Tuutilulla Sama mulla taitaa noissa meidän murkuissa ärsyttävän, kun mikään tuntuu ettei mene sinne jakoon :kieh: . Sanotaan vaan, että joo joo ym. Mutta silti ei mitään.. Kamppeita väliin lojuu siellä täällä ja minä sitten kuljen perässä ja niitä korjailen kun eivät itse ottaneet, kun unohtui... Ja kaikkee muuta ristiriitaa välillä. Kuuluu kai ikään ja tähän minun vaiheeseen... välillä tuntuu, että onkohan mullakin tulossa jo kohta menkat, kun niin kiehuttaa välillä.
Toisaalta yritän aina muistaa, että nämä isommat lapset ovat täällä isänsä kanssa elelleet ja se naisen malli on ollut kateissa, kun äitikin on millainen on . Sekin ottaa päähän! Siis se nainen! Ei voi omista lapsistaan huolehtia tai välittää edes hiukan.. Lasten tapaamiset ei äidin puolelta toimi ei sitten yhtään, vaikka on muka yhteishuoltajuus miehellä ja exällä. Poika alkaa olla jo niin vieraantunutkin äidistään, että ei aina edes lähde. Nyt (ihme ja kumma) äiti pyysi lapsia viikonlopuksi sinne, poika ei aikonut lähteä, tyttö lähtee. Tyttö jännittää äidin luokse menoa, ollut tosi levottomana muutaman päivän jo. Edellisestä tapaamisesta kuukausi. Vaikka pitäis joka toinen viikonloppu ottaa. Noilla lapsilla todellakaan ei ole äitiä, minä en voi sitä olla, joten koetan olla edes jotenkin naismallia tai kaveria. Miehen ja exän erosta on kohta 5 vuotta suunnilleen, exä roikkuu vieläkin kuvioissa milloin vaan mitäkin vaatimassa asianajan kautta?!? Tämäkin varmaan stressaa meillä. Kaikki on erossa ollut jo aikaa sitten selvää ja saanutkin hyvin, mutta minkäs voi jos on katkera. Ja jos meillä nyt sattuu menemään hyvin, niin jotenkinhan se pienikin kiusa on kiva..
Tytteli74 ja poika 5 viikkoa 4 päivää
Toisaalta yritän aina muistaa, että nämä isommat lapset ovat täällä isänsä kanssa elelleet ja se naisen malli on ollut kateissa, kun äitikin on millainen on . Sekin ottaa päähän! Siis se nainen! Ei voi omista lapsistaan huolehtia tai välittää edes hiukan.. Lasten tapaamiset ei äidin puolelta toimi ei sitten yhtään, vaikka on muka yhteishuoltajuus miehellä ja exällä. Poika alkaa olla jo niin vieraantunutkin äidistään, että ei aina edes lähde. Nyt (ihme ja kumma) äiti pyysi lapsia viikonlopuksi sinne, poika ei aikonut lähteä, tyttö lähtee. Tyttö jännittää äidin luokse menoa, ollut tosi levottomana muutaman päivän jo. Edellisestä tapaamisesta kuukausi. Vaikka pitäis joka toinen viikonloppu ottaa. Noilla lapsilla todellakaan ei ole äitiä, minä en voi sitä olla, joten koetan olla edes jotenkin naismallia tai kaveria. Miehen ja exän erosta on kohta 5 vuotta suunnilleen, exä roikkuu vieläkin kuvioissa milloin vaan mitäkin vaatimassa asianajan kautta?!? Tämäkin varmaan stressaa meillä. Kaikki on erossa ollut jo aikaa sitten selvää ja saanutkin hyvin, mutta minkäs voi jos on katkera. Ja jos meillä nyt sattuu menemään hyvin, niin jotenkinhan se pienikin kiusa on kiva..
Tytteli74 ja poika 5 viikkoa 4 päivää