Lokakuun lutuset - Lokakuussa **MEIDÄN KUU**

Mitenhän Chocolateboxilla sujuu, jänskättää :)

Täällä myös noiden liikkeiden kanssa on välillä huoli, varsinkin muutama päivä sitten kun oli muutama hiljaisempi päivä. Onneksi nyt sitten on ollut muutama vilkkaampi päivä taas. Mekään ei olla saatu minkäänlaista kokoarviota, vain sf-mitta, joka on ollut keskikäyrillä. Tänään tosin kysyin neuvolassa osaisiko antaa mitään suuntaa antavaa arviota. Terkan mielestä keskikokoinen n.3,5kg voisi olla.

Tosiaan viimeinen neuvola oli tänään, seuraavaksi on sitten lauantaina yliaikakontrolli. Kunpa nyt pikkuinen ymmärtäisi syntyä ennen sitä... Sf mitta oli tipahtanut reilusti 33,5cm --> 32cm ja oli kovin alhaalla ja kiinnittynytkin jo pikkuinen. Valmis paketti kuulema. Minkäänlaisia supistuksia ei tosin ole ollut, vain ikävän tuntuista vihlaisuja ja painetta alhaalla, mutta näitä on ollut jo monta viikkoa. Hieman meinasin huolestua, kun ei meinannut saada terkka sydänääniä ensin kuulumaan mutta vähän aikaa etsittyään löytyi ja hyvät äänet kuului :) ei tässä oikein muuta voi kuin odotella milloin pikkuinen on valmis. Ainakin lauantaihin saakka, jolloin sitten uudet suunnitelmat :)
 

Kolmatta kertaa... Nopea päivitys, kerron myöhemmin tarkemmin kun nyt olen kirjoittanut tarinan jo pariin kertaa ja sitten pof... Mur
Hippunen lähti säntillisesti tulemaan "häätöpäivänä" itsekseen, ei siis käynnistetty :)
Synnytys meni lähes oppikirjamaisesti ja vointi nyt erinomainen.
Ponnistus kesti 3min ja Hippunen saapui 1545 mitoilla 51/3734.
Huomenna ko ehkä kotiin :)
ChocolateBox ja hippunen 4 tuntia <3
 
Lämpimät onnittelut kaikille vauvan jo saaneille :heart: Ja tsemppiä vielä omaansa odottaville :hug:

Täällä 39+0 ja pientä kärsimättömyyttä sekä loppuraskauden kypsähtämistä havaittavissa. Nupun kiinnittyminen lantioon ja jatkuva paineentunne on ikävää sekä monta viikkoa jatkuneet semi-kipeät supistukset sekä vilhlonnat alapäässä ärsyttävät mutta pääsääntöisesti pystyy touhuamaan ja liikkumaan melko hyvin. Yöt on katkonaisia ja Nupun liikkeet käyvät jo kipeästi. Mutta kyllä mä tämän voinnin kestän mielummin kuin ennenaikaisen synnytyksen ja tehohoitojakson sairaalassa vauvalle edelisen muksun tapaan. Massussa pienellä on kaikki kuitenkin hyvin ja painoarvio vielä alle 3kg, joten kiirettä ei sen puoleen ole.

Synnytys pyörii mielessä. Luottavaisin mielin olen hommaan lähdössä mutta lapsenvahtien järjestyminen, miehen mukaan ehtiminen ja streptokokin vuoksi antibiootin tarpeeksi aikainen saaminen jännittävät. Aikaisemmat synnytykset on käynnistyneet vesien menolla ja edenneet suht nopeasti.
 
Onnea Chocolatebox! Ihanaa, että synnytyksesi meni hyvin, se valaa uskoa siihen että onhan se mahdollista, että se menee hyvinkin kun lähinnä mielessä pyörii kaikki mikä voi mennä pieleen.

Jisu Samat jutut pyörii täällä mielessä. Vaari on täällä hoitamassa/hakemassa esikoista noin 1,5h päästä siitä kun soitan, miehellä menee töistä kotimatkaan ainakin tunti (ruuhkasta riippuen) ja sairaalaan on matkaa noin 40min omalla autolla. Eli ei tässä oikein voi muuta toivoa kun jotain ennakoivia merkkejä et voin soittaa hoitoapua tai sitten et synnytys käynnistyisi niin, että mies on kotona. Tosi empaattinen esikoinen on välillä kovin huolissaan näistä mun pienemmistäkin kivuista kun osaa heti naamasta katsoa ettei kaikki ole kunnossa. Siksi on ikävää jos hänelle jää paha mieli siitä, että äitiin sattuu ja joutuu menemään sairaalaan. Hän on kovasti kysellyt mistä vauva tulee ulos ja sattuuko se yms jo etukäteen.

KoiruuZ 38+6
 
Onnittelut Chocolatebox! Ihana söpöläinen! Ja hienoa, että päätti sitten aivan omin avuin tulla maailmaan. Viimeisessä neuvolassa terkka sanoikin, että usein sitten synnytys käynnistyykin itsestään kun on aika varattu käynnistykselle. Liekö psykologiaa, että osaa sitten jo rentoutua kun on ns. takaraja annettu :)

Tsemppiä teille, joilla on mietittävänä hoitokuviot. Onhan se näin ensisynnyttäjänä helpompaa kun ei tarvitse huolehtia kuin itsestään. Meillä huolissaan on kissa :) jos on jotain kipuiluja niin kissa tulee huolestuneena kiehnäämään viereen ja ihmettelemään mikä on.
 
Täälläkin oli aika taiteilu hoitokuvioille...
Aamulla vietiin poitsu eskariin ja sit jännättiin ehditäänkö hakea...
Ei ihan ehditty ja haluutettiin naapuri apuun. Haki pojan ja piti hoidossa siihen että iskä tuli illalla :)
Nyt just poika kävi katsomassa pikkuveikkaa ja oli niin ylpeä ja onnesta soikeena. Silmät sädehtien toisteli kuinka onnellinen on kun äiti synnytti pikkuveika ja kuinka maailman söpöin vauva on <3 Sydän sulaa..
Ja nyt sitten mielipide kysymys joka varmaankin jakaa...
Meillä on täällä varsinainen tissihiirilainen... Tai siis imemiseen tarve on melkoinen. Suussa on milloin sormet, peitonkulma tmv...
Syö ensin hyvällä otteella mutta sitten kun masu on täynnä, jää tisulle asumaan ja pitää äitiä huvituttina. Mulla oli tutti mukana ja nyt kuitin sitä ruokailun jälkeen. Nappas heti ja nyt on tyytyväisenä nukkunut kolme tuntia tutti suussa. Ja minä pääsen vessaan/ syömän kun en ole tuttina. Onko hyvä vai huono...? En yhtään muista koska esikko aloitti tutin syömisen??
 
Viimeksi muokattu:
Chocolatebox: sitähän sanotaan, että 2 vkon ei saisi tuttia antaa, että saisi vauva tilattua ns tarvitsemansa maidon määrän ja imemisen tarve tyydyttyisi tissin. Itse en ole ikinä antanut, mutta ei ole ollut oikein tarvetta kun ovat olleet niin tyytyväisiä. esikoinen oli tissillä käytännössä elämänsä 2. vuorokauden kokonaan, mulla meinasi mennä hermot, mutta sitten onneksi tyytyi normi imetykseen tämän lutkutuksen jälkeen. Kuvittelin, että tilasi tarvitsemansa maidon. Muut ei ole tätä tehneetkään vaan käytännössä nukkuneet 2. vuorokauden kokonaan niin kuin tämä nykyinenkin. Lusikalla laitoin maitoa suuhun ettei sokerit laskeneet. Nyt yhtenä päivänä yritin tälle 5 vkoiselle muutama pvä sitten tuttia antaa, kun pullien leipominen oli kesken ja neiti alkoi hamuilemaan, imi sitä muutaman minuutin tyytyväisenä kunnes tajusi ettei tästä mitään tule ja sylkäisi loukkaantuneena pois suusta. Eli varmaan jokainen tietää mikä omalleen paras, eihän siitäkään mitään tule, jos ei mitään pääse tekemään kun koko ajan toinen tissillä.
 
Viimeksi muokattu:
ChocolateBox, kyllä mun esikoisen aikaan annettiin ihan sairaalan puolesta tutteja vastasyntyneille (tays v. 2000). Meidänkin neito söi siellä ainakin tokana päivänään, ehkä jo ekana, en muista enää, tuttia ja aivan hyvin silti imetys lähti käyntiin, ei se nälkäisenä tutti kelvannu =) Paljon kyllä pidin rinnallakin vauvaa ja usein, mutta imuhalut oli niin kovat....
 
Onnea kaikille vauvansa saaneille! <3 ja kiva kuulla että ChocolateBoxin synnytys käynnistyi ilman häätöyritystä ja sujui ongelmitta :)

Tuosta tuttiasiasta: Esikon kohdalla kärvistelin itkuisen vauvan kanssa synnärillä ne 4 päivää, sillä vauvalla oli kova imemisen tarve, enkä ensisynnyttäjänä uskaltanut tuttia antaa kätilöiden mielipiteiden takia. No, maito ei noussut siitä huolimatta, vaikka vauva olikin tissillä 24/7.. Joten kotiin tultaessa annoin tutin ja itkut loppui :) tällä kerralla otan tutin ja annan varmasti heti jos vähänkin siltä tuntuu.

Täällä tänään LA! Hurjaa :) ei kyllä mitään synnytykseen viittaavia oireita ole. Liitoskivut kovia, mutta pienten matkojen kävely onnistuu. Kumpa tämä odotus jo loppuisi :) noh, neuvola varattu 41+1 ja aivan varmasti menen sinne vielä yhdessä koossa :D

Tsemppiä kaikille omaa nyyttiänsä odottaville ja tietenkin vauvahuuruisia päiviä niille joilla jo odotus palkittu :)

Willarose & poikanen 40+0
 
tutista: 2 viikkoa on tuo ohje, jotta imetys käynnistyy, mutta jos kerta vauva osaa imeä jo mainiosti niin ei kai siitä ole mitään haittaa! Uskon itse siihen, että jokainen äiti osaa toimia oman lapsen mukaisesti koska kaikki vauvathan ovat erilaisia.
 
Eipä ole tänne tullut kirjoiteltua, oho. Mutta onnea kaikille vauvoista! :flower:

Meille syntyi lauantana 11.10. kello 6:43 ihana täydellinen poika raskausviikoilla 41+3.
Mitoiltaan poju oli 53cm, 4040g ja pipo 36cm.


Synnytys sujui alkuun hyvin ja meni kaikki hienosti. Ongelmat alkoi ponnistusvaiheessa, jolloin vauvan sydänäänet romahti yli minuutiksi aina kerrallaan ponnistaessa (oli 60-80 luokkaa) ja poika oli tulossa kasvot edellä. Mulla alkoi voimat loppua ja pojalla olla tukalaa. Imukupilla lopulta saatiin ulos, millä lie apinanraivolla sitten kun sektioon olisi käynyt tie sen supistuksen jälkeen. Napanuora oli kiertyneenä vauvan kaulan sekä vartalon ympärille, hyvä kun ylsi syntymään edes.
 
Viimeksi muokattu:
Odottavan aika on niin pitkä... :)

Tässäpä taas kamalan omanapainen sepustus: Tänään piti olla käynnistys rv 40+2, taustalla siis insuliinihoitoinen rd + hyvänkokoinen vauva. Laittoivat kuitenkin kotiin odottelemaan, nyt jo toinen kerta. Maanantaina olisi taas uusi katselmusta tilanteeseen. Painoarvio vauvalla oli 4020g ja ultrassa näkyi pyöreät posket ja pitkä takatukka joka liehui lapsivedessä :D oli kyllä super kiva lääkäri tällä kertaa, tsemppasi jaksamaan vielä tämän viikonlopun kotosalla. Vauvalla oli kaikki kunnossa ja napavirtaus sekä lapsiveden määrä normaali. Itse voin myös hyvin ja pystyn nukkumaan normaalisti, joten siitäkin syystä käynnistystä vielä odotellaan.

Tilanne kohdunsuulla oli hieman kypsempi kuin reilu viikko sitten ja lääkäri irroitteli kalvoja, joka tuntui melko messevälle :x kalvojen irroittelun pitäisi kypsyttää kohdunsuuta, joten saa nähdä päästäänkö viikonloppuna laitokselle vai meneekö maanantaihin saakka. Nyt on alakerrassa vähän epämiellyttävän tuntuista ja verista tuhruakin tulee. Jospa se siitä helpottaa.

Seuraava päivitys tältä suunnalta sitten maanantaina, toivotaan että ehkäpä jo ennen sitä.

Ankkurinappi ja pikkunappi rv40+2
 
Senya paljon onnea!!:flower: :heart:

Ankkurinappi, hassua pompottelua, mutta voihan se sieltä tulla hetkenä minä hyvänsä nyt... =) Onhan se aina kumminkin parempi, jos itsekseen alkaa.

Täälläkin jo 38+0 tänään! Jee! Yöllä taas supisteli välillä ja vaavi hyöri ja pyöri masussa, niin oli hankala nukkua. Tuli eilen tehtyä kunnon siivoukset ;) Tänään kans oon siivonnu keittiön kaappeja ja pyykänny kovasti ym. Vaikuttaa varmaan vaan just silleen, et nukun sit yön huonosti puuhastelun takia :D
 
Senyalle sylin täydeltä onnitteluja pikkuisesta kääröstä!! Itse olen myös hieman huolissani tuosta kasvotarjonnassa kun suvussa on ollut paljonkin tuota ja loppujen lopuksi sektioon jouduttu. Laitoinkin toiveisiin että jos on virhetarjontaa ja synnytys pitkittyy niin sektioon haluan ettei vauvalle tule hätää. Teille nyt oikein ihanaa vauva-aikaa :)

Ankkurinappi Odottavan aika on todellakin piiiiiittttkkkkäääää :D. Sehän voi olla että synnytys käynnistyykin itsekseen tuon kalvojen irrottelun jälkeen, toivotaan niin! Onhan tuo vähän ihmeellistä että edestakaisin pomputellaan.

Yöllä olevinaan heräsin 3 kertaa että vatsaan ja selkään olisi mukamas sattunut, mutta en kyllä ole 100% ettei ollut vain unta :D. No, mutta aamulla eikä päivällä ole ollut yhtikäs mitään vaikka tunnin reipas lenkki koiran kanssa aamulla käytiin ja siihen päälle vielä 1,5h siivous. Voi voi...
 
Onnea taas kaikille vauvan saaneille! :)

Täällä ei mitään ennakoivia oireita, eli eipä taida etukäteen tulla, huomenna la. :D

Jisu ja muut, joilla streptokokki: kuinka ajoissa se antibiootti pitää siis antaa? Mulla toi streptokokki todettiin, mutta en saanut mitään ohjeistusta sen suhteen...
 
chocolatebox: Ei sitte päästy yhtaikaa kättärille :D Onnea pienestä! Itse kärvistelen vieläkin kotona ja toivo itsestään käynnistyneestä synnytyksestä alkaa mennä. Viime viikolla miehen äidillä oli lomaa ja olisi voinut auttaa, tällä viikolla mun äidillä on lomaa ja isommat viettävät syyslomaansa siellä. Sunnuntaina pitäisi hakea takaisin ja ensi viikolla ei sit ookaan enää apuja isompien hoitoon, Huoh! Maanantaina 41+0 seuraava aika neuvolaan, eikä todellakaan lupailtu käynnistystä. Nooooh, ehkä mä jouluksi saan tämänkin kotiin. Mielenkiinnolla vaan ootan mikä jättiläinen mun sisällä majailee kun viikolla 38 oli jo melkein nelikiloinen.

edit: Mä oon edellisten kanssa saanut tutit jo synnäriltä ja samalla kaavalla ajattelin tämänkin kanssa mennä jos imemisen tarve on vastaavaa luokkaa.
 
Viimeksi muokattu:
"Jisu"
Pikavastaus streptokokkikysymykseen; 4h ennen vauvan syntymää olisi hyvä saada ab viimeistään. Tämä tarkoittaa siis ekaa satsia, muutoin antibioottia annetaan normaaliannostuksen mukaan, mikä riippuu valmisteesta. Antovälit yleensä 4-12h.

ON: Neuvolassa 39+3, Nupulla korkeat sykkeet ja lapsivettä vähän. Odottelen uusintaa sykkeemittauksesta, saas nähdä pitääkö lähteä SVOlle vielä käymään..
 
Siitä streptokokista... Mulla siis positiivinen myös ja koska keskimmäinen lapsi on saanu tuon samaisen pöpön synnytyksen yhteydessä, olisi kolmosen synnytyksessä pitänyt olla jo antibiootit :( Se tulee siis autom. jos näin on käyny, vaikka ois negatiivinen se testi, niin kuin mulla tuolloin oli. En vaan silloin ite tienny mitään oikein aiheesta silloin, eikä lääkäri ollu mun tietoihin irjannu mitään. Sai sitten hänkin infektion. No siis tosiaan siellä synnytyssalissahan se tippa ois tarkotus laittaa, mutta kuinka sit kerkee, on toinen juttu. Tuskin neljää tuntia tulen salissa viettämään ennen vauvan syntymää, kun ei aiemminkaan niin pitkiä aikoja oo kestäny :O Mut eihän se tietenkään automaattisesti tarkoita, että lapsi infektion saisi. Meillä ollu huono tuuri. Kesimmäisen lapsen kanssa tosiaan meni ensin vedet ja syntyi sitten yli vuorokaden päästä vasta, mikä silloin sanottiin syyksi infektioon, vuonna 2001 ei vielä noita streptokokkinäytteitä rutiinisti otettu. Streptokokkibakteeri löytyi vauvalla korvasta. Tää kolmas lapsonen oli tosiaan aikas iso ja ponnistusvaihe hankala ja en ihmettele yhtään, että siinä rytäkässä infektion sai, virtsateistä löytyi sitten...

Tokihan vauvan vointia tarkkaillaan synnytyksen jälkeen ja paremmin sitten, jos on tuo positiivinen näyte ollut. Infektion oireita on esim. tihentynyt hengitys ja ärtyisyys vauvalla. Itse huomasin nuo oireet tuon kolmannen vaavin kohdalla ennen hoitohenkilökuntaa, mutta eivät kauheasti kuunnelleet, kun epäilyksiäni kerroin. Puolen vuorokauden päästä vasta tulivat mittailemaan hengitystiheyttä ja otettiin sitten crp.

Luottavaisin mielin kuitenkin olen synnyttämään menossa, mutten ajatellut seuraavana päivänä heti kotiutua. Haluan varmistua, että vauvalla on kaikki kunnossa ensin.
 
Ei meillekään ole edes sanalla mainittu mitään streptokokista, en oo myöskään kysellyt.

Onneksi täällä on muitakin, joilla vielä odotus jatkuu vaikka ihanan paljon on vauvoja tullut :) kaikenlaisia oloja on ollut, tänään taas hieman hankalampi päivä. En kyllä jaksaisi tällaista montaa viikkoa, jospa vauva tekisi tuloaan sieltä. Maanantaina olisi laskettu aika..

Tsemppiä muillekin loppumetreille. "Ei sinne kukaan oo jääny" ja muut kliseet, joita tässä vaiheessa niin mielellään kuulee...
 

Yhteistyössä