***LOKAMASSUT 2008 Huhtikuussa***

Mä en ole koskaan ns. ilmoittanut ennemmin suvulleni asiasta että en kasta,mulla on hurjan tärkeää sellanen että jokainen saa tehdä elämässään omat päätökset,niin kuin varmaan moni tietää että perhe / suku puuttuu liiankin helposti asioihin,mä en sellasesta tykkää.Mä en koskaan ole saannut paheksuntaa omalta isältäni tai äidiltäni tämän suhteen etten ole kastanut,tietysti kysytty että miksi näin ja se siinä mutta muualta ihan mammoilta nyt yleensä on tullut paheksuntaa.Kiva että asia täällä otetaan mukavasti.
Mä ajattelin tosiaan tämän ihan vaan kastamis kysymyksenä,en miten sen enempää uskon asioista,niistähän nyt ei pysty ns keskustelemaan koska jokainen uskoo ja saakin uskoa aivan mihin haluaa.Kiva kuitenkin huomata että ainakin yksi tässä joukossa joka ei kasta lapsiaan siis siksi ettei tule aivan orpo olo kun tuntuu että sitä helposti ihmiset katsoo nenänvartta pitkin jos ns kulje sitä samaa tuttua tietä kuin muutkin.

Naurukohtaus - ai kun ihana juttu että kaikki sitten on hyvin,on teillä ollutkin alkutaival.Toivotaan vielä että miehen kanssa suttaantuu asiat niin sitten se oisi varmaan sellanen päätös ... :hug:

Kauniita unia kaikille

 

Lueskelin odotuskalenteria rv15 ja rv16; Vauva on nyt noin 16cm pitkä ja painaa noin 135g.

Johan tässä kohta onkin puolessa välissä odotusta ja johan se ipana alkaa tosiaan olla iso! Voi jestas :heart: :heart: :heart:

 

Heivaan..

Tekstiä taas ilmestynyt..
Noh ensinnäkin Naurukohtaus todellakin ONNITTELUT :heart: Ihan paras uutinen on tuo!
Toivottavasti parisuhteen tilannekin helpottuu. Voihan se olla että stressi huolestakin on saanut teidän välille kitkaa..(toivottavasti ei mitään vakavaa).

Vitamiineistä puhetta.. itse syön Minisun omega3, missä on D+E vitskut mukana. Ja myös B-vitamiinia foolihapon takia. Varmaan jossain vaiheessa aloitan sitten ihan sen monivitamiini tuotteen.Pyrin kyllä syömään mahdollisimman monipuolisesti ja hedelmiä&vihanneksia päivittäin, sekä maitoa juon paljon.

Mielihaluista, ei ole ilmaantunut mitään kummalista. Ainut muutos on että aikaisemmin on syönyt enimmäkseen kanaa ja nyt tekee mieli lihaa.Kunnon pihvejä vaan ! =)

Mitat meidän pikkuruinen oli ultrassa rv 12+2 54,6mm, siis pääperämitta.

kukkis kiitos vinkeistä.Todennäköisesti duo edget emmaljungalta lähtee meillekin mukaan.Täytyy ensin käydä katsastaa malleja, ja sit tietty jos löytäis siistit käytetyt, niin säästyisi rahaa hiukan..

Nyt naama kuntoon, ja työn pariin! Kivaa päivää kaikille!

 

Huomenta! Täällä oli taas tekstiä tullu ja mielenkiintosia keskusteluja...

Pitääspäs yrittää muistaa ainaki suurin osa =) .

Adett e tais noista vitamiineista kysellä. Minä en muista kehotettiinko neuvolassa mitään aloittamaan, mutta omatoimisesti aloitin ne multitabsin raskausvitamiinit ja syön niitä yhä. Viim viikolla alotin lisäksi kalaöljytabut koska hävettävän vähän kalaa muuten syön. Neki oli jotain raskausjuttuja olisko ollu juuri multitabsin. Apteekissa suositeltiin niitä ennemmin kuin normaalia kalanmaksaöljyä koska siinä on kuulemma sitä a-vitamiinia liikaa. Viime kerralla neuvolassa suositeltiin aloittaan rauta koska hb oli laskenut 116, mutta en vielä ole sitä saanut aikaseksi aloitettua, muutenki on jo vatsan toiminnan kans ongelmia ja nehän kuulemma sitä vielä pahentaa.

Tarkistin just tuosta äitiyskortista, että meillä np-ultrassa pääperämitta oli 56.4mm ja vastas viikkoja 12+1.

Mihla tais koirista kysellä. Meillä on kaks koiraa, noutaja uros ja collie narttu. Narttu on ite vielä niin pieni että siinä en kyllä ole huomannu mitään eroa mutta tuo uros kyllä seuraa joka paikkaan ja tuntuu vahtivan ja nykyään kun herää aamulla niin koira on hypänny sängyn jalkopäähän nukkumaan. Kaippa ne aavistaa jotain neki =) .

Annu: Meillä todennäköisesti kastetaan lapset kirkkoon, mutta lähinnä "tavan ja perinteen" takia. Itse olemma molemmat harkinneet eroamista kirkosta, mutta jostain syystä se päätös aina venyy.

Naurukohtaukselle tosi paljo onnea ja halauksia! Ihanaa että pienellä on kaikki kunnossa siellä. Toivottavasti saatte miehen kanssa asiat puhuttua läpi. Onhan tuo vastausten odotusaika ollut teille molemmille varmasti mieltä raastavaa...

Sitte näin esikoista odottavan typeriä kysymyksiä .... Miltä tuntuu liitoskivut? Entä supistukset? Onko mahdollista että noita liitoskipuja on jo tässä vaiheessa?

Nanna + Pippunen rv 16+1

 

Huomenta

Naurukohtaus mahtavia uutisia :heart: :flower: Toivottavasti asiat miehenkin kanssa suttaantuvat

Vaunuista..Mä haluasin jotkut iiihanat herqulekset tai sitten emmaljungan duo edget käytettynä.Mun mielestä ei ole järkeä maksaa yli 800 euroa kun tämä on kumminkin viimeinen lapsi ja käyttö-ikä on aika lyhyt noissa kun se ratasosa on niin kömpelö.

Nanna kyllä voi tuntua liitoskivut jo nyt semmoista inhottavaa juilimista tuolla nivusissa :/ Tukivyö helpottaa vähän.

 

Naurukohtaus, ihania uutisia. Toivottavasti saitte miehen kanssakin asiat puhuttua.

 

Naurukohtaus ihania uutisia! :heart: Mihla Meidän koira ei ole ainakaan mitään "ymmärtänyt" vielä, tulee olemaan sille kasvun paikka kun ei olekkaan ainoa huomionsaaja perheessä! Sukulaisten vauvoja ollut paljon yötäkin hoidossa ja kaikki mennyt hyvin, lähinnä koira vahtii ja ihmettelee lapsia.

Onneksi kohta on taas viikonloppu ja saa vähän lepäillä! Mies on hyppinyt viime viikonlopun ja eilisen "rällästämässä" ja mulla on mennyt yöt vähän huonosti.

Tove + muuminen rv 12

Tove

 

Huomenia!

Ensinnäkin koirista, meillä on pari vuotias mittelspitz narttu ja myöskin vanha adoptoitu tiibetinspanieli rouva,joka kyllä tällä hetkellä on anoppilassa viettämässä lomaa =) Mittelistä olen huomannut sellaisen muutoksen, että se vahtii minua paljon enemmän kuin aiemmin ja monesti kiipeää ihan syliin asti, ja painaa päätä minun mahaa vasten... aavistaisiko se sitten jotain.

Kastamisesta ollaan päätetty, että lapsi kastetaan, vaikka itselle riittäisi kyllä pelkkä nimijuhlakin. Tehtiin kuitenkin sellainen päätös, että lapsi saa sitten aikanaan päättää haluaako kuulua kirkkoon vai ei, sillä siitä eroaminen on kuitenkin paljon helpompaa kuin uudelleen liittyminen outoa logiikkaa?

Mutta nyt pitää valmistautua ekaan lääkärineuvolaan ja yrittää sitä ennen saada kunnolliset verenpainelukemat, viimeksi jännitin koko hommaa niin että ne nousi taivaisiin, hassua koska ei niin ole ennen käynyt =)

Vielä sellainen kysymys lopuksi, että mitenkäs avoparit, onko teillä tarkoitus mennä naimisiin ennen vauvan syntymää? Itse olen ajatellut asiaa ihan käytännön syistä, että olisiko silloin kaikki turvallisemmalla pohjalla, toisaalta yhteistä velkaa tai muuta ei vielä ole, että tiedä sitten...

Pohdiskeli,

Taralee ja Pätkä (meidän muru sai vihdoin tekonimen) 13+0

 

Huomenia kaikille.

Nanna - Supistukset voi olla sellasia ensin ihan esim mitä mulla tullut noiden tytsyjen raskausaikana ( alkaen viikoista 20 ja riippuu mitä olen myös tehnyt ) eli sellasia että massu menee kivikovaksi,eli se tarkoittaa supistusta ja sitten on nämä kivuliaammat eli mulla ainakin esiintyy polttavaa kipua alamahassa sekä alaselässä silloin,mutta noita enemmänkin ollut just siinä loppuvaiheessa.Myös loppuvaiheessa jos olen istunut kauan niin alkaa supisteleen... ja synnytyksessä ne sitten kovia tietystikkin,mulla kyllä ollut kummassakin synnytyksessä ihan erinlaiset supparit,siis en tiedä mistä moinen mutta ensimmäisessä ei ollut niin pahat kuin toisessa,lie miksi.
Liitoskivuista saitkin jo tietoa.

Mä sammahdin illalla jo csi,iin jälkeen ja nukuinkin hyvin tähän asti.Meitä pyydettiin viikoksi kylään ensikuussa,en oikein tiedä miksi en niin innoissaan ole lähdössä,ensin on matkat ja pakkaamiset ja yms,mä äkästyn heti jos en saa sitä omaa rauhaa ja hankala kuvitella saavansa oikein kylässä rauhaa sitten,no en tiedä mitä tehdä,saas nyt kahtoa sitten....

Tove - Siis ravintoloissakos miehesi ollut ? jos niin,ei siin kyllä paljoa nuku sitten kun känninen tulee kotia... mä tulisin hulluksi jos mun mies menisi kokoajan,onneksi se ei edes juo yleensäkkään,kait ollaan joskus rällästetty liikaakin,varsinkin mun mies Toivon mukaan saisit viimeistään ensiyönä nukuttua oikein todella hyvin.

Ihan hyvä aamusta kysymys - Mitä tykkäätte siitä jos miehesi menee ravintoloissa / omissa menoissaan esim kokoajan ??

Ihanaa päivää kaikille,voikaahan paksusti
Halitzut kaikille.

Annu & touhustiina 11+2 :heart:

 

Taralee - Mä olen aviossa jo ja ollut yli 7 vuotta ja me mentiin naimisiin ennen kun alettiin suunnittelemaan lapsiakaan,ihan siksi että niin sen halusin,eli ei ole ns velvoitetta mennä naimisiin vaan tekee sen rakkauden takia ainoastaan,ei muun.Siis en olleskaan paheksu niitä jotka tekee sen vaikka sen turvallisuudenkin takia mutta siis näin itse olen halunut,koska en voi toista omistaa / palloa jalkaan vaikka mikä oisi,joten ei se sitten loppuenlopuksi tuo turvallisuutta jos ei ole tarpeeksi rakkautta viedäkseen pitkälle .... elämässä.

 

Annu82 pitää sen verran lisätä, että velvoitteeksi minäkään en tuota asiaa ajatellut vaan se on ollut kartalla jo pidemmän aikaa. Yhdessä ollaan oltu yhdeksän vuotta ja kihloissa neljä eli ei mistään pallosta jalkaan ole kyse ja naimisiin meno suunnitelmissa jo muutenkin, ei vain lapsen takia Mutta nyt pitää pohtia, että jos vähän nopeuttaisi aikataulua... Ja toisaalta olen aina ollut sitä mieltä, että rakkauteen se ei varmasti mitenkään vaikuta, vaan se rakkaus mikä meidän välillä on ja pysyy samana olimme naimisissa tai emme. Saisipa omista ajatuksista kiinni paremmin, ehkä tästä joku ymmärsi jotain

 

Annu82 pitää sen verran lisätä, että velvoitteeksi minäkään en tuota asiaa ajatellut vaan se on ollut kartalla jo pidemmän aikaa. Yhdessä ollaan oltu yhdeksän vuotta ja kihloissa neljä eli ei mistään pallosta jalkaan ole kyse ja naimisiin meno suunnitelmissa jo muutenkin, ei vain lapsen takia Mutta nyt pitää pohtia, että jos vähän nopeuttaisi aikataulua... Ja toisaalta olen aina ollut sitä mieltä, että rakkauteen se ei varmasti mitenkään vaikuta, vaan se rakkaus mikä meidän välillä on ja pysyy samana olimme naimisissa tai emme. Saisipa omista ajatuksista kiinni paremmin, ehkä tästä joku ymmärsi jotain

Olen paljon just kuullut näitä tapauksia että menee naimisiin ennen lapsen syntymää,on siinä oma herkkyytensä,ei siinä mitään,musta hyvinkin söpöö.
Kyllä mä ymmärsin mitä tarkoitit.Monen myös on mennyt naimisiin niin että lapsi on jo syntynyt ja se on kastettu ja samanapäivänä myös vanhemmat ovat sanonneet tahdon.Ihanaahan se vaan on kun kaksi ihmistä rakastaa toista ja haluaa mennä naimisiin.
Ihan pakko kylläkin kertoo omastani,minä en ollut tuntenut mieheni kuin 3kk ja oltiin oltu myös yhdessä sen 3kk kun mentiin naimisiin eli nopeeta ollut,kun se oikealta on tuntunut

 

Huomenta! :flower:

Täälläpä on taas keskusteltu! =)

Ihan ekaks, naurukohtaus, onnittelut, ihania uutisia! Toivottavasti asiat myös miehen kanssa selviävät! :heart:

Koirista, en oikein osaa sanoa onko meidän mäykkypojat vielä tajunnu koko juttua, toinen on hieman kyllä haistellu mun mahaa, mutta mistä se johtuu niin en tiedä?

Kastamisesta, kyllä meidän lapset tullaan kastamaan, itse olen uskossa ja mieskin jonkin verran, joten kastaminen on selkeä valinta. Lapset saavat toki sitten itse myöhemmin valita haluavatko kuulua kirkkoon vai eivät. Mun mielestä jokainen tekee tuon kastamisen kanssa just niin kuin itsestä tuntuu.

Avioliitosta, me ollaan oltu vähän yli vuosi naimisissa ja tosiaan jo ennen naimisiin menoa alettiin lasta yrittämään, että sinänsä ois ollu sama, että oisko vauva syntyny ensin vai ei kuyn tuo naimisiinmeno oli kumminkin suunnitteilla.

Menemisestä, en varmaan tykkäis jos mies ois kokoajan menossa/baarissa tms, mutta käy kyllä niin harvoin, että ei haittaa menot ollenkaan. Ens viikon mies on vuotuisella golf-reissullaan tällä kertaa Italiassa ja olen kyllä sanonut, että saa tuon golfviikkonsa pitää vauvan syntymänkin jälkeen, kyllähän sitä sen verran on pärjättävä


Aurinkoista torstaita!

FPI+pepe rv 16+3 :heart: :heart:

 

Hyvää huomenta kaikille :wave:
Ompa taas paljon tullut juttua, vaikka eilen aamupäivällä viimeksi kävinkin lukemassa.

Vitskuja en minäkään ole syönyt. Satunnaisesti olen ottanut jotain monivitamiini poretta, jos on tuntunut oikein väsyneeltä. Jos olisin tuosta foolihaposta tiennyt, niin varmaan olisin sitä käynyt ostamassa. Mutta on nuo kaksi isompaakin selvinneet ilman mitään vitamiineja, että toivottavasti tämäkin bd

Meidän pikkukolmosta ei kasteta, koska erosin viimekesänä kirkosta. Isommat lapset on kastettu ja kuuluvat edelleen kirkkoon. Saavat sitten itse päättää isompana omasta uskostaan. Minä ja mies ollaan uskossa ja tuleva lapsi tullaan kyllä siunaamaan ja jonkun näköinen siunaus/nimenanto tilaisuus järjestetään sitten.

Me ei myöskään harrasteta humalahakuista alkoholinkäyttöä ollenkaan. Mutta muuten kyllä mies on paljon menossa ja minä ja muksut mukana, jos vaan aikataulut sopivat yhteen.

Mun pitäis nyt kohta alkaa lopputyötä väsäämään. Toukokuun alussa olis palautus. Vähän kiire varmaan tulee, mutta mä oon tämmönen, että jätän kaikki aina viimetinkaan :xmas:

16+1

 

Ostin muuten tuolta ebaystä sellaisen doplerin, kun joku siitä täällä mainitsi Oli niin edullinen, että päätin nyt kokeilla. Toivottavasti nyt on ihan toimiva vehje, eikä mikään pilipali jutska. No ei se kyllä niin paljoa maksanutkaan, että hirveästi harmittaisi, jos ei toimisikaan.

 

Täällä taas =) .

Me ei miehen kanssa olla aviossa vielä eikä minulla mikään kiire tai edes innostus siihen ole ollutkaan (yksi huono kokemus taustalla kummittelee vaikka tiedän että tässä ei ole mitään samaa ja mies on tällä kertaa juuri se oikea). Saas nähdä tuleeko tilanteeseen muutos ennen lokakuuta kun mies hoksasi että vauva tulee ensin äidin nimiin .

Minun mies ei onneksi pidä ollenkaan baareista. On ilmeisesti saanut niissä aikoinaan hypätä tarpeeksi. Ei ole oikeastaan koko yhdessä olo aikana käynyt kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa ja niistäkin suurin osa on minun kanssa. Kyllä hän sillon tällön kaverien kanssa käy iltaa viettämässä, mutta ei kyllä niissäkään liian usein. Ihan hyvillä mielin olen päästäny tähän mennessä. Lukuun ottamatta viime kertaa ku raskaushormoniänkyrä hyökkäs ennen ajatusta .

Juuri kävin lääkärillä ja taas sairaslomalle jään. Tuon selän kanssa alkaa olemaan sen verran tuskasta toiminta. Toivon mukaan tilanne laukeais tämän aikana nyt ja vois jatkaa töissä normaalisti loppuun asti.

Kiitos Annulle ja KTL:lle infosta!!

16+1

 

Kylläpä oli tullut paljon tekstiä

Kastamisesta oli puhetta niin meidän vauva tullaan kastamaan kuten kaikki muutkin on kastettu molemmat kuulutaan kirkkoon joten kastamatta jättäminen ei ole edes koskaan käynyt edes mielessä

Nimistäkin oli aikaisemmin puhetta meillä ei mitään tiettyä kaavaa nimissä ole. Mutta toiset nimet tulevat yleensä suvusta. Pojalle saattaa olla nimi valmiina eli ehkä tuo työnimi Niilo otettais oikeaksi nimeksi, mutta tytönnimestä ei ole hajuakaan.

Naimisiin menostakin oli puhetta me mentiin naimisiin 12 vuotta sitten kun odotin esikoista. Naimisiin menosta oli ollut puhetta jo aiemmin ja raskaus nopeutti hiukan vain aikataulua. Tuntui helpommalta mennä samantien naimisiin kun tarkoitus kuitenkin oli aviotua jossain välissä. Eipähän tarvinnut miehen käydä tunnustamassa isyttään ja saatiin koko perheelle sama sukunimi.

Miehen menoista oli myös puhetta niin meillä ei meis kyllä hurvittelemassa käy. No 3-4 kertaa vuodessa työporukan virkistymis päivillä joten ei voi valittaa. Muuten kyllä miestä näkee liian harvoin kotona kun tekee paljon reisssuhommia ja muutenkin pitkää päivää. silloin kun on kotona niin kuskaa tenavia harrastuksiin ym..
Ja kun oli puhetta omasta ravintola käynneistä niin tuskin raskaana eksyn ravintolaan kun olen siellä viimeksi käynyt noin 10-vuotta sitten Eli yhdessäkään ei paljon missään käydä ja jos joskus kahdestaan johhonkin päästään niin käydään ennemmin vaikka syömässä jossain konserttissa ym... Ilmeisesti sitä on tullut rällättyä joskus aikoinaan ihan tarpeeksi

Naurukohtaukselle vielä :hug: onneksi oli hyviä uutisia ja eiköhän se siitä miehenkin kassa asiat selvene :hug:

Pumppernikkeli ja niilo 16+1

 

Aurinkoista päivää kaikille B)

Taralee: me ollaan oltu naimisissa pian 7 vuotta. Mentiin naimisiin 2kk tytön syntymän jälkeen. Oltiin jo päätetty hääpäivä ennen ku huomasin olevani raskaana eikä sit muutettu sitä. Mietittiin kyllä, et pitäiskö käydä maistraatissa keväällä ja sit vaan siunaustilaisuus kirkossa oikeena päivänä elokuussa. Todettiin ,et mitä väliä sillä on onko lapsi ensin vai ollaanko naimisissa.
Ihannetilanne olis musta ollu, et ensin naimisiin ja sit vasta lapset, perinteisesti, mut meille kävi näin ja oltiin kuitenkin tyytyväisiä ratkasuun. =)
Isyyden tunnustamisen jälkeen tyttö sai valmiiks miehen sukunimen.

Ravintolassa ravaamisesta: en pitäis siitä, et mies niissä juoksis. Onneks on jo tainnu juoksunsa juosta ja ikää tullu sen verran ettei kaipaa sitä nuoruusajan bilettämistä. Tosin mies onkin ravintoloissa töissä, et helposti jää kyllä työpäivän jälkeen (siis öisin) kavereiden kanssa jutteleen. Kännissä se ei ole koskaan tullu kotiin, toki harvakseltaan käy jossain juomassakin, mut usein tyytyy ottaan sen siiderin ihan kotisohvalla

Nanna81: mulla liitoskivut tuntuu myös ylempänä masussa, samaa juilimista tai pistoksia ku nivusissakin. Supistuksia en tuntenu ennen varsinaista synnytystä, ainakaan en reagoinu niihin mitenkään. Sen kyllä sit huomas mikä on supistus mikä ei...

jasmara ja masuasukki 14+6

 

Mites sen kuvan pysty tähän tekstiin liittämään? Siitä on tainnu olla puhetta jo mutta en löytäny sitä enää :ashamed: .

 

Huomenia vaan kaikille! Juu naimisissa ollaan oltu jo liki kymmenen vuotta, kun olin alta parikymppinen mennessämme, ja ihanaa onkin ollut :heart: .

Vaunuista joku kommentoi, ettei aio ostaa kalliita vaunuja -kukin tyylillään, mä taas olen kokenut, että mitään rimpuloita en nurkkiini halua . Ja jotenkin aattelen myös, että jos lastentarvikkeista jää kiertoonkin, niin se on aika ympäristöystävällistäkin. Tietysti se käyttökin ratkaisee eli meillä kyllä täytyy vaunujen kestää auraamattomilla teillä kulkemista, ei ole asvaltteja tasoittamassa kulkua. Maisakaisalle piti vielä kommentoida, että saattaa kyllä löytää hyvät käytetytkin Emmaljungan Duo Edget, koska ainakaan yhdellä lapsella ne ei mene yhtään miksikään. Mä jumituin silloin sellaseen punamustaan uutuusväriin, ja siksi oli pakko saada ne =) ...

Kastamisesta... Kastetaan kyllä, molemmat kuulutaan kirkkoon ja ehdottomasti halutaan lapsi kastaa sitten aikanaan. Esikoisen kastetilaisuus oli juhlavasti kirkossa ja kahvit sitten kotona.

Naurukohtaukselle onnittelut! Oli varmaan piinallista odottaa tulosta. Me käytiin alkuviikosta kontrolliultrassa sen rakon takia ja saatiin taas uusi aika parin viikon päähän. Eli meillä epätietoisuus ja huoli jatkuu.

Kukkis ja Pikku-Piko 13+6

 

nanna, mä liitin kuvan photobucketin kautta, mutta onnistuu varmaan muutenkin, mutta en oikein tiedä miten?

kukkis, voimia odotteluun ja toivottavasti lopputulos on yhtä hyvä kuin naurukohtauksella! :flower:

 

Annu-82 juu ravintolassapa hyvinkin! Ja sitten itse valvon sängyssä puoli yötä että onhan se ok ja pääsee kotiin ja sitten vielä heräät kun se kömpii sänkyyn.
Onneksi tätä ei kamalan usein tapahdu, mies tekee vuorotyötä ja aina pitkien vapaiden aikaan haluaa lähteä sitten kunnolla tuulettumaan. Ihan ymmärrettävää silloin tällöin, mutta minun yöni siinä kyllä kärsii. Onhan tuo mies yli 3-kymppinen, mutta kokee rentoutukseen kuuluvan miehillä aina oluen.

Enkä haluaisi mäkättää tai mitään, mutta kun oma vanhempani on alkoholisti niin vähemmästäkin tässä pelottaa ja inhottaa tällaiset asiat. Ei mieheni ole todellakaan mikään juoppo, mutta itse en ennen raskauttakaan ole käyttänyt noin usein alkoholia kuin hän. Mielestäni se ei ole ihan tervettä...

Noh, pitänee keskittyä nyt iloisempiin asioihin.

 

Tove - Meillä on sitten jotain yhteistä nimittäin oma isäni on alkoholisti ja mulla myös kieltämättä on ton alkoholin suhteen pieni herkyystaso.Ymmärrän kyllä tilanteesi ja ei ole kivaa jos saa alkaa mäkättää,mä joskus silloin kun olin sinkku ja kun olin jo mieheni kanssa niin viikonloppuisin usein kävin mutta sitten kun alkoi mennä yli,ja kävin viikonloppuisin vaan niin se jäi pois niin multa kuin mieheltänikin.Olen kyllä iloinen siitä todellakin.
Harmittaa ihan että sun unet kärsii,ne on hurjan tärkeet ja varsinkin kun oottaa,musta ainakin tuntuu että niitä oikein oottaa siis yöunia,kuin kuuta nousevaa aina illan suussa,mä olen hurjan äkänen jos yöllä joudun herään jonkun ns tyhmän syyn takia.Halitukset sulle ja toivotaan että sun miehellä rauhottuisi tuo menemis jalka hiukan...

Niin menemisestä miesten yleensä siis ko utelin hih,niin meillä mies on vähän sellanen että autojutut ko niitä harrastaa voi aika-ajoittain viedä enemmän aikaakin mutta mutta siis muuten niin ryyppää se ei olleskaan ja kotonakaan siis ei ota,mulla on vähän sellanen periaate että täällä me ei oteta ei lasillistakaan,mutta tosiaan absolutistejakaan ei olla mutta viina ei maistu,meillä kummallakin on hurja menneisyys takana,varsinkin miehelläni niin ei se jalka vaan enää vipata samalla tavalla.

Tuossa katselin että monella on pitkä suhde takana miehensä kanssa tai voi olla että oon väärässä mutta haluisin vähän mammojen ikiä tietää ja jos miehenne kanssa,jos ei tästä utelusta ole haittaa,ei tietysti ole pakko vastaa jos ei halua B)

-Mä itse olen 25v,täytän toukokuussa sen 26v ja mieheni on 42v,tavattiin 2000 lokakuussa ja kihloihin mentiin samassa kuussa ja maistraatissa naimisiin sitten 2001 tammikuussa ja sitten syntyikin Janica 2002 lokakuussa ja Nora 2004helmikuussa.2006 mulla oli lokakuussa keskenmeno ja 2001 marraskuussa on myös 1 keskenmeno.

Nanna - Käytätkö tukivyötä ? Mä en koskaan ole sellasta käyttänyt,varmasti oisi apu jossain vaiheessa,uskoisin ainakin.Toivotaan että selkäkivut sulla helpottaisi,ei ole niin kivoja ei.

Jos mie poistuisin,musta tuntuu että höpötän taas liikaakin,alkaa varmaan olemaan se tokenemisvaihe menossa tms


:wave: Annu & touhustiina 11+2 :heart:

 

Annu82: Kyllä kysellä saa
Mä olen 31v (joulukuussa 32v), mies täytti hiljattain 33v, lapset poika 5v ja tyttö kesällä 7v. Niin ja aikasemmin kerroinkin, et elokuussa ollaan oltu 7v naimisissa (seurustelun alusta tuli just täyteen 8v)

14+6

 

Täällä se minäki koko aika nyt pyörin kotihommien lomassa kattelemassa mitä teille kuuluu .

Annu: En omista tukivyötä, varmaan se pitäis pikku hiljaa alkaa hommaamaan.

Me ollaan miehen kanssa molemmat -81 syntyneitä, minä nyt 27v ja mies lähes vuotta nuorempi vaikka sama syntymävuosi onki =) . Tavattiin 2005 keväällä livenä, aiemmin oltiin kyllä pidetty yhteyttä muutama kuukausi ja siitä se sitte lähti. Kesällä 2006 muutettiin yhteen, jätettiin ehkäisy pois ja toivotettiin lapsoset tervetulleksi. Kihloissa ollaan oltu kohta vuosi. Muutamien epäonnistuneiden plussausten jälkeen tässä sitä vihdoin ollaan!

Nanna +P 16+1