Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Hei lokakuu, huolimme kyllä. Ihmeesti ne ihmiset jaksaa yrittää. Itellä surullisia uutisia tänään ja tuntuu että voimat menny vaikka meillä vasta ensmmäinen siirto ollut. Ultrassa näkyi tänään sikiö joka vastasi raskauden kestoa, mutta sykettä ei enää löytynyt vaikka kuinka etsittiin. Alkava keskenmeno oli lääkäri lähes varma. Enempää ei jaksa nyt kirjoittaa.
 
Voi ei.. Teekupille :hug: Oliko tämä tuomio nyt oikea? Kai vielä jonkun varmuuden asiaan saat? Kävitkö yksityisellä vai julkisella? Kovin ikäviä uutisia kyllä.. :( Kovasti voimia sinulle ja miehellesi!

Tervetuloa mukaan Lokakuu . kovia olet sinäkin joutunut kokemaan.. Toiv tämä pakkasalkio toisi teille sen kauan kaivatun tuloksen. Missä päin olette hoidoissa?

Kiitos Tuuttituulia sielunsiskoni tsempityksistä. Ihanaa että molemmat alkiot selvisivät. Meillä on käynyt niin, että vain 1 9:stä alkiosta ei selviynyt.. joten itse olen PASseihin aina ihan luottavaisin mielin menossa. Kovasti tsemppiä nyt sinne!

Kai minä yritän odotella vaan sinne ensi viikon ultraan. Tämä siis on tuolla Fertinovalla. JOs masussa vielä joku asustaa, niin syke pitäisi alkaa näkymään näinä päivinä.. Vähintäänkin ruskuais ja raskauspussihan siellä pitäisi näkyä nyt, jos siellä olisi edes toivoa elämästä.. Välillä kyllä meinaa usko loppua.. No yritetään nyt pärjäillä sinne ensi viikolle, jos vaan ei vuoto sitä ennen ala.. vähän nippailee siihen malliin, että ei hyvää välttämättä tiedä..
 
tervetuloa joukkoon lokakuu, olette tosiaan kokenu kovia. :'( toivotaan nyt että tämän kertainen kyytiläinen pysyy matkassa. :)
voi teekuppi olen niin pahoillani. :'( jaksamista teille sinne :hug:
itse en ole uskaltanu kertoa vielä raskaudesta kuin yhdelle ystävälle ja työkaverille.jotenkin tuntuu että en halua kertoa ennen ku se alkaa näkyä päälle päin,mutta varmaan joutuu joulun aikaan tilanteeseen että alkavat ihmetellä miks ei punaviini kelpaa. tahtois päästä ainakin sinne 12 viikolle ennen ku kertoa asiata sukulaisille. kertoako vai ei siinäpä vasta pulma.. :|
 
Hei Aliisa, toivon että sulla asiat paremmin sitten kun ultraan pääset. Yksityisellä käytiin ja kyllähän se niin on että kun sykettä ei kuulu... mennyt siis kesken ihan äskettäin kun kuitenkin oli kasvanut viikkoja vastaavaksi. Mitään kipuja tai enempää vuotoa ei vielä ole, jos tulee niin päivystykseen pitää kuulemma mennä. Vähä syyllimnenkin olo et onko jotain tehny ite väärin...
 
Halusin vielä teekuppi sinulle sanoa, että sinun on turha potea syyllisyyttä. Kun raskaus menee kesken niin useimmiten vika on itse alkiossa.. Valitettavan usein olen sen lääkärin kuullut toteavan:( Mutta niin se on.. yhtään ei tunnu lohduttavalta, mutta niin se on. Kun lopetat lääkkeet, niin luult. sieltä voi se vuotokin alkaa.. jos ei, niin älä epäröi ottaa yhteyttä julkiselle, jotta käynnistäisivät keskeytyneen keskenmenon.. jos ei itsestään siis vuoto ala. Vaadi sitä palvelua.. he ovat sitä kovin nihkeitä tarjoamaan.. sen jos minkä, minä olen oppinut.. kaikkea tuntuu pitävän vaatimalla vaatia.. Jaksamisia sinulle :hug:
 
sharlin, ei ole tyhmä kysymys. Hcg arvo laskee verestä ja pissasta hiljaleen eli testi voi näyttää plussaa vaik KM.. siis oletten et hcg arvo yli testin herkkyyden .
Teekuppi :hug: ei oo totta :( Voimia teille, ja jaksamista..niin vähän kuin sanat voikaan lohduttaa. Mut todellakin, älä koskaan syytä itsees!!! Kaikki on mahdollista, niin hoidoissa kuin luomussakin. Kuten sanottiinkin jo aiemmin, yleensä alkiossa on joku pienikin vika ja kehtys päättyy.. Vaikkei se nyt lohduta, mutta toisaalta onni että luonto hoitaa asiat näin. Niinku mun omat harvat munikset ollu jo valmiiks vikaisia ettei kehitys lähde ees alulle :( Voimia

kauniskuu
 
teekuppi, olen pahoillani ikävistä uutisista. Kuten jo moni on todennut, et varmasti ole tehnyt mitään väärin.
Mä olen moneen otteeseen kysellyt lääkäreiltä neuvoja mitä saa ja mitä ei saa tehdä, ihan samassa pelossa, että jos jotenkin itse siihen voisi vaikuttaa, suuntaan tai toiseen. Nyt olen saanut ohjeet elää ihan niinkuin ennenkin hölkkäämiset ja ratsastukset mukaan lukien, vaikka noista on aina aikaisemmin varoiteltu (mutten kuitenkaan uskalla...). Olen saanut viestin, etteivät ne mitään sille voi että tarttuuko kyytiläinen vai ei, eikä myöskään sille että meneekö kesken vai ei. Eli voimia sinulle teekuppi ja iso :hug:
 
Teekupille minunkin puolesta lohtuhali! On tää niin epäreilua.. Miksi meitä koetellaan..
lokakuulle tervetuloa minunkin puolesta! Mulla meni vähän ohi, että oliko miten yrityksiä omilla ja mitkä luovutetuilla? Tsemppiä kovasti sinne myös.
Aliisalle jaksamisia ensi viikkoon.
 
Teekupille lämpimät lohtuhalit :hug: . Tsemppiä kovasti. Älä vaan syyllistä itseäsi, sille ei voi mitään jos alkio ei ole ok. Muistan kyllä omien km:ien aikana myös miettineeni, että tuliko tehtyä jotain väärin.


Lokakuu
tervetuloa.

Tuuttituulia: tsemppiä.

Alisalle jaksuja.

ON: Huomenna napsahtaa 10 täyteen ja odottelen kunnallista ultraa. Väsyttää, palelluttaa yms. oireita on ja rinnat on kasvaneet, oireet näyttää hyvältä, vielä toppuuttelen kuitenkin.

Kaipuu, mä jouduin reilu viikko sitten tilanteeseen kun en myös nauttinut punkkua ja multa kysyttiin että olenko raskaana ja mä kyl valehtelin ja sanoin etten ole :whistle: . En vaan todellakaan halua kenellekkään kertoa vielä, jos hyvin natsaa ja raskaus jatkuu niin täytyy sitten pyytää anteeksi.
 
Teekupille jaksamista :hug: Aivan kamala tilanne, mutta sä et sitä ole mitenkään voinut aiheuttaa.

Aliisa se nappailu saattaa ollakin hyvä merkki, ainakin mua on koko tän ajan nappaillu samasta kohdasta, etenkin aluks. Toivon parasta!

Kaipuu & Minni mäkin ensin odotin että pääsen 12. vkon yli että uskaltaisi kertoa, mutta nyt kun "maaginen" raja on ylitetty niin en uskalla vieläkään kertoa.. Mies meni kertomaan läheisillensä, joten pakko munkin on pian ettei kukaan kuule muualta. Muutamista pikkujouluista selvisin esittämällä juovani, mut työpaikan pikkujouluissa narahdin.. Silti kysyttäessä sanoin etten ole raskaana. Jos kaikki jatkuu hyvin niin pian se työpaikallakin selviää, mutta mä oon sitä mieltä, ettei se muille kuulu, joten en pode huonoa omaatuntoa valehtelusta :)

Plussatuulia Tuuttituulialle! Ja Lokakuulle tervetuloa mukaan :)
 
Nii, enpä kai, en tiiä, siis voinu aiheuttaa ehkä.
Sytytin tonne hankeen yhen pienen punasen kynttilän, oli se vaan jo niin totta toi pieni elämä mulle. Täytyy vaan jaksaa eteenpäin ku on pakko. Voimia teillekin kaikille omiin vaiheesiinne, kaikille toivon onnistumista koko sydämestä!
 
Voi teekuppi todella ikävä, ikävä uutinen... Eilen pikaiseen luin täältä ketjua, mutten ehtinyt kirjoittamaan. Kuitenkin olit mielessäni koko illan, että kaukohaleja ja lohtua täältä sulle! :hug: Miksköhän on niin epäreilua, että ensin annetaan iloisia uutisia ja sitten näitä ikäviä. Järjellä ajatellen, ei alkaisi sitten koko raskaus ollenkaan, jos tälläiseksi on lopputulos tarkoitettu. Surullista sulle...

Lokakuu tervetuloa minunkin puolestani! Täällä saa kyllä ihanaa vertaistukea, että joukkoon mukaan vaan. Minä en ainakaan ole kertonut näistä hoidoista oikeastaan kenellekään, joten täällä saa purkaa ajatuksiaan ja kuulee muiden samassa vaiheessa olevien kuulumisia. Tosi tärkeää!

Kuuluuko täällä kukaan muuten Simpukka-yhdistykseen, siis siihen lapsettomien? Niillä oli ollut lokakuussa lahjasoluhoitotapaaminen, en vaan itse päässyt silloin. Että niille vaan tiedoksi, joita kiinnostaa. Suunnittelevat uuden tapaamisen järjestämistä, paikalla oli ollut noin 30 henkeä. Itse vaan mietin, että tietty siellä olis sitten joku "hölösuu"-tuttu, jonka viimeisenä haluaisi tietävän näistä hoidoista... :)

Kiitos tsempityksistä kaikille näiden piinistelyjen suhteen. Ollaan muuten lokakuun kanssa samoissa aikatauluissa, milloin sulla on testipäivä? Mä menenkin jo 22.12. veritestiin, klinikan ehdotus. Ehdin sitten ilmeisesti selvitä joulujuhlintaan, jos tulee tyrmääviä uutisia...

Aliisa, mun sielunsisko, onpas sulla nyt ihme vaihe meneillään... Oot varmaan ihan ymmällään... Huh huh, voimia sulle odotella ensi viikkoon, toivon niin sydämeni pohjasta, että sieltä tulisi ihania uutisia, että kaikki on hyvin.

Pidän peukkuja kaikille näissä hoitojen "syövereissä"! =)
 
Aliisa08 ja Sharlin, vielä taustoista. Luovutetuilla on ollut vasta toi viimeinen yritys joka oli siis tuulimuna. Muut luomuna ja 4 kierrosta omilla surkeilla :( munasoluilla. Ollaan hoidoissa Tampereen Avalla. Tuttituulia, mulla menee veritesti vähän niin kuin harakoille joulun takia. Kotitestille on annettu päivä 25.12. Tää on piinaavaa tää odottelu kun yrittää jo kuulostella oireita tai oireettomuutta vaikkei ole menny kun muutama päivä ;) . Sellasta se on...
 
Teekupille :hug: Voin vain kuvitella miten pahalta tuntuu, kun annetaan se kauan toivottu plussa ja sitten se viedäänkin pois... Voimia sinulle ja miehellesi.

Lokakuulle tervetuloa mukaan kirjoittelemaan ja tsemppiä piinailuun. Aliisalle kovasti tsemppiä ensi viikkoon. Toivotaan, että sulla olis kaikki hyvin. Tuuttituulialle myös piinistelytsempitykset.

Meille ei sitä plussaa oltu vieläkään tarkoitettu. Palanen sydämestä on taas riivitty irti ja tuntuu, että musta ei oo mihinkään. TOP-alkio siirrettiin eikä edes haamua...

Nyt pidetään jonkun aikaa taukoa eli joskus alkukeväästä sitten varmaan uuteen yritykseen. Pakkasessa odottelee 5 alkiota. Osaisko joku sanoa, voiko kiinnittymistä auttaa jotenkin? Eli onko jotain muita tukilääkkeitä kuin Zumenon ja Luget?

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

 
Kiitos kaikille halauksista ja pahoitteluista. Nyt on vuoto melkoista ja kivut pistää kelkeen kippurassa.
Mutta kyllä se tästä. Harvapa täälläkään on ekasta onnistunut. Ja joku sanonutkin että pakkasessa olleet sitkeitä. Vaikka tiedänkin ettei tää mun syy ollut, niin kyllä aion olla tosi varovainen seuraavalla kertaa. Ihan itsenikin takia haluan että sellanen olo että tietää yrittäneensä kaikkensa. Lapsi on niin suuri asia.
sairaslomalla tämän viikon, eikä tässä kunnossa töihin pystyisikään, ei henkisesti eikä fyysisesti.
 
Teekupille paljon voimia! Ikävistä ikävin tapahtui sitten sinullekin. :hug: Surkaa rauhassa, ettei asia jää vaivaamaan jonnekin mielen sopukoihin. Ja paljon parempaa onnea sitten pakkasukkojen kanssa! :heart:

Aliisalle myös paljon voimia, onneksi ultra on aika pian. Koittakaa jaksaa ja toivottavasti saatte oikein hyviä uutisia sitten ultrasta! :heart:

Tervetuloa uusille mukaan keskutelemaan tähän kannustavaan pinoomme!

Kaikille muillekin positiivista mieltä, ei ole helppo kenenkään lapsettoman tie kulkea. Ja joulu on joskus erityisen vaikeaa aikaa lapsettomuudesta kärsivälle. Mutta koitetaan kaikki pinnistellä ja nauttia edes lomapäivistä kukin itselleen sopivilla tavoilla. :heart: :heart:

Hillevi
 
Hei

Mitenköhän Discovery, joko olette palanneet Riikasta ja miten siellä meni? Ja Aliisa, mikä on olo?
Voisittekohan nyt raskaana olevat ja / tai jo vauvan saaneet laittaa mulle tietoa, monesko yritys luovutetuilla toi tuloksen? Mietityttää noi pakkasalkiot millasia on.
 
Hei vaan.. ja pahoitteluni OnniUnelmalle negat. testistä.

Teekupille jaksamisia vuotojen kanssa. Ja kovin moni ei tosiaan ole ensimmäisestä onnistunut.

Kyllä täällä uutisia riittää.. tosin huonoja sellaisia. Varasin tänään ajan ultraan, kun halusin saada jonkinlaisen selvyyden asiaan. No, n. 30 min ajanvarauksen jälkeen alkoi sitten vatsakivut ja verinen vuoto taas. No kävin ultrassa, kun ei sitä voinut peruakaan. Vuoto oli silloin vielä ihan suht siedettävää eikä ultrausta haitannut.. Siellä oli raskauspussi ja lääkäri löyti sydämen sykkeenkin.. No nyt kotona sitten kivut taas voimistui ja hyytymiäkin tuli.. joten kesken meni tämä koko raskaus. Lääkärin mukaan on hyvin todennäköistä, että odotin alunperin kaksosia. No, ei se lääkäri tätä keskenmenoa todennut, mutta minä totesin.. nyt iltasella kotona. Kivut on sen mukaisia.. alkio ultrassa vastasi viikkoja 6+1.. ja tänään oli siis 5+5.

Kyllä tässä aletaan luovuttamaan pikkuhiljaa.. Ei näin monen keskenmenon jälkeen enää voi onnistua.. Mussa on pakko olla jotain vikaa..

Tsemppiä kaikille omiin vaiheisiinsa!


 
Kyllä tää valitettavasti totta todellisempi keskenmeno on. Vuoto vaan runsastuu ja hyytymien määrä on melkoinen. Kivutkin olleet sen verran kovia, jotta särkylääkettä joutuu popsia. Laitoin jo hoitajallekin viestiä ja kyselin jatkosta.. toiv vuotaa sitten itteksensä kaikki pois.. Tässä on ihan tarpeeksi kestämistä taas.

On se kumma.. joka kerta ehtii nähdä sydämen sykkeen ja muutaman minuutin päästä kaikki on taas pois. Kuinka monta keskenmenoa ihmisen pitää jaksaa.. Nyt on oikeesti todella pohdinnan paikka, että milloin jatketaan hoitoja.. ei ainakaan ihan lähitulevaisuudessa.. Nyt täytyy antaa mielen ja kropan levätä.. josko ollaan valmiita enää edes yrittämään.

En jaksa enää edes itkeä. Mieli on maassa, sydän on tyhjä.. mutta tähän on niin tottunut:( Sitä vaan on jotenkin odottanut, että milloin tää pitää taas kohdata.. ja nythän se sitten tuli.

Hyvää joulua kaikille ja parempaa uutta vuotta 2010!

 
Suuret pahoittelut aliisa!

Kai se sitten on uskottava kun varmaan itse tiedät. Sulle olis kyllä jo toivonut muuta!
Nyt on aika monta ikävää uutista ollut.... mitenköhän ne joilla laskettu aika tässä kuussa, mitä kuuluu. Ja muutkin tuokaa positiivisia uutisia / tunnelmia väliin.
 
Aliisa, Teekuppi ja Onni-Unelma, kurjia uutisia teillä, ei voi muuta sanoa.
Jokaisen suru on varmaan tällä hetkellä pohjaton, voi kun voisi jotenkin sanoilla lohduttaa.

Aliisa: toi on jo kyllä liikaa, että juuri kun sykkeen näkee, niin sitten käy noin, ei voi olla totta!!!!!!!! Olet rohkea nainen, kyllä sinä tästä selviät!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Voimia!!!!!!!!!!!!
 
Pahoitteluni vielä Aliisalle ja Teekupille. On tämä kyllä semmosta touhua, että heikommilla päätä huimaa...

Sovin klinikan kanssa, että käyn vielä verikokeessa ihan vain sen takia, että näkee onko ollut minkäänlaista kiinnittymisyritystä. Tiedetään sitten seuraavaa hoitoa varten. Alustavasti sanoin, että aikaisintaan helmikuussa lähdetään sitten uuteen yritykseen.

Minuakin kiinnostaisi tieto monennellako kerralla raskautuneilla on tärpännyt ja millä tukilääkityksellä.
 
ALIISA Tsemppiä sinne oikeesti tosi paljon. Vaikka nyt tuntuu ylipääsemättömälle niin pitää kai vaan jaksaa luottaa tulevaan, kyllä kaikki viel jokupäivä on toisin, usko pois. Vuosien varrelle mahtui itelläkin (kuten meilä kaikilla tietysti, valitettavasti) niin monta pettymystä, epätoivoa ja itkua, etten koskaan uskonu olevani nyt tässä. En silloinkaan vaikka raskaus oli jo kuinka pitkällä. :hug: Jaksamisia kuten kaikille surullisten uutisten kanssa eläville.

TEEKUPPI sinnekin jaksamista! Kipujen ja olojen kanssa. Toiv. kaikki on hyvin. :hug:

Joo, meillä oli muutama omalla solulla yritys, ei mitään tulosta, ei edes lähelläkään.. Omat solut todettii tosi huonolaatusiks ja munarakkuloita ei saatu muutenkaa hormoneilla ku 1-3 kpl kehitymään, joista kaikissa ei edes munasolua. Nyt eka lahjasoluhoito ja siitä plussa. Tukihoitona oli luget ja estradot laastarit.

Lenkiltä tultiin, pakkasta jo 15.. hurrr :) Jaahaaas.. taas ku istahti alas niin kutsuhuuto soi.. :whistle:

Kauniskuu
 

Yhteistyössä