Lokakuun Onnenmurut 2012 *Maaliskuussa*

Hei täälä kans yksi taustailia ilmoittautuu joukkoon. en ole mikään ahkera kirjoittelia, mutta lukemassa käyn päivittäin.

eli: la 16.10, oma ikä 27v, neljäs lapsi, ja seks

etovaa oloa on ollut, ja väsymystä muuten olo on ihan ookoo. =)

halaukset kaikille vauvansa menettäneille :hug:

 

Huoh, nyt masentaa. Mies ei tunnu ymmärtävän tätä väsymystä, vaan on jokseenkin tympääntynyt sekaiseen kotiimme. Mä itsekin olen tympääntynyt ja pettynyt itseeni, niin toivoisin häneltä vähän ymmärrystä, mutta sen sijaan saan kettuilua ja jonkin sorttista nalkutusta osakseni.

Te muut väsymyksestä ja etovasta olosta kärsivät, miten te jaksatte pyörittää arkea? Mä en vaan saa itsestäni irti mitään.

 

Tiimarinvihko Meillä on tällä hetkellä miehellä suuri vastuu kodista ja varsinkin ruuanlaitosta. En pysty tekemään tai syömään muun perheen kanssa samaa ruokaa. Tekee pahaa. Muutenkin mun pahoinvointi ajoittuu klo 15 ja 21 välille. Toisaalta, jos on aamuvuoro töissä sen jaksaa vetää hyvin, mutta sitten illalla ei jaksakaan tehdä kotona mitään. Iltavuorot töissä onkin vähän toinen juttu, samoin yövuorot.
Tiedän kokemuksesta, että tää menee parin viikon sisällä ohi, ainakin edellisessä meni, joten sitten taas jaksaa panostaa kotiin ja perheeseen. Meillä isommat lapset on jo sen verran isoja, ettei ihan joka asiassa tarvii olla vieressä, vaan saavat jo itsekin asioita tehtyä ja ovat apuna.
Tsemppiä sinne!!!

 

Pikasesti täytyy tota väsymystä kommentoida. Eli meillä mies viimeks tänään kysy et miten niin oot väsyny, et sä ny niin raskaana viel oo. Ensinnäkin kuinka raskaana sitten olen? Ja toiseks ei taida mies muistaa et esikoisesta just alussa nukuin 14h vuorokaudes enkä paljon muuta tehnykkää. Nyt kun on tuo pieni tos hoidettavan ni hereil täytys pysyy.
Kyllä mun mielest miehen täytyy ymmärtää auttaa. Ja meillä auttaakin jos käsken, mut itsenäisesti tekee aikas vähän.
Tsempit kaikille ymmärtämättömien miesten kanssa kärsiville. Eipä siinä muu auta kun rautalangasta vääntää et näin tää nyt menee.

 

Tuossa taas tuli huvikseen dopplerilla kokeiltua.. No sen tiedän että mitään vauvan sykkeitä en näillä viikoilla saa kuuluumaankaan mutta, omat sykkeet oli näytössä 88-145 siltä väliltä, ja kerran kävi 170, 165 ja 164 eli taitaa olla pikkuisen sykeluvut! Sellaista mietin, kun se istukan ääni on sellaista niinkuin tuuli ulvoisi.. Jos sikiö kuolee niin lakkaako se istukka heti toimimasta? En osannut googlettaa tuota.. Ihan sillävain kysyn kun tässä nyt vähän kokoajan miettii kaikenlaista niin saako siitä rauhan, kun kuulee istukan huminan dopplerissa???

 

Googlettamalla löytyi, että istukan äänet voivat kuulua vaikka sikiö ei olisi enää elossa. Samoin tuulimunaraskaudessakin kehittyy istukka vaikka sikiötä ei olekaan, joten ilmeisesti nuo istukan äänet eivät mitään kerro. Itselläni esimerkiksi ensimmäisessä raskaudessa, joka oli tuulimuna, oli ihan normaalit raskausoireet koko ajan eikä mitään vuotoja ollut. Np-ultrassa sitten vasta tuo todettiin ja kun ihmettelin miksi on kuitenkin ihan kunnon raskausoireet, niin kuulemma istukka siellä ylläpitää raskautta vaikkei siellä mikään kasvanutkaan. Kroppa siis luulee olevansa raskaana.

Eiköhän ultra ole se paras varmistus =) Jos ei saa rauhaa, niin kannattaa mennä ar-ultraan tarkastamaan tilanne.

 

Voimia suuren suruun joutuneelle

Täällä odoteltu np-ultraan kutsua muttei vielä ole näkynyt. Nyt pari päivää olo on ollut huomattavasti parempi kuukauteen, josko tämä tästä. Väsymystä, rintojen arkuutta ja sen sellaista vieläkin löytyy mutta pahin kuvotus on tiessään. Huoh. Tänään kerroin sitten asiasta ja esimiehelleni, vaikka oli tarkoitus pitää asia salassa pidempään, mutta kun meillä tosi hankala päästä mihinkään työaikana (8-16) ja ultraan ja neuvolaan pakko päästä piakkoin taas niin päätin että parempi kertoa jo nyt niin ei tarvitse keksiä tekosyitä menoille. Vierähti kivi sydämeltä, nyt yksi asia vähempi stressaamassa.

Tänään oli Vantaalla POP:in ystävämyynti ja pakkohan sinne oli mennä piipahtamaan ja pari bodyä jotenkin vahingossa tuli kotiinkin saakka

Onnellinen84 + Tirriäinen 9+2

 

minbebis maanantaina on aika ar-ultraan!

 

Paniikkiultrassa käyty.Nyt mää ihan oikeesti rauhotun ja alan uskomaan et kyl se tyyppi siel kyydis pysyy vaikkei juuri oireita olekkaan! Tyyppi siis 2,6cm pitkä ja raivoisasti heilutti jalkojaan ja käsiään ja heitti voltitNyt aletaan iskän kans kinaamaan et tuleeko siitä äitin joukkueeseen jääkiekkoilija vai iskän joukkueeseen kaukalopalloilija

nurmo ja tyyppi 9+5

 

Mulla jäi hirveesti vaivaamaan tuo kampaamoasia ja kysyin sitten eräältä tutulta, joka on kampaaja ja hiustutkija ja mitä kaikkea niin sanoi, että blondaus on kovempi käsittely eikä suositellu sitä tehtävän 12 ekana viikkona (joudutaan käyttään ammoniakkia, aikuiselle määrä ei ole suuri, mutta lapselle voipi olla), joten en todellakaan siis värjää hiuksiani -en vaan voi ottaa riskiä Aivan kaamea tukka kyllä. Pitää varmaan alkaa kehittää hänen kanssaan mulle uutta tummempisävyistä väriä..

 

Miramei Oon kans kuullu et blondaaminen/värispoisto ei ois suositeltavaa mut muuten saa värjäillä kuha ei joka viikko värjää.Mennään näillä tiedoilla etiäpäin

 

Hyvää naistenpäivän iltaa siskot!

nurmolla oli ihania ultrauutisia!

Tiimarinvihko ikävä asenne sun miehellä! :/ Auttaisko jos ottaisit härkää sarvista ja yksityiskohtaisesti selität, että näillä viikoilla se väsymys ja paha olo on pahimmillaan, sillä sikiö kasvaa hurjaa vauhtia, ja että sua itseäsikin harmittaa oma saamattomuutesi, ja toivoisit miehen auttavan sua nyt mielummin kuin arvostelevan ja nalkuttavan...

Meillä käytiin esikoisen odotuksen aikaan miehen kanssa samoja keskusteluja samoista asioista, silloin en jaksanut oikeasti tehdä mitään. Pyykit silloin tällöin pesin, muuten kaikki oli miehen harteilla. Tällä hetkellä vaikka väsyttää ja oksettaa on pakko jaksaa tuon neiti 10kk:n takia. Paljon tyttö kyllä leikkii itsekseen, niin että makaan joko lattialla tai istuskelen sohvalla.. Kotitöitä hoidan silloin kun jaksan, en stressaa niistä. Mieskin ymmärtää nyt paremmin että äitiä vähän väsyttää

Tulihan se tissikipukin sieltä lopulta! Päivisin asia ei häiritse, mutta illalla nukkumaan mennessä kun liivit heittaa pois, niin auts!! Muuten oireet jatkuu samana, oksettaa ja väsyttää, niin ja nälättääää!! Eilen nukuttiin miehen kanssa n. 3 tunnin päikkärit ja silti olin valmis sänkyyn jo klo 22! Kitkuttelin sitten puolilleöin neitssä roikkuen ja telkkaria katsellen, pakkohan se on "ilo" ottaa irti vapaaillasta! Mun pitäis olla koko ajan syömässä jotain :/ ja sitten kun syön (liikaa) tulee ällö olo, mutta kun se olo tulee silloinkin jos ei syö! On tämä naisena ja raskaana olo hankalaa!

Nyt iltapalaa tekemään.... Ostin ihanaa tuoretta lähileipomon leipääkin tänään, sielä se nyt huutelee syöjäänsä!

-Minki ja ylläri 9+6-

 

Juuh...nyt jotenkin menee usko lopunkin tähän raskauteen. Siis oireeton olen ollut koko ajan ja jo pelkästään sen takia on sellanen olo että kyseessä on tuulimuna taikka sitten kkm. Tänään on tullut takasin se inhottava menkkamainen jomotus selkään ja lämmöt on hieman koholla. (vaikka voihan olla että on tulossa flunssa) Lämpöjen noususta ja selän jomotuksesta mulle tietenki tuli mieleen että nyt sitten kroppa aloittelee keskenmenoa kunnolla, eli keskeytynyttä raskautta epäilen. Plaah, kyllä on typerää tällänen.

Onko joillain muulla tuo selän jomotus tullut ja mennyt ja tullut taas?

 

Saamaton "kodinhengetär" ilmoittautuu myös.. Onneksi on miehen kanssa jaettu kotihommat 50:50 ja kumpikin tietää mitä tehdä ja kuinka usein niin ei ole itsellä niin paljoa hommaa ja poikakin kerää jo omat lelunsa iltaisin kasaan. Ekaa odottaessakin asuttiin vielä yhdessä vanhempieni luona niin siellä oli täysihoito, joten en tiedä kauanko silloin saamattomuus kesti
Ei se auta ku selittää, selittää ja selittää että väsymys on ihan normaalia ekalla kolmanneksella :/

Muhvi Selän jomotusta ja vihlontaa mulla ainakin on ollut kaikissa raskauksissa ihan ennen plussaamistakin ja kestänyt pitkälle loppuun asti, joten voi olla ihan normaaliakin Ja oireettomia raskauksiahan on pilvin pimein myös. Stressihormonit vain nollaan ja nauti raskaudesta!

 

Eilen oli ensimmäinen neuvolakäynti ja voi että se täti oli mukava! Juteltiin 1,5 tuntia ja varattiin mulle eka ultra, lääkäriaika ja seuraava neuvola. Np-ultra on 13.4. 13. perjantai.... onneksi en ole taikauskoinen
Eilen illalla ennen nukkumaanmenoa huono olo yltyi taas aivan kamalaksi ja laatta lensi. :x nytkin meinaa tämä aamupala (maitorahkaa ja mustikoita) ällöttää vaikka tää on ennen ollut mun herkkua!
Eilen meinasin lipsauttaa mun kaverille että oon raskaana mutta taidan kertoa vasta sitten jos maanantaina ar-ultrassa saan hyviä uutisia. Pakko päästä jollekin kertomaan!

 

Minä en taas olekkaan pitkään aikaan joutanut käymään täällä.
Uusi ketjukin tupsahtanut Ihana kuva

Tervetuloa uusille Onnenmuruja odottaville

Galluppia: Raskausaikanahan saattaa unet olla hieman omituisia ja levottomia?
Onko teillä? Itselläni ainakin on ihan ihmeellisiä ja joskus hyvinkin
ahdistavia unia aika usein.

Jumppapallo: Kyselit aiemmin, että mitenkä perheenjäsenet ovat tiedon ottaneet vastaan.
Meillä molempien vanhemmat ovat oikein hyvin ottaneet uutisen vastaan. Ja olemme saaneet jo pienimuotoisia lahjoituksia sukulaisilta, kun heidän lapset ovat jo sen verran isoja.

Dopplereista: Minäkin olen kovasti miettinyt, että uskaltaisinko hakkia. Jos ei sydänääniä saakkaan kuulumaan, niin olisi vasrmasti hättää kärsimässä. Että ehkei se olekkaan hyvä vaihtoehto.

Sukupuolen selvittäminen: Minä ajattelin myös kysyä sukupuolen, jos sen vain näkee sitten.


( . ) Taas on tauteja liikkellä. Vajaa toistaviikkoa sitten ystävämme Noro tuli visiitille. Ihantolokuton tauti. Välillä tuntui, että usko loppuu, etten ikänä parane siitä. HUI.

Mutta se mikä on iha ylivoimaista on tuo väsymys! Voi taivas! Se on tuntuu lisääntynee viime viikkojen aikana ihan tolokuttomaksi. Eilen illalla oli pakko laittaa yöunille klo 19:00. ja heräsin ukon herätyskelloon 06:30. Itse teen 3-vuorotyötä, joten sain sitten nlalääkäriltä todistuksen, jonkamukaan raskauden puoliväliin saakka hän ei suosittele yövuorojen tekemistä. Luulis siihen mennessä jo vähä tämä väsymys loppunut. Saas nähdä mikä on hemoglobiini. rv 20 eteenpäin voisi tehdä töitä normaalisti (niitä öitäkin) äitiysloman alkuun saakka.

Taas tuli sellainen olo, että entä jos tuo masuasukki ei olekkaan ok. Että se olisi tuulimuna tai jotakin vastaavaa... No ultrassapa se selviää 20.3. Hohhoijjakkaa, ku sitä jaksas ootella.
Kun sen koommin mitään oireita ei oikeastaan olekkaan kuin tuo väsymys, ei kipuja, ei öklötystä tai muitakaan tyypillisiä oireita.

Minä olen vähän pihalla, että kuinkahan usein keskenmenossa ei ole vuotoja tai mitään kipuja tms. Ja ultrassa huomattaisiin, ettei masuasukilla sykettä ole ollut toviin aikaan.
Tämä kun on ensimmäinen raskaus, niin en oikein tiedä näistä asioista mitään.


Sachie & Möllykkä 10+5

 

Kukas muuten oli se jolla oli mahdollista pistää yksäriä FB ryhmästä?

Ja sellaisen haluaisin varmistaa, että näkyyköhän se ryhmään liittyminen omille fb-kavereille? Kun en ole vielä kertonut raskaudesta kovinkaan monelle...

 

Huomenta vain kaikille.

Tuossa oli keskustelua unista. Minulla on on aivan sekoäisiä unia välillä. Harvoin näen mitään unia,mutta nyt raskausaikana tuntuu,että joka yö on toistaan kummallisemmat seikkailut menossa
Ja toinen minkä olen huomannut,että herään joka yö aamuyöllä,enkä meinaa millään saada enää unta. Onkohan tuokin joku raskausoire?. Normaalisti nukun koko yön ja harvoin herään kesken unien.

Me lähdetään tänään miehen kanssa pienelle viikonloppureissulle. Ei se ole kuin kahden päivän matka,mutta katkaisee vähän tätä arkea. En millään jaksaisi odottaa tiistaihin,kun on ensimmäinen käynti äitiyspolilla. Toivon vain niin kovasti,että molemmat tyypit olisivat pysyneet kyydissä.

Hauskaa viikonloppua kaikille

Jumppapallo ja tuplat 10+6

 

Miramei, nykyään hiusvärit ovat hellävaraisempia ja hoitavampia kuin ennen ja aika monet ovat ammoniakittomia (ja jopa hajusteettomia löytyy) etenkin kampaamosarjoissa. Esimerkiksi Goldwellilta ja Schwarzkopfilta, jotka ovat aika yleisiä kampaamosarjoja, löytyy ammoniakittomat vaalennusvärit. Myöskin ihan markettiväreistä löytyy ammoniakittomia nykyisin. Kyllä niitä värejä on tutkittu niin paljon, että olisi yleisesti kerrottu jos raskausaikana ei hiuksia saisi värjätä. En ole kuullut kenenkään lopettavan hiusten värjäämistä raskausajaksi ja terveitä lapsia on ennenkin tullut.

Juttelin kerran äitini kanssa noista nykyajan suosituksista mitä saa esim. syödä raskausaikana ja hän totesi, että no jopas on tarkkaa (ja hyvähän se toisaalta on, että on tarkat suositukset), mutta on sitä ennenkin terveitä lapsia syntynyt ihan maalaisjärkeä käyttämällä kun ei ole noita kaikenmaailman rajoituksia ollut. Itse yritän noudattaa mahdollisimman tarkasti niitä suosituksia, mutten ala hysteeriseksi raskauden vuoksi.

Ihanaa nurmo kun sait hyviä ultrauutisia ja kiva anu84, että pääset pian ultraan! =)

Täällä mies ymmärtää ihan hyvin väsymyksen ja mielialojen vaihtelun. Kerran pyytelin anteeksi kun olin taas vaihteeksi kiukutellut jostain ihan turhasta niin mies vaan tokaisi, että se vähän niinkuin kuuluu asiaan =) Osaa siis ymmärtää ja laittaa ne raskauden piikkiin. Kotityöt tehdään aikalailla puoliksi niinkuin muutenkin, siinä ei ole mitään muutosta.

Ihanaa viikonloppua kaikille! =)

minbebis 6 + 4

 

sachie niin joo tosiaan, en oo tullu ajatellutkaan että se ryhmään liittyminen voisi näkyä!!!!!! Uskon että ei, koska kukaan ei ole puhunut mitään!!!

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista ja tsemppiä ultraan meneville!

Väsymyksestä: Mua väsyttää 24/7. Mies yrittää ymmärtää ja tekee välillä isomman osan kotihommista. Tuntuu vaan joskus että mies ei voi ikinä ymmärtää näitä oireita ja tuntemuksia kunnolla koska ei niitä itse koe. Esim. Jos lepään viikonloppuna iltapäivällä tunnin pari ja ehkä nukunkin huonoa oloa pois, huomaan että mieskin on käynyt nukkumaan ja lapsi leikkii yksinään olohuoneessa, ärsyttää kun miehen pitäis nyt jaksaa kun mä en pysty ja kun hän ei ole ennenkään päikkäreitä ottanut niin miksi nyt on pakko: /

Nukkuminen ja unet: Itsekin näen ihmeellisiä unia nykyään, ne ei oikein liity mihinkään ajankohtaiseen mutta jännittäviä ovat! Olen raskauden alusta asti herännyt säännöllisesti aamuyöllä saamatta oikein unta enää. Hyörin ja pyörin ja vaihdan asentoa mutta mikään ei tunnu auttavan. Ja aamulla on olo kuin ei olisi nukkunut laisinkaan, varmaan noiden heräämisien takia. Tämä oire oli ensimmäisessäkin raskaudessa.

Ärsytyksestä: Mua ärsyttää toi mies nykyään koko aika. Kaikki mitä se teke, ärsyttää enemmän tai vähemmän Ihan tyhmiä juttuja, esim. jos mä oon hommannut jääkaappiin syötäviä ja juotavia tai naposteltavaa itselleni raskaudenaikaiseen huonoon oloon, niin mua ärsyttää että mies syö ja juo niitä myös kun ei ole ennenkään noita juttuja syönyt tai juonut. Tyhmää sinällään kun saahan noita lisää mutta eilenkin oli ihan hilkulla etten sanonut että muistakin ostaa täydennystä jos vedät viimeset. Siitäkös se olisikin vetänyt taas herneen nenään ja loukkaantunut, mutta noi on mulle nyt tärkeitä juttuja kun haluan oloni mahdollisimman normaaliksiopcorn:

Verenvuodosta: Eilinen veriholahdus oli vaan joku hetkellinen limakalvoilta tullut juttu, ei oo näkynyt enää sen koommin ja sydänäänet kuuluu vielä:heart:

Jensar kera asukin 10+0 POKS:heart:

 

Moikka !

On vähä jääny ny kyllä kirjoittelu vähemmälle. Jotenki ei vaan enää jaksa. Kauhee väsy iskeny päälle, vaikka ällötys etominen on loppunut.

Unista: Ennen raskautta oon nähnyt todella usein unia ja laidasta laitaan kaikkea. N. pari viikkoa sitten mun unet on loppunut lähes kokonaan. Toissayönä näin unta että kaveri tuli ja ilmoitti että ne saa toisen lapsen, pojan. Sillon aluks raskaudessa unet oli ihan hirveitä painajaisia. Niissä uhattiin, kidutettiin, raiskattiin ym. Onneks ne unet on nyt loppunut.

muhvi: Mulla on ainakin ollu tota selän jomotusta aina välillä ja sit on loppunu. Enkä usko että se mitään vaarallista oo. Ainakin mulla pikkunen voi ihan hyvin tiistaina.

Sachie: Itse en osaa sanoo et kuinka monessa keskenmenossa ei oo vuotoja, mutta omalla kokemuksella voin sanoa että täältä löytyy ainakin yksi, jolla ei mitään vuotoja/kipuja ollu. Keskenmeno siis todettiin rv 12 ultrassa ja pikkusen sydän oli lopettanut toimintansa rv 10. Että tuon 2vko aikana luulin vielä olevani raskaana.
Mä varasin ittelleni nyt ens perjantaiks parturi ajan. Ja tarkotus olis värjätä tää tukka uuteen uskoon. Vaaleet hiukset mullakin on ja haluan nyt jotain uutta ja raitoja ja kaikkee Juurikasvu kun itellä on jo varmaan 10cm.

Sellasta kysyisin että onko täällä ketään jolla on napakoru? Mitä meinasitte sen kanssa tehdä? ostatteko raskuaskorun vai otatteko sen pois kokonaan vai annatteko olla? Itellä siis ollu jo 5 vuotta tää koru ja tavallaan se on osa mua, nii en haluis siitä luopua, mutta oon lukenu että kun maha kasvaa, nii saattaa se reikä repeytyä.

Janzku & pikkune 9+6

 

No niin, täällä taas! Viimeks kun kehuin että ei okseta niin alkoikin semmoinen pöntönhalaus että olin töistäkin pois 1,5 päivää. Semmoinen aika meni onneksi oksennustaudin piikkiin. Jos nyt saisin ensi keskiviikkoon sinniteltyä (eka neuvola + ultra silloin) niin voisi sitten vaikka pomolle kertoa mistä kyse.

Mä en oo pariin viikkoon syönyt mitään terveellistä. Ei vaan mene alas. Ruokavalio koostuu: paahtoleivästä, letuista, hampurilaisista, perunamuusista ja lihapullista, riisistä, jätskistä, nuudelista, perunasalaatista. Yritin syödä vähän salaattia, tuli puolessavälissä ulos. Parempi kai se on silti syödä edes jotain, kuin ei mitään.

Meillä ukko on aika peruslaiska tekemään kotitöitä, niin kuin kyllä minäkin. Meillä esim. imuroidaan 2-3 viikon välein jne. Mä yleensä hoidan keittiötä päivittäin, laitan pyykit, järkkään tavaroita, joskus pyyhin pölyt. Sitten mies pitää pakottaa imuroimaan ja pesemään pöntöt. Mutta kyllä se nyt raskausaikana on vähän suostuvaisempi kaikkeen, tuntuu ymmärtävän ettei mulla olo ole nyt paras mahdollinen. Ja ainakin se silittelee ja pusuttelee koko ajan, jos ei sitten niin siivoa niin onpahan ainakin hellä =D

Unet on kyllä jänniä, aivan ihana mennä nukkumaan kun a) väsyttää ja b) on jännät seikkailut tulossa! Mä oon viime öinä ollut mm. ninjaheimon mukana katoamassa savuna puunlatvoihin ja pelastamassa alkuperäiskansoja, mökkeillyt ihmeellisissä erämökeissä, hoivannut koiria, hakenut useampiin kouluihin ja ollut opiskelemassa uudessa paikassa ja saanut paljon kavereita jne jne. Tosi kivoja ja tapahtumarikkaita unia!

Jospa taas ottais vähän pottusalaattia ennen kuin tulee paha olo. T. Anime ja masuasukki 8+5.

 

Sachie mulle tai Hömpille voi laittaa viestiä fb-ryhmästä! Kukaan ei nää että oot liittyny ryhmään, sillä se on täysin salainen, kaikki kirjoitukset on siis salaisia ja samaten koko ryhmää ei löydä edes hakutoiminnolla!

Mulla on aina ollut omituiset unet, siis paljon sellaisia että ajan esim. autolla, ja siinä ei jarrut toimi ja törmään johonkin.. Raskausaikana ei oo unet paljon muuttuneet, enemmän tosin tulee vauvaunia nähtyä kuin normaalisti! Viimeraskauden lopussa näin unta että just ennen synnytystä ultrattiin ja vauvalla oli haarukka kädessä, mietin unessa että mites toi nyt syntyy haarukka kädessä ja mihin se mua sillä pistää

Voi että tämä äiti on ihan onnesta ymmyrkäisenä, esikoinen just päälle 10kk otti ensiaskeleensa tuetta! <3 On se vaan niin söpöä katsottavaa ne ekat haparoivat askeleet!

...ja nyt neidille murkinaa, alkaa olla sellaiset äänitehosteet että nälkä on!

-Minki ja ylläri 10+0 POOOKS!-

 

Heippa kaikille!

Olen ollut mökillä hiihtolomalla, joten en ole päässyt lukemaan/kirjoittamaan juttuja pitkään aikaan.

Valitettavasti minun(kin) jutut loppuvat tässä ketjussa tähän. :'( Tiistaina alkoi vuoto ja kovat kivut. Tuolloin alkio vielä näkyi ultrassa, mutta eilen jouduttiin käymään uudestaan sairaalassa kovien kipujen takia. Kohdussa ei sitten ollut enää ketään... Suru on iso ja itkettänyt on kolme päivää. :'(

Eipä tälle mitään voi ja toivottavasti jatkossa meillä menis kaikki hyvin. Sitä odotellessa...

Tämä ketju on ollut aivan mahtava ja olen varma, että tulen lukemaan teidän kuulumisianne myöhemminkin. :heart: Toivon koko sydämestäni, että olen viimeinen tässä ketjussa, joka kirjoittaa tällaisia uutisia. Halaus teille jokaiselle ja mitä ihaninta odotusaikaa ja rakkautta pienille!:heart:

surullisin miettein...
Jiiii