*** LOKAMASSUT 2008 Helmikuussa vol 2***

Huomenta vaan, täälläkin paistaa ulkona aurinko.

Sisällä ei... Katsotaans kuinka käy. Tän aamua on ollu ruskeeta tuhnuvuotoa. Ei hyytymiä eikä kipuja ...tai no tässä kun ramppaa vessassa vähän väliä katsomassa ja analysoimassa tuon vuodon määrää ja väriä, niin saattaa välillä tuntua, että tuleeko sieltä kivut kanssa... Mut periaatteessa ei, tai siis oikeesti ei.

Mulla tuli tuossa muutama aamu sitten kerran jo ihan minimaalisen pikkasen tuota ruskeeta, mutta sitä oli loppupelissä todella vähän ja lakkasi lähestulkoon heti. Nyt on enemmän, huomattavasti enemmän, vähän kuin menkkojen juuri alkaessa.

Vaan eihän tälle mitään mahda. Täytyy vaan odottaa ja katsoa. Perseestä.

T. Kärppä ja kirppu 5+1

 

Kärppä: Toivotaan että olisi harmitonta! :hug: Itselläni tuli perjantaina tuota tuhrua ja lauantaina vähän ja särki pikkuisen selkää. Tänään soitin neuvolaan ja pyysin ajan verikokeisiin, että saisin mielenrauhan. Tänään ja eilen illalla oli aika paljon repäisykipuja yms, joten uskon että kaikki on kunnossa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, ja siksi haluan ne verikokeet.

 

Ihanaa aurinkoista huomenta :wave:
Esikoisen on isällään olut yötä ja tänään mä ekaa kertaa varmaan kahteen vuoteen söin aamupalani olkkarin sohvalla


tapasin mieheni jo yläasteella kun hän tuli kanssani samaan kouluun.Hänestä tuli koulun suosituin jätkä ja kaikki tytöt olivat ihan lääpällään Paras ystäväni sitten nappasi hänet ja he seurustelivat n.vuoden eli siis oltiin 15-vuotiaita.Erottuaan mies lähetteli mulle tekstareita ja meillä oli jonkin aikaa sutinaa kunnes välimme haalenivat ihan olemattomiin.Tuolloin oltiin siis 17v.Sitten 18vuotiaana tapasin exäni,pamahdin paksuksi 4kk tapaamisen jälkeen ja suhde kesti 2v ja päättyi reilu vuosi sitten.Nykyisen kanssa ruvettiin aluksi käymään ihan kaveripohjalta kahvilla,juhlimassa yms.Mutta eräänä päivänä viime vuoden huhtikuussa mies sanoi että on aivan rakastunut muhun :heart: Mä olin ihan hämillään enkä oikein osannut sanoa mitään.Toukokuussa kuitenkin muutettiin yhteen ja tässä ollaan :heart: :heart: :heart: Ja kyllä,nyt kyllä jo rakastan takasinkin

Mulla oli eilen aikas pahoja kipuja illalla ja jatku vielä yölläkin.Häpyluuta särki ihan mielettömästi.Muistaakseni esikoista odottaessa oli sama vaiva joten tuskin mistään vakavasta on kyse.Vielä viikko ultraan,voi kun menis ihan tosi äkkiä :heart:

Nyt menen pesemään lattioita kun tuosta auringosta saa niin paljon energiaa :wave:
-Laura ja MiniPannari 9+0-

 

Kärppä toivotaan todella että se vuoto on iha harmitonta!! :heart:

 

Maanantaita kaikille =) Tämä on jo todettu tuhanteen kertaan, mut tekstiä on taas ilmaantunu toosi paljon, harmi ku osa menee väkisin vähä ohi.. :ashamed: Mut pääpiirteittäin jäi mieleen et kaikilla taitaa mennä iha hyvin nyt suuremmitta peloitta =)

Täällä myös oireettomalla linjalla jatketaan, tai ainut noi arat nännit ja nälkä+jano.. ja välillä vihlasee masusta kovemmin mut muuten oikeen virkee ja hyvä olo. Paino on kyllä lähteny nousuun, kiloa, paria näyttää päivästä riippuen lisää edelliseen ja se tuntuu nii karmeelta ku suurella töin laihdutin tos taannoin 30 kiloo, mut koittaa ny takoo päähän, et vauvahan se siellä on Toki pitäs samaa liikuntalinjaa jatkaa, mut jotenki haluan ensin ens viikon ultran ohi et uskallan taas jatkaa tuolla kuntokeskuksellakin etten vain vahingoita pientä.

Me ollaan miehen kans oltu lokakuun 20. päivä 7 vuotta yhes, miestä 6 kihloissa, et "vanha pari" jo Ei ois mahottomuus et tämä nappula syntys vuospäivänä, esikko ainaki meni hyvin LA:n yli.. Häitä suunniteltiin kesälle 2009, mut voipi sekin vuojella siirtyä kun tässä kaikenlaista on ja mihinkäs se kiire on. Tälle kesälle ootellaan taloa pystyyn ja toivotaan et entinen menis kaupas ennen sitä. Kiva varmasti ison mahan kans sit muuttopuuhissa hikoilla..onnes on tuota sukua auttelemassa =)

Meillä mies kans jutustelee ja silittelee massua aina ohi mennessään ja sama lause täälläkin kuuluu: "kyllä isin äänen kuulee", niin hellyttävää :heart: Toivon vain nii kovasti et pääsis sinne neuvolaan mukaan ens tiistaina ku ultrat ja kaikki, mut saahan nähä ku töissä on nyt pahat paikat ku kaikilla talvilomia sun muuta:kieh:

Ihana ilma ois ulkona, vaan tyttö niin kipee et parempi parannella sisällä. Ihme tautia kun uusii ja uusii vain |O

 

Kärppä toivotaan todella että se vuoto on iha harmitonta!! :heart:

Juu toivotaan, mut kummasti tämmöinen masentaa... :ashamed:

Mä oon muutenkin niin oireeton ollu, et vetuttaa tämmöinen lisäharmi.

 

Kärppä: Mä oon kuullu että tommonen ruskea vuoto ois vanhaa verta ja täysin harmitonta. Pääsisitköhän sinäkin niihin verikokeisiin?? Saisit mielen rauhan! :hug:

Menisi nyt vaikka pari viikkoa nopsaan niin pääsisi sitten ultraan näkemään onko siellä ketään... Tää on niin matelevaa tää aika nyt....

 

Kärppä: Mä oon kuullu että tommonen ruskea vuoto ois vanhaa verta ja täysin harmitonta. Pääsisitköhän sinäkin niihin verikokeisiin?? Saisit mielen rauhan! :hug:

Menisi nyt vaikka pari viikkoa nopsaan niin pääsisi sitten ultraan näkemään onko siellä ketään... Tää on niin matelevaa tää aika nyt....

Juu... tiiän sen. Tai se ei välttämättä ole vanhaa vertakaan vaan sitä on vaan niin vähän, että ehtii hapettumaan matkalla ja siksi on rusehtavaa.
Ja tiiään, että jos ei ole kipuja eikä ole hyytymiä, ei ole vaaraa (välttämättä ja melkeinpä jopa todennäköisestikään).
Tiiän, että hyvin suurella osalla raskaanaolevista naisista on vuotoja alkuraskaudesta. Mulla ei ole kipua tänä aamuna ...mut eilen illalla oli.

Tiiän kaikki faktat... voi johtua kohdun kasvusta, turvonneista limakalvoista, istukasta ..tai sit keskenmenosta. Mut mut. Se on ihmismieli, joka on maailman TYPERIN. :snotty: Heti kun jotain tämmöstä ongelmaa ilmaantuu, noi toiset tuntuu niiltä epätodennäköisiltä vaihtoehdoilta ja jäljellä tuntuu olevan vaan tuo km. :ashamed:

Mut joo, ei auta murehtia (ja lupaan, etten valloita enempää tästä ketjusta tällä asialla :ashamed: ) Siis ei sille voi mitään, jos sikseen käy, jos kesken menee. ...tätä koitan itselleni hokea. Mut vetutuskäyrä on huipussaan eikä asiaa yhtään auta asiaa, et kuitenkin on niitä raskaushormoneja elimistössään, koska aina välillä alan itkeä hillittömästi ja tietty sen seurauksena tulee huono-olo ja alkaa oksettaa (vaikka en sitten oksennakaan). Töistä ei tule tällä hetkellä hevon kukkua, mut onneks ei paina mikään deadline päälle...

Ja juu, ajattelin just kans kun tuota sun tekstiä luin, että huomenna, jos on vielä epäselvää tai vuotoja, soitan, josko pääsisin kanssa tuohon hormonimääritykseen. Roppakaupalla onnea sulle matkaan, toivotaan, että arvot ovat ihan kohdillaan (kuten varmasti ovatkin). Tuu kertomaan, mitä ne sanoi ja muuta ...muakin kiinnostaa. :ashamed:

Toivotaan, että meillä kaikilla homma jatkuu, kuten tahdotaan. Että ollaan kesällä isolla mahalla rivissä.

Kiitoksia kannustuksista kaikille. :flower: Pahoittelen, että oon nyt niin täynnä itseäni ja omaa harmia.. :ashamed:

 

Sorry kovasti! :flower:
En katsonut riittävän tarkasti. Kyllähän se minunkin nimi siellä komeilee... Kiitos!
Laskettu aika varmistuu 6.3 UÄ:ssä..

Kirjoittelen lisää, kun kerkiän, iltavuoro kutsuu...
:flower: :flower: :flower: :flower:

 

Kärppä, toivottavasti sulla on ihan vaaratonta vuotoa vain.

Olitte noita seurustelutarinoita kirjotelleet. Meillä on sitten oltu kaikkea muuta kuin nopeita! Ollaan nimittäin oltu yhdessä jo yli 11 vuotta ja naimisissakin noin 1,5 vuotta. Nyt vasta esikoista odotellaan. Mutta jokainen tyylillään tietysti! Tätä tärppiäkin saatiin odotella noin vuosi, eli sen verran aika totista yritystä. Silti pitää olla iloinen, että näinkin nopeasti onnistui. Kunpa vaan nyt viikot kuluisi ja pääsisi ultraan varmistumaan, että kaikki on hyvin.

 

Kärppä: Varmasti tuo tuhruttelu pelottaa mutta uskallan väittää että se on harmitonta Ja toki saat tänne purkaa mieltä jos se yhtään oloa helpottaa! :hug:

Miten nopeita te muut olette! En kehtaa edes kertoa miten vanha pari me jo ollaan ja miten hitaasti meidän suhde eteni Jos sen verran paljastan, että oltiin yhdessä jo kahdeksatta vuotta kun esikoinen syntyi

Ihanaa kun aurinko paistaa!!! B) Pikku hiljaa alkaa väsymyskin häipymään. Tänään oli ensimmäistä kertaa sellainen tunne etten kuole tähän väsymykseen! :snotty: Pojan kanssa leikittiin ja painittiin aamulla niin mahdottomasti. Molemmilla oli niin hauskaa ja naurusta ei tahtonut tulla loppua :heart: Painoa on tullut jo muutama kilo mutta eipä tuo haittaa, kestettävä on :kieh: Taidan mennä imuroimaan. Talo on hirveässä kunnossa kun en ole jaksanut mitään tehdä :ashamed:

SBT ja kirppu 9+1

 

Kärppä, toivottavasti sulla on ihan vaaratonta vuotoa vain.

Olitte noita seurustelutarinoita kirjotelleet. Meillä on sitten oltu kaikkea muuta kuin nopeita! Ollaan nimittäin oltu yhdessä jo yli 11 vuotta ja naimisissakin noin 1,5 vuotta. Nyt vasta esikoista odotellaan. Mutta jokainen tyylillään tietysti! Tätä tärppiäkin saatiin odotella noin vuosi, eli sen verran aika totista yritystä. Silti pitää olla iloinen, että näinkin nopeasti onnistui. Kunpa vaan nyt viikot kuluisi ja pääsisi ultraan varmistumaan, että kaikki on hyvin.

Meillä taas avioliiton voi laskea vasta viikoissa vielä muutaman päivän ajan, mutta yhdessä ollaan oltu jo yli vuosikymmen, kihloissa viimeiset 4 vuotta. Tässä kierrossa vasta ekaa kertaa pistettiin täydet tehot päälle, toki meillä ennen tätäkin on ollut yrittelyä, mut ei vielä tämmöistä kuin nyt.. :saint:

Siksipä kaikki vaikuttikin jo menevän liian hyvin... :snotty: En tosiaankaan uskaltanut edes toivoa, et tulisin jo tästä kierrosta raskaaksi.

Vuotoa edelleen, tosin se vaikuttaisi olevan hiukan hiljenemään päin. Katsotaan.

T. Kärppä ja kirppu 5+1

 

Hyvää alkavaa viikkoa munkin puolesta kaikille =) Täällä ainakin aurinko paistaa niin kirkkaasti että B)

Pitää korjata omaa tarinaani sen verran, et tein laskuvirheen. Naimisissa ollaan oltu tänä vuonna 7 vuotta (kun tyttökin sen saman täyttää) ja yhdessäoloa tulee huhtikuussa täyteen 8 vuotta. Me asuttiin heti alusta asti yhessä ja mun porukatkin hieman ihmetteli, et missä öitäni vietän (asuvat n. 200km päässä Helsingistä). Kävin tavaroita ja vaatteita välilllä hakemassa, mut muuten mua ei näkyny. No, syykin selvis sit n. kuukauden päästä tapaamisesta kun vein miehen näytille

KerroTokiLisää: saa nähdä kuulenko myös samaa lausetta "teillähän on jo tyttö ja poika" kun paljastetaan tää odotus. Tosin meidän molempien suvuissa (serkuilla) on lähes kaikilla vähintään kolme lasta, et ei tää mitään uutta ole

Kärppänä heinälatoon: positiivisia ajatuksia sinne päin :hug:

Omasta navasta vielä, et aamulla kun heräilin ja yskäsin, niin kyllä vihlas ilkeesti vasemmalle puolelle. Tuntu ettei viitti yskiä enää, ku noin paljo sattuu
Lisäks mua on ruvennu vaivaan jonkin asteinen kuvotus. Tuntuu, et ylävatsalla ja joskus ylempänä on joku möykky. Yökötä ei vielä ainakaan, ja toi olokin laantuu kun syö. Ruokahalu onkin kasvanu jo jonkin verran. Onneks pysyn vielä kuitenkin terveellisissä ruuissa.

 

Täälläkin ollaan jo miehen kanssa pidempään ehditty olla yhdessä, tänä vuonna tulee 9 vuotta täyteen.
Jännä seurailla miten erilaisia oireita kaikilla on, ja mukava tietää että ei ole näiden tuntemusten kanssa yksin
Sitten loppuun vielä tunnustus, eli kävin tuossa kaupungilla ja H&M:llä oli mammavaatteita alessa, mukaan tarttui 3 paitaa :ashamed: Ei vaan voinut vastustaa
Kärpälle tsemppiä, toivotaan että on ohimenevää :hug:

 

Heippa!

Jasmara on kyllä ihan mukavaa että ei paino ainakaan vielä nouse, saa vaan nähdä että mitä tapahtuu kun tää mahatauti alkaa helpottaa ja ruoka taas maistumaan.

Kärpälle halaukset, toivottavasti olisi vaan jotain harmitonta. Tiedän kyllä tuon tunteen että heti alkaa pelätä pahinta, itselläkin oli viime viikolla monena aamuna sellasta vaaleenpunasta vuotoa ja olin jo ihan varma että keskenmenee, varsinkaan kun ei oo koskaan aikasemmin ollu tuollasta. Onneks nyt on taas ollu ihan vuodotonta tää päivä.

Suhteista puhetta, joten kerronpa minäkin omastani. Eli ensi lauantaina ollaan oltu 10 vuotta yhdessä, josta 7 naimisissa. Meillä kävi niin ihanasti että mies tiesi että miusta tulee hänen vaimo, vaikka en edes vielä tuntenut koko tyyppiä. Tavattiin sitten baarissa ja viikko treffailtiin, mies pyysi siskonsa luokse saunomaan ja sille reissulle jäin. Ensin asuttiin siskon luona 2 viikkoa sohvalla punkaten ja sit muutettiin yhteen asumaan. Kesän verran kerettiin siinä olla kahdelleen kun sitten elokuussa ilmoitti esikko tulostaan ja syntyi siis -99. Seuraavana kesänä odottelinkin sit keskimmäistä joka syntyi -00 ja naimisiin mentiin siis -01 kesällä. Kolmonen syntyi viime toukokuussa ja nyt siis nelosta odotellaan tulevaksi. Eli melkosen nopeeta toimintaa täälläkin, mutta jos kerran tietää että tämä on se oikea mies miulle niin mitäs sitä turhia hidastelemaan. Ja onnellisia ollaan oltu, eikä edes paljon olla koskaan riidelty. Yhdessä meinataan olla seuraavat 40 vuotta, joten vasta alussa mennään. :heart:

(.) Soittelin neuvolaan siitä parvorokosta ja kyllä neuvolatäti oli sitä mieltä että sitähän se varmaan on. Huomenna pitäs mennä verikokeisiin, että katsoovat vasta-aineet. Jatkosta ei vielä tietoa, jos siis niitä ei löydy.

 

tuli tässä mieleen nuorityttö taisit käydä yksityisellä ultrassa sillon kun sinulla oli sitä vuotoa, niin missäs kävit? ja minkähintasta oli? kun ajattelin tässä alkaa varaileen itselleni sitä varhaisraskauden ultraa....

 

voi kun munkaa paino ei nousis.... tuntuu ei lihon vaan koko aika :ashamed: Vaik ei mikäää ihme tällä syömisellä... Ois kiva ku sais pysyy ton painon tossa tasan 60:ssä ainaki ekaa neuvolaa asti.
Aurinko paistaa, kiva juu B) B) Mut se aurinko tuo kyl kivasti kaikki pölyt ja liat esiin. Täytyy alkaa siivoo...

Liina ja pikku n. 9 rv

 

Paukkuli me käytiin Gynekossa ja kelan korvausten jälkeen itelle jäi maksettavaksi 57?, oisin voinu maksaa vaikka enemmänki kuhan vaan sai tietää että Touholla on kaikki hyvin <3 Sanoin tosiaan jo sillon (älkää suuttuko ku sanon näin mutta..) että se lääkäri oli karvanen turkkilainen mies..vähän nousi kyllä karvat pystyyn ku se huusi mun nimeä..En oikeasti oo mikään rasisti mutta voin sanoa että se tilanne oli ku pahasta unesta! Aina ollaan naureskeltu tyttöporukassa että ku joutuis semmoselle gynekologille niin kyllä hymy hyyty ku se tilanne oli eessä!

 

Iltapäivää.
Mä nyt itsekkäästi vaan omaanapaa heti kättelyssä :ashamed: Mulla eilisestä asti ollut lievää jomotuksen omaista menkkakipua ja erityisesti häpyluuta särkee.Ja tänään tullut sellanen tosi voimakas paineentunne alamahaan.Tuntuu että se poksahtaa :/ Ja nyt oon sitten ihan hysteerinen enkä uskalla käydä vessassa ollenkaan.Onkohan nyt syytä huoleen? :/

 

Naurukohtaus toivottavasti ei mitään vakavaa :heart: Hui että,varmaan itekki oisin ihan paniikissa(olipa lohduttavasti sanottu mutta ku ei oikeen tiiä mitä sanoa..)
Voitko soittaa vaikka neuvolaan tai tk:hon että pitääkö huolestua? :heart:

 

Kärppänä heinälatoon kovasti tunnut kirjoittavan minun ajatuksia. itselläni kun eka raskaus on niin kaikkea panikoin. teoriassa tiedän vähän liikaakin asioita raskaudesta, keskenmenoista, tuulimunista, kohdun ulkopuolisista raskauksista ym mutta se teoria tuntuu lisäävän vaan aina tuskaa. Kaikki nippailut ja nappailut pitää aina käydä tarkistaa että löytyykö se jonkun "vian" oire taulukosta. Ahdistaa välillä kun pitää olla niin vainoharhainen. kovasti yritän ajatella että sillä on tarkoitus että se vauva syntyy tai on syntymättä mutta ei sitä silti osaa ajatella niin positiivisesti. Puah.

Suhde juttuja. Me olemma mieheni kanssa tavanneet netissä -04 ja parin kuukauden "meseilyn" ja soittelun jälkeen tulin häntä tapaamaan pohjanmaalle (välimatka 320km). Siitä se lähti. -05 mies meni armeijaan joten tapaamiset oli tosi harvassa. -06 kirjoitusten jälkeen otin ja pakkasin kamat ja muutin kaukaa isin hoivista tänne kauas mieheni kanssa asumaan. -07 toukokuussa ostettiin (mies osti) rivitalo kaksio osakkeen ja lokakuussa -07 mentiin kihloihin. Häitä oltiin suunniteltu 2010 vuoteen. Suunniteltiin myös että vauvaa voitaisiin sillon alkaa harkistsemaan kun minun opiskelut on ohi ja häät ja kaikki mutta vauva päättikin ilmoittaa itsestään jo vähän aiemmin.

Huomenna olisi tarkoitus matkata siskon työ tampereelle. hiukan jännittää. Lähinnä siksi kun en tahdo tästä raskaudesta kertoa ennen kuin on täysin varmaan että mahassa kirppu kasvaa ja jos on kuvotusta/pahaa oloa/mahakipuja niin kuinka pystyn sairaanhoitaja siskolta pitämään mitään salassa. ja muuttaakkin sisko pitäisi vielä sitten. Hiukan hirvittää. Kai se siitä menee. Täällä en pääse tod näk käymään ennen vkl ja sekin hirvittää kuinka paljon ehditte siinä ajassa kirjoittamaan.

toiveikas ja kirppu 6+6

 

Tuosta suhteiden pituuksista, me ollaan yhdessä oltu yli 6 vuotta joista vajaa vuosi naimisissa.

Tänään oli eka ultra ja siellä se pikkuinen oleskeli =) pituutta oli 14mm ja sydän löi hienosti. Koko vastasi kuulemma viikkoja.

 

nuorityttö: kiva juttu, et kaikki oli hyvin :heart: Voin vain kuvitella sun ilmees kun näit lääkärin....

Naurukohtaus: mielestäni kivut on normaaleja. Liitoskivuiksikin sanottu. Kohtu kasvaa ja elää, lihakset yrittää venyä mukana ja siitä kipu. Usein juuri häpyluun alueella. Uskoisin ettei syytä huoleen :hug:

toiveikasodottaja: voipi olla, et siskos huomaa joka tapauksessa, et jotain on "sattunut" vaikka et oliskaan pahoinvoiva tms. Varsinkin jos ootte läheisiä

miimu86: mukavia ultrakuulumisia :hug:

Itse sain nyt se lähetteellisen ultra-ajan. Olisi ollut jo tällä viikolla, mut kun on noi hiihtolomat ja lapset kotona niin piti siirtää ens maanantaille. Hiukan jänskittää mitä sielä löytyy...? =)

 

jasmara se voi kyllä olla että pääsen ovesta sisään kun se jo tokaisee "sä oot raskaana", johtuen jo siitäkin että voin olla vähän vaivautunut ja näytänki siltä että oisin lihonnu. Nooh. täytyy nyt yrittää kuitenkin etten olisin niin päivän selvä tapaus. on meinaan sen laatuinen sisko ettei varmasti kykene olemaan hiljaa toiselle siskolle saati sitten meidän isälle. :kieh: tavoitetta.

 

lissuli-81 - juuh, kosinta oli kuin suoraan jostain romanttisesta elokuvasta, nauroinkin miehelle että nyt kyllä keräsi pisteet komiasti kotiin mekin odoteltiin vakinaisia työpaikkoja ennen lainan hakemista ja nyt kun reilu vuosi sitten molemmilla oli vakituinen työsuhde niin uskaltauduttiin tähän projektiin mukaanlähteä! Ja nyt tosiaan piakkoin pitäis päästä sinne muuttamaan, riippuu kovasti siitä, kuinka ahkeraan jaksetaan siellä ahertaa! Viime kesänä kun alettiin pienestä haaveilemaan, suunittelin jo tohkeissani vauvan huonetta ja kun pientä ei alkanut syksyn mittaan kuulumaan katselin jo haikein mielin sitä huonetta kun se vain valmistui valmistumistaan mutta asukkaasta ei ollut mitään tietoa. nyt on kyllä tästä asiasta ilo ylimmillään :heart: mutta kyllä sitä lainaa saa ilman vakipaikkaakin, joten jos talous vain on muutoin ok ja talohaaveet todellisia niin ei muuta kuin vaihdetta silmään kovasti onnea talohaaveisiin ja toivottavasti pian kohdallanne toteutuvat! :heart:

marza, nuorityttö ja miimu86 - Onnea hienoista ekoista ultrista!! :heart: Tosi mukavaa että pikkuisilla kaikki hyvin!

kärppänä heinälatoon - toivottavasti tuo pieni tuhruilusi on ihan normaalia ja loppuisi kohdaltasi pian. voin vain uskoa kuinka pelottavaa tuollainen on.. iso voimahalaus ja rutistus :hug:

naurukohtaus - en uskoisi että kohdallasi on syytä huoleen. mullakin jomottelee alamahaa pitkin päivää ja välillä tuntuu kovia nippailuja oikealla alamahassa ja välillä juuri tuota ihme pistelyä häpyluun tienoilla. tänään kun soitin aikaa ensimäiseen neuvolaan ja kerroin näistä tuntemuksista terveydenhoitajalle hän sanoi näiden olevan täysin normaaleja erityisesti alkuraskauden aikana kun kohtu joutuu sopeutumaan aikamoiseen muutokseen. joten elä suotta murehdi (vaikka minäkin teen sitä silti koko ajan) :heart:

toiveikasodottaja - juu, siskot on erityisen hyviä huomaamaan toisissaan muutokset, munkin oli heti kerrottava kaksoissiskolleni iloiset uutiset, vaikka vielä "vaaravyöhykkeellä" ollaankin, ja hänhän oli pakahtua onnesta :heart:

täällä olot edelleen ok, rinnat tosi arat ja mahassa nippailuja ja kuukautismaista jomottelua välillä vähemmän välillä aikaste paljon enemmän. ja nyt pari päivää on alkanut tuota häpyluun seutua ajoittain vihlomaan, vessaan saa aina välillä hädissään mennä kun kivut voimistuu, mutta vielä onneksi kaikki ollut ok. ensimmäisen neuvola-ajankin sain - se on 19.3, mitenhän sitä nyt jaksaa sinne asti :heart: mietin kans että käytäsiköhän sitä ennen tarkistuttamassa ihan lääkärin toteamana yksityisellä tämä raskaus todeksi ja että siellä todella on joku, diacoria mekin mietitty.

mukavvee iltaa kaikille, vielä viimeiset tunnit töissä ja sitten kotiapäin :heart:

~amalia ja pikkuinen 4+5~