:wave: Heipat kaikille pitkästä aikaa
. Lukemassa olen käynyt itkevänkin kanssa, mutta sen kanssa ei ole helppo kirjottaa... Aika menee vauhdilla ja oma aika, että ehtisi rauhassa olla vaikka tässä koneella, on nyt tosi kortilla. Viime päivinä on taas tuntunut, että kaikki aika mitä vauvalta ehtii, on tehtävä kotona hommia jos meinaa, että kaaos ei vallitse. Ihan kivaa sinänsä ja nautin, että koti on siisti, mutta mutta. Vois sitä joskus tähän koneellekin rauhassa ehtiä
tai muuta. Kerran menin tällä viikolla oikein päiväunille, kun väsytti niin paljon. Mutta aika väsynyt on oltava, että minut saa pysähtymään... Huono homma ehkä joskus sekin.
Meilläkin on ristiäiset jo takana. Kuinka se voi olla mahdollista!? Tää ajan kuluminen on musta jotain ihan kauheeta. Viikko menee hupsahtaen!! Ja taas tänään vyöhyketerapiassa katselin, miten vauvaan on tullut lisää ihania makkaroita... Pieni sen kun kasvaa... Pelottaa, miten aika menee nopeesti. Ja niinhän täällä joku jo puhuu vauvakuumeesta
. Kai se kuume muhunkin vielä iskee, vaikka sitten taas toisaalta kahta varmemmin tiedän, että meille riittää nämä kolme :heart: . Heh, viime päivinä, kun väsymystä on ollut ilmassa, olen ensi kertaa tuntenut iän painavan :ashamed: . Jotenkin on mieleen noussut, että enää en tämän jälkeen taitaisi vauvaa jaksaakaan, varsinkin jos sattuisi itkeväinen ja valvottava vauva. Ihan muutamaan kertaan tässä vauvan aikana on mieleen pieneksi hetkeksi tulvahtanut, että mihin olen itseni vielä laittanut... Vaan eihän tuota pientä tietenkään mihinkään pois antaisi :heart: . Mistään hinnasta.
Niin, ristiäiset on siis onnellisesti ohi. Aika huisketta oli päivä ja pari päivää taisi mennä toipuessa. Muutenkin nyt tosiaan tuntuu, että univelat on hiukan kasaantuneet ja vielä tämä pimeys päälle. Vaan kyllähän tämä tässä
. Minulla on
kiitoskortteihin kuvat tulossa ensi viikolla, että jos joku on keksinyt hyvää
värssyä, niin laittakaapa tänne! Minä haluan ne tehdä ehdottomasti, vaikka sitten kohta pukkaakin joulukorttirumbaa
. Aion tehdä kahdenlaisia kiitoskortteja, toiset niille, jotka olivat ristiäisissä ja toiset niille, jotka muuten ovat muistaneet vauvan synnyttyä. On siinä näpertämistä kaiken muun ohella :snotty: . Vaan toki toki täytyypi tehdä
.
Meillä on neljä kertaa vyöhyketerapiaa takana. Vielä mennään, mutta mullistavia muutoksia ei ole tapahtunut. Hoito varmasti vaikuttaa, heti alkaa paukkuja sadella jne, mutta itkut eivät ainakaan tyystin ole loppuneet. Voihan olla, että ilman hoitoja täällä itkettäisiin oikein urakalla. Tuossa illalla, kun konsertti taas alkoi ja oli niin selvästi vatsasta johtuvaa, aloin hieroa jalkapohjia ja jalkoja jumpata, niin jo sateli paukkuja ja lopulta pitkään odotettu kakkakin
. Joku teho noilla siis on. Mutta että olisi se oleminen illalla ja muutenkin tyystin erilaista, jos vauva olisi hyvin nukkuva ja tyytyväinen... Tsemppiä siis taas
Elzalle ja muille itkuisten äideille :hug: .
Minulla on käytössä pitkä trikoinen liina. Kehtosidonta on tuntunut taas minustakin vaikealta ja ihan kuin vauva olisi siihen jo hiukan isokin? Muutaman kerran olen vasta liinaillut, mutta kyllä vauva siihen nopeasti sitten rauhoittuu ja nukahtaa. Joka kerta jaksan sitä ihmetellä! Ristisidontaa olen käyttänyt ja josko siis uskaltautuisin jo pystyasentoa kokeilemaan? Se on ainakin paljon helpompi saada onnistumaan. Rintareppua en taitaisi vielä vauvalla käyttää, vaikka kai niitäkin on jo nykyään monenlaisia. Oma perinteinen on mielestäni vielä vauvalle liian "huonoasentoinen".
Mitähän kaikkea piti kommentoida ja sanoa :headwall: . Pää hiukan sumussa elellyt, pari päivää meni mm pankkikortin kanssa sekoillessa, kun ikinä h-hetkellä en muistanutkaan tunnuslukua. Näitä sarjassamme pullon pohjaan polttamisia
.
Mitäs
Tuutilullalle ja Mamma3 kuuluu, kun ei mitään kuulu
?
Ja oletteko imetyksen takia pidättäytyneet herkuista? Kuinkahan sokerinen maito vaikuttaa vauvaan? Varsinkin väsyneenä himot täällä sen kun kasvaa, enkä ole pystynyt minkäänlaisiin lakkoihin :ashamed: . Karkkihimot siis, muut himot taitaakin nyt olla hiukan hukassa |O .
Kai mä menen vielä hetkeksi telkkarin ääreen, vaikka tiedänkin, että nyt pitäis olla itekin jo nukkumassa. Jäi varmaan 1000 juttua kirjottamatta. Mutta palataan taas