja Tuuttituulialle siirtoihin!
Mulla loppuu huomenna lääkitys kokonaan ja ens viikolla on np-ultra (menee 13. vkon alkuun). Pahoinvointi on pääosin alkanut helpottamaan ja oon jopa viikolla päässyt pari kertaa jumppailemaan, jee Tosin nyt tietysti jännittää entistä enemmän onko kaikki ok, kun on niin tottunut pahoinvointiin, ettei meinaa muistaakaan millainen on normaali olo.. Noh ens viikolla selviää.
Hyvää itsenäisyyspäiväviikonloppua koko poppoolle!
mulla oli muuten kans aluksi huippausta, mutta se meni aika pian ohi. Piinistelijöille tsemppiä ja samoin Jonskulle ja Tuuttituulialle siirtoihin!
Mulla loppuu huomenna lääkitys kokonaan ja ens viikolla on np-ultra (menee 13. vkon alkuun). Pahoinvointi on pääosin alkanut helpottamaan ja oon jopa viikolla päässyt pari kertaa jumppailemaan, jee
Tosin nyt tietysti jännittää entistä enemmän onko kaikki ok, kun on niin tottunut pahoinvointiin, ettei meinaa muistaakaan millainen on normaali olo.. Noh ens viikolla selviää.Hyvää itsenäisyyspäiväviikonloppua koko poppoolle!
Vaikka en täällä enää pyörikään niin oli pakko taas tulla kurkkimaan
ALISALLE: aivan hurjasti onnea plussasta ja kyllä tuo sinun hcg arvo lupaa erittäin hyvää!!!
HILLEVILLE ja GERPERALLE: oikein paljon onnea seuraaviin hoitoihin!
Ja tuosta lapselle kertomisesta. Minusta kenenkään on turha tulla tänne sanomaan miten kenenkin pitäisi toimia siinä asiassa. Itse jokainen tekee miltä parhaalta tuntuu. Tottakai on kiva kuulla miten toinen perhe meinaa tehdä, mutta ketään ei tulisi mielestäni "yrittää käännyttää" tekemään toisin tai tuoda omaa tapaansa esille parempana.
Kaikille kaikkea hyvää ja paljon vauvoja ensi vuodelle!
ALISALLE: aivan hurjasti onnea plussasta ja kyllä tuo sinun hcg arvo lupaa erittäin hyvää!!!
HILLEVILLE ja GERPERALLE: oikein paljon onnea seuraaviin hoitoihin!
Ja tuosta lapselle kertomisesta. Minusta kenenkään on turha tulla tänne sanomaan miten kenenkin pitäisi toimia siinä asiassa. Itse jokainen tekee miltä parhaalta tuntuu. Tottakai on kiva kuulla miten toinen perhe meinaa tehdä, mutta ketään ei tulisi mielestäni "yrittää käännyttää" tekemään toisin tai tuoda omaa tapaansa esille parempana.
Kaikille kaikkea hyvää ja paljon vauvoja ensi vuodelle!
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Itselläni tämä ei nyt tunnu oikein hyvältä.... olen niiin kamalan huolissani taas tuosta vuodosta. Välillä se jo loppui, mutta alkoi taas muutama päivä sitten uudelleen ja vähän runsaampana kuin ennen. Voiko se olla se toinen alkio joka siirrettiin? Ultrassahan näkyi vain yksi 1.12.
Kauniskuu kun sulla oli paljonkin sitä vuotoa niin kävitkä missään tarkistamassa tilannetta aina välillä?
Ajattelin, että jos soittaisi huomenna neuvolaan josko ne vois ottaa jo aikasemmin vastaan, varsinaisesti aikahan on vasta 16.12, vaikka en tiiä kuuleeko ne niitten laitteilla vielä sydänääniä , nyt rv 6.3.
Mietin myös että kuinka paljon on vaikuttanut se, että jouduin tekemään aika raskaan matkan tossa pe-la. Ensin 5 tuntia autossa matkustusta, sitten jääkylmässä mökissä muutamia tunteja unta, sitten eräässä henkisesti tosi raskaassa tilaisuudessa 7 tuntia paikallaan istunista ja sitten vielä 5 tuntia autossa matkustusta....
Tää oli nyt tämmönen itseen keskittyvä juttu, mutta kovasti tarvisi nyt rohkasevia tarinoita...
Itselläni tämä ei nyt tunnu oikein hyvältä.... olen niiin kamalan huolissani taas tuosta vuodosta. Välillä se jo loppui, mutta alkoi taas muutama päivä sitten uudelleen ja vähän runsaampana kuin ennen. Voiko se olla se toinen alkio joka siirrettiin? Ultrassahan näkyi vain yksi 1.12.
Kauniskuu kun sulla oli paljonkin sitä vuotoa niin kävitkä missään tarkistamassa tilannetta aina välillä?
Ajattelin, että jos soittaisi huomenna neuvolaan josko ne vois ottaa jo aikasemmin vastaan, varsinaisesti aikahan on vasta 16.12, vaikka en tiiä kuuleeko ne niitten laitteilla vielä sydänääniä , nyt rv 6.3.
Mietin myös että kuinka paljon on vaikuttanut se, että jouduin tekemään aika raskaan matkan tossa pe-la. Ensin 5 tuntia autossa matkustusta, sitten jääkylmässä mökissä muutamia tunteja unta, sitten eräässä henkisesti tosi raskaassa tilaisuudessa 7 tuntia paikallaan istunista ja sitten vielä 5 tuntia autossa matkustusta....
Tää oli nyt tämmönen itseen keskittyvä juttu, mutta kovasti tarvisi nyt rohkasevia tarinoita...
No niin tartuinpa arkaan aiheeseen, vaikkakin jo viestissä yritin mainita, että en halua loukata ketään, varsinkaan Simmistä ja hänen miestään.
Käsittääkseni tämä palsta on juuri tätä varten, että näistä asioista voi keskustella, mitkä liittyvät tähän luovutushoitoihin, ja nimenomaan voi oman mielipiteensä kertoa.
Käsittääkseni tämä palsta on juuri tätä varten, että näistä asioista voi keskustella, mitkä liittyvät tähän luovutushoitoihin, ja nimenomaan voi oman mielipiteensä kertoa.
TEEKUPPI: Mullehan tässä plussakirrossa siirrettiin myös kaksi alkiota, mutta vain toinen kiinnittyi. Vuotojn takia kävin ylim.ultrassa rv 8+ jotain. Eka ultra mulla oli 7+0. Sydänääniä voi hyvällä säkällä kuulla rv 9 tienoilla ei oikein sitä aikaisemmin ja yleensä vasta rv 10 jälkeen.
Tsemppiä vuotojen kans taisteluun
ja ALIISAlle hurjat onnittelu hienoista hcg-lukemista!!
Bartsu
Tsemppiä vuotojen kans taisteluun
ja ALIISAlle hurjat onnittelu hienoista hcg-lukemista!!
Bartsu
Miten Bardolino, oliko sulla kipuja vuotojen yhteydessä, entä Kauniskuulla.
Mulla sellasta vähän menkkamaista kipua toisella puolella vatsaa. Ultrassa lääkäri sanoi että voi olla niinkin että toinen alkio joutunut jotenkin toiseen munasarjaan ja se tekee kipuja ja vuotoja.....
Eipä taida Minni kannattaa keskusairaalan päivystykseen soittaa, tuskin ottavat sinne ja varmaan sanoisivat että jos km tulossa niin sitähän ei voi estää.....
Mulla sellasta vähän menkkamaista kipua toisella puolella vatsaa. Ultrassa lääkäri sanoi että voi olla niinkin että toinen alkio joutunut jotenkin toiseen munasarjaan ja se tekee kipuja ja vuotoja.....
Eipä taida Minni kannattaa keskusairaalan päivystykseen soittaa, tuskin ottavat sinne ja varmaan sanoisivat että jos km tulossa niin sitähän ei voi estää.....
Niin voipi olla etteivät ota näin alkualkuraskaudessa, itse kävin viikolla 12 vuotojen takia ja silloin ottivat kyllä ja se todettiin menneen kesken. Estäähän ei voi km:ää, mutta kyllä kait pitää tutkia jos verenvuotoa. Mutta se ultra on ainoo tapa, ei ne neuvolassa voi paljon mitään tehdä näillä alkuviikoilla.
Teekupille jaksamisia vuodon kanssa, se on kyllä tosi pelottavaa :hug: Ei auta muuta kun sinnitellä, ja uusintaultraan sitten jossain vaiheessa.
Aliisa: hieno arvo sulla, voisko olla sullekin tuplat tulossa, minä päivänä otettiin, mulla otettiin pp 14 ja oli 707..
Rudy: alat jo tosiaan olla hyvillä viikoilla, pian se lottopotti sieltä rapsahtaa =)
Täällä on ollut puhetta siitä kerrotaanko lapsille, että he ovat peräisin luovutetusta munasolusta vai ei. Tämä tosiaan on jokaisen perheen oma päätös, jota pitää kunnioittaa, kaikilla on omat syynsä.
Itse kuitenkin tunnen, että olisi minulle henkisesti liian raskasta pelätä lapsien tullessa murrosikään ja aikuiseksi, että mitä jos he saavat sillon tietää, esim. just jostain lääketieteellisestä tai muusta syystä johtuen. Ja väistämättä ehkä joutuisi kertomaan ainakin valkoisia valheita tietyssä tilanteessa.
Joten ollaan päätetty, että kerrotaan vaan heti alusta alkaen, silloin se on normaali osa lapsien identiteettiä, eikä siitä toivottavasti mitään suurempaa kriisiä synny..
Olen myös jo kertonut lähisukulaisille ja ystäville, jotka jo muutenkin näistä hoidoista tiesivät. On jotenkin luonnollistä, että myös lapsen lähipiiri tietää asian, niin lapsille ei tule sellainen tunne, että se olisi jotenkin salattavissa oleva asia.
Muille tutuille yms. en aio kyllä asiasta kertoa.
Luovuttajat: olette ihania ihmisiä ja olen ikuisesti kiitollinen omalle luovuttajalleni hänen meille antamastaan maailman parhaasta lahjasta. Olenkin päättänyt itsekin toimia esim. luuydinlahjoittajana tms. kunhan vauvat on saatettu maailmaan. Hyvä synnyttää hyvää, näin se on!!
Keskusteluun osallistuminen on mielestäni ok, mutta ehkä niiden syvimpien tuntojen puimiseen olisi teillä hyvä olla oma palsta.
Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille rohkeille palstan naisille!!!
Vilhelmiina ja tuplat, 17+5
Aliisa: hieno arvo sulla, voisko olla sullekin tuplat tulossa, minä päivänä otettiin, mulla otettiin pp 14 ja oli 707..
Rudy: alat jo tosiaan olla hyvillä viikoilla, pian se lottopotti sieltä rapsahtaa =)
Täällä on ollut puhetta siitä kerrotaanko lapsille, että he ovat peräisin luovutetusta munasolusta vai ei. Tämä tosiaan on jokaisen perheen oma päätös, jota pitää kunnioittaa, kaikilla on omat syynsä.
Itse kuitenkin tunnen, että olisi minulle henkisesti liian raskasta pelätä lapsien tullessa murrosikään ja aikuiseksi, että mitä jos he saavat sillon tietää, esim. just jostain lääketieteellisestä tai muusta syystä johtuen. Ja väistämättä ehkä joutuisi kertomaan ainakin valkoisia valheita tietyssä tilanteessa.
Joten ollaan päätetty, että kerrotaan vaan heti alusta alkaen, silloin se on normaali osa lapsien identiteettiä, eikä siitä toivottavasti mitään suurempaa kriisiä synny..
Olen myös jo kertonut lähisukulaisille ja ystäville, jotka jo muutenkin näistä hoidoista tiesivät. On jotenkin luonnollistä, että myös lapsen lähipiiri tietää asian, niin lapsille ei tule sellainen tunne, että se olisi jotenkin salattavissa oleva asia.
Muille tutuille yms. en aio kyllä asiasta kertoa.
Luovuttajat: olette ihania ihmisiä ja olen ikuisesti kiitollinen omalle luovuttajalleni hänen meille antamastaan maailman parhaasta lahjasta. Olenkin päättänyt itsekin toimia esim. luuydinlahjoittajana tms. kunhan vauvat on saatettu maailmaan. Hyvä synnyttää hyvää, näin se on!!
Keskusteluun osallistuminen on mielestäni ok, mutta ehkä niiden syvimpien tuntojen puimiseen olisi teillä hyvä olla oma palsta.
Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille rohkeille palstan naisille!!!
Vilhelmiina ja tuplat, 17+5
Paljon onnea Aliisa, mahtava hcg-tulos sinulla! :flower:
Teekupille voimia vuodon kanssa. Toivottavasti se on vaaratonta. Jos kipu yltyy munasarjassa, sen perusteella varmaan pääset ultraan ja on hyvä mennäkin - ettei toinen alkio vain kiinnittyisi munajohtimeen. Anteeksi, jos pelottelen - ei ole tarkoitus. :hug:
Watrossi ja ronyah, kiitos tsempityksistä! :heart: Tiistaina menemmekin suunnittelukäynnille - hoito ehkä olisi tammikuuussa. Sitä odotellen...
Kaikille hyvää itsenäisyyspäivän iltaa ja uuden viikon alkua!
Hilde :wave:
Teekupille voimia vuodon kanssa. Toivottavasti se on vaaratonta. Jos kipu yltyy munasarjassa, sen perusteella varmaan pääset ultraan ja on hyvä mennäkin - ettei toinen alkio vain kiinnittyisi munajohtimeen. Anteeksi, jos pelottelen - ei ole tarkoitus. :hug:
Watrossi ja ronyah, kiitos tsempityksistä! :heart: Tiistaina menemmekin suunnittelukäynnille - hoito ehkä olisi tammikuuussa. Sitä odotellen...
Kaikille hyvää itsenäisyyspäivän iltaa ja uuden viikon alkua!
Hilde :wave: