Huomenta!
Täällä hyvin nukuttu yö takana, poika heräsi vasta tossa 9 aikaan. Rytmiä alkaa selkeästi tulemaan, se on kyllä suuri helpotus, voi suunnitella hieman omaakin elämää eteenpäin.
Ummetuksesta on ollut puhetta, tunnen olevani jo ekspertti siinä, kun Aron koko ajan on ummella. Kun kävimme siellä TYKS:issä niissä altistustesteissä, niin allergialääkäri sanoi, että Levolacia voi antaa ihan turvallisesti vaikika joka päivä, jos siihen on tarvetta, koksa vauva ei totu siihen. No, nyt ollaan tehty niin ja on kyllä rauhallisempi poika kun kakka tulee joka päivä. Me annetaan nyt niin, että aloitusannos oli 5ml ja sen jälkeen päivittäin n. 2-3 ml. Kun aamulla antaa, niin kakka tulee iltapävällä. Mutta sekin on yksilöllistä, ei kaikilla toimi vatsa niin nopeasti.
Meidän pikkumiehestä on tullut huomionkipeä. Mä en sais tehdä mitään muuta kun viihdyttää häntä kun hän on valveilla. Jos puhun puhelimessa poika alkaa elämöidä ihan hirveästi, kun puhelu loppuuu, niin elämöinti loppuu ja poika hymyilee jälleen. Samoin oli kun mulla oli yksi aamupäivä yks likkakaveri kylässä, kauhea meteli jos hetkeksi käänsin katseen pois hänestä. Täytyy opettaa, ettei aina saa tahtoaan läpi. Tottakai seurustelen pojan kanssa, mutta eihän se niin voi mennä, että en voi muuta tehdä kun viihdyttää häntä. Sitten hän on alkanut kieltäytymään isän syöttämisestä. Eilen sitten oli oikea huutokonsertti ja tahtojen taisto, kun iskä ei meinannunt kelvata. Mutta onneksi isä ja nälkä vei voiton. Ja isä kelpasi syöttäjäki, minä pysyin visusti poissa. Oli se kyllä hieman vaikeaa, mutta onnistun minäkin!
Lapanen, oli tosi kiva kahvitella joo, täytyy todellakin ottaa uusiksi! Vielä ei ole perunaa mennyt, mutta olis nyt viikonloppuna tarkoitus yrittää. Ostin myös bataattia, olen kuulut, eetä sekin on aika semmosta mietoa mahalle.
Jaaha, kutsu käy täytyy mennä!