Moi taas kaikille!
Satuelina tervetuloa mukaan
Pure love ei ole sanoja, mutta :hug: Toivon kovasti että tavalla tai toisella saatte pienokaisen syliinne, olette sen kaiken tuon jälkeen ansainneet!
Kelan papereista oli ollut puhetta, eli vaikka niillä ei ole vielä kiire niin kannattaa pyrkiä laittamaan ajoissa. Mulla ainakin esikoisesta kesti ihan tolkuttoman kauan päätöksen saaminen, tosin kun sain palkkaa aluksi niin se kävi vaan työnantajan kukkakon päälle... Eilen yritin selvitellä omia tietojani, kun aloitin vasta joulukuussa nykyisessä paikassa niin ei tiennyt miten täällä hoidetaan asiat... Nyt tiedän kun vielä saisin aikaiseksi tehdä jotain...
Ruokakuluista olitte kanssa puhuneet... Silloin kun olin vielä kotona tein kanssa viikon ruokalistan etukäteen ja kun kerralla haki kaikki säästi rahaa, nyt kun on alkanut tämä työssä käynti ja vielä väsymys raskauden takia niin sitä haetaan vaan kaupasta mitä sattuu ja rahaa menee selkeästi enemmän... Onneksi kohta saa jo jäädä kotiin niin saa senkin asian taas kuntoon!
Kiitos kaikille myötäelämisessä tässä meidän hankalassa tilanteessa :flower:
Nöpötinolen toki kertonut tilanteesta aikaisemmin, olisihan se hieman hassua tulla kesken avautumaan kun toiset ei edes tietäisi mistä on kysymys... Sivulta 5 löytyy pitempi selitys tilanteeseen... Mutta näin lyhyesti mulla on maksa-arvot yhtäkkiä nousseet tosi korkealle, viime raskaudessa sama juttu, silloin selvittiin mun huonokuntoisuudella ja hirmuisella murehtimisella, mut mitään pysyvää ei onneksi jäänyt kummallekaan...
Täällä edelleen jatkuu sama epätietoisuus
Eilen soittivat naistenklinikalta ja määräsivät vielä tälle päivälle hirmuisen määrän uusia näytteitä ja ensi viikon keskiviikkona lääkäri soittaa ja ottaa kantaa tilanteeseen ja sovitaan jatko... Hirmuisen iloinen uutinen oli kuitenkin se, että maksa-arvot olivat hieman laskeneet, että jospa se huippu olisi tällä kertaa ollut tässä. Olen kovasti yrittänyt olla murehtimatta asiaa, tosi asia on se, että tämä on asia mille en itse voi mitään... Mutta ajoittain huoli kaikesta on valtava...
Sairaslomailu on ollut varmaan ihan hyvä, sillä oma työ on kuitenkin melko raskas, joten en ihan niin väsynyt ole ollut kuin töissä ollessa... Ruokahalu on edelleen kadoksissa ja välillä on kovasti paha olo ja silloin tällöin oksentelen... Kovasti jännään päästääkö ne mua enää ollenkaan töihin, vaikka maksa-arvot sen sallisi niin kovasti supistelee... Varsinkin jo tekee yhtään mitään niin kovasti alkaa supistaa...
Joku kyseli niistä alavatsan kivuista, mutta minusta kuulostavat ihan normaaleilta. Minulle oli esikosta vielä enemmän ja samoin on nytkin. Neuvola halusi ottaa kaikenlaisia tulehdusnäytteitä, ettei ne aiheuta, mutta ainakin kaikki tähän mennessä tulleet ovat olleet normaaleja. Viimeksi kaikki lohdutteli, että kaikki liitoskivut ja muut ovat valmistautumista synnytykseen ja täytyy tunnustaa, että viimeksi niistä kärsittyäni koko raskausajan niin synnytys oli helppo ja ennen kaikkea nopea.
Sf-mitasta olitte puhelleet, mulla meni esikosta koko ajan yläkäyrällä tai yli, neuvolassa olivat kovasti huolissaan että tulee iso vauva vaikka yritin lohduttaa, ettei ultran mukaan ole. Kävin nimittäin vähintään kerran kuussa ultrassa ja uskoin kuitenkin enemmän sen painoarvioon. Mä olen kans tosi lyhyt eli 155cm ja naistenklinikan lääkärit sanoivat, ettei näin lyhyellä ihmisellä vatsalla ole oikein tilaa kasvaa kuin eteenpäin. Niin ja isosta mitasta huolimatta esikoinen oli ihan rääpäle 2,8kg...
Mukavaa viikonloppua kaikille, meidän perhe lähtee mökille lataamaan akkuja!
Mutilainen ja Torsti 23+5