Lokakuun lutuset - Lokakuussa **MEIDÄN KUU**

Täällä ei ylletä Zadnan kaltaiseen painoarvioon, mutta puolitoista metristä hermostuttaa jo 3,8 kg yliaikainen ihan riittävästi. Masentaa. Ekalla äippäpolilla lääkäri sanoi, että jos menee yliaikaiseksi, tehdään leikkaus koska hänen mielestään käynnistäminen ei johda toivottuun tulokseen. Olin eri mieltä, koska mm. itseni otettiin reilua viikkoa ennen pois käynnistämällä reilu 30 vuotta sitten, mutta ihan sama se hänelle oli. Täysi tunne siitä, että ulos vaan tästä huoneesta ja äkkiä. Jännästi oli tuon yliaikaisuus suunnitelman jättänyt vielä kirjaamatta - ja tämä johti uuteen äippäpolikäyntiin, juuri sen takia "ei tänne ole mitään kirjattu siitä". Ehkä pieni asia, mutta näillä hormooneilla ja yöunilla sieppaa liiankin kanssa.
 
Onnea kovasti kaikille vauvan jo saaneille!!!
Ja todella paljon jaksamista viimeisille metreille niille jotka sillä matkalla vielä ovat!

Täällä vietetään vauva-arkea täysillä. Isäntä lähti tänään töihin takas, oli kaksi viikkoa kotona. Kauheen nopeesti aika menee, itte oikein hirvittää että ei pysy mukana. Toisaalta taidan olla vauvan kanssa ihan omassa kuplassa, jossa päivillä ei oo niin väliä. TUntuu että täälläkään ei ehdi enää ees käydä :(
Siksi taidankin nyt kiittää teitä kaikkia mukavasta yhteisestä odotuksesta. Olen oppinut teiltä paljon ja saanut vastauksia kysymyksiin. Jakamalla asiat aikakin on kuunut todella nopeasti. :flower:
Poistun nyt imettämään huutavaa ihanaista!
 
Onnea vauvan saaneille!

Isot tsempit teille kenellä la on jo ohitettu ja vauvaa ei kuulu.

Itselläni la vasta torstaina, mutta olen tosi kypsä lähtemään synnyttämään. Maha on valunut viikonlopun aikana vaan lisää alaspäin ja yöt ovat tunnin torkahduksia ja valvomista kipeiden lonkkien ja kylkien takana. Sääkin on niin kurja, että esikoisen viihdyttäminen alkaa olla haasteellista. En tiedä mitä ihmeen haluan olla äidin kanssa kotona vaihdetta tämä pikkumies elää kun perhekahvilaan lähtökin vaati houkuttelun takana, mutta onneksi sinne asti päästiin ja pari tuntia meni mukavasti.
 
Onnea uusista vauvoista :heart:

Tsemppiä meille vielä kärvisteleville ja omaa nyyttiään odottaville!

(.) Voi kun pääsisi jo tositoimiin. Alkaa olla kärsimätön olo vaikka laskettu aika vasta huomenna. Perjantaina sisätutkimuksen ja kalvojen irroittelun jälkeen supisteli jo lupaavasti ja lauantaina irtosi limatulppa mutta plaah, tässä sitä vielä ollaan yhdes koos. Ei kai tässä muuten mikään kiire olisi mutta jännittää tuo kohdun vähävetisyys ja vauvan sykkeet. Seuraava neuvola vasta viikon päästä 40+6. Kovasti kyllä toivon ettei sinne enää tarvitsisi mennä. Terkkarin kanssa oli puhetta että silloin kirjoitellaan lähete etiäpäin, ei voi kovin paljoa yli lasketun päästää, varsinkin kun aiemmissa raskauksissa istukan kanssa ollut haastetta lopussa ja napanuora kalvokiinnitteinen.
Päivä kerrallaan eteenpäin...
 
Pikaista väliaikatiedotetta: Mulla alkoi tänään 12 aikaan päivällä tuntua kipeitä supistuksia, ne ei ole laantunut ja illalla klo 20 tultiin tänne jorviin (tarkoitus oli mennä hyvinkäälle synnyttämään, kuten aikasemminkin, mutta siellä oli tänään niin paljon synnyttäjiä, että laittoivat sulun sinne!) ja äsken tutkittiin kohdunsuu, ja auki tällä hetkellä 4-5cm, eli taitaa olla synnytys käynnissä. Hyvin vielä pärjään supistusten kanssa, kun tännekin jaksan kirjoitella :) palailen asiaan myöhemmin, toivottavasti sitten kun vauva sylissä <3
 
Onnea synnytykseen! :) Tänään on ollut vähän parempi päivä kuin aiemmat ja sain nukuttua aika hyvät päikkärit niin jaksaa taas. Aamulla oli neuvola ja sanoivat et perjantaina vois soittaa yliaikaiskontrollia, mut voisin luvatta kokeilla jo keskiviikkona jos vaikka saisin esim perjantaille jo ajan. Eihän ne silloin käynnistä, mut ei menis ehkä niiiiiiin pitkään. En tie. Oon ottanu itelleni sen maanantain takarajaksi ja lasken et 6 päivää enää ja sen pitäis syntyä. Ois vaan kiva saada se painoarvio ennen synnytystä ultralla ettei mee sit siihen et 12 tunnin jälkeen todetaan ettei mahdukaan. En tosin tie miten helposti sellaisen saa. Nyt kärvistelen keskiviikkoon ja ootan kuin kuuta nousevaa sitä aikaa. Itekin siis vaan reippaat 160 senttiä pitkä niin tuntuu et koko keskivartalo on yhtä vauvaa vaan. Sf-mittakin oli isompi kuin aikoinaan kaksosten kanssa, jotka kuitenkin painoivat sen 2,5 kg /kpl.
 
Onnea Bola! :) Ja tsemppiä willaroselle! Vai onkohan siellä vauva jo syntynyt... :)

Juu, täällä ei minkään näköistä painoarviota ole tehty missään vaiheessa. Sen vuoksi myös hirvittää yliaikaisuus, kun vatsa tuntuu kovin isolta, vaikka sf on mennytkin koko ajan alakäyrän tuntumassa... Mutta eihän se kaikkea kerro. Pituutta mullakin siis vain tuo puolisentoista metriä. :D

Vaivoja täällä ei juurikaan ole. Että sen puolesta ei ongelmaa, en edes ymmärrä miten oon nyt näin kärsimätön tän syntymisen suhteen! :D Vessassa täytyy käydä pari kertaa yössä, mutta nukkuminen onnistuu ihan ok. Ei supistuksia eikä mitään...

Tsempit muille kärvistelijöille!

Pepsimax 40+3
 
willarose, jännittää sun puolesta, varmaan siellä jo vauva on syntynyt, kun oli yöllä jo niin hyvässä vauhdissa synnytys =)

(.) Ei ainakaan kävelylenkki, (melko reipasta kävelyä tempoilevan koiran kanssa joku 5 kilsaa), vaikuttanu mitään muuta kuin pientä liitoskipuilua :LOL: , nukuinkin paremmin taas. No olen nyt tyytyväinen sitten tähän hyvään vointiini.
Neuvolassa eilen ei ollu mitään ihmeitä. Kaikki oli hyvin ja vauvan pää hiukan alempana nyt, mutta liikkui siellä vielä. Paino mulla oli nytkin laskenu hiukan, vaikka olin herkutellu ja syöny mielestäni aika paljon. Ihmeellistä. Onko muilla ollu tuollasta raskauden loppupuolella, että paino laskee, vaikka muuten ois noussu koko ajan ja syömiset ja liikunta suunnilleen samanlaisena. Mulla on tää neljäs raskaus ollu kyllä aika erilainen kuin nuo aiemmat.

Elli ja Nillestiina 38+5
 
Täällä edelleenkin yhdessä koossa! Supistukset harveni yöllä ja kätilö päätti antaa kipupiikin että saisin edes yöllä nukuttua sitten. Nyt tulee tosi harvakseltaan suppareita, vaikkakin kipeitä. En tiiä miten nyt sit jatketaan.. Turhauttavaa tää! Kohta jo vuorokauden kestänyt näitä epäsäännöllisen säännöllisiä supistuksia.
 
Willarose Toivottavasti synnytys on saanut tässä päivän mittaan uutta vauhtia.

Elli sama juttu täällä painon kanssa. Minulla oli yksi parin viikon jakso painon suhteen vähän miinuksella ja nyt viimeisten neuvolakäyntien ero +180g mikä kyllä johtui kylmästä päivästä ja mun päällä olleista monista vaatekerroksista (hikoilin neuvolassa naama punaisena kun kotona paljon kylmempi :).

Pepsimax Olen kanssa miettinyt vauvan painoa kun ei täälläkään ole tehty mitään painoarviota. Neuvolan täti vaan sanoi ettei mikään jättiläinen ole tulossa. Olen vaan kovin paljon isompi kuin esikoisesta. Tosin esikoisen kohdalla kättärillä pari viikkoa ennen synnytystä tehty painoarvio kyllä meni niin paljon pieleen etten tiedä mitä siitäkään oli hyötyä.

Olin jo eilen toiveikas jos pääsisin synnyttämään kun mummoni +90vee soitti ja sanoi et hänelle tuli sellainen tunne et pakko soittaa tänään ja hänellä on tapana nähdä/tietää kaikenlaista etukäteen. No yhdessä koossa edelleen, sillä erotuksella et vauva painaa jotain (ehkä hermoa) niin et oikea jalka on vihlaissut muutamaan kertaan niin et on meinannut lähteä kokonaan alta.

Imurointi ja muut kotihommat aiheuttavat lähinnä selkäkipua ja supistuksista ei tietoakaan. Olenko vähän kärsimätön :)

KoiruuZ 39+5
 
Willaroselle tsemppiä! Tosi turhauttavaa tuo kun alkaa - ei sittenkäään - no ehkä jatkuu... Jospa siellä olisi päästy jo synnyttämään asti kuitenkin tänään päivällä.

Mikähän Ankkurinapilla on tilanne? En tiedä, kumpi on pahempaa, pompata sairaalan ja kodin väliä tuolla tavalla vai lojua osastolla tuloksetta käynnistelyssä niin kuin minä.

Ja onnea kaikille vauvan saaneille!

Olisi ehkä kiva joku ketju synnytyksen jälkeenkin perustaa, kokemusten vaihtoon. Vaikka näyttää siltä, että aika on tosi kortilla netissä pyörimiseen. Mutta kaikenlaista kommentoitavaa tässä tuntuu vai usein tulevan, imetyksestä ja vauva-arjesta...

Itse pelkään tällä hetkellä saaneeni flunssan. Kauheaa, jos pieneen tarttuu. Kun tämä lapsenhoito on muutenkin niin opettelua.
 
Onnea kaikille vauvan saaneille! Meille syntyi tyttö sunnuntaina. Synnytys aloitettiin käynnistyksellä pe-aamuna. Jatkui lauantaina. Säännölliset supistelut alkoi lauantaina alkuillasta ja tästä lapsen syntymään kesti n. 9 h. Vointi olis nyt oikein mainio ilman tikkejä alapäässä, jotka kyllä melkoisen kipeät. Vauva aivan ihana ja onnellinen fiilis :)
 
Vierailiija1
Tuntuu jotenkin typerältä kirjoittaa tänne kun en ole aikaisemmin kirjoitellut..
Itsellä nyt viikkoja 39+3 Laskettu aika siis 25.10.
Olen raskauteni alusta asti seurannut tätä palstaa mutta en kertaakaan ole tullut kirjoittaneeksi aina jollain hyvällä tekosyyllä etteikö muka jaksa tai ei ole aikaa. Silti aina teidän kirjoitukset lukenu ja verrannut omiin tuntemuksiin.
Itsellä mennyt niin hyvin koko raskaus että oikein ihmetyttää ettei sen kummempia oireita ole tullut.
Esikoista odotellaan ja tyttöä on luvattu.
Liekkö sitten hormonihuuruja mutta muutaman kyyneleen saattanu vuodattaa kun joku on tänne ilmoittanut vauvan tulosta :D
No herkkis mikä herkkis.. Omaa pientäni odotellessa :)
Ajattelin nyt kirjoittaa ettei myöhemmin jää harmittamaan kun en ikinä tullut kirjoittaneeksi :D
Täällä ei mitään merkkejä synnytyksestä vaikka eilen kävinkin käyrilä.
No, onnea kaikille jotka ovat vauvan jo saaneet ja isot tsempit viellä odottaville. Kiitos ja anteeksi :D
 
Onnea cubula!! Täällä myös ainut ikävä asia on juuri nuo tikit alapäässä ja niinkin ihana asia kuin synnytyksessä tulleet pukamat :/

Mutta tyttö on mitä ihanin, ihan täysin rakastunut pikkuisen olemme. Kovasti odotamme että pääsisi kotiin, valohoitoon typy on saanut bilirupiiniarvojen vuoksi, siksi ei päästy tänään vielä lähtemään.

Olisin myös kiinnostunut juttelemaan myös synnyttäneitä kesken jatkossa jos sellainen ryhmä perustetaan :)
 
Onnitteluja cubula ja willarose !! :flower: :heart:
Mukavaa willarose, että vauva oli noinkin pikkunen, kun palkäsit sitä kokoa kans =)

Tuntuu, että joka kerta kun tulee tänne, niin aina on vauvoja tullu lisää =) No tottakai, kun kuukausi on jo näin pitkällä....
Itellä vaan ei tapahdu mitään :( 8 päivää laskettuun aikaankin kyllä vielä. No joka päivä kuitenkin lähempänä synnytys joka tapauksessa, vaikka meniskin vielä sitten se 3 viikkoa :O Toivottavasti ei sentään.
 
Täälläkin ihmetellään jo kotona pientä poikaa. Poika syntyi 15.10 mitoilla 50cm ja 3500g .

Poika tosiaan ottikin varaslähdön ja syntyi viikoilla 39+4, vaikka olin ihan varma että hän menee reippaasti yli lasketun ajan. Synnytys käynnistyi sponttaanisti ilman esivaroituksia lapsivesien menolla. Sen perään alkoikin heti tiheästi säännölliset supistukset. Poika syntyi 13 tunnin jälkeen käsiposkella ja kaikki meni synnytyksessä tosi hyvin. Minulle tuli muutama pieni nirhauma vain ja vointi oli hyvä heti synnytyksen jälkeen. Kävelin itse vauvan kärryä työnnellen lapsivuodeosastollekin :) Kaiken kaikkiaan synnytys oli positiivinen kokemus kivuista huolimatta.

Poika kasvaa todella hyvin ja maanantain neuvolassa oli jo saavuttanut syntymäpainonsa. Ihana pieni <3

Beanna & poika 1 vko
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan!
Meille syntyi tyttö ke aamuna 22.10 klo 8.08. Painoa neidillä oli 3710g. Ultrassa painoarvio oli vähän yli 4kg, joten heittoa oli jonkin verran :)

Tyttö syntyi loppujen lopuksi sektiolla. Synnytys käynnistettiin maanantaina klo 9 tableteilla ja kerkesin saada 2 annosta. Supparit oli säännöllisiä. Ma-ti yöllä meni vedet ja pääsin synnytyssaliin ti klo 12 maissa. Ilokaasun voimin mentiin koko päivä, illalla sain epiduraalin klo 20. Minun kropppa vaan ei tuottanut yhtään supparia ilman lääkkeitä ja lääkkeet eivät avanneet kohdun kaulaa tarpeeksi. Ke aamuna oli edelleen tilanne 5,5 cm auki ja vauva ei ollut laskeutunut tarpeeksi. Tulehdus arvot ja kuume alkoi minulla nousta, joten sektioon päädyttiin klo 07.00 ke aamuna ja tyttö syntyi tunnin päästä. :) agpar pisteitä sai 9/9 ja tähän mennessä verensokerit ovat vauvalla olleet kunnossa minun radi tuomiosta huolimatta.

Kokemus oli rankka mutta palkinto sen arvoinen :) nyt toivun itse osastolla jonkin aikaa, katsotaan milloin pääsen kotiin vauvan kanssa. Imetys lähti käyntiin rintakumien kanssa, on vielä melko kivuliasta hommaa, mutta kyllä se siitä lähtee sujumaan. Laitoksella henkilökunta on ollut ihan huippu, heidän ansiosta kokemus on ollut minulle mukava ja traumojakaan ei ole jäänyt :)

Tsemppiä vielä loppumetreillä oleville! Vähän tuli sekavahko päivitys, mutta tulkoot tällä kertaa :)

Terveisin ankkurinappi ja pikkunappi <3
 
  • Tykkää
Reactions: Kasenja
Synnytyskokemuksesta vielä: niinkin voi käydä, että vaikka kaikki menee enemmän tai vähemmän pieleen ja vaikeaksi, niin kokemus on silti ihan hyvä. Minua tympi eniten viikon tulokseton käynnistely osastolla. Mutta vaikeahko synnytys sinänsä oli kuitenkin ihan hyvä kokemus.

Tiivistettynä: lapsivedet meni ballongin ansiosta 3 vrk ennen synnytystä.Tämä nosti tulehdusarvoja, joten sain tipalla antibioottia muutaman päivän niin ennen kuin jälkeen synnytyksen. Supistukset ei kunnolla alkaneet oikein millään. Kun alakerta oli cytoteceilla kypsytelty tarpeeksi, salissa lopullinen käynnistys / synnytyksen käynnissäpito tapahtui oksitosiinitipalla. Avautumisvaihe kesti kuitenkin noin 20 tuntia, eli käsittääkseni aika pitkään. Ponnistusvaihekaan ei – yllätys, yllätys – edennyt myöskään. Sen kestoksi tuli kuitenkin "vain" reilu tunti. Melkein tunnin kun olin puhissut erilaisissa asennoissa, huomautin kätilölle, että olen sitä mieltä, että lapsi ei kyllä ole ulos tulossa. Tutkittiin. Todettiin että lapsi aika ylhäällä vielä ja pää vinossa tulossa. Yritettiin vielä, mutta kun alkoi tulla hälytystä lapsen mahdollisesta hapenpuutteesta, ruvettiin auttamaan ulosotossa. Ensin imukupilla, ja se oli aika hurjan näköistä ja tuntuista, kun ponnistin silmät pullollaan ja mieslääkäri kiskoo hartiavoimin ja lapsi vain ei hievahdakaan. Kun imukuppikin irtosi, oli tosi nopea päätös kiireellisestä sektiosta.

Sektio sujui sitten hyvin. Minua ei nukutettu, vaan laitettiin spinaali (joka toimi vähän liiankin hyvin, puudutti ylemmäksi kuin piti, ja sain kaikenlaista horkkaa ja pahoinvointia). Pystyin seuraamaan leikkauksen kulkua kuuntelemalla, ja oli kyllä ihan luottavainen olo kaikesta huolimatta. Lapsi autettiin ulos vihreästä lapsivedestä, napanuora tiukasti kaulan ympärillä. Napanuora ilmeisesti oli vetänyt lapsen ryhdinkin niin vinoon ja mutkalle, ettei pikkuinen mitenkään pystynyt sellaiseen asentoon synnytyskanavaan asettumaan, että olisi päässyt etenemään. Tässä vaiheessa olin kovin kiitollinen, että pystyin synnyttämään sairaalassa, missä tällaiset ongelmatilanteet saadaan nopeasti hoidettua, enkä saunassa, autossa tms! Ilman lääkäriapua tämä synnytys olisi tuottanut pahat vauriot lapselle ja minulle, jos lapsi yleensä olisi elävänä ulos saatu.

Kivusta ja sen lievistyksestä: pärjäsin ilman mömmöjä siihen asti, että avautuminen eteni n. 5 cm kohdalle. Siinä vaiheessa tosi äkillinen kipuaalto, ja lääkärin suosituksesta epiduraali, vaikka hetkeä ennen olin ollut sitä mieltä että kyllä tässä pärjäillään ilman mitään ja ehkä ilokaasulla tai paraservikaalipuudutteella. Epiduraali toimi hyvin, pysyin liikuntakykyisenä. Ponnistusvaiheen alussa epiduraali oli valitettavasti kokonaan hälvennyt, eikä uutta annosta siinä vaiheessa voitu antaa. Siinä vaiheessa kipu oli (vähän asennosta riippuen) aika paha, mutta toisaalta se, että oli tekemistä ponnistamisessa, auttoi suuresti kivun hallinnassa, ja kipua sitten kuitenkin sieti hyvin.

Se sektiossa käytetty spinaali + petidiini + tiedä sitten mitkä muut mömmöt yhdistyneenä aiempaan lääkitykseen oli minulle kuitenkin jo liikaa. Näin hallusinaatioita (haamumaisia hahmoja, liikkuvia kuvia seinillä yms) noin 12 tuntia leikkauksen jälkeen vielä... Sektiosta toipuminenin oli minulla muutenkin vähän hidasta, olin osastolla kauemmin kuin leikkauksesta toipuvat yleensä.
 
Onnea Ankkurinappi! Meillä oli vähän samoja piirteitä synnytyksessä. Johtuukohan huonot supistukset raskausdiabeteksestä osin? Minullakin jouduttiin lääkkeillä pitämään supistukset käynnissä, ja saattoivat olla vähän mietoja sittenkin.

Ja onnea myös cubula, willarose ja beanna!

Elli, KoiruuZ ja muut vielä odottavat: kärsivällisyyttä ja voimia...
 

Yhteistyössä