**LOKAMASUT LOKAKUUSSA VOL 2!!!***********

Aina kun tänne nykyään tulee, niin löytää vauvauutisia ja synnytyskertomuksia...ne antaa itellekkin toivoa ja rohkaisua tulevaan!

Nla:ssa kävin siis päivällä, ja kaikki oli oikeestaan ihan ok. Sf-mitta oli tippunu sentin (nyt 34) ja verenpaine vähän kohonnut, eli jotain merkkejä on. Painoa oli tullut puoli kiloa, nyt yhteensä n. 11kg, rv 40.

Olo on ollu tänään mitä mainioin. Illalla vaavi aina kiihdyttelee tuolla yksiössään ja nauttii ilmeisesti mun tuhdeista iltapala-annoksista =) Supistuksia tulee pitkin vuorokautta, mut niitä on tullukki pitkän aikaa jo, ei ne mitään meinaa...

Naatiskelija: Mistä sait tietää tuon otsatarjonnan? Ultrattiinko mahaa, vai kokeiliko nlassa ihan päältäpäin? Tekikö sisätutkimuksen?

Nyt taidan mennä nukkumaan, jotta säilyn yhtä virkeänä mitä olen ollut koko viime viikon. Lapsoset on nimittäin nukkunut täällä uudessa kodissa erittäin hyvin ja pitkästi...

Hyvää yötä kaikille, tuskaisia ja vähemmän tuskaisia kumminkin!

 

Ippulille vielä onnittelut! :flower:

Väliaikatietoja täältä: ei mitään uutta.
Tänään neuvola, ja sieltä tuskin mitäään uutta tai mullistavaa tietoa tulee. Täytyy toivoa että ne arvot on nyt kohdillaan, eikä sitä painoa olisi tullut niin järkkyyn tahtiin. Olen kyllä NIIN turvoksissa, että pelkään painoa tulleen taas rutkasti.
Nyt suihkuun, ja sitten ehtisin ottaa vielä unetkin.

 

Putskulle paljon onnea pienestä prinsessasta

 

onnea paljon kaikille vauvautuneille tasapuolisesti :flower:

niinukka ja neiti

 

Marzyel, jos sinua joudutaan kursimaan synnytyksen jälkeen, se tapahtuu yleensä siinä samassa huoneessa. Ellei sitten ole jotain tosi suurta, luulisin. Meillä mies kylvetti vauvan, esikoisen, ja kapaloi samalla kätilön kanssa kun minua ommeltiin. Olin kyllä silloin niin väsynyt, että olin vain onnellinen että joku sitä hoitaa.

Tän toisen kohdallahan olin yli kaksi tuntia heräämössä, kun vauva syntyi. Ja vauva oli tunnin lämpökaapissa. Sitten taas isä ja kätilö hänet kylvetti ja kapaloi. Vauva on kylvetettävä heti, on niin pahasti likainen toinen :heart: Kyllä hänestä siis hyvää huolta pidetään ja isä saa olla kokoajan mukana. Voimia loppumetreille!

Nyt kuuluu rutina, neljän tunnin päikkärit on siis pikkuneidillä ohi

Topsy ja "Sirkku" 9pv

 

eli poika synty 23.10 sektiolla ja laitoksel ollaan vieki ku menetin 3,5l verta! mitat olis 4350g 53cm pipa 37cm myöhemmin sit lisää

 

... ja jaksua . Aikamoinen on ollut verenhukka - toipumista Sulle ! Ja rautakuuria alkuun.. Komea pikkumieshän sieltä tuli - on habaa ja pituutta ...

- pau& viu

 

Ja taas oli tullut vauvautuneita Onnea!!!
Mitenköhän sitä sais oman pienen tajuamaan, että täällä jo odotellaan, että silmäkkäin päästäs...

Miun piti jo viime viestissä kysyä, teiltä joilla peräpukamia on ollut jo pidempään, että kannataako/voiko niitä jotenkin hoitaa vai onko parempi vain antaa olla rauhassa? Taitaa olla semmoinen vaiva, joka ei synnytyksessä heti katoa.... Mie aina luulin, että pukamia tulee ummetuksen yhteydessä. Mulla on tähän asti vatsa toiminut (ei ihan normaalisti, muttei ummettanut), mutta nyt tuon pukaman ilmestyttyä on alkanut ummetus vaivaamaan. Mie kun olen ollut niin tyytyväinen, että olen vähin vaivoin selvinnyt raskaudesta :/ Nyt ne kaikki vaivat sitten ilmeisesti tulevat kerralla...

Hipkukka 40+3

 

Paljon onnea henkalle pienestä pojusta. Ja voimia toipumiseen :hug:

 

Onnea Henkka81 :flower:

Neuvolakuulumisia, taas.. Eli painoa oli tullut kolmessa päivässä 300g, verenpaine oli 128/88, pissassa jälleen proteiinia.
Vauvan sydän löi reippaasti, ja sf mitta oli komeat 35, taas oli kasvanut sentillä.
Seuraavan ajan sain maanantaille, ja sinne yliaikakontrolliin sitten ensi keskiviikkoon. Toivotaan että ennen sitä tulisi kuitenkin.
Olo on tosi väsynyt ja tosi raskas, kyllä jokainen näistä ylimenneistä päivistä on muuttunut raskaammaksi ja raskaammaksi.
Huomaa että ei vaan enää kauhean kauaa jaksa. No, viikko korkeintaan ja sittenhän jo käynnistellään.

 

Huomaa, että vauvaantuneita rupee olemaan jo niin paljon, kun palstalla ei oo enää niin vilkasta! Me epätoivoset odottelijat tääl vaa joudetaan kökkimään, plääh!

Tääl on menny taas pari yötä vähä levottomammin nukkuessa. Taas sitä odottelua ja pohdintaa "joko niitä oireita tulis" jne. Ei kyllä oo merkkejä siitä, että tässä ois synnytys lähenemässä joku päivä Henkisesti rassaavaa tämmönen kärvistely ja jännittäminen, että ei ihme jos välillä itse kultakin vähän itkua tirahtelee!

Hipkukka kyseli pukamista... Mulla kans järkyt rypäleet, mut täytyy tunnustaa etten oo kauheesti ees vaivaantunu hoitamaan niitä... Rasvaamista kai vaan voi tehdä, kun en tiedä onko lämpimässä vedessä hautominen tässä tilassa ihan hygieenistä.. Se schiroprop vai mikä onkaan nimeltään on sallittu raskauden aikana, mut neuvola sano että Hädensaa voi käyttää kyllä jos se auttaa paremmin. Se on kuitenki niin vanha salva jo, mutkun noissa on niin tarkat nuo säädökset, et jos ei ole tutkittu että se on vaaraton ni ei voi suositella. Mun mielest ainakin se Hädensa on parempi kun toi toinen rasva.

Lopuksi viel onnittelut vauvan saaneille!!!!! :flower:

LaSposa & Nyytti rv 39+3 :heart:

 

Peräpukamiin on minulla molemmissa raskauksissa auttanut Xylocain geeli. Maksaa yksi tuubi n. 3 euroa ja riittää pitkään. Sitä saa reseptillä ja äippäpolilta olen reseptin aina pyytänyt. Siinä on käsittääkseni puuduteainetta joka vie kivun heti ja hoitaakin. Ja heti vauvojen syntymän jälkeen ovat vaivat myös kadonneet, ettei ole tarvinut enää rasvailla. Apteekin salvoista ei ole minulle ollut oikein apua.

 

Hellurei,

Viikkoja kasassa 41+2 ja neuvolasta kotiuduttu. Kaikki paremmin kuin ok, sain kehuja hyvistä arvoista ja lukemista Sydänäänet kuului hienosti ja masuasukki näytti myös liikkumistaitojaan neuvolan tätille.

Mulla on ihan mielettömän hyvä olo - jotenkin tosi levollinen ja rento fiilis. Eikä mitään fyysisiä vaivoja. Vaavi viihtyy masussa ja saa sitten siellä vielä olla. Käynnistystä en halua, ellei ole pakko. Sunnuntaina menen yliaikakontrolliin ( se on täällä jyväskylässä aina viikoilla 41+5 ) ja sitten varmaan tietää vähän enemmän. Terkka oli sitä mieltä, että sisätutukimus siellä pistäisi vauhtia neitiin ja maanantaina syntyisi..
Huvittaa kun seuraava neuvolakäynti mulla on 5.11 ja se on sitten jo vauvaneuvola Enkä vauvaa ole vielä nähnytkään...

Onnittelut kaikille vauvaantuneille ja voimahaleja kaikille niitä tarvitseville :hug:

 

Neuvolakuulumisia täältäkin, taas. Eli mulla oli tänään se "ylimääräinen" neuvolapikakäynti, tiistaina kun olin niin painoahan oli tullut +2kg ja verenpaineet aavistuksen kohoamaan päin. Nyt sitten tänään kuitenkin pissa puhdas, rr kohtuullinen 128/78 ja paino -1kg tiistaista. Seuraava neuvola maanantaina, huomenna pitää soitella sitä yliaikaiskontrolliaikaa sinne äpkl:lle.

 

Toivotaan, toi on just kuin mulla, paitsi että mulla ei edelleenkään ne proteiinit olleet sieltä pissasta hävinneet, ja painoa tullut edelleen.
Myös mulla maanantaille neuvola, ja soitin sinne kättärille sen yliaikakontrillin, sain sen keskiviikolle kun silloin mulla 41+5.
Ollaankohan siellä yhtäaikaa

 

Kyllä täällä käydään ahkerasti lukemassa teidän kuulumisia, mutta kun itsellä on jo nyytit kainalossa niin ei ole enää mitään mistä kauheasti kirjoittelisi. Silti käyn aina jännittyneenä katsomassa kuka seuraavaksi lähtee synnyttämään.
Jokohan Gwendolyne on päässyt tositoimiin kun ei ole käynyt täällä vähään aikaan kirjoittelemassa?

 

Täällä valvottu viime yö neidin kanssa |O

Kökkönen taisi kysellä mahtuuko 50 cm vaatteet tälle meidän isolle neidille. Hyvin mahtuu ja osa on ihan reilujakin. Ja 56 cm on isoja. Meillä 56 pöllötoppis, niin kylläpä "pikkuinen" tuntui hukkuvan sinne.

Kutsu kuuluu..

 

Onnea Henkalle ja nyytillensä!

Ei mitään uutta täälläkään...masussa iltariehumiset menossa, kummia natinoita ja paukahduksia kuuluu...kauheeta, venähtääkö nuo mun kauniit raskausarvet vielä entisestään?!! Toivon holahdusta.

Ilta meni kaupoilla kulkiessa, saatiin taaperoille talvivaatteet ostettua. Haalarit ja käsineet olivat sopivasti tarjouksessa, vanhemmalle pitäis saada vielä kengät. Supistelua on taas ollu pitkin päivää, ei ne vaan voimistu...vaikka toisaalta ovatkin jo kohtalaisen voimakkaita, kun pitää pysähtyä niiden kireyden ja puristusten vuoksi.

Nyt taidan lähteä kuorsaavan mieheni viereen kalastelemaan unta...pitäähän sitä ola voimia tosipaikan tullen!

Lehdokki 40+1

 

Voi kurjuus tätä särkyä! |O Mulla on lonkat aivan järkyttävän kipeät, missään asennossa ei tunnu hyvälle. Yökin oli tuskaa kun yritti löytää asentoa, jossa olisi voinut olla. :headwall:
Onkos tää nyt mahdollisesti sitä lantion levenemistä? Ja oliskohan kenties nyt sitten se synnytyskin lähempänä vaikkei supistuksiakaan ole vielä tullut? Ensikertalainen kuin olen niin en tiedä... :ashamed: Häpyluukin napsuu ja paukkuu, on tää kyllä. Meinaa itku tulla välillä kun aina johonkin koskee tai sattuu. :'( Ei ole helppoa tämä loppuodotusaika. :ashamed:

-pepisa + jokumuu 39+4

 

Mulla taas ihan järkky särky nivusissa, kävely on tuskaa, ja istuminen, nukkuminen..En oikein tiedä mikä siihen auttaisi.
Koitin äsken hiyukan siivoilla, olen kyllä vahvasti sitä mieltä että MIKÄÄN niistä kolmesta paljon puhutusta S:stä ei auta.
Olen kaikkia koittanut ihan varmana ja tarpeeksi, ja nyt mennään jo tasan rv 41!!!
On kauheaa huomata miten alkaa oma mielikin olla jo matalalla, itku on tosi herkässä, ja pinna kiristyy.
Ja vaikka kuinka koitan itselleni hokea että kyllä se vauva sieltä tulee, ja korkeintaan enää viikko, niin silti vaan on mieli maassa.
Ja kun tuntuu että ei juuri mitään voi enää tehdä näiden kipujen kanssa.

Mutta vauva onneksi liikkuu ahkeraan, ja ilmoittelee itsestään. Tiedän ainakin että hällä on kaikki ok.

Nyt lähden kauppaan, siinä kai se tämän päivän suurin ohjelmanumero, lasten hakemisen lisäksi..

Ihanaa viikonloppua kaikille, näistä valituksista huolimatta

Dirlittan ja masukki rv 41

 

vauvan saaneille :flower:

Täällä menee hyvin. Mies on vielä kotona ja vauva nukkuu hyvin ainaki ku veljeensä vertaa. Ei ole paljoa mahavaivojakaan ainakaan vielä. Isoveli ehkä kitisee ja vinkuu ja karjuu vähän enemmän ku normaalisti, mut eipä tuo ihmekää ku on ollu meidän vauva kohta kaks vuotta. Maanantaina mies menee töihin ja meillä eka neuvola jonne joudun siis näiden kans itekseni menemään. Se vähän pelottaa, mut pakkohan mun on lasteni kans osata liikkua. Enkä mä oikeen tiiä mikä siinä niin pelottaakaan, kai se jos tuo isoveli saa raivarit siellä tai molemmat yhtäaikaa... No, eiköhän se siitä.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

 

Täältä taitaa löytyä tällä hetkellä epätoivoisin lokamasu.. Varoitan jo etukäteen, että jos et halua kuunnella ruikutusta, niin ei kannata lukea..

Nyt viikkoja jo 42+1 ja kotona ollaan!! Eilen käytiin yliaikaiskontrollissa, jossa katsoivat kohdunsuun tilanteen (muistaakseni 1,5cm jäljellä ja sormelle auki), oltiin ktg-käyrässä ja kuunneltiin, miksi ei käynnistetä.. Vauva on ollut melkein aina ultran mukaan noin viikon nuorempi/pienempi kuin mitä lasketun ajan mukaan olisi pitänyt olla. Nyt loppuvaiheessa on toki kasvatellut itseään ihan mukavasti. Kuitenkaan kukaan ei ole missään vaiheessa LA:ta muuttanut, vaikka on puhetta ollut. Tähän lääkäri nyt siis takertui, ettei tämä oikeasti ole niin paljon yliajalla kuin mitä raskausviikot kertovat.

Nyt siis odotellaan, jos pieni päättäisi jostain ihmeen syystä alkaa syntymään viikonlopun aikana, käynnistysaika on sitten maanantaille (jolloin jo 42+4). Tuntuu niiiiin turhalta! Tiedän ettei synnytys kyllä tästä itsestään käynnisty, kun ei ole tähänkään mennessä käynnistynyt. Tässä sitten odotellaan luonnollista käynnistymistä jota ei kyllä takuulla tapahdu, ja maanantaina mennään takaisin. Viivästyttävät nyt ihan sillä, että käynnistetty on rankempi kokemus, ja eivät suosi sitä tuolla sairaalassa.

Eilen shoppailin, ravasin lenkillä ja illalla saunoin, ja ei mitään. Kivuttomia harjoitussupistuksia on tullut monta kuukautta jo, ja niitä tulee edelleen, mutta miksi ne pirulaiset ei voi muuttua kipeiksi?! Yöunet on ollut vähissä tällä viikolla ja olin eilen niin väsynyt että jatkuvasti vaan itkin, ja mies ei voi ymmärtää yhtään. Ihmettelee, että mikä siinä neljässä päivässä nyt on niin kauheaa. Vaikka kuultiin, että vauvalla on kaikki ihan hyvin, niin silti mua pelottaa ihan älyttömästi että synnytyksessä jotain menee pieleen. :'( Tutulla alettiin käynnistämään keväällä 42 viikon aikoihin, vauva kärsi synnytyksessä hapenpuutteesta ja kuoli. Tuo pyörii mielessä jatkuvasti, vaikka harvinaista onkin.

Anteeksi vielä tämä ruikutus, mutta tuntuu että jonnekin pitää saada purkaa mieltä, miehelle kun ei sitä oikein voi tehdä kun tuntuu hermostuvan vaan.. Kohta on marraskuu, ja luulin että tässä vaiheessa tosiaan vauva olisi jo maailmassa, mutta ei. No jospa se käynnistys ei veisi kovin montaa päivää ja syntyisi nyt kuitenkin lokakuun puolella!

Ai niin, oli ihana kuunnella vauvan sydänääniä siinä käyrässä, ja välillä pikkuinen monotti niitä antureita niin että rätisi! Vauvan pitäisi olla lääkärin kopeloinnin mukaan alle 4-kiloinen, ja tilaa oli neidillä potkiskella. Maanantaina ultrassa painoarvio oli 3,8kg.

valitusterveisin minsu ja vauveli rv 42+1

 

Minsu :hug: Vielä 3,5-vuoden takaiset tunnelmat on minulla hyvin muistissa, kun esikoisen synnytys käynnistettiin tasan viikolla 42, sitä ennen mitään synnytykseen viittaavaakaan ei ollu havaittavissa, noita kivuttomia harjoitussupistuksia vain. Käynnistys tehtiin tipalla, ja lähtikin tosi nopsaan siitä, ehdin olla siinä vain 20 minuuttia kun lapsivesi lorahti ja alkoi kipeät supistukset, poika syntyi 4h25min kuluttua tippaan laitosta eli oli varmaan sitten tilanne niin kypsä kumminkin että synnytys eteni hyvin, joskin kipeäähän se teki, ei mitään aavistusta millanen on "normaali" synnytys ilman käynnistämistä. Mutta älä huoli, kyllä ne kätilöt siellä seuraa tarkkaan sinun ja vauvan vointia ja kaikki menee hyvin

Kyllä sitä alkaa olemaan kärsimätön jo oloon, minulla nyt viikkoja 41+3, sunnuntaina menen taas äitiyspolille tarkistamaan tilannetta, oli kaulaa vielä sentti jäljellä ja kohdunsuu 2 sormelle auki eilen. Illalla tuli vähän kipeämpiäkin supistuksia, mutta epäilen että johtuivat vaan siitä sisätutkimuksesta kun taisi vähän ärsyttää tota kohdunsuuta.

Hirveästi jaksamista meille kaikille viime tippaan kärvisteleville, kyllä saadaan vauvat vielä hyvinkin pian syliin :heart:

 

Voi minsu! Kaikki sympatiat sinulle!
Minulla menossa nyt rv 41, ja olen ihan poikki. Tuntuu ihan käsittämättömältä että eivät voineet jo sinulla käynnistää!
Koita jaksaa :hug:

 

Onpas täällä hiljasta...

Treffataan joo Dirlittan sitten keskiviikkona siellä polilla. Tai toivottavasti jo aikasemmin synnärillä. Toivossa on hyvä elää, yritän ajatella positiivisesti, vaikka kypsä alankin jo olla. Varasin huomiseks vyöhyketerapia-ajankin, katsotaan nyt oliskos siitä sitten apua, koskaan en ole ollut. Ei kait siitä ainakaan haittaa voi olla...?

Ja onnea taas kaikille vauvansa saaneille, joita en vielä ole onnitellut. :flower:

Toivotaan ja kulta 41+0 :heart: