meriaani:
Voi että...itse tärisin esikon aikaisessa np-ultrassa niin pahasti jännityksestä, etten saanut hameen vetoketjua auki lainkaan, kun piti laskea sitä alas päin...kädet ei vaan totellut ollenkaan
Ja se liikutuksen tunne kun sanoivat kaiken olevan hyvin...luoja että vollotin koko ajomatkan kotiin
Nyt sellaista ei tullut ollenkaan...hymyilin vain ja kun kätilö sanoi sydämen pamppailevan tosi hienosti ja selkeästi, niin snaoin vain myhäilyn seasta, että todella hyvä, hieno juttu
Kuulsoti jälkeen päin omassa korvassa jotenkin kauhean kyyniseltä...ihan kuin olisi jokapäiväinenkin juttu, että saa nähsä kehittyvän lapsen alun kohdussaan olevan
No joo..kai sitä oli piinaillut niin kauan jo, että ei osannut oikein mutua tehdä kuin huokaista helpotuksesta =)
Teinpä sitten viikon menun tuossa kun poika meni päikkäreilleen. Vihaan miettiä joka päivä, että mitähän sitä tänään tekisi ruokaa. Joten nappasin resepti kansioni, johon olen kerännyt 3v reseptejä ja johan alkoi ideoita tulla
Ja tulevat vielä edulliseksikin vaikka ruokien nimistä päätellen voisivat kuulua johonkin gourme ravintolaan
Täällä tämän siivous operaation jälkeen vähän vihloi kohtu...selkeä ilmoitus taas ,että otappa mamma taas vähän iisimmin, rajansa on kullakin
Kevät taas saa aikaan kovan siivous vimman, kun auringon valo saa esille kaikki talven pimeydessä piiloon jääneet töhryt ja pölyt
No on kyllä taas siistiä, kiitos minun ja pojan...poika tykkää "pyyhkiä" pölyjä...annan hänelle mikrokuitu liinan ja hän leikkii pyyhkivänsä pölyjä ja siis matkii minua...tuleepahan ne pienimmät ja alimpanakin olevat pölyt sitten huiskittua. Äitin pikku apuri :heart:
paapelo+poju+Tiuhti 12+2