Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
- Viestiketjun aloittaja Hillevi
- Ensimmäinen viesti
Teekuppi :hug: Kurjia on noi vuodot, mutta onneksi useasti harmittomia. Mullakin oli pientä vuotoa rv 6 ja 8, mutta silti kaikki hyvin molemmilla vauvoilla.. Hyvä, että pääset jo huomenna ultraan!!
Aliisa!!! Ihanaa!!! Olipa kiva lukea sun mahtavat uutiset täältä! JEEE!!! Onnea paljon!! :heart:
Mä lueskelin pikaiseen tota keskustelua luovuttajista läpi. Mietin miten itse ajattelen asiasta. Alkuun tuli mietittyä paljon, että miltä se luovuttaja näyttää. Mies pohti samaa, sanoi psykologille, että ajattelee mielessään sen olevan minun näköiseni. Itsestä tuntuis aika hurjalta huomata, että oma luovuttaja olisikin täällä linjoilla... Kuitenkin sitä miettii paljon, että minkälainen ihminen se on ja kaikkea aiheeseen liittyvää. En kyllä haluaisi tietää mitään ylimääräistä, oma mielikuvitus saa riittää. Varmaan tästä syystä asia on tehtykin niin, että juuri mitään tietoa luovuttajasta ei anneta. Mies olisi halunnut tietää enemmän, kyseli klinikalla kaikkea, mutta mitään ei tietty kerrottu. Ehkä se, että hän joutui luopumaan ajatuksesta saada lapsia "valitsemansa naisen" kanssa, jotenkin sai hänet haluamaan tietoa ihmisestä jonka solujen kanssa hän lapsia mahdollisesti tähän maailmaan saattaa. Nämä on niin yksilöllisiä asioita pohtia, en tiedä saiko kukaan mitään selvää tästä kirjoituksesta.
Toisaalta JMM on oikeassa, että ei pitäisi niin paljon kertoa omista asioistaan, mutta jotenkin helpottaa kirjoitella aiheesta tänne samassa elämäntilanteessa olevien ketjuun. Vertaistuki on todella tärkeää ainakin minulle ja ymmärtääkseni monelle täällä. Itse ei ainakaan halua kertoa tästä hoidosta kuin ihan muutamalle valitulle, lähinnä siskoille (ei edes heidän puolisoilleen) ja vanhemmille. Täällä saa vertaistukea tähän todella kivasti ja siitä syytä ainakin itse kirjoitan tänne. Kiitos kaikille täällä olijoille!! =)
Dreamille tsemppiä piinispäiviin ja teekupille hyviä hermoja ennen ultraa. Kaikille mukavaa päivää ja alkanutta joulukuuta!
Mä lueskelin pikaiseen tota keskustelua luovuttajista läpi. Mietin miten itse ajattelen asiasta. Alkuun tuli mietittyä paljon, että miltä se luovuttaja näyttää. Mies pohti samaa, sanoi psykologille, että ajattelee mielessään sen olevan minun näköiseni. Itsestä tuntuis aika hurjalta huomata, että oma luovuttaja olisikin täällä linjoilla... Kuitenkin sitä miettii paljon, että minkälainen ihminen se on ja kaikkea aiheeseen liittyvää. En kyllä haluaisi tietää mitään ylimääräistä, oma mielikuvitus saa riittää. Varmaan tästä syystä asia on tehtykin niin, että juuri mitään tietoa luovuttajasta ei anneta. Mies olisi halunnut tietää enemmän, kyseli klinikalla kaikkea, mutta mitään ei tietty kerrottu. Ehkä se, että hän joutui luopumaan ajatuksesta saada lapsia "valitsemansa naisen" kanssa, jotenkin sai hänet haluamaan tietoa ihmisestä jonka solujen kanssa hän lapsia mahdollisesti tähän maailmaan saattaa. Nämä on niin yksilöllisiä asioita pohtia, en tiedä saiko kukaan mitään selvää tästä kirjoituksesta.
Toisaalta JMM on oikeassa, että ei pitäisi niin paljon kertoa omista asioistaan, mutta jotenkin helpottaa kirjoitella aiheesta tänne samassa elämäntilanteessa olevien ketjuun. Vertaistuki on todella tärkeää ainakin minulle ja ymmärtääkseni monelle täällä. Itse ei ainakaan halua kertoa tästä hoidosta kuin ihan muutamalle valitulle, lähinnä siskoille (ei edes heidän puolisoilleen) ja vanhemmille. Täällä saa vertaistukea tähän todella kivasti ja siitä syytä ainakin itse kirjoitan tänne. Kiitos kaikille täällä olijoille!! =)
Dreamille tsemppiä piinispäiviin ja teekupille hyviä hermoja ennen ultraa. Kaikille mukavaa päivää ja alkanutta joulukuuta!
Hei Tuttituulia!
En missään tapauksessa ole sitä mieltä ettettekö te vastaanottajat saisi hoidosta ja tuloksista kertoa. Rohkeudella siis tarkoitan ihan tosi positiivista rohkeutta, kun nämä on kuitenkin tosi tosi henk.koht asioita. Mun mielestä vastuu tässä anonyymiudessa on nimenomaan meillä luovuttajilla, joiden psyykkinen "lasti" on (tai pitäisi olla) täysin mitätön teihin verrattuna. Eli siis jos vaikka minä täältä vastaanottajani tunnistaisin, niin olisi täysin minun vastuullani pitää asia omana tietonani. Mutta mielestäni siis minun ja meidän luovuttajien tulisi pystyä kirjoittamaan hoidoistamme niin, ettei vastaanottaja meitä siitä tunnista. VARSINKIN kun kyseessä on aika lailla teidän vastaanottajien ketju, jota kuka tahansa pääsee lukemaan.
En usko että juuri kukaan luovuttaja pahastuu jos vastaanottajansa tunnistaa. Se on meidän uteliaisuutemme oma vika sitä paitsi jos niin käy. Kun siis tässä ketjussa esimerkiksi käy.
En missään tapauksessa ole sitä mieltä ettettekö te vastaanottajat saisi hoidosta ja tuloksista kertoa. Rohkeudella siis tarkoitan ihan tosi positiivista rohkeutta, kun nämä on kuitenkin tosi tosi henk.koht asioita. Mun mielestä vastuu tässä anonyymiudessa on nimenomaan meillä luovuttajilla, joiden psyykkinen "lasti" on (tai pitäisi olla) täysin mitätön teihin verrattuna. Eli siis jos vaikka minä täältä vastaanottajani tunnistaisin, niin olisi täysin minun vastuullani pitää asia omana tietonani. Mutta mielestäni siis minun ja meidän luovuttajien tulisi pystyä kirjoittamaan hoidoistamme niin, ettei vastaanottaja meitä siitä tunnista. VARSINKIN kun kyseessä on aika lailla teidän vastaanottajien ketju, jota kuka tahansa pääsee lukemaan.
En usko että juuri kukaan luovuttaja pahastuu jos vastaanottajansa tunnistaa. Se on meidän uteliaisuutemme oma vika sitä paitsi jos niin käy. Kun siis tässä ketjussa esimerkiksi käy.
Hei! En kuulu tähän ketjuun, mutta ajattelin kysyä täältä, kun en parempaakaan keksinyt. Olen menossa luovuttamaan munasolujani. Millaisia sivuvaikutuksia nuo nenäsuihkeet ja pistokset aiheuttavat? Loppuvatko mahdolliset sivuoireet punktion jälkeen? Tietysti nämä ovat yksilöllisiä juttuja ja jotain kuulinkin jo klinikalta, tahtoisin kuitenkin vielä kuulla omakohtaisia kokemuksia.. 
Jokaiselle tässä ketjussa olijalle hirveästi voimia ja toivon hartaasti että jokainen teistä saisi sen pienen nyytin kainaloon :heart: Pyydän vielä anteeksi sotkeutumistani ketjuun.
Jokaiselle tässä ketjussa olijalle hirveästi voimia ja toivon hartaasti että jokainen teistä saisi sen pienen nyytin kainaloon :heart: Pyydän vielä anteeksi sotkeutumistani ketjuun.
Hei Nikitön!
Tämä paikka ei sikäli ole oikea, että täällä olevat vastaanottajat eivät käy läpi sitä hormoonihoitoa. Ovat kyllä suurin osa varmaan joskus käyneet, mutta eivät enää. IVF-ketju on se "oikein" paikka sillä sehän hoito meille luovuttajille tehdään, tosin vain siihen punktioon asti.
Mutta siis itselleni ei tuosta jarrusumusta/piikistä tullut sen suurempia oireita. Se on tosi henk.koht mitä siitä seuraa. Itse ajattelen niin, että mulle varmaan vaihdevuodet tulevat olemaan suhteellisen helpot, koska en noista antihormooneista kovin suuria fiilareita saanut. Muutama "kuuma aalto" taisi ekalla kerralla jonain yönä tulla, silloin sumuttelin aika pitkään ennen pistosten aloittamista. Pistosten aloituksen jälkeen ne sumun mahdolliset sivuoireet vähenevät jos niitä edes ehtii tulemaan. Mutta olen lukenut, että jotkut voivat olla aivan kamalia hormoonihirmuja. Veikkaisin että normaaleilla IVF-hoitolaisilla, eli itselleen kasvattelevilla on tässä asiassa kuitenkin niin paljon enemmän psyyke (+talous) mukana, että luovuttajat pääsevät keskimäärin helpommalla sivuoireineen. Kun ei ole ollenkaan samanmoista stressiä.
Itse pistokset sitten kasvattaa ne munat ja sivuoireet riippuvat aika paljon siitä kuinka montaa rakkulaa kasvattaa. Itsellä on ollut aika maltillista tuo kasvaminen ja aivan vain päivää paria ennen punktiota olen yhtikäs mitään edes tuntenut. Lähinnä pientä painetta. Jos munia on kasvamassa paljon, niin olo voi olla todella tukalakin.
Kaikki punktiot ovat olleet mulle todella helppoja kokemuksia. Hassua tosin rauhoittavien alaisena vitsailla lääkärin kanssa samalla kun hän sorkkii alapäätä... Punktion jälkeinen loppu päivä on mulle se inhottavin vaihe. Eli maha turpoaa todella paljon, vaikka mulla ei mitään hyperiä ole koskaan ollut. Seuraavanakaan päivänä ei tee minnekään juoksulenkille mieli lähteä. Kolmannesta päivästä eteenpäin on jo suhteellisen normaali olo. Mutta nämä jutut vaihtelee henkilöltä henkilölle todella paljon ja minullakin eri luovutuksissa jonkin verran.
Mutta tosiaan IVF ketjusta saat varmasti monia monia vastauksia. Mutta jos vaikka joku vastaanottaja sattuu lukemaan, niin jep, ei me kaikki luovuttajat ainakaan kovin kummoisesti kärsitä.
Tämä paikka ei sikäli ole oikea, että täällä olevat vastaanottajat eivät käy läpi sitä hormoonihoitoa. Ovat kyllä suurin osa varmaan joskus käyneet, mutta eivät enää. IVF-ketju on se "oikein" paikka sillä sehän hoito meille luovuttajille tehdään, tosin vain siihen punktioon asti.
Mutta siis itselleni ei tuosta jarrusumusta/piikistä tullut sen suurempia oireita. Se on tosi henk.koht mitä siitä seuraa. Itse ajattelen niin, että mulle varmaan vaihdevuodet tulevat olemaan suhteellisen helpot, koska en noista antihormooneista kovin suuria fiilareita saanut. Muutama "kuuma aalto" taisi ekalla kerralla jonain yönä tulla, silloin sumuttelin aika pitkään ennen pistosten aloittamista. Pistosten aloituksen jälkeen ne sumun mahdolliset sivuoireet vähenevät jos niitä edes ehtii tulemaan. Mutta olen lukenut, että jotkut voivat olla aivan kamalia hormoonihirmuja. Veikkaisin että normaaleilla IVF-hoitolaisilla, eli itselleen kasvattelevilla on tässä asiassa kuitenkin niin paljon enemmän psyyke (+talous) mukana, että luovuttajat pääsevät keskimäärin helpommalla sivuoireineen. Kun ei ole ollenkaan samanmoista stressiä.
Itse pistokset sitten kasvattaa ne munat ja sivuoireet riippuvat aika paljon siitä kuinka montaa rakkulaa kasvattaa. Itsellä on ollut aika maltillista tuo kasvaminen ja aivan vain päivää paria ennen punktiota olen yhtikäs mitään edes tuntenut. Lähinnä pientä painetta. Jos munia on kasvamassa paljon, niin olo voi olla todella tukalakin.
Kaikki punktiot ovat olleet mulle todella helppoja kokemuksia. Hassua tosin rauhoittavien alaisena vitsailla lääkärin kanssa samalla kun hän sorkkii alapäätä... Punktion jälkeinen loppu päivä on mulle se inhottavin vaihe. Eli maha turpoaa todella paljon, vaikka mulla ei mitään hyperiä ole koskaan ollut. Seuraavanakaan päivänä ei tee minnekään juoksulenkille mieli lähteä. Kolmannesta päivästä eteenpäin on jo suhteellisen normaali olo. Mutta nämä jutut vaihtelee henkilöltä henkilölle todella paljon ja minullakin eri luovutuksissa jonkin verran.
Mutta tosiaan IVF ketjusta saat varmasti monia monia vastauksia. Mutta jos vaikka joku vastaanottaja sattuu lukemaan, niin jep, ei me kaikki luovuttajat ainakaan kovin kummoisesti kärsitä.
Dreamille tsemppiä piinailuun. Melkein samoissa mennään, mulla pp 6 menossa. Yritän olla miettimättä asiaa liikaa, vaikka oonkin käynyt lukemassa palstaa pari kertaa viikossa.
Kaikille mukavaa alkanutta joulukuuta! Ehkä sitä luntakin vielä saadaan ennen joulua...
Kaikille mukavaa alkanutta joulukuuta! Ehkä sitä luntakin vielä saadaan ennen joulua...
TEEKUPPI: Mulla tuli just plussauksen aikaan tuhruvuotoa ja sit siinä oli hiukan taukoa, kunnes se alkoi uudelleen ja jatkui viikoille 11+ ainakin. Paniikissa olin aina, kun mukana oli sellaisia klönttejäkin, mutta mulla se ei ollut vaarallista. Vuoto oli lähinnä sellaista ruskeaa. Harvoin tuli ihan kirkasta verta. Noi vuodot on kyllä tosi kamalia kun ne aina pelästyttää. :hug:
Bartsu
Bartsu
Hei,
Teekuppi, hoitoraskauksissa on hyvin usein pientä vuotoa, joka on aivan harmitonta. Tsemppiä sinulle!
IlmanNikkiä, olen käynyt ivf-stimulaation kaksi kertaa läpi, ekalla kerralla oli sumutukset mukana. Niistä ei tullut sivuoireita. Munasoluja sain kasvatettua 5 ja 6 kpl ja vatsa oli loppupäivinä ennen punktiota turvonneen oloinen ja sillälailla arka, ettei tehnyt mieli hyppiä. Itselleen kasvattaessa hoito jatkuu sitten tukilääkkeillä, jotka pitävät limakalvon paikallaan ja muutakin - näistä lääkkeistä tulee sitten ihan omat oireensa. Punktion jälkeen olen itse molemmilla kerroilla ollut todella hyvävointinen. Ekalla kerralla seuraavana päivänä uin kilometrin ja toisella kerralla olisin voinut lähteä punktion jälkeisen pakollisen huilaamisen jälkeen töihin.
Kiitos sinulle ja JMM:lle, kuten kaikille luovuttajille, että tarjoatte mahdollisuuden meille huonomunasoluisille tai soluttomille mahdollisuden omaan lapseen! :heart:
Kaikille palstalaisille hyvää viikkoa!
Hillevi :wave:
Teekuppi, hoitoraskauksissa on hyvin usein pientä vuotoa, joka on aivan harmitonta. Tsemppiä sinulle!
IlmanNikkiä, olen käynyt ivf-stimulaation kaksi kertaa läpi, ekalla kerralla oli sumutukset mukana. Niistä ei tullut sivuoireita. Munasoluja sain kasvatettua 5 ja 6 kpl ja vatsa oli loppupäivinä ennen punktiota turvonneen oloinen ja sillälailla arka, ettei tehnyt mieli hyppiä. Itselleen kasvattaessa hoito jatkuu sitten tukilääkkeillä, jotka pitävät limakalvon paikallaan ja muutakin - näistä lääkkeistä tulee sitten ihan omat oireensa. Punktion jälkeen olen itse molemmilla kerroilla ollut todella hyvävointinen. Ekalla kerralla seuraavana päivänä uin kilometrin ja toisella kerralla olisin voinut lähteä punktion jälkeisen pakollisen huilaamisen jälkeen töihin.
Kiitos sinulle ja JMM:lle, kuten kaikille luovuttajille, että tarjoatte mahdollisuuden meille huonomunasoluisille tai soluttomille mahdollisuden omaan lapseen! :heart:
Kaikille palstalaisille hyvää viikkoa!
Hillevi :wave:
TEEKUPPI Hei, niinku täällä monella, on vuotoja aika usein näissä raskauksissa! Mullahan alko aika aikasin tiputtamaan ja sit tuli vyörynä yks päivä mielettömän hyytymän kanssa , ja ihan kirkasta verta ja PALJON, mieskin todisti tämän.. ja siitä vuoti enemmän ja vähemmän n. 12 vk asti. Ja tulos köllii lattialla Eli äläpä vielä huoli :hug:
KAuniskuu
Eli äläpä vielä huoli :hug: KAuniskuu
Hei kaikille!
Kiitos jälleen kerran tsempityksistä ja kaikesta. Ultrasta tultiin miehen kanssa, yksi pieni ihmisen alku siellä näkyi, sydän sykki ja kuuluikin, ja mitat vastasivat aikaa. Mihin katosi se toinen pieni, en tiedä, ehkä ei lähtenytkään koskaan kasvamaan. Lääkäri oli melko varma, että yksi siellä vaan on. Mutta olen äärettömän onnellinen että edes se, pelkäsin niin jo pahinta. Ajattelimme että ehkä näin on tarkoitettu!
Toivottelen piinaustsemppiä ja pitkiä hermoja OnniUnelmalle ja Dreamille! Ja kaikille muille paljon jaksamisia!
Kiitos jälleen kerran tsempityksistä ja kaikesta. Ultrasta tultiin miehen kanssa, yksi pieni ihmisen alku siellä näkyi, sydän sykki ja kuuluikin, ja mitat vastasivat aikaa. Mihin katosi se toinen pieni, en tiedä, ehkä ei lähtenytkään koskaan kasvamaan. Lääkäri oli melko varma, että yksi siellä vaan on. Mutta olen äärettömän onnellinen että edes se, pelkäsin niin jo pahinta. Ajattelimme että ehkä näin on tarkoitettu!
Toivottelen piinaustsemppiä ja pitkiä hermoja OnniUnelmalle ja Dreamille! Ja kaikille muille paljon jaksamisia!
TEEKUPPI Hienoa!! Onnea ultran johdosta! Ja muista, että koeta malttaa mieli levollisena, vaikka vuotelisi vielä uudelleen, näin voi käydä. Esim jää hematooman tapaista kohtuuun jne. Kaikki jatkuu varmasti hyvin!!! :heart: Ehkä se voi olla että toinen vuoteli pois? Meille ainaki sanottiin et näin todennäk. kävi koska vuoto oli niin massiivinen. No, mut hei, ihana et kyytiläinen mukana! Oli sitten yksi tai kaksi, se on todella iso juttu. Ite ainaki ajattelin ,että varmasti toisen "poistumiseen" oli syynsä, ja "parempi" niin, jos alkio oli esim. viallinen tms. Tsemppiä edelleen sinne!
Teekupille tsemppiä ja oon samaa mieltä Kauniskuun kanssa, ehkä luonto katsoi parhaaksi hoitaa asian näin.
IlmanNikkiä Ei tarvitse pyytää anteeksi sotkeutumista ketjuun. Kaikkea mahdollista hyvää sinulle! Toivotaan, että hoito menee mahd. vaivattomasti.
Dreamille ja OnniUnelmalle tsemppiä piinailuun! Toivottavasti saisitte näin joulunkin lähestyessä mitä parhaimmat onnistumiset.
Itselläni on iskenyt kova vauvakuume, jota en niinkään ole ennen havainnut selkeästi. Nyt ei jaksais millään odotella enää yhtään. Sain pitää kaverin vauvaa sylissä ja se oli niin kertakaikkisen suloinen.
(.)Tuleeko teille koskaan syyllisyyden tunteita, että olisitte itse jotenkin aiheuttaneet lapsettomuutta? Syyllistän itseäni aina välillä huonoista elintavoista, vaikka toisaalta järjellä ajattelen, että asialle ei nyt voi mitään ja elämässä on niillä korteilla peliä pelattava, mitkä jaettu on..
IlmanNikkiä Ei tarvitse pyytää anteeksi sotkeutumista ketjuun. Kaikkea mahdollista hyvää sinulle! Toivotaan, että hoito menee mahd. vaivattomasti.
Dreamille ja OnniUnelmalle tsemppiä piinailuun! Toivottavasti saisitte näin joulunkin lähestyessä mitä parhaimmat onnistumiset.
Itselläni on iskenyt kova vauvakuume, jota en niinkään ole ennen havainnut selkeästi. Nyt ei jaksais millään odotella enää yhtään. Sain pitää kaverin vauvaa sylissä ja se oli niin kertakaikkisen suloinen.
(.)Tuleeko teille koskaan syyllisyyden tunteita, että olisitte itse jotenkin aiheuttaneet lapsettomuutta? Syyllistän itseäni aina välillä huonoista elintavoista, vaikka toisaalta järjellä ajattelen, että asialle ei nyt voi mitään ja elämässä on niillä korteilla peliä pelattava, mitkä jaettu on..
Heippan taasen!!
Teekupppi: enpä ole käynyt vielä ultrassa, huomenna on eka neuvola, täytyy siellä selvittää pääsenkö tänävuonna kunnan tarjoamaan niin sitten en mene yksityiselle, jos en pääse kunnalle, niin sitten tilaan sen yksityisen....kyllä tässä niin ajatukset pyörii sen ympärillä.
Tuosta vuodosta myös, että mullakin tässä pienen pientä (joka kyllä myös säikäyttää ) rusehtaavaa tullut ja olen ajatellut että saattaa johtua lugeista, ne voivat ärsyttää limakalvoja ja sitä kautta aiheuttaa vuotoa, näin lukee siinä lääkkeen tuoteselosteessa.
Mutta vaikka jokapaikassa lukee, että vuoto "kuuluu" alkuraskauteen ja kun sitä on se ei tunnu siltä että kuuluu, vaan säikähtää niin kauheesti.
Teekupppi: enpä ole käynyt vielä ultrassa, huomenna on eka neuvola, täytyy siellä selvittää pääsenkö tänävuonna kunnan tarjoamaan niin sitten en mene yksityiselle, jos en pääse kunnalle, niin sitten tilaan sen yksityisen....kyllä tässä niin ajatukset pyörii sen ympärillä.
Tuosta vuodosta myös, että mullakin tässä pienen pientä (joka kyllä myös säikäyttää ) rusehtaavaa tullut ja olen ajatellut että saattaa johtua lugeista, ne voivat ärsyttää limakalvoja ja sitä kautta aiheuttaa vuotoa, näin lukee siinä lääkkeen tuoteselosteessa.
Mutta vaikka jokapaikassa lukee, että vuoto "kuuluu" alkuraskauteen ja kun sitä on se ei tunnu siltä että kuuluu, vaan säikähtää niin kauheesti.
Pikalista tämä ei korvaa pidempää listaa, mutta nopeampi päivittää ja hahmottaa..
Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)
Josko (30+) Esikoista toivomassa. Hoito elokuussa.
Marisabel (28) 3 siirtoa tehty, haaveissa eka, elokuu: suunnittelu
Cornelius (33) Haaveissa 1
Typyliini (28) haaveissa pikkusisarus esikolle.
Saaga (39)
Tinulinen (30) eka lapsi haaveissa.
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Papillon (40+)
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
Hillevi (45), haaveissa eka, pakaste tyhjä> jonoon
NellaMaija (32) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Matsalu (45) eka
Lotta(32) eka haaveissa, endoleikkaukseen
Sharlin (35) eka haaveissa, lokakuussa lekuriin
Emilia (xx), jonossa
OnniUnelma76 (33) ensimmäinen lapsi toiveissa, 1. hoito luovutetuilla
Jonsku-78 (31) haaveissa eka
Miimi78,
Alma (34) eka haaveissa. pas 15.9, testi ?
Iituska (38), haaveissa eka, pas 23.9 ?
Jaasminia (xx)
Tuuttituulia (39), haaveissa eka, siirto joulukuusssa, l-ultra 3.12
Piinistelijät
Dream73 (35), PAS 27.11, hcg testi 9,12
Plussanneet =) (kun sydämet laskettu ultrassa, saa sen/ne sitten tännekin)
Juuni (48) 2. lapsi (esikoinen 2 v.) LA 10.12. :heart:
Rudy ja rupsukat, plussa 13.5. ultra 3.6. :heart: :heart:
Marru (35) eka, plussa 18.5. ultra 10.6. :heart: :heart:
Simmis (38) toinen lapsi. ultra 15.6. :heart:
assari77 (32)toinen lapsi, siirto 13.5. ultra 17.6. :heart:
Pomppaduu (27) haaveissa kakkonen, + 5.6. ultra 23.6. :heart:
Vekara (45) Toiveissa 1 yhteinen. lapset: 11v, tuplat 15v. :heart:
Nennuliini (35) Haaveena eka lapsi. siirto 5.6. :heart:
Vilhelmiina (37), eka, 2 alkion siirto, ultra 23.9. :heart: :heart:
Matilda (30), plussa 13.10 , ultra viikolla 47 :heart:
Minni (45), plussa 2.11, HCG 3.11, ultra XX
Teekuppi ( ) haaveissa eka, plussa 17.11, ultra 1.12 :heart:
kaipuu(xx), eka haaveissa, plussa 21.11.09, ultra 11.12
Aliisa (26), ensimmäinen haaveissa, plussa 28,11, ultra xx
Maaliin päässeet :flower:
Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
Odottelee hoitoa/luovuttajaa/pitää taukoa (ikä suluissa)
Josko (30+) Esikoista toivomassa. Hoito elokuussa.
Marisabel (28) 3 siirtoa tehty, haaveissa eka, elokuu: suunnittelu
Cornelius (33) Haaveissa 1
Typyliini (28) haaveissa pikkusisarus esikolle.
Saaga (39)
Tinulinen (30) eka lapsi haaveissa.
EliseT (31) Haaveena ensimmäinen lapsi.
Papillon (40+)
Viinirypäle (33) haaveissa ensimmäinen.
Hillevi (45), haaveissa eka, pakaste tyhjä> jonoon
NellaMaija (32) eka
Maijatar (41) ekaa haikaileva
Matsalu (45) eka
Lotta(32) eka haaveissa, endoleikkaukseen
Sharlin (35) eka haaveissa, lokakuussa lekuriin
Emilia (xx), jonossa
OnniUnelma76 (33) ensimmäinen lapsi toiveissa, 1. hoito luovutetuilla
Jonsku-78 (31) haaveissa eka
Miimi78,
Alma (34) eka haaveissa. pas 15.9, testi ?
Iituska (38), haaveissa eka, pas 23.9 ?
Jaasminia (xx)
Tuuttituulia (39), haaveissa eka, siirto joulukuusssa, l-ultra 3.12
Piinistelijät
Dream73 (35), PAS 27.11, hcg testi 9,12
Plussanneet =) (kun sydämet laskettu ultrassa, saa sen/ne sitten tännekin)
Juuni (48) 2. lapsi (esikoinen 2 v.) LA 10.12. :heart:
Rudy ja rupsukat, plussa 13.5. ultra 3.6. :heart: :heart:
Marru (35) eka, plussa 18.5. ultra 10.6. :heart: :heart:
Simmis (38) toinen lapsi. ultra 15.6. :heart:
assari77 (32)toinen lapsi, siirto 13.5. ultra 17.6. :heart:
Pomppaduu (27) haaveissa kakkonen, + 5.6. ultra 23.6. :heart:
Vekara (45) Toiveissa 1 yhteinen. lapset: 11v, tuplat 15v. :heart:
Nennuliini (35) Haaveena eka lapsi. siirto 5.6. :heart:
Vilhelmiina (37), eka, 2 alkion siirto, ultra 23.9. :heart: :heart:
Matilda (30), plussa 13.10 , ultra viikolla 47 :heart:
Minni (45), plussa 2.11, HCG 3.11, ultra XX
Teekuppi ( ) haaveissa eka, plussa 17.11, ultra 1.12 :heart:
kaipuu(xx), eka haaveissa, plussa 21.11.09, ultra 11.12
Aliisa (26), ensimmäinen haaveissa, plussa 28,11, ultra xx
Maaliin päässeet :flower:
Lutuliini, poika 1.6.2008
Bea, esikoinen tyttö 10/2008
Enkelitytön äiti, tyttö 23.1.2009
Watrossi, esikoinen poika 5.2.2009
Suzyanne, esikoinen, poika, 7.5.2009
Pihla, esikoinen tyttö 3/2009
Piri, toinen lapsi, tyttö 6.6.2009
Bardolino(30) eka, tyttö 3.11.2009
Kauniskuu (32) eka, tyttö 8.11.2009
täällä on taas tapahtunu hurjasti =) hurja paljon onnea aliisalle :flower: toivottavasti minni007 pääset vielä ennen joulua ultraan ja saat parhaimman joululahjan, kuulla masuasukin sydän äänen :heart: :heart:
täällä ollu rauhallista, ei mitään suurempia oireita.pientä tummaa vuotoa tuli yks päivä,väsymysja kylmyyden tunne on rajaton. :/ mutta muutoin kaikki hyvin.
täällä ollu rauhallista, ei mitään suurempia oireita.pientä tummaa vuotoa tuli yks päivä,väsymysja kylmyyden tunne on rajaton. :/ mutta muutoin kaikki hyvin.
Olen itse uusi täällä. Saanut jo luovutetuilla munasoluilla kaksoset 2006. Nyt menossa Riikaan uutta hoitoa varten.
Luin pikaisesti viestejänne. Toivon, ettei tämä palsta mene kiistelyksi muutamien luovuttajien ja luovutusta odottavien suhteen.
Arvosta todella paljon naisia, jotka antavat munasolujansa lahjaksi. Itselläni on ns. normaalikonsteillakin syntyneitä lapsia, muttei enää sitten onnistunutkaan. Ei se aina niin helppoa ole, Ihastuneena lueskelin näitä "positiivisia tapauksia".Sain tältä palstalta paljon tietoa tulevaa Riikan matkaani varten.
Sain kaksoset aikaan, jolloin luovuttajan henkilöllisyys pysyy salassa. Jotenkin kyseenalaistan luovuttajan kypsyyden "tehtäväänsä", jos hän ikään kuin alkaa etsiä nettipalstoilta mahdollista luovutuksen kohdetta.
Paljon positiivisia raskaus-, synnytys- ja munasolunluovutuskokemuksia kaikille toivottelee vauvakuumeen valtaama viiden lapsen äiti.
Luin pikaisesti viestejänne. Toivon, ettei tämä palsta mene kiistelyksi muutamien luovuttajien ja luovutusta odottavien suhteen.
Arvosta todella paljon naisia, jotka antavat munasolujansa lahjaksi. Itselläni on ns. normaalikonsteillakin syntyneitä lapsia, muttei enää sitten onnistunutkaan. Ei se aina niin helppoa ole, Ihastuneena lueskelin näitä "positiivisia tapauksia".Sain tältä palstalta paljon tietoa tulevaa Riikan matkaani varten.
Sain kaksoset aikaan, jolloin luovuttajan henkilöllisyys pysyy salassa. Jotenkin kyseenalaistan luovuttajan kypsyyden "tehtäväänsä", jos hän ikään kuin alkaa etsiä nettipalstoilta mahdollista luovutuksen kohdetta.
Paljon positiivisia raskaus-, synnytys- ja munasolunluovutuskokemuksia kaikille toivottelee vauvakuumeen valtaama viiden lapsen äiti.