*Lokamassut 2009 Kesäkuussa*

Onnea hyvistä ultrakuulumisista ultrassa käynneille!!! :wave: :flower:

Sairaalan papereista...
Mä sain ne viime neuvolakäynnillä, se pitää sitten täyttää ja palauttaa neuvolaan ja ne sieltä laittaa sen eteenpäin. Hölmöö ku siinä paperissa lukee että täytä huolella terveydenhoitajan opastuksella mutta siltiki lykkäävät sen ite kotona täytettäväks...

Tänään oli neuvola ja sain niitä kelan papruja ynnä muita matkaan täytettäväks...
Kaikki muuten ok. Kovasti myllersi mahassa ja karkas anturin alta niin ei meinannu saaha kunnolla sydänääniä kuuluviin...
Mut sitten saatiin pienoisen oottelun jälkeen ja hienosti siinä 150 paikkeilla jyskytti.

*Talvicci ja Uuno rv.22+1* :heart:

 

Moi kaikille!

Ensimmäiseksi Talvicille kiitokset taas listan päivittämisestä! Mun tiedot oli oikein, mutta vielä voi lisätä sen että meille ultrassa siis lupailtiin poikaa... Äläkä vielä poista minua kerhosta, en ole vielä ehtinyt sinne kirjoitella, mutta nyt kun olen kotona luultavasti löytyy aikaa paremmin...

Synnytyssairaalakin voi vielä muuttua, mutta varmaa ei vielä ole, riippuu siitä mihin suuntaa tämä mun tila nyt lähtee kehittymään... Viimeksi olisin halunnut Jorviin, mutta kaikki ongelmat johtivat siihen että mun hoito siirtyi Naistenklinikalle ja nyt alkaa valitettavasti näyttää samalta...

Mua on nyt jonkin aikaa supistellut ja ollut muita kolotuksia, neuvolassa olivat maanantaina siitä huolissaan ja ehdottivat saikkua, mutta en sitä silloin vielä ottanut kun ei mielestäni kuitenkaan niin paljon supistellut. Tänään kävin antamassa näytteitä, ettei ole mitään tulehduksia jotka vois aiheuttaa supisteluja ja muita kipuja...

Muuten oli kaikki arvot vaan paranemaan päin =) Esikkokin oli mukana nyt kun oli eka neuvola, että tiesi asiasta. Oli kovasti tohkeissaan asiasta ja hienointa oli, kun kuuli vauvan sydänäänet. Joku kysyi painonnoususta, mulla on tämän hetkinen saldo -6,5kg, viime viikon vatsatauti paransi vaan tuota asiaa. Mulla lähtöpainoa aivan liikaa, joten näin päin on hyvä! Maha kuitenkin alkaa olla mukavan kokoinen...

Sairaslomaa sain sitten eilen kuitenkin... En muista olenko vielä kertonut että mullahan edellinen raskaus oli aika ongelmallinen. Keskiraskaudessa mulla nousi maksa-arvot tosi korkealle ja olin aika kipeä. Syytä ei löydetty silloin, kovasti oli kaikilla huoli mun ja vauvan selviämisestä, tarkkaan seurattiin ja onneksi kaikki meni sit lopulta ihan hyvin. Arvot laskivat ennen synnytystä eikä siitä jäänyt mitään mulle eikä pojalle. Lääkärit ja minä kovasti toivoimme, että olisi ollut vaan mystinen ekan raskauden ongelma...

Nyt tässä raskaudessa niitä maksa-arvoja on seurattu alusta alkaen ja olivat alkuraskaudesta hieman kohollaan, mutta kuukausi sitten olivat jo miltei normaalit (normaalin yläraja on 45, olivat 47). Nyt maanantaina oli kontrolli ja olivat nyt yhtäkkiä kuukaudessa nousseet melkein yhtä korkealle kuin esikoisesta, olivat 660... Kyllä itku tuli, tähän asti mennyt kaikki paremmin niin oli jo liiaksi uskonut, ettei tulisi mitään... Esikoisesta kun nousivat aikaisemmin.

Kyllä ensimmäinen reaktio oli hirmuinen paniikki niin omasta kuin vauvan selviämisestä ja hirmuinen syyllisyys siitä, että jos mulle käy jotain niin esikoinenkin jää ilman äitiä =( Onneksi nyt hieman mieli jo rauhoittunut, esikoinen kuitenkin tossa olemassa olollaan muistuttaa siitä, että kaikesta huolimatta viimeksikin kaikki meni sitten hyvin. Ja hyvässä tarkkailussa olen Naistenklinikalla...

Nyt sitten tutkitaan, josko tällä kertaa löytyisi syy... Hirmuinen määrä kaikkia näytteitä verestä ja pissasta ja mahdollisesti koepala maksasta... Nyt sitten taas vaan odotellaan ja jännätään josko kaikki menisi tälläkin kertaa loppujen lopuksi yhtä hyvin kuin viimeksi...

Sairaslomaa kirjoittivat nyt aluksi juhannukseen asti... Eilen siitä puhelimitse ilmoittivat joten on hieman puulla päähän olo vielä... Ja poden täällä syyllisyyttä kun vein esikoisen lyhyeksi päiväksi hoitoon =S Tiedän kyllä että lepo tekee enemmän kuin hyvää ja poika viihtyy päiväkodissa, mutta silti oli minulle vaikea paikka. Ei mun olo omasta mielestä ole niin huono että olisin jäänyt sairaslomalle, jos minulta olisi kysytty, mutta päättivät tuon loman tarpeen ihan ilman minun näkymystäni. Ja luultavasti parasta ihan luottaa siihen...

Joku kyseli esikoisen hoitoon jättämisestä, minulle henkilökohtaisesti ei tulisi mieleenkään jättää. Poika on n. 3,5v kun vauva syntyy ja koska olen itsekin töissä päiväkodissa tiedän, ettei siellä pystytä tarjoamaan mitään, mitä en pystyisi itse tavalla tai toisella järjestämään kotona. Mun vahva mielipide on, että päiväkoti on paikka niille lapsille joiden vanhemmat on töissä. Kaikennäköistä kerhoa ja harrastusta on tarjolla muutenkin...

Ja minulle henkilökohtaisesti nämä lapset ovat niin ihmeitä kaikkien ongelmien jälkeen, että haluan itse viettää aikaa heidän kanssaan. Pojalle on varattu seurakunnan kerhopaikka 1krt/vko sekä muskari 1krt/vko, jotta saa hieman jotain omia juttuja ison pojan juttuja. Ja yhdessä menemme perheliikuntaan vielä.. Muuten ikäistä seuraa saa kavereiden lapsista ja puistosta, kaikkea muuta ns. virikettä mitä päiväkoti tarjoaisi pystyy kyllä itsekin tekemään kotona. Ei siellä päiväkodissakaan niin ihmeitä tehdä lasten kanssa...

Kummeista oli kyselty... Esikoisen raskausaikana asiaa pohdittiin ja haluttiin pyytää sellaiset jotka olivat jo raskausaikana olleet mukana elämässä ja kiinnostuneita, koska luultavasti olisivat sitä vielä synnytyksen jälkeenkin. Ja koska olimme kuulleet paljon tarinoita niistä kummeista, jotka eivät pidä yhteyttä, ajattelimme että jos kummeja on tarpeeksi niin kenties joku pitää yhteyttä... Pyytämisessä teimme niin, että syntymän jälkeen poika itse pyysi ihmisiä kummeikseen. Hän lähetti kirjeen ja vastauskortin, ajattelimme että jos joku ei haluaisi kummiksi niin olisi helpompi siten vastata, että ei lähde. Emme nimittäin halunneet, että kukaan lähtee siihen hommaan jos ei todella halua.

Pojalle on yhteensä viisi kummia. Mun isoveli on sylikummi ja sit mun kaksi hyvää ystävääni miestensä kanssa on loput. Kaikki ovat kyllä olleet ihan kivasti mukava pojan elämässä. Tälle tulokkaalle olemme kovasti jo miettineet, sylikummiksi tulee ainakin mun pikkusisko ja hänen mies sit tavalliseksi, loput kummit ovat vielä hiema auki... Mies kun on ainoa lapsi niin sieltä ei ehdokkaita tule...

Nimiasioita olitte puhuneet. Mekin olemme asiaa paljon pohtineet...3-vuotias esikoinen on jo vauvan nimennyt Torstiksi ja mieskin siitä nimestä innostui, joten se on ainakin nyt työnimenä...

Esikoisen kohdalla oli jo mietittynä nimet hyvissä ajoin, kun ei tiedetty jos synnytyksen joutuu käynnistämään kamalan aikaisin, niin piti olla sen varalta nimet. Mutta kun poika syntyi olikin sitten juuri nimensä näköinen joten ei sitten saanutkaan sitä hätäkastenimeä...

Sateista päivänjatkoa kaikille!

Hieman murheellinen Mutilainen ja Torsti 22+4

 

moikka pitkästä aikaa!

Täällä neuvola takana ja ensi viikolla vihdoin rakenneultra. Painoa tullut kivasti jo 4 kiloa, mutta neuvolatäti sanoi että suositus on 2-4kg puoleen väliin mennessä eli suositusten sisällä mennään! Esikosta tosin tuli 17kg eli vielä on matkaa..

Kiitos Talviccille päivityksistä, oikein näyttivät olevan. Kovasti juttua kirjoiteltu eikä oikein edes taas muista mitä piti kommentoida.

Ainakin nukkujärjestelyistä. Meilläkin esikko 1v2kk nukkuu omassa huoneessa (jo 6kk alkaen) ja toiminut hyvin. Itse reagoin myös turhaan joka ähkäisyyn, kun nukkuin samassa huoneessa ja alkuvaiheen jälkeen nukuinkin korvatulpilla ennenkuin rohkaistuin siirtämään omaan huoneeseen. Näköjään nää muutokset ainakin meillä on suurempia äidille kuin lapselle.. Nyt on projektina unitutista eroon pääseminen. Päikkäreistä aloitettu ja toistaiseksi toimii.

Täälläkin pohditaan ratasasiaa. Aattelin jättää päätöksenteon loppukesään kun vähän näkee miten paljon esikon kanssa tulee rattailtua. Ei vielä(kään) kävele joten voipi olla että tosiaan tarvitaan tuplat. Aika vähän tosin tulee pitempään käveltyä nytkään saati sitten kun näitä on kaksi. Esikko nukkuu päikkärit edelleen rattaissa, mutta se varmaan muuttuu syksyyn mennessä. Kauheesti kyllä himoittais saada uudet rattaat kun nykyiset on kaverin 7 vuotta vanhat ja olenkin kuolannut noita Phil&tedsejä..

Kummien tilanne meilläkin miettimättä. Varmaankin niin, että sisaruksista pyydetään toinen pari ja toinen pari kavereista. Tosin vähän on ongelmia löytää kirkkoon kuuluvia! Mutta katsotaan.

Suosikkinimilistoja meillä tehtiin kanssa ennen esikon syntymää. Edelleen jotkut miellyttävät, mutta esikkokin sai sitten lopulta nimen listan ulkopuolelta. Ja nyt pitää yrittää soinnuttaa vähän esikon kanssa.

Nyt sadepäivän puuhiin. Toivottavasti viimekesä ei toista itseään sateisuudellaan..

LinneB ja heppu 20+0

 

Mutilainen kaikki tsempit täältä sinne! Toivotaan että kaikki menee kuten esikoisenkin kanssa eli hyvin

Kummeista on ollut juttua enemmänkin. Meillä ei esikoisella ole kummeja eikä tule tälle toisellekaan. Esikoista ei kastettu mihinkään seurakuntaan eikä sitten "jaksettu" hommata siviilikummeja kun ei pidetty mitään seremonioitakaan. Itsellä eikä miehellä ole kummallakaan läheisiä kummisuhteita, joten emme koe kummiasiaa merkittäväksi. Mutta tiedän kyllä monia tuttuja, joille omat kummit on ollu tosi läheisiä ja he kokevat asian aivan eri tavalla.

Täytin ajan kuluksi Kelan hakemuksetkin netissä, nyt pitäis vielä postittaa se neuvolasta saatu lappu perään. Ja hoitokuluvakuutushakemuksenkin täytin kun vaan sais kopioitua vielä neuvolakortin siihen mukaan niin vois laittaa senkin menemään. Hakemus pitää muuten jättää viimeistään rv 27 (muistutukseksi ekakertalaisille jos meinaatte sellaisen hankkia )

Ja huomenna sit verikokeisiin vasta-ainetestiin..

 

LinneB ei meilläkään vielä kävellä itse ellei joku ole vähän matkan päässä vastaanottamassa. Ja mäkin olin epävarma tuosta kuinka paljon niitä tuplia tulee sit käytettyä, mutta onneks niitä voi käyttää yhden kanssa joten senkin takia tilasin juuri noi Phil&Tedsit Jos taas ei ole tuplia niin varmasti tarttee Mä kun en ala vauva kantorepussa juoksemaan ton esikoisen perässä... sen verran vaikuttaa itsepäiseltä tytöltä että kun saa vaan jalat alleen niin se on menoa sit
Teilläkin näköjään tuttiprojekti menossa... kyllä munkin pitäis..

 

täällä kanssa jännitellään rakenne ultraa mikä on huomenna! toivottavasti kaikki on ok.
on siskon 4 lasta kesää viettämässä että paljon ei ole aikaa murehtia asiaa.

neuvola olis sitten viikon päästä! Paino on samana pysynny alusta asti mutta verenpaineet on hieman koholla.

neuvola käynneistä vielä asun pienellä paikkakunnalla missä ei ole ainakaan vielä karsittu käyntejä. eli kerran kuussa on normaali käynti ja joka kerta katotaan pissat, hb:t ja sydänäänet. ultraa ei valitettavasti ole lähin on kahden tunnin auto matkan päässä! mutta kunta maksoi np ultran ja tämän toiseenkin oon saanut maksu sitoumus lapun.

nyt pitäis mennä viihdyttämään muksuja ku ei voi potkaista ulos sateeseen että hyvää päivän jatkoja kaikille

solmu ja fröökynä 20 viikkoa täynnä tänään

 

No on joo kummallista etta pyysi itse ja vain siina tapauksessa paasta kummiksi jos on tytto - hanella on jo kummipoika omasta takaa.
Ma luulen etta talla on jotain tekemista sen kanssa etta hanella on itsellaan poika mutta haavailee viela tytosta joka ei taida tapahtua, koska niilla menee huonosti miehensa kanssa jo vuosia.
Ja ukkoni on ihan polja kun meni lupaamaan kysymatta multa! Se on sellanen nalkuttaja tama sisko etta kai tama oli vaan hiljennysyritys ukoltani, vaikkakin huono sellainen. Muutenkin ukkoni on tyrinyt taman isaksi tulon alkumetrit aika loistokkaasti - en kerennyt kertomaan parhaimmalle keverilleen isaksi tulosta vaikka kertoikin esim futisjoukkueelleen. No, kaverihann tietysti kuuli toista kautta ja ihmetteli kovasti miksei oltu hanelle suoraa kerrottu.

Viela kummeista: olen sita mielta etta on ihan alytonta pyytaa sellasia ihmisia kummeiksi jotka ovat enemman epatasapainoisia kuin mina ja ukkoni. Tama nainen on epatasapainoinen ja takertuu omaan lapseensa niin etta pelottaa.

Nyt ukkoni on sita mielta etta siskonsa olis loistava kummi, koska han on sentaan lastenhoitaja ammatiltaan. No niin kai sitten. Tasta on kehkeytymassa kunnon riita...

Me ei olla kirkollisia, mutta nimenantojuhla kuitenkin haluttais pitaa. Taalla Belgiassa on tapana ottaa vain kaksi kummia joista toinen on yleensa jopa isan tai aidin isa/aiti. Mita jarkea? Mummot ja papathan ovat muutenkin lastenlastensa kanssa erityisasemassa - tarviiko siina alkaa viela kummitellakin. Meille tulee kuitenkin ne nelja kummia - kaksi suomesta ja kaksi taalta. Kunhan paastaan sopuun siita, etta sukulaisia ei sitten pyydeta.

En tieda milla saan ukkoni paan kaannettya: mulla on vaan jotenkin sanoinkuvaamattoman huono fiilis hanen siskonsa pyytamisesta kummiksi. Sanotaanko vaikka etta aavistelen pahaa jo nyt. Jos se nainen on viela enemman meidan elamssa kuin nyt, ma lahden kylla karkuun. Ja hanen kasvatusoppejaan en todellakaan kaipaa. Tama on myos sama nainen joka aina koskettelee vatsaani lupaa kysymatta - musta tuntuu, etta han tunee jo jonkinlaista omistussuhdetta tahan lapseen...Taitaa olla hormonaalista, mutta mun vaistoni sanoo etta se nainen on pidettava tasta lapsesta kaukana. :headwall:

Sori tama vuodatus - eihan tama ollut edes se Vuodatus.net!

Muuten, ei ole sitten mitaan fiiliksia etta kumpi tulee - ennen oli poika fiilis, ja nain uniakin joissa "harmittelin" etta pitaakin viela tehda toinen kun tuli poika etta saa alkaa niita prinsessa hameita alkaa ostelemaan. Kai siis alitajuntaisesti toivon tyttoa, vaikka... Mutta mitaan hajua siita kumpi tulee, ei ole. Vaikkakin - se miehen sisko on varma etta tyttto tulee...melkein toivos nyt etta ei jos silla sais hanet peraantymaan. Aaargh!!!

 

Heippa pitkästä aikaa! On niin "nätti ilma" että ihan koneelle tuli eksyttyä. Vettä tullut koko päivän eikä loppua näy. Käytiin kuitenkin lasten kanssa pyörillä säätä uhmaten kuntosalilla, tuli käytettyä 45min hieronta lahjakortti ja teki muuten hyvää

Kummeista tai siis ehdokkaista on pulaa täällä suunnassa, melkeinpä kaikki varteenotettavat taitaa olla jo käytetty. Mun vanhempi sisko on ainoa joka tulee nyt mieleen, ja kun ei kavereitakaan oikein ole niin tästä taitaa tulla ongelma :/

Neuvolassa tuli käytyä alkuviikosta ja pikkuisen sydän hakkasi upeasti lukemat 147, välillä hieman epäilyttänyt onko elämää ollenkaan masussa. Kun ei vieläkään ole tuntunut liikkeiksi tunnistettavia tuntemuksia.

Painoa oli kertynyt lisää viime kerrasta huimat 200g
verenpaine 127/78 eli sekin sitä normitasoa
Hb 107.

voimia kaikille äipille!
chilitin ja 18+6

 

Kiitos Talvicci päivityksestä, tietoni on oikein

Esikoisen hoitojärjestelyistä oli puhuttu, meidän 3v menee syksyllä 2 päivänä/ viikossa päiväkotiin hoitoon. Meillä ei ole lähipiirissä muita lapsia ja pojalla on päiväkodissa tosi ihania ja hyviä kavereita niin ajatteltiin että pääsisi edes sillöin tällöin moikkaamaan kavereita. Jos ei jostain syytä järjestely tunnu hyvältä niin voihan sen siitten lopettaa.

Kummi asiaa myöskin pohdittu ilmeiseti miehen sisko sylikummiksi ja minun serkku poika toiseksi (sisko jo lupautunut, serkkua ei vielä edes kysytty)

Hyviä ja lyhyitä pojan nimi ehdotuksia otettaisiin vastaan täälläkin

 

Tuli heti lyhyistä pojan nimistä mieleen
Neo, Teo ja Mio ei ainakaan voi valittaa ettei olis lyhyt

 

Täälläkin jännitetään jo huomista rakenneultraa. Kyllä se huoli aina kasvaa ultran lähetessä. Edelleen se kamala kokemus painaa tuolla taustalla siitä ultrasta jossa aikanaan keskenmeno todettiin. Tosin Sisun syke eilen neuvolassa 145x min. ja liikkeitä on viime aikoina tuntunut päivittäin. Tänään tosin ollut hiljaisempaa.

Nimiasioista ollut puhetta. Meillä aika lailla alkaa olla molemmille vaihtoehdoille nimi valmiina. Isomummojen ja pappojen nimiä pääasiassa. Kummeistakin jo osa on päätetty. Eka kun on kyseessä ni sisaruksita kummeja tulee ainakin ja varmaan sit joku kaveri. Mun oma sisko jo tietääkin tulevasta kummiudestaan ja tulee varmaan olemaan sylikummi.

Huomenna viimeinen työpäivä ennen lomaa. Maanantaina lähdetään sit viikoksi Kreetalle nauttimaan auringosta ja maailman parhaasta ruoasta. Neuvolassa kysyin tsatsikin syönnistä ja on kuulemma ihan turvallista. Se on mun suurinta herkkua tuolla Kreikassa.

Onneksi ultra huomenna heti aamusta, ni ei tartte koko päivää jännittää. Saa nähdä tuleeko uni ensi yönä silmään.

Barbapörrö ja Sisu alias Möyris-möyris (uusi lempinimi noiden liikkeiden perusteella =) ) :heart: 19+3

 

Kummia asiaa:
Joo, mielestäni kummin tehtävä on olla tukemassa lapsen elämää ja muutenkin olla läsnä. En siis tarkoita, että kummilla olisi oikeus puuttua vanhempien tapaan kasvattaa lastaan, mutta esimerkiksi vanhempana lapsi voisi mahdollisesti tukeutua heihin/häneen, jos on sellaisia mieltä painavia asioita, joista ei ehkä vanhemmille kehtaa/uskalla puhua. Eli tukemista ja mukavia hetkiä.

Nimistä:
No meillä on tämmöiset nimet ajateltuna, tytön nimi on varma nakki joka kuuluisi Inna Ella Aliisa. Jos on poika, niin on vielä vähän mietinnän alla, mutta minun päässä pyörii vain Vili Arttu Joonatan.
Paljastan nyt pojankin nimen, joka siis on Leo Aaro Juhani.
Ja tuo Mio nimi onkin meille tuttu, miehen serkun nimi on Mio, hänen äitinsä on Japanista joten nimi sopii niin suomalaiselle kuin japanilaisellekkin =) Ihana nimi mielestäni.

Hoidosta:
Olen kotiäitinä, kunnes nuorinkin on sen 3v jolloin laitan tarhaan kummatkin lapsoset, ainakin puolipäiväisesti...koskaan kun ei tiedä miten pian sitten todella tulen taas raskaaksi, iskeekö vaava kuume taas nopeasti ja onnistaako pian. Mutta jos alkaa tuntua, että taukoa kiitos, niin painelen sitten kouluun ja sitten lapset ovat kokopäiväisesti tarhassa.
Itse nautin nimittäin suunnattomasti kotona olosta lasten kanssa. Toki tulee sellaisiakin päiviä, että blaah, kaipaan muutakin, mutta sitten tulee taas joku hauska uusi juttu ihan yllättäin ja voi sitä riemua.
Tämä siis sopii minulle, ei kaikkien mielestäni tarvitse noudatella tätä ns. perinteisen äidin roolia, olisi kauheaa, jos se olisi ehdoton pakko, niinkuin joskus ennenvanhaan.

Ja MB
Minähän olen myös menossa Kättärille ja en minä vain käynyt esikosta tuollaisessa tapaamisessa, ei sellaisesta koskaan edes mainittu, eikä kyllä ole tullut vastaan nytkään tuollaista tilaisuutta...johan on kumma...olenkohan unohtanut sinun tilanteesta jotain olennaista, tai onkos sinulla siis joku tietty syy, miksi sinulle on jo tuollainen tapaaminen annettu?
Olen ihan hoomoilasena täällä

ON:
Täällä tihkuu esimaitoa...tosi kiva. Kunhan ei nyt ihan riistäytysi vielä käsistä sen tulo, ettei ennen synnytystä sentään tarttisi alkaa taas käyttämään liivinsuojia. Pojasta kun sen tulo alkoi vasta rv30 jälkeen joskus ja nyt on vasta menossa puoliväli

Harjoitus supistuksia tullut tänään päiväselläkin, joskos se olisi sitten illasta pois
Ja Deri riehuu minkä ehtii...ollut tosi vilkas tänään ja ollut tosi paljon ja pitkiä jaksoja hereillä. Hyvä hyvä, voimat kasvaa ja maha paukaa

Nyt on mentävä syömään, kun mies teki ruokaa, tuoksuu niin nannalle

paapelo+poju+Deri 22+5

 

paapelo synnytitkö Haikaranpesässä? Siellä ainakin oli viime keväänä ekakertalaisille pakollinen 2 x valmennus + synnytyssuunnitteluhaastattelu siihen päälle. En tiedä sitten "normipuolella" miten siellä. Nyt kun ilmoittauduin H-pesään niin sanoivat että on vaan toi suunnittelu, mutta ei onneksi enää valmennuksia.

 

MB:
Synnytin juu Haikaranpesässä, mutta vain sen vuoksi, kun muualla ei ollut tilaa ja tulin sovittuun käynnistykseen, eli onnekas olin.
Ja tuohan sitten selittääkin kaiken...miksen sitä heti tajunnut
Ja tosiaan siskollakin kävi yhtä mahtava tuuri kun hänen vauvaansa oltiin odottamassa syntyväksi ja pääsi hänkin Haikaranpesään, kun muualla oli täyttä ja vastaanottoon tarvittiin jo tilaa...syntyipä hänen vauva sitten viereisessä huoneessa, jossa itse olin

 

Hyvinkäällä ei kyselty missään vaiheessa nimiehdotuksia tai mitään vastaavia, mutta nyt kun olen menossa Kuopioon niin täällä on sellainen mullistava nettisysteemi Sinne pitää täyttää jokaiselta raskauskolmannekselta neuvalatiedot ja kaikki mahdollinen anopin sairauksista lähtien. Se on kyllä ihan hyvä systeemi, eikä tietojen päivittely nettiin vie enää kauaa sen ekan kaks tuntisen jälkeen...

Minäkin ostin tänään tuplarattaat. Bongasin ihan tuosta kaksplussan kirppikseltä sellaiset vähän käytetyt abc:n tuplarattaat. Eihän ne mitään kalleinta ja hienointa merkkiä ole, mutta toivottavasti ajavat asiansa meidän käytössä. Nyt vain odotellaan juhannusta, et kaverit tuo rattaat tullessaan.

Kummeista oli kanssa juttua. Meillä esikoisella on 5 kummia. Mun sisko, miehen veli, kaveripariskunta ja yksi poikamieskaveri, joka nyttemmin on ehtinyt vakiintumaan ja neiti on näin saanut tavallaan kuudennenkin kummin. Kaikki kummit pitävät kyllä hyvin yhteyttä ja ovat kiinnostuneita tytön kasvusta ja tekemisistä. Tämä seuraava saa varmaankin kummeikseen meidän molempien veljet ja sitten ystäväpariskunnan, viidettä kummia tuskin tulee. Sitten meillä onkin ongelma, jos joskus vielä hankimme lapsia, että mistä heille löydetään hyvät kummit, kun kaikki sisaruksemme on jo käytetty ja ne läheisimmät ystäväpariskunnat myös... No mutta se on sit vasta sen ajan murhe.

Nyt suihkuun ja sit tehis.

Riinuska ja mimmi 23+2

 

Iltaa pikasesti täältäkin.

Kummiasia on meillä ihan auki vielä....esikoisella on yhdet kummit. Nimikin on ihan hakusessa vielä, mutta onnesta tässä on vielä aikaa miettiä.
Kelan paperit saan ens kerralla neuvolasta, se on sit taas lääkärineuvola....Keskustellaan mun työstäni, että onko viisasta jatkaa äitiysloman alkuun vai mitä keksitään.

Mä tein kans päätöksen tuplista. Ostin Emmaljungan twin ceroxit, saadaan ne vissiinkin lauantaina.

hertta ja bertta 21+3 :heart:

 

Meillä kanssa kummeja kovasti koitetaan pähkäillä, kun niin harva kaveri kuuluu kirkkoon ja ensimmäisen kohdalla käytettiin jo suurin osa.
Tyttö siirrettiin nyt pois pinnasängystä, aikamoiset patentit täytyi kyllä tehdä kun toinen on vielä niin pieni. Haluttiin silti olla hyvissä ajoin liikkeellä.
Nimi asia alkoi myös stressaamaan kovasti kun sain neuvolasta täytettäväks sen esitietolomakkeen jossa sitten kysyttiin hätäkasteeseen nimiä ja sitten tajusin etten keksi mitään :|
Onnea hyvistä ultra kuulumisista ja Hauskaa kesän alkua kaikille =)

 

Iltaa mammat!

Pitkästä aikaa koitan aktivoitua luettuani viimeisen tunnin jutteluitanne

Täälläkin käytiin maanantaina ultrassa ja POIKA on tulossa! :heart: Ei sitten minkäänlaista epäilystä jäänyt täälläkään, kun herra niin auliisti esitteli vehkeitään, että monessa kuvassakin paistaa ihan selvästi. Aika jännittävää, kun esikkohan on tyttö. Miehen kans puhuttiinkin, että vähän jopa pelottaakin, et osaako hoitaa poikaa, tms. Hullua...
J
a meilläkin herra vastas viikkoja prikulleen. Ihme juttu kyllä! Mutta näin se näköjään sit kaikki on mahdollista, ku mulla on aina sanottu olevan myöhäinen ovulaatio ja siitä esikon aikanaki tiputteli ja keskenmenoriski. Mut nyt sit synnytyksen jälkeen ilm. asia korjaantunu.

Tämä meidän pikkuveli taitaa olla myös aika vikkelää laatua. Esikoinen oli niin rauhallinen mahassa ja on aina ollut rauhallinen luonteeltaan. Vähän hirvittääkin, että mikä pikakiitäjä sieltä putkahtaa syksyllä Viimeisen viikon aikana potkut ja muutkin liikkeet on voimistuneet tosi paljon. Joka kerta kun pysähtyy tai laittaa istumaan/maate, niin jo alkaa jumputus. Eri sätkynukke... :heart:

Neuvolassakin kävin tiistaina ja painoa oli tullut n. 1kg kuukauden aikana. Iiks! No, koitan olla ottamatta paniikkia, vaikka terkka semmonen puntarilukeman kyttääjä onkin. Niin ja unohdin mainita, et ultrassa herra oli ihan raivotarjonnassa, et ainakin mahdollisuudet normaaliin alatiesynnytykseen on (kun esikoinenhan oli perätilassa ihan alusta loppuun eikä kertaakaan suostunut jostain syystä kääntymään ja takana siis perätilasynnytys). Jännään kyllä sitäkin jo vähän, et minkälainen synnytyksestä tulee tällä kertaa, jos vauva tuleekin nyt pää edellä eikä pylly, kuten viimeks. Enemmän pelkona syöksysynnytys, kun meiltä kuitenkin n. 30 min matka synnärille ja viimeksi vaikka lähdettiin melkein heti kun supistukset alkoi, en saanut enää kivunlievityksiä sairaalassa kun olin jo auki 7 cm.

Anteeksi naiset tämänkertainen omanapaisuuteni, palaan toisen kerran kommentoimaan lisää. Nyt nukkumatti taitaa kutsua!

Hätähousu ja Maukka 21+3 :heart:

 

No hyvä tietää, etten ole ainoa, joka ei ole vielä tuntenut liikkeitä! Joskus kyllä kuvittelen ne tuntevani, mutta eiköhän se ole vaan suolisto joka siellä möykkää. Nyt kun ruokakin taas maistuu ekojen kuukausien pahoinvoinnin jälkeen!

Ajattelin kyllä liikkua ja urheilla reippaasti niin pitkään kuin mahdollista. Lääkäri on joka käynnillä painottanut, että on paljon helpompi synnytys, jos mamma on fyysisesti kunnossa. Ymmärrän hänen vouhotuksen sinänsä, sillä aussithan on nykyään maailman lihavin kansa, mennyt ohi jenkeistä jonkin aikaa sitten. Luulen kyllä, että tähän malliin en enää kauaa pysty jumpassa käymään kun jalat ei enää kanna entiseen malliin. Harmi sinänsä, koska olo on niin paljon energisempi, kun vähän kroppaansa välillä rääkkää. Lekuri kertoi yhdestä rouvasta, joka kuulemma juoksi vielä kolme kuukautta ennen synnytystä 15 kilsan lenkkejä pävittäin! Olipas rautainen kunto! Jooga ja pilates voisi olla ihan mukavia vaihtoehtoja loppuraskaudesta, mutta ne tuntuu vaan niin tylsiltä vaihtoehdoilta. Pitänee tehdä niinkuin lääkäri neuvoi, eli listen to your body. MB: Bodyblitz on eräänlaista kuntopiirijumppaa, circuit trainingiä. Joka kerta erilainen tunti, ja voi että kun hiki lentää!

Kummiasiaa olette miettineet. Meille ei tule kummeja, koska emme kuulu kirkkoon. Ajateltiin kumminkin pyytää velipoikaa vaimoineen lapsen "peräänkatsojiksi", jos meille vanhemmille tapahtuu jotakin. Toivottavsti ei ole ihan tyhmä ja outo ajatus.

Mukavaa viikonloppua kaikille! Täällä vietetäänkin pidennettyä viikonloppua, maanantaina on yleinen vapaapäivä koska on Queen's Birthday!

 

UUh, krampit pohkeissa melkein joka yö. Ei ole monivitamiinin magnesium auttanut, täytyy varmaan ostaa pelkkää magnesiumia.

Kummiasioita ootte kovasti puhelleet. Oon sitä mieltä että sukulainen se ei voi olla, kun nehän pysyy siinä muutenkin. Miehen siskot onkin toistensa lapsille jo kummeja varmaan useempaankin kertaan, joten niitä ei viitsisi kysyä. Veljellänikin on jo kummilapsia, kai parikin. Joten kavereita sitten. Toinen on keksitty heti että kuka se on, toinen on hakusessa. Eikös niitä kaksi kuulu olla? En oo ihan selvillä näistä asioista. Mielelläni jättäisin kastamatta kirkkoon, mutta mies haluaa.

Hanikka ja Onni 21+6

 

Liikkeistä: mullakin alkoi tuntua aika myöhään, viikolla 20 ja tuolloin en ollut kyllä varma että tunnenko vai kuvittelenko vaan. Mutta siitä ne sitten nopeasti voimistui. Tuntui sellaista jännää, kuin isoja kuplia menisi vatsassa rikki. Ja sittemmin, viikolla 21, neiti alkoi ihan tunnistettavasti potkia

Kummeista: meille ei kuuluta kirkkoon, itse en ole koskaan kuulunutkaan, joten lapsikaan luonnollisesti ei tule kuulumaan. Mulle on aikoinaan sovittu "kummit" mutta ei heidän kanssa kyllä ole tullut kovin paljon oltua tekemisissä. Sinänsä tietty ihan kaunis ajatus tämä kummius.

Onnea muillekin ihanista ultrakuulumisista

Mä kävin eilen ottamassa hepatiitti A-rokotuksen, kun lähdetään kuun lopussa Brasiliaan enkä halua siellä koko ajan pelätä pöpöjä vaikka jääpaloista. Oli kyllä vaikea saada ketään vaikkapa neuvolassa ottamaan kantaa rokottamiseen! Vaikka nämä tavalliset rokotukset ei sisällä kummempia riskejä, ennemmin sellaisen nyt ottaa kuin sairastuu.

Pitäis tosiaan hommata pikku tyttöselle se vakuutus sekä perehtyä KELAn papereihin. Meen työpaikalla ens viikolla setvimään äitiyslomakuvioita kun mulle ei ole tulossa ihan perussetti vaan jaetaan miehen kanssa ja myös (mikäli pysyn terveenä!) ajattelin olla töissä vielä 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Kun mun osalta saadaan nää selväksi niin miehen täytynee täyttää paprut myös.

 

Kuntoilusta sen verran että minkälaisia harrastuksia teillä muilla on?

Joku mainitsi ainakin jotain pilateksesta, mutta mulle oma ohjaaja ei suositellut kun siinä on vatsan jännitystä niin paljon. Nyt oon käynyt sit vain keppijumpassa, vesijumpassa, spinningis ja crossingis + lisäksi sit salilla lihaskuntoo 2-3 kertaa viikossa.

Mulle spinning ohjaaja sanoi että kannattaa vaan kuntoilla normaaliin tapaan että se auttaa synnytyksestä palautumisesta - mutta ei siinä kyllä ennenkään ole ongelmia ollut - saati sitten itse synnytyksessä.

3 lapsen kotiäitinä kun on niin tulee kyllä joka päivä käytyä salilla, kun meidän salilla onneksi on vielä lapsiparkki auki kaikkien tuntien aikana niin saa lapset sinne leikkimään siksi aikaa.
Tulee jo kuntoilua siinä kun pyörillä tai kävellen joudutaan kulkemaan kun ei autoa saati sitten korttia ole.

 

Kummeista: me ajateltiin pyytää meidän kummankin siskoja kummeiksi meidän lapselle. Ja ehkä myös siskon avomiestä semmoseksi epäviralliseksi kummiksi kun ei kuulu kirkkoon. Mulla on ikävä kokemus siitä kuinka kummit katoaa elämästä avioerojen yms syiden takia niin siksi haluttiin tämmöset varmasti pysyvät ihmiset valita.

Liikkeistä, olen tuntenut liikkeitä satunnaisesti muistaakseni jostain viikosta 16 asti. Tämä johtunee siitä, että mulla on istukka takaseinämässä eikä siis ole vaimentamassa liikkeitä. Eilen kun kävin äitiyspolilla ultrassa rd:n takia niin lääkäri (joka on samalla mun vanha koulukaveri ) totesi että lapsi on tosi liikkuvainen. No, sen olen itsekin todennut

Tosta mun raskausdiabetesasiasta. Eilen syntisenä tein vähän testiä ja söin miehen M&M-tuliaiskarkkeja jonnin verran ja tästä tunnin päästä mittasin sokerit -> jäi reippaasti alle tavoitearvon...Muutenkin mun sokeriarvot on olleet tosi hyvät tämän seurantajakson aikana. En ihan ymmärrä miksi ne siellä sokerirasituksessa oli sen verran korkealla. No, mulla on nyt joka tapauksessa rd-diagnoosi niskassa ja sen mukaan elellään tämä raskausaika sitten. Pääsenpähän useammin ultraan ainakin Rv32 mulle tehdäänkin ensimmäinen painoarvio ja uusi ultra.

 

heketsi:
tuli vaan mieleen, etta jotkut sanoo, etta sellasille huipputimmissa kunnossa olevilla on vaikeuksia synnytyksen kanssa kun lihakset on niin timmissa kunnossa etta ne ei edes osaa rentoutua - siis varsinkin nuo ihan alimmaiset lihakset.

Mietinkin siis etta riittaakohan tama koiran kanssa paivittainen ulkoilu liikunnaksi - toisaalta, en ma kylla ennenkaan ole mitaan muuta tehnyt kuin sauvakavellyt ja voimakavellyt... Olis kai huono idea nyt alottaa jotain uutta urheilulajia, vaikka sekin on kylla kieltamatta kaynyt mielessa

Niista liikkeista - ma olen siis 19+3 enka kylla tieda onko naa liikkeita vaiko vain kaasua. Odottelen siis viela muutaman viikon ja alan laskea kaasut liikkeiksi

 

Huomenta!
Heti omaa napaa.. Eli eilen sitten päästiin viimein jatkotutkimuksiin vauvalta löytyneen kasvaimen vuoksi,päivä oli tosi pitkä ja raskas, oltiin miehen kanssa ihan poikki kun kotiin viimein päästiin illalla vasta myöhään. Ultrahuone oli lääkäreitä täynnä ja olo oli sen puoleen turvallinen. Sehän sieltä löytyi mitä epäiltiinkin,eli sellainen harvinaislaatuinen kasvain,mitä muutamalla vauvalla vuodessa ilmenee. Aivan hyvänlaatuinen ja leikataan vauvan syntymän jälkeen mahdollisimman pian. Nyt käymme seurannoissa muutaman vkon välein täällä omassa sairaalassa ja sitten tuolla yliopistollisessa,missä sitten synnytyskin on.
Lääkäri kattoi rakenteet läpi kauttaaltaan ja kaikki muuten hyvin ja vauva hyvin vastasi viikkoja :heart: Sukupuolikin saatiin selville =)
Käytiin ultrauksen jälkeen vielä pitkä keskustelu toisen lääkärin kanssa,joka antoi hyvän ennusteen,toki seurailtava on koska pienen sydän joutuu toki kovemmalla rasitukselle tuon kasvaimen vuoksi,jossa myös verenkiertoa. Multa todettiin lapsiveden lisääntyneen,ei kuulemma aiheuta suurta haittaa,korkeintaan vähän huonoa oloa mulle ja tukalaa oloa vauvalle.Ja maha saattaa kasvaa isommaksi kuin normaalisti kasvaisi.

Olo on uskomattoman helpottunut ja onnellinen siitä että tämä on hoidettavissa oleva asia. Saatiin ihana ultrakuva mukaan,missä näkyy vauvan sivuprofiili nenännykeröineen :heart:

onnellinen nöpötin ja pikkuinen 21+2( eilisen ultran mukaan olisi nyt 21+4) :heart: :heart: