****LOKAMASUT LOKAKUUSSA*******
- Viestiketjun aloittaja Dirlittan
- Ensimmäinen viesti
Onnea vauvoista :flower:
Pari unetonta yötä, mut viime yö jo vähän parempi. Heräsin kyllä yöllä supistukseen monta kertaa ja ajattelin et pääsisköhän tänään synnyttämään, mut niin ne taas loppuivat :headwall:
No torstaina se la ja tasan kahen viikon päästä yliaikakontrolli, jos ei mitään tapahdu ennen sitä... Jotenkin vaan luulen et se syntyis tällä viikolla.
Pari unetonta yötä, mut viime yö jo vähän parempi. Heräsin kyllä yöllä supistukseen monta kertaa ja ajattelin et pääsisköhän tänään synnyttämään, mut niin ne taas loppuivat :headwall:
No torstaina se la ja tasan kahen viikon päästä yliaikakontrolli, jos ei mitään tapahdu ennen sitä... Jotenkin vaan luulen et se syntyis tällä viikolla.
Susalle suuren suuret onnittelut pienestä prinssistä ja Nökölle pienestä prinsessasta
Keiju07
Onnea Susalle ja Nökölle! :flower:
Mammoliino, niistä liikkeistä... Mulla on kanssa aika ailahtelevainen tapaus mahassa. Vauvalla yleensä sellainen muutaman päivän aktiivinen potkimis- ja liikkumisputki, sitten on muutama päivä hiljaisempaa. Päivittäin kyllä tunnen liikkeitä, mutta toisina päivinä ovat tosi hienovaraisia ja tulevat harvakseltaan. Edes "herättely" tai karkin syöminen ei silloin tunnu kovinkaan paljon auttavan. Yritän olla stressaamatta noista, kun toisinaan kuitenkin tulee paljon räväköitäkin potkuja. Kaipa se vauvakin tarttee lepopäiviä... Mutta ymmärrän kyllä, että ne huolettavat. Mulla ainakin on suuri kynnys lähteä soittelemaan äitiyspolille tai tarkistukseen; olen jotenkin kokenut asian niin, että turhasta ei saa soitella... :|
Santti, kiva kun laitoit synnytyskertomuksen. Laittakaahan muutkin!
Iines-Ankka kyseli noista selässä tuntuvista supistuksista. Mulla kaikki supistukset ovat tähän mennessä tuntuneet vain selässä, ja nimenomaan polttona alaselässä. Yläselän tuntemukset mulla johtuu kyllä jostain muusta kuin suppareista, esim. ihan perinteisistä selkäjumituksista, joita tuntuu tämän mahan kanssa tulevan tavallista helpommin.
Keiju 38+0
Mammoliino, niistä liikkeistä... Mulla on kanssa aika ailahtelevainen tapaus mahassa. Vauvalla yleensä sellainen muutaman päivän aktiivinen potkimis- ja liikkumisputki, sitten on muutama päivä hiljaisempaa. Päivittäin kyllä tunnen liikkeitä, mutta toisina päivinä ovat tosi hienovaraisia ja tulevat harvakseltaan. Edes "herättely" tai karkin syöminen ei silloin tunnu kovinkaan paljon auttavan. Yritän olla stressaamatta noista, kun toisinaan kuitenkin tulee paljon räväköitäkin potkuja. Kaipa se vauvakin tarttee lepopäiviä... Mutta ymmärrän kyllä, että ne huolettavat. Mulla ainakin on suuri kynnys lähteä soittelemaan äitiyspolille tai tarkistukseen; olen jotenkin kokenut asian niin, että turhasta ei saa soitella... :|
Santti, kiva kun laitoit synnytyskertomuksen. Laittakaahan muutkin!
Iines-Ankka kyseli noista selässä tuntuvista supistuksista. Mulla kaikki supistukset ovat tähän mennessä tuntuneet vain selässä, ja nimenomaan polttona alaselässä. Yläselän tuntemukset mulla johtuu kyllä jostain muusta kuin suppareista, esim. ihan perinteisistä selkäjumituksista, joita tuntuu tämän mahan kanssa tulevan tavallista helpommin.
Keiju 38+0
Neuvolassa ei sitten sen kummempia. Paineet pikkasen koholla mun normaaleihin, pissa puhdas, painoa tullu 500g/vko, sydänäänet ok, hb noussu 82->85 ja sf mitta nyt sitten jo 40 |O
Mä luulin, että tuo asukki ois laskeutunu kun tuntu siltä, mut katin kontit. Terveydenhoitaja tosin sanoi, että se voi näin uudelleensynnyttäjällä seilata edestakasin. Sais nyt luvan pysyä alhaalla ja tulla pihalle! Kolmas vrk menossa kunnon supistuksia, jotka välillä hiipuu sillee, ettei kehtaa Kysiin lähteä. Terkka kyllä epäili, ettei ne mua enää pois laittais jos menisin. Seksiä kyllä kehotti harrastamaan |O
Ja millähän voimilla!!!! :headwall:
Ai niin! eilen bongasin limatulpan! Siis omani
:flower: LÄMPÖISET ONNITTELUT TAAS KAIKILLE VAUVANSA SYLIIN SAANEILLE :flower:
Mä luulin, että tuo asukki ois laskeutunu kun tuntu siltä, mut katin kontit. Terveydenhoitaja tosin sanoi, että se voi näin uudelleensynnyttäjällä seilata edestakasin. Sais nyt luvan pysyä alhaalla ja tulla pihalle! Kolmas vrk menossa kunnon supistuksia, jotka välillä hiipuu sillee, ettei kehtaa Kysiin lähteä. Terkka kyllä epäili, ettei ne mua enää pois laittais jos menisin. Seksiä kyllä kehotti harrastamaan |O
Ja millähän voimilla!!!! :headwall:
Ai niin! eilen bongasin limatulpan! Siis omani
:flower: LÄMPÖISET ONNITTELUT TAAS KAIKILLE VAUVANSA SYLIIN SAANEILLE :flower:
:heart: :heart:
Kävin äskettäin neuvolassa ja nyt ottaa kyllä niin paljon päähän kuin olla ja voi. Terkka sanoi että ei tuo vauva ole vielä ainakaan kovin alas laskeutunut, vaikka siellä kanavassa onkin jo ollut viikosta 34 asti. Kyllä se oli itsellä jotenkin tiedossakin kun ei mulla tosiaankaan supistele eikä vauva työnnä itseään yhtään mihinkään suuntaa. Eli ei ole vielä odotettavissa täällä ainakaan lähtöä synnyttämään. |O Mua on alkanut myös pelottaa se että kuinka isoksi tämä vauva kasvaa kun ei ole tietoakaan supistuksista. Nyt jo tuntuu että ei tuo mahdu olemaan tuolla mahassa muuta kuin ihan kerällä. Kehotinkin terkkaa kokeilemaan mitä mieltä hän on vauvan koosta niin eiköhän vain vahvistanut minun epäilyksiä sanomalla että kyllä tämä aika pitkältä vauvalta tuntuu.
Liikkeet meilläkin on vaisumpia kuin aikaisemmin. Oikeastaan kerran päivässä on vain sellaiset kunnon liikkeet, mutta muuten on vain sellaisia keinumisia puolelta toiselta. Itsekin joskus havahdun siihen kun vauva on ollut kauan hiljaa. Sitten vaan olen tökkinyt mahaa ja kyllä tämä sitten on alkanut liikkumaan kun tarpeeksi herättelen.
Mutta tälläistä kypsyyttä tällä kertaa.
Kävin äskettäin neuvolassa ja nyt ottaa kyllä niin paljon päähän kuin olla ja voi. Terkka sanoi että ei tuo vauva ole vielä ainakaan kovin alas laskeutunut, vaikka siellä kanavassa onkin jo ollut viikosta 34 asti. Kyllä se oli itsellä jotenkin tiedossakin kun ei mulla tosiaankaan supistele eikä vauva työnnä itseään yhtään mihinkään suuntaa. Eli ei ole vielä odotettavissa täällä ainakaan lähtöä synnyttämään. |O Mua on alkanut myös pelottaa se että kuinka isoksi tämä vauva kasvaa kun ei ole tietoakaan supistuksista. Nyt jo tuntuu että ei tuo mahdu olemaan tuolla mahassa muuta kuin ihan kerällä. Kehotinkin terkkaa kokeilemaan mitä mieltä hän on vauvan koosta niin eiköhän vain vahvistanut minun epäilyksiä sanomalla että kyllä tämä aika pitkältä vauvalta tuntuu.
Liikkeet meilläkin on vaisumpia kuin aikaisemmin. Oikeastaan kerran päivässä on vain sellaiset kunnon liikkeet, mutta muuten on vain sellaisia keinumisia puolelta toiselta. Itsekin joskus havahdun siihen kun vauva on ollut kauan hiljaa. Sitten vaan olen tökkinyt mahaa ja kyllä tämä sitten on alkanut liikkumaan kun tarpeeksi herättelen.
Mutta tälläistä kypsyyttä tällä kertaa.
ja sateista aamupäivää muille, aika syksyiseksi meni ilmat, saas nähdä joko sitä lunta saadaan tällä viikolla niinkuin ennustivat...
liikkeistä: täällääkin ajoittain rauhallisempaa vauvan liikuskelu, enemmän sellaista möyrimistä, lienee hieman ahdasta jo(tule siis jo ulos!!!)
(.)ei mitään uutta, ei supista, ei irtoile tulppa, ei mitään....paitsi turvottaa, väsyttää mutta ei nukuta, valivali....pitänee painua ulos ja tallihommiin, josko siellä piristyisi |O
tilda+tiitiäinen39+2 :heart:
liikkeistä: täällääkin ajoittain rauhallisempaa vauvan liikuskelu, enemmän sellaista möyrimistä, lienee hieman ahdasta jo(tule siis jo ulos!!!)
(.)ei mitään uutta, ei supista, ei irtoile tulppa, ei mitään....paitsi turvottaa, väsyttää mutta ei nukuta, valivali....pitänee painua ulos ja tallihommiin, josko siellä piristyisi |O
tilda+tiitiäinen39+2 :heart:
Lämpöiset onnittelut kaikille vauvansa syliin saaneille!!! :heart:
Täällä edelleen siis vaan odotellaan ja odotellaan. Ei pienintäkään toivoa kai että tuo nyytti haluais tuolta ulos. Ahdasta tuntuu jo olevan, ja eilen illalla miehen kanssa meinattiin ihan huolestua, kun havahduttiin ettei masusta oo liikettä kuulunut kunnolla koko päivänä. Eikä sitten oikein herättelyihinkään reagoinu :| Mutta antoi sitten äidille yöllä myöhkämistä senkin edestä, eli toivottavasti siellä kuitenkin kaikki ok. Huolimatta noista hiljaiseloista välillä. Mieleni rauhottui hieman, kun luin muillakin samanlaista olevan. Tosiaan minullakin jääny hieman se käsitys, että turhasta ei pidä äitipolille soitella. Soittelin viime viikolla siitä minun kohonneesta verenpaineesta (130/90-136/96), niin totesivat vaan ettei sille mitään tehdä, kun raja-arvot on 140/90.. että silleen. tuli kyllä tunne, että anteeksi kun soitin. Enhän minä varmaan muuten osaisi näin huolissaan olla, mutta kun tosiaan se edellinen raskaus päättyi niihin kouristuksiin raskausmyrkytyksen takia, niin olisihan se kiva jos nyt ei tarvitsisi ihan siihen mennä. Kuitenkin turvotustakin löytyy ja päänsärkyä. Nyt myös näköhäiriöitä. Mutta en soita. Torstaina olis neuvola, jos sinne asti jaksais.
Olen myös huolissani tuosta vauvan koosta. Lääkäri kun totesi että ahdasta tulisi vaikkei iso vauva olisikaan. Ja vauva on kuitenkin arvion mukaan yli kolmekiloinen.. ÄÄK! Pelottaa! En haluaisi ensin yrittää pungertaa, ja samalla riskeerata vauvaa jos ei kerta mahdu. Sitten kiireellisesti hätäsektioon kuiteskin, kuten viimeksikin... Eipä siinä sitten taas jää kovinkaan hyvä maku synnytyksestä.. Ennemmin haluisin sen suiunnitellun sektion, niin olis ainakin rauhallinen tilanne... Jahas, mutta tästä taitaa tulla romaani.. ANteeksi, ja sekalainen sellainen... Taidan mennä pitkäkseni, kun rupee silmissä taas heittämään :x
pikkumyy tasan 38
Täällä edelleen siis vaan odotellaan ja odotellaan. Ei pienintäkään toivoa kai että tuo nyytti haluais tuolta ulos. Ahdasta tuntuu jo olevan, ja eilen illalla miehen kanssa meinattiin ihan huolestua, kun havahduttiin ettei masusta oo liikettä kuulunut kunnolla koko päivänä. Eikä sitten oikein herättelyihinkään reagoinu :| Mutta antoi sitten äidille yöllä myöhkämistä senkin edestä, eli toivottavasti siellä kuitenkin kaikki ok. Huolimatta noista hiljaiseloista välillä. Mieleni rauhottui hieman, kun luin muillakin samanlaista olevan. Tosiaan minullakin jääny hieman se käsitys, että turhasta ei pidä äitipolille soitella. Soittelin viime viikolla siitä minun kohonneesta verenpaineesta (130/90-136/96), niin totesivat vaan ettei sille mitään tehdä, kun raja-arvot on 140/90.. että silleen. tuli kyllä tunne, että anteeksi kun soitin. Enhän minä varmaan muuten osaisi näin huolissaan olla, mutta kun tosiaan se edellinen raskaus päättyi niihin kouristuksiin raskausmyrkytyksen takia, niin olisihan se kiva jos nyt ei tarvitsisi ihan siihen mennä. Kuitenkin turvotustakin löytyy ja päänsärkyä. Nyt myös näköhäiriöitä. Mutta en soita. Torstaina olis neuvola, jos sinne asti jaksais.
Olen myös huolissani tuosta vauvan koosta. Lääkäri kun totesi että ahdasta tulisi vaikkei iso vauva olisikaan. Ja vauva on kuitenkin arvion mukaan yli kolmekiloinen.. ÄÄK! Pelottaa! En haluaisi ensin yrittää pungertaa, ja samalla riskeerata vauvaa jos ei kerta mahdu. Sitten kiireellisesti hätäsektioon kuiteskin, kuten viimeksikin... Eipä siinä sitten taas jää kovinkaan hyvä maku synnytyksestä.. Ennemmin haluisin sen suiunnitellun sektion, niin olis ainakin rauhallinen tilanne... Jahas, mutta tästä taitaa tulla romaani.. ANteeksi, ja sekalainen sellainen... Taidan mennä pitkäkseni, kun rupee silmissä taas heittämään :x
pikkumyy tasan 38
Taitaa tämä runo täällä kai joskus ollu, mut oli ihan pakko tuoda tänne, kun äskön itkin silmät sameena tätä :'(
Onnittelut tämän myötä jo vauvansa saaneille. Ja meille muille tsemppiä loppuun
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Onnittelut tämän myötä jo vauvansa saaneille. Ja meille muille tsemppiä loppuun
ENNEN KUIN MINUSTA TULI ÄITI
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Nukuin niin myöhään kuin halusin,
enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hampaani ja hiukseni joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
en tullut ajatelleeksi,
olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minun päälleni ei oltu koskaan
oksennettu,
kakattu,
syljetty,
pureskeltu,
pissitty
eikä nipistelty pienillä sormilla.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
-ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta,
jotta lääkärit voisivat tehdä
kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin
silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän
onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä
katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa,
vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni
murskaantuvan miljooniksi pieniksi palasiksi,
kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt,
että jokin niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan ollut tiennyt,
että voisin jotakuta rakastaa niin paljon.
En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En tiennyt miltä tuntuu
kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua,
kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni
voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti.
En ollut koskaan noussut ylös
yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä
lämpöä
iloa
rakkautta
sydänsärkyä
ihmetystä
tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.
Pikkumyy joka kerta itkettää tuo runo
Mutta olipas ikäviä kommentteja äippäpolilta. Luulisi että ottaisivat vakavammin kun sinulla on se myrkytys kerran jo ollut, kun eikös riski raskausmyrkytykseen ole kuitenkin suurempi jos on sellaisesta jo kerran kärsinyt? Koita luottaa omiin tuntemuksiin!
Onnea vauvan jo saaneille hirmuisesti :flower:
40+5
Mutta olipas ikäviä kommentteja äippäpolilta. Luulisi että ottaisivat vakavammin kun sinulla on se myrkytys kerran jo ollut, kun eikös riski raskausmyrkytykseen ole kuitenkin suurempi jos on sellaisesta jo kerran kärsinyt? Koita luottaa omiin tuntemuksiin!
Onnea vauvan jo saaneille hirmuisesti :flower:
40+5
meillä on kans tuo asukki masussa vähentänyt huomattavasti liikkeitään,voi olla ettei koko päivänä tule ensimmäistäkään..mutta olen huomannut että kun menen sängylle makaamaan ja laitan ohuen kirjan masun päälle niin alkaa sitä liikettä tulemaan,hauska kattoa kun kirja seilaa ees taas..
ja supistuksista sen verran et mulla on aina tuntunut supistukset alaselässä todella polttavina,nyt parin viikon sisällä vasta alkanut tuntua myös mahan puolella..
ja onnea kaikille vauvautuneille ja kyllä se meidänkin vuoro kohta koittaa :heart:
dogtor ja simppa 37+1
ja supistuksista sen verran et mulla on aina tuntunut supistukset alaselässä todella polttavina,nyt parin viikon sisällä vasta alkanut tuntua myös mahan puolella..
ja onnea kaikille vauvautuneille ja kyllä se meidänkin vuoro kohta koittaa :heart:
dogtor ja simppa 37+1
Onnea vauvoista jälleen! :flower:
Pikkumyy mä ymmärrän sun huolen tosta kohonneesta verenpaineesta... itsellä verenpainetauti ja oon mittaillu sitä nyt täs loppuajasta vähä jännityksellä kun välillä kohoaa.. Eilen mm. alapaine 99 ja jopa 106! Oon menossa koht neuvolaan varuiks antaa näytettä ja mittauttamaan sitä. Mut muutoin ei hätiä, ei pahaa turvotusta ja laihtunuki vähä oon. Mut kyl se huolettaa.. Ei oikein viime yönä tahtonu unikaan tulla... Oo vaan tiukkana jos itsestä tuntuu että huoli on, niin tartu toimeen vaan!
Onko muilla nenän tukkosuutta esiintyny? Mä jo tutkin allergiakarttaaki, että voiko viel joku kukkia vai mikä on!? Viime yönä järkky nuhakohtaus ja aivastin ja ihan sellasta kirkasta allergialimaa vaan tulee! Samoin silmät kutiaa ja punottaa... Onkoha mun kroppa erehtyny, et nyt ei tosiaan oo heinäkuu!?
Tänään ei oo viel ainakaan supistellu, mut ehkä tää on välipäivä taasen. On tää jotenki aika jännittävää ja stressaavaa kytätä oireita ja pohtia et koska se lähtö oikein tulee tai ylipäätään että alkais näyttää siltä et synnytys käynnistyy! Te jotka ootte jo synnyttäny aiemmin, ni minkälaisia lukemia verenpaineet näytti synnytyssalissa? Siinä jännityksessä mulla varmaan kohoaa pilviin!?!? Ja antaako ne jotain painetta alentavaa sit vai miten se homma etenee??? Aloin tollasiakin pohtia, ku selvästi toi hermoilu ja jännittäminen mulla nostaa tota painetta nyt...
LaSposa & Nyytti rv 37+1 :heart:
:flower: Pikkumyy mä ymmärrän sun huolen tosta kohonneesta verenpaineesta... itsellä verenpainetauti ja oon mittaillu sitä nyt täs loppuajasta vähä jännityksellä kun välillä kohoaa.. Eilen mm. alapaine 99 ja jopa 106! Oon menossa koht neuvolaan varuiks antaa näytettä ja mittauttamaan sitä. Mut muutoin ei hätiä, ei pahaa turvotusta ja laihtunuki vähä oon. Mut kyl se huolettaa.. Ei oikein viime yönä tahtonu unikaan tulla...
Oo vaan tiukkana jos itsestä tuntuu että huoli on, niin tartu toimeen vaan!Onko muilla nenän tukkosuutta esiintyny? Mä jo tutkin allergiakarttaaki, että voiko viel joku kukkia vai mikä on!? Viime yönä järkky nuhakohtaus ja aivastin ja ihan sellasta kirkasta allergialimaa vaan tulee! Samoin silmät kutiaa ja punottaa... Onkoha mun kroppa erehtyny, et nyt ei tosiaan oo heinäkuu!?
Tänään ei oo viel ainakaan supistellu, mut ehkä tää on välipäivä taasen. On tää jotenki aika jännittävää ja stressaavaa kytätä oireita ja pohtia et koska se lähtö oikein tulee tai ylipäätään että alkais näyttää siltä et synnytys käynnistyy! Te jotka ootte jo synnyttäny aiemmin, ni minkälaisia lukemia verenpaineet näytti synnytyssalissa? Siinä jännityksessä mulla varmaan kohoaa pilviin!?!? Ja antaako ne jotain painetta alentavaa sit vai miten se homma etenee??? Aloin tollasiakin pohtia, ku selvästi toi hermoilu ja jännittäminen mulla nostaa tota painetta nyt...
LaSposa & Nyytti rv 37+1 :heart:
LaSposa
Miehelle just yhtenä päivänä naureskelin, kun noita entisiä synnytyskertomuksia katselin, et mulla on varmaan jotain vikaa paineissa. Yhdessäkään synnytyksessä ei oo paineet noussu yhtään, oli sitten kova supistus menossa tai ponnistusvaihe. Korkeimmillaan on ollu 136/72 ja sekin epiduraalin laiton aikana, kun lääkäri onnistu vasta viidennellä pistolla. Eli lienee aika yksilöllistä tuo paineitten nousu.
Pikkumyy
Eilen ensimmäistä kertaa näin tuon runon ja itkuhan siinä pääsi. On kyllä niin osuvasti kirjoitettu :heart:
Miehelle just yhtenä päivänä naureskelin, kun noita entisiä synnytyskertomuksia katselin, et mulla on varmaan jotain vikaa paineissa. Yhdessäkään synnytyksessä ei oo paineet noussu yhtään, oli sitten kova supistus menossa tai ponnistusvaihe. Korkeimmillaan on ollu 136/72 ja sekin epiduraalin laiton aikana, kun lääkäri onnistu vasta viidennellä pistolla. Eli lienee aika yksilöllistä tuo paineitten nousu.
Pikkumyy
Eilen ensimmäistä kertaa näin tuon runon ja itkuhan siinä pääsi. On kyllä niin osuvasti kirjoitettu :heart:
Meillä oli siis tänään käynti synnärillä, jossa katsottiin magneettikuvien tulokset ja päätetään jatkosta. No, magneettikuvien perusteella yksi kohta lantiostani oli himpun verran ahdas, joten kaksi lääkäriä oli yhdessä päättänyt että sektioon mennään. Helpotus sinällään, itsekin olin sitä miettinyt, mutta jokin ääni nakersi myös perätilasynnytyksen vuoksi. Vauva siis yhä istuu perätilassa.
Saimme siis ajan, 16.10.07 syntyy meidän pikkukakkonen :heart: Ihan hullua!! Miehen kanssa siinä kalentereita katseltiin ja mies vitsaili jostain kärppäpeleistä Mutta siis viikko enää! Mulla viikot silloin 39+0. Ja täs on nyt sitten hullut päivät ja viikonloppuna esikoisen synttärit, joten eiköhän se viikko äkkiä mene. Sektio pelottaa aika pirusti, pitää mennä tuonne lapsen saaneiden puolelle vähän kyselemään tuntemuksia. Mut on kyllä hullu olo, mies meni vielä töihin ja mä täällä kotona mietin, äiti on esikoisen kans ulkona. Ihanaa kyllä että pian vauva tulee.
Ja onnea Susalle ja Nökölle!!
Niin ja Oysin tilanteesta joku kyseli, tänään ja viime yönä ruuhka ollut ihan järjetön. Meillä oli aika 8.30, ja lääkärille pääsimme 12.20... ja arvatkaas oliko kiva, eräs äiti tuli ovesta sisään, meni vastaanottohuoneeseen, huusi 20 minuuttia ja tyttö tuli! Isä tuli vasta sen jälkeen paikalle! Esikoinen... meitä kolme paria oli siinä odotuskäytävällä ja siinä se vieressä synnytti, hyvä ettei nähty koko juttua! Niin täynnä salit että piti siinä hoitaa, kun tuli syöksyllä se vauva. Ihana kyllä, kaikki meni hyvin, itsekin ihan liikutuin kun isä tuli paikalle ja oli lentää perseelleen kun kuuli että vauva jo syntynyt ennenkuin töistä paikalle pääsi Mutta siis ruuhkaa on, siskollekin oli sanottu että yö oli ollut tosi kiireinen. Mut kaikki meidät hoidettiin ja ystävällisesti, kokoajan kertoivat mikä tilanne ja kävivät kyselemässä kaikkien vointia jne. Eli kuitenkin oli luottavainen olo ja tunnelma siellä synnärillä.
Mut nyt pitää mennä miettimään esikoisen hoitoja ens viikolle, ja muutenkin asiaa kypsyttelemään
Topsy 38+0
Saimme siis ajan, 16.10.07 syntyy meidän pikkukakkonen :heart: Ihan hullua!! Miehen kanssa siinä kalentereita katseltiin ja mies vitsaili jostain kärppäpeleistä
Mutta siis viikko enää! Mulla viikot silloin 39+0. Ja täs on nyt sitten hullut päivät ja viikonloppuna esikoisen synttärit, joten eiköhän se viikko äkkiä mene. Sektio pelottaa aika pirusti, pitää mennä tuonne lapsen saaneiden puolelle vähän kyselemään tuntemuksia. Mut on kyllä hullu olo, mies meni vielä töihin ja mä täällä kotona mietin, äiti on esikoisen kans ulkona. Ihanaa kyllä että pian vauva tulee.Ja onnea Susalle ja Nökölle!!
Niin ja Oysin tilanteesta joku kyseli, tänään ja viime yönä ruuhka ollut ihan järjetön. Meillä oli aika 8.30, ja lääkärille pääsimme 12.20... ja arvatkaas oliko kiva, eräs äiti tuli ovesta sisään, meni vastaanottohuoneeseen, huusi 20 minuuttia ja tyttö tuli! Isä tuli vasta sen jälkeen paikalle! Esikoinen... meitä kolme paria oli siinä odotuskäytävällä ja siinä se vieressä synnytti, hyvä ettei nähty koko juttua! Niin täynnä salit että piti siinä hoitaa, kun tuli syöksyllä se vauva. Ihana kyllä, kaikki meni hyvin, itsekin ihan liikutuin kun isä tuli paikalle ja oli lentää perseelleen kun kuuli että vauva jo syntynyt ennenkuin töistä paikalle pääsi
Mutta siis ruuhkaa on, siskollekin oli sanottu että yö oli ollut tosi kiireinen. Mut kaikki meidät hoidettiin ja ystävällisesti, kokoajan kertoivat mikä tilanne ja kävivät kyselemässä kaikkien vointia jne. Eli kuitenkin oli luottavainen olo ja tunnelma siellä synnärillä.Mut nyt pitää mennä miettimään esikoisen hoitoja ens viikolle, ja muutenkin asiaa kypsyttelemään
Topsy 38+0
Pikkumyyn ihanan runon jatkoksi lisään tämän, jossa ensimmäinen rivi saa jo palan kurkkuun:
Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
"No nyt se on elämässä."
Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,
ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä."
Isä kysyi: "Näkyjäkös sinä näät?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä."
Sinä olit se ihme tietysti
vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.
"Sill' on ripsissä tähden säkenet",
isäs naurahti ja keksi:
"Sen varpaat on puolukan raakileet."
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.
Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
me puhuttiin toisillemme.
Kaarina Helakisa: Iltalaulu Riikalle
Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
"No nyt se on elämässä."
Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,
ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä."
Isä kysyi: "Näkyjäkös sinä näät?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä."
Sinä olit se ihme tietysti
vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.
"Sill' on ripsissä tähden säkenet",
isäs naurahti ja keksi:
"Sen varpaat on puolukan raakileet."
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.
Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
me puhuttiin toisillemme.
Kaarina Helakisa: Iltalaulu Riikalle
Miten sulla Topsy esikoinen synty ja minkä kokoinen oli??? ja minkätakia kävit magneettikuvissa???onko vauva miten iso??? sori nää kysymykset,mut en muista jos ootkin kertonu näistä!! :ashamed:
sit suppareista jonkuverran.....muahan on supistellu jo viikost 13 lähtien....ja ny supistelee enemmän,mut ei kuitenkaan oo tainnu olla vie yhtäkään kivuliasta!!! mites muilla...onko ne kivuliaita vai muuten vaan tukalia,niinku mulla??
henkka ja "veeti" 38+3
sit suppareista jonkuverran.....muahan on supistellu jo viikost 13 lähtien....ja ny supistelee enemmän,mut ei kuitenkaan oo tainnu olla vie yhtäkään kivuliasta!!! mites muilla...onko ne kivuliaita vai muuten vaan tukalia,niinku mulla??
henkka ja "veeti" 38+3
Onnea uusille vauvaantuneille :heart: :heart: :flower: :flower:
Liikkeistä: Minähän olen niistä jo ollut huolissaan moneen otteeseen, kun tämäkin on ollut niin mahdottoman kova mylläämään kokoajan. Nyt on sitten välillä tosi pitkiä aikoja, ettei liiku yhtään, usein kyllä tönin ja pukin niin kauan, että saan vastauksen..Tokihan se tila alkaa varmasti käydä vähiin, mutta on se kyllä ahdistavaa, kun on tottunut, että vauva liikkuu paljon, ja nyt saa tosissaan kuulostella, että kuuluuko sieltä mitään.
Suppareista: Niitähän minulla piisaa vaikka muille jakaa, alaselässä tuntuu useimmiten, mutta paljon myös mahan puolella. Nuo mitkä öisin usein kiusaa, kipeät supparit, ne tuntuu koko alaselän ja mahan/lantion poltteena ja säteilee myös reisiin.
Ylempääkin selkä toki usein on kipeä, mutta se menee lähinnä jumissa olevien hartioiden piikkiin.
Verenpaineet minulla on pysyneet matalina, esikoista odottaessa nousi parissa päivässä reilun viikon la:n jälkeen tosi reilusti, ja silloin alettiinkin sitten käynnistellä, pari päivää oli korkealla, ja synnytyksen jälkeen putosi takaisin omiin lukemiin. Toisen aikaan verenpaine ei juurikaan noussut, hieman kävi normaalilukemia korkeammalla synnytyksen tienoilla, mutta ei muuten.
Juu, nyt pitää heittäytyä pitkälleen, eilisen ja koko tämän päivän on kyllä taas supistellut, mutta eipä tässä lähdöstä tunnu olevan tietoakaan..Eilen tuntui muuten vauva valahtaneen taas tosi alas, ja koko päivän oli hirveä paine alapäässä, muutenkin vihloi ja teki ties mitä, mutta nyt taas tuntuu olevan ylempänä, ei kyllä tosiaan näytä tietävän mistä suunnasta sitä olisi tarkoitus ulos tulla, pitäisiköhän alkaa lampulla näyttää suuntaa, että hoksaisi oikean suunnan
lhs 39+3 (niin se vaan se la lähenee..ja kohta taas mennään jatko-ajalle..)
Liikkeistä: Minähän olen niistä jo ollut huolissaan moneen otteeseen, kun tämäkin on ollut niin mahdottoman kova mylläämään kokoajan. Nyt on sitten välillä tosi pitkiä aikoja, ettei liiku yhtään, usein kyllä tönin ja pukin niin kauan, että saan vastauksen..Tokihan se tila alkaa varmasti käydä vähiin, mutta on se kyllä ahdistavaa, kun on tottunut, että vauva liikkuu paljon, ja nyt saa tosissaan kuulostella, että kuuluuko sieltä mitään.
Suppareista: Niitähän minulla piisaa vaikka muille jakaa, alaselässä tuntuu useimmiten, mutta paljon myös mahan puolella. Nuo mitkä öisin usein kiusaa, kipeät supparit, ne tuntuu koko alaselän ja mahan/lantion poltteena ja säteilee myös reisiin.
Ylempääkin selkä toki usein on kipeä, mutta se menee lähinnä jumissa olevien hartioiden piikkiin.
Verenpaineet minulla on pysyneet matalina, esikoista odottaessa nousi parissa päivässä reilun viikon la:n jälkeen tosi reilusti, ja silloin alettiinkin sitten käynnistellä, pari päivää oli korkealla, ja synnytyksen jälkeen putosi takaisin omiin lukemiin. Toisen aikaan verenpaine ei juurikaan noussut, hieman kävi normaalilukemia korkeammalla synnytyksen tienoilla, mutta ei muuten.
Juu, nyt pitää heittäytyä pitkälleen, eilisen ja koko tämän päivän on kyllä taas supistellut, mutta eipä tässä lähdöstä tunnu olevan tietoakaan..Eilen tuntui muuten vauva valahtaneen taas tosi alas, ja koko päivän oli hirveä paine alapäässä, muutenkin vihloi ja teki ties mitä, mutta nyt taas tuntuu olevan ylempänä, ei kyllä tosiaan näytä tietävän mistä suunnasta sitä olisi tarkoitus ulos tulla, pitäisiköhän alkaa lampulla näyttää suuntaa, että hoksaisi oikean suunnan
lhs 39+3 (niin se vaan se la lähenee..ja kohta taas mennään jatko-ajalle..)
henkalle suppareista: mulla kans kivuttomia, mutta tukalia kylläkin! maha kovettuu,"puristaa" niin pirusti, vaikee kävellä(kuin meloni tuolla alhaalla ihan huulilla...) ja pissihätä yltyy aikamoiseksi aina supistuksen ajaksi. ähinäksi menee jos on jossain liikekannalla. ei vissiin niin tehokkaita (?) kuin kipeet supistukset, mutta kyllä ne mulla oli jo kypsytelly+lyhennelly paikkoja tuossa kolmisen viikkoa sitten kun viimeksi katottiin tilanne. ja yksilöllistähän tämä on, joillain alkaa ne kipeet supistukset vasta kun synnytys jo todella käynnissä.
tilda39+2 :wave:
tilda39+2 :wave:
ONNITTELUT SUSALLE JA NÖKÖLLE PIKKUISISTA! :flower: :heart:
Liikkeistä on ollut puhetta...täällä myös hiljaiseloa on ollut ilmassa. Välillä tuntuu ettei "herättelykään" tehoa. Joka päivä on kuitenkin jonkinlaisia liikkeitä tuntunut jossain vaiheessa joten olen yrittänyt olla panikoimatta. Kaipa se on se tilanpuute sitten...
Myöskään supistuksia eikä limatulppia ole näkynyt....eli varmaan la tulee ja menee iloisesti ohi!
Kiisumirri ja kirppu 39+3 :wave:
Liikkeistä on ollut puhetta...täällä myös hiljaiseloa on ollut ilmassa. Välillä tuntuu ettei "herättelykään" tehoa. Joka päivä on kuitenkin jonkinlaisia liikkeitä tuntunut jossain vaiheessa joten olen yrittänyt olla panikoimatta. Kaipa se on se tilanpuute sitten...
Myöskään supistuksia eikä limatulppia ole näkynyt....eli varmaan la tulee ja menee iloisesti ohi!
Kiisumirri ja kirppu 39+3 :wave: