~ Lokakuun lapsoset huhtikuussa ~

Ultrassa käyty eilen ja kaikki oli hyvin. Ultra oli keskussairaalassa ja ultraaja kertoi juurtajaksaen kaiken mitä mittasi ja löysi. Aikasemmin en ole koskaan saanut noin kattavaa selostusta. Oli ihanaa nähdä pikkunen siellä. Sanoin aina tytöstä että on niin villi mutta tämä heitti sellasta volttia ja potki ja nyrkkeili että ultraaja ei meinannut saada mitattua pääperämittaa ollenkaan. Onneks rauhoittui sitten vähän. Pari kuvaa saatiin mukaan mutta niidenkin ottaminen oli vähän haasteellista että ei ole maailman parhaat ultrakuvat Laskettuaika ei tule muuttumaan näillänäkymin VAIKKA on 6 päivää isompi kuin mitä mulla viikkoja. Sanoi vaan että voidaan varautua että syntyy vähän aikasemmin. Sanoi että on iso ja vahva vauva. Kaikki oli kehittynyt hienosti ja nyt tuntuu hyvältä kasvatella tuota pikkuista mahassa. Rakenneultraan saatiin aika kesäkuun alulle:heart: Ja mulle tuli poikaolo tuon ultran jälkeen. Esioisestakin oli 100% pikaolo ja ostelinkin kaiken "pojanvärisenä" ja tyttö sieltä tuli että saa nähdä meneekö mun tuntemukset taas ihan mönkään. Mutta tuli mikä tuli niin yhtä tervetullut on:heart: Mietin tota isoa mahaa niin ultraaja sanoi että no kyllä sen nyt jo on syytäkin näillä viikoilla näkyä kun toisesta lapsesta on kyse. Alkoi ärsyttää läheisten vouhkaus että kuinka mulla voi olla näin iso maha jo nyt että pakko olla kaks. Siitäs saivat

 

RR Minulla supistukset tulevat juuri istuessa, jos ei saa rötköttää kunnolla maha rentona tuolissa, ja tuntuvat juuri tuollaiselta. Kannattaa mainita neuvolassa, osaavat sanoa tarkemmin, mutta ainakin minulla ne on vaan ikäviä... Harjoitus-sellaisia siis.

Onnittelut hyvistä ultrauutisista Kummasti se aina rauhoittaa mieltä, kun näkee pienen touhuavan ja kasvavan :heart:

Mitäs muuten Mariannelle kuuluu? Kuinka punktio meni ja oletteko vielä saaneet tuloksia? :hug:

 

Branwen mulle voi laittaa listalle tyttöolon Jostain syystä vaan koko ajan tyttöä kuvittelen odottavani

AJ Paranemisia isällesi!!:hug:

Untuvikko tuttuja tuntemuksia, vaikka mulla ei tuulimuna tms. kokemuksia olekaan entuudestaan. Koitetaan jaksaa pysyä positiivisena, ja kyllä ne masut vielä ehtii kasvaa =) Mä huomasin neuvolassa miten mun murheet ja stressi OIKEASTI nosti verenpainetta, ja sitte päätin että nyt otan rennosti ja laitan kaiken energiani positiivisena pysymiseen. Ja on se kyllä vähän jo tuottanut tulostakin Välillä tulee olo, että uskaltaako sitä täysillä iloita ja odottaa, jos sitten kuitenkin joutuu jossain vaiheessa pettymään, mutta sellastahan se elämä on! Ei tällaiseen iloon usein saa mahdollisuutta joten pakko vaan yrittää nyt keskittyä siihen :hug:

Vaunuista. Sain nyt selville tarkemmat tiedot vaunuista, jotka voisin ostaa kummilapsen perheeltä, ja tässä tiedot:

runko : Emmaljunga Classic ratas (2010, väri joku forest...eli sellanen tummanvihreä)
Sitten siihen lisäksi Emmaljunga Quadrolift- kantokassi.
Eli tällä yhdistelmällä niistä tulisi kai "kevyt-yhdistelmävaunu" kun tuo kantokassihan on sellainen että se normaalisti menee vaunukopan sisällekin makuupussiksi. Lähinnä se mietityttää, että onko se sitten pelkästään tarpeeksi lämmin vaunukoppana pikkuiselle?
Onko kellään kokemusta?
Kantokassilla oli paljon hyviä ominaisuuksia kun netistä luin, mutta lähinnä vaan tuo makuupussi-vertaus jäi mietityttämään, että miten se riittää ihan vaununkoppana?


Kenzie 13+6

 

Pakko vauhkota taas lisää tuon aamuisen jälkeen!! En siis saanut tietää lääkärikäynnilläkään vielä nt-luvun ja seerumin yhteenlaskettua riskilukua, enkä sitten jostain syystä muistanut kysyäkään. Nyt tämän päivän odottelin, että terveydenhoitaja soittaa mulle takaisin kun jätin jo aamusta sen soittopyynnön. Hän soitti juuri, ja hänen puheestaan ymmärsin, että seerumin tulos on HUKKUNUT matkalla labrasta neuvolaan, ja näin ollen en todennäköisesti koskaan saa tietää tulosta. On kuulemma postitettu labrasta 30.3. Hoitaja epäili, että jos se on vielä siellä postissa tulossa, mutta eivät aikoneet mitään asialle tehdäkään. Että se oli niinku tässä? Eikö mulla ole oikeus tietää luku, jos haluan??? Harvemmin se postinkulku kuukautta kestää. Odottelenko nyt siis oikeasti sinne lokakuulle että synnytän niin näen, onko lapseni terve???

 

Liisikki tuosta riskiluvusta, saako kaikki siis jonkun riskiluvun? Kun mun lapussa ei sellasta kyllä lukenut. Luki vain että ei todennettavissa olevaa riskiä tms.

 

Liisikki toki sinulla on oikeus saada tietää noi tulokset, en ole aivan varma mihin sun kannattaisi olla ensisijaisesti yhteydessä, mutta kyllä noiden tulosten luulisi jossain olevan merkittynä, muutenkin kuin vain paperiversiona.

Päänsärky tuntuu olevan kiusana jatkuvasti, muistan näin olleen edellisissäkin raskauksissa. Inhottavaa tällainen, minä kun en muutenkaan normaalisti syö edes särkylääkkeitä. Panadolin otan vain äärimmäisessä tapauksessa.

Miten muuten, onko kenelläkään sellaista turvavyönalenninta? Mietin josko sellaisen ostaisin, autoillaan nimittäin aika paljon..

Pikkuruisen sydänääniä hetki sitten kuuntelin ja kova meno tuntui olevan toisella :heart: On omituista kun tietää/kuulee vauvan liikkuvan ahkerasti, mutta ei vielä tunne mitään. Syke oli 155-157luokkaa, tyttösykkeeksikö luetaan?

Hoitopöydistäkin on ollut täällä puhetta, meillä on asunto kahdessa tasossa, kylpyhuone on yläkerrassa ja hommaan pesukoneen päälle hoitoalustan, vesipiste on siinä vieressä joten pesut on kätevä suorittaa siinä paikan päällä.
Alakerran wc:hen ajattelin ostaa ihan hoitopöydän, mikäli saadaan se sinne sopimaan.

minimuu ja pikkuruinen 16+1

 

Ajattelin, että olisin yhteydessä ihan genetiikan laboratorioon suoraan. Tuntuu kyllä ihan uskomattomalta, että asiat voidaan vain JÄTTÄÄ tällä lailla kesken! Kyllä siitä mun käsittääkseni pitäs tulla se suhdeluku, mikä todennäköisyys olisi. Näin ainakin on luvattu aiemmin. Liekö sitten eri käytäntöjä eri paikkakunnilla? Kyllä mulle riittäisi toki sekin vastaus, että ei ole todennettavissa olevaa riskiä. Toivottavasti ne antaa minulle vastauksen labrasta jos sinne suoraan soitan!

 

Supistuksista: Minulla on supistusherkkä kohtu. Kahdessa aiemmassa raskaudessa olen joutunut jäämään puolessa välissä jo töistä pois supistuksien takia. Nytkin välillä jo mietittyttää, että miten pystyn olemaan töissä. Ei tarvitse paljoa mitään tehdä, kun maha menee ihan kivikovaksi.. Minähän teen pelkkää yövuoroa, meitä on vain kaksi hoitajaa ja 25-35 potilasta, joista osa täysin autettavia vuodepotilaita. Mutta silti nuo yöt on kevyempiä kuin aamu- tai iltavuorot. Kesälomaan on 27 työvuoroa, toivon ne pystyväni olemaan töissä. Itselle vaan on kova paikka, kun ei ole täysin kunnossa. Työkaverit ovat onneksi mahtavia ja ymmärtävät miksi teen vähemmän kuin yleensä.

Liikkeistä: Mahalla ei pysty olemaan kuin hetken kerrallaan (ja minä niiiiin nukkuisin vatsallani). Tulee tukala olo itselle ja vauvallakin tila pienenee, koska potkuja alkaa satelemaan, kun olen mahallani. Pari päivää sitten tuntui ensimmäisen kerran.. Muussa asennossa ollessa ei liikkeitä tunnu. Joka raskaudessa alkaa tuntua aiemmin kuin edellisissä.

Dreamer75, rv 13+5

 

Liisikki: Tokihan sulla on oikeus tietää se riskiluku. Meille tuli ainakin vain postissa lappu, että mitään mitään riskiä ei ole. Ja neuvolasta seuraavalla käynnillä kysyin, että eikö sitä suhdelukua ilmoitetakkaan, niin neuvolatäti katsoi koneelta ja se oli minun omiin tietoihini kirjattu ja sieltä sen siis sain.
Meillä nämä nopeat yhteydenotot/"hätätapaukset" hoidetaan sillä tavalla, että minä laitan kysymyksiä tai vaan pyynnön että nyt olisi hätä voisiko neuvolantäti soittaa, niin hän myös soittaa heti potilaiden välissä. Tämä siis ihan sen takia ettei meidän tarvitsisi odotella mitään puhelinaikaa ja jonotella siellä sitten... Tämä tapa oli myös esikoista odottaessa. Itse kun teen töitä tietokoneella ja kotonakin melkein aina kone auki, niin todella helppoa ja vaivatonta. Kyllä minuakin ketuttaisi, jos saisin samanlaista kohtelua kuin sinä...

Matildalle onnea hyvistä ultrakuulumisista ja myös muille ultrassa käyneille!!

Myös täällä ollaan pohdiskeltu mitähän Mariannelle mahtaa kuulua?

 

hei kaikille! Ilmoittautuisin mukaan nyt kun viimein löysin tänne odotuspuolelle =) Meille odotellaan toista lasta syntyväksi loka-marraskuun vaihteessa, la 31.10. Esikoinen poika syntynyt 12/08.
Eilen oltiin ekassa ultrassa ja kaikki vaikutti olevan hyvin,mitta päästä peppuun 5,8cm :heart: Niskapoimu 0,9 ilmeisesti sekin ok. Väsymys vaivana mutta muutoin vointi hyvä! Rv tänään 12+2.

 

Tervehdys vaan kaikille taas pitkästä aikaa!

Oon lähes päivittäin käyny lukemassa täällä mutta oon niin laiska kirjottamaan. Ihanaa on näi lueskella muiden samassa tilanteessa olevien kuulumisia!

Aika erilaisia elämäntilanteita mahtuu meihin odottajiin tänne! Kaikkia vois melkein kommentoida, mutta jääköön se nyt Tsemppiä vaan kaikille! :hug:

Itellä tässä menossa koulun loppuun rutistaminen, jos sais sairaanhoitajan paperit jossain vaiheessa käteen! Töitäkin on tiedossa, mutta mua vähä mietityttää ku kävin haastattelussa joskus helmikuussa ja silloin oli raskaus ihan alussa. Nyt pitäis käydä jossain vaiheessa kirjottamassa soppari. Tarkotus ois mennä pitkäaikaseksi sijaiseksi, mutta mitäs nyt kun äippäloma alkais jo syys kuun alusta viimeistään?!? Jos ne ei otakaan mua...

ON: Otus on jo pari viikkoo liikkunu niin että mäkin oon tuntenu liikkeet. Nyt jo nii että ihan useemman kerran päivässä eikä enää tartte ees miettiä oliko se potku. Tänää oli lääkärineuvola ja pikkusen syke oli 150 Mitä lie voi ennustaa.. Muuten olo on ollut kerrassaan mainio kun väsymyskin jo väistynyt!

Nauttikaa odotuksesta jos suinkin olo antaa myöden!

Vilijonksu ja otus 16+2 (niin se aika vaan kuluu!) :heart:

 

Heipskukkuu!

Uutena ilmoittautuisin mukaan joukkoon. Olen teidän juttuja seurannut alusta asti, mutta nyt vasta päätit rekisteröityä.
Kolmatta odotan ja LA on 9.10. Fyysisesti olen voinut ihan hyvin. Alussa oli etovaa oloa, jos ei syönyt noin 2 tunnin välein, mutta ei mitenkään hirmuisen pahasti.
Maha on vielä kovin pieni. Kyllä se näkyy jo, mutta tuntuu että on turvotusta suurimmaksi osaksi. Aikaisemmissa raskauksissa ei mitään ihan hirmuisen isoa mahaa ole tullutkaan, mutta ei se nyt haittaa, kun kokoa vauvoilla on kuitenkin ollut ihan sopivasti. 3,5 kilon hujakoilla
Fyysisesti siis voidaan ihan hyvin, henkisesti sitten erittäin vaihtelevasti. Mielialat heittelee niin etten itse pysy perässä ja vielä vähemmän mies tai lapset.. apua sentään. Mutta sellainen olen ollut aina, että hormonit vaikuttaa ihan hurjasti muhun..
Äitiyspakkauksesta on juttua ollut ainakin. Me otetaan se ehdottomasti. Isommat lapset on jo niin isoja ettei mitään vauvatarvikkeita tai vaatteita ole tallessa. Tykkäsin kyllä pakkauksesta, suloisia ja kivoja vaatteita. Vaikka värit oli pliisuja, niin onpahan ainakin helppo yhdistellä värikkäisiin vaatteisiin. Ja kun suomessa noin hienon edun saa en näe asiakseni valittaa sen väreistä laisinkaan.
Jakselkaa hyvin!

C'mon ja pikkuöttis rv. 15+3

 

Carriina was proposed today <3 Eli minnuu kosittii ja mää vastasi, että haluan.:kiss:

Sädepäivän kruunaus niin sanotusti.

Tervetuloa kaikille uusille joukkoon kovin sopusuhtaiseen =)

ON: Alavatsa ollut kipeä. Töissä nostellut 30 kg säkkejä jne. kun ei voi vielä kertoa eikä voi lusmuilla. Meinas happi loppua. No, melkein viikon "loma" tässä pääsiäisenä.

Carri ja 13+6

 

Carriina, onnea kosinnasta!!!!!!!!!!!:heart:

 

Carriina: HURJASTI ONNEA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :heart:

 

Onnea Carriina!! :flower:

Ja tervetuloa uudet

Sain tänään kuulla (ekaa kertaa) että kyllä musta huomaa että oon raskaana.. Kaverin kaveri oli kysyny kaveriltani että olenko raskaana Vähän hölmön hassu olo kun iloitsee tollasesta asiasta, mutta kun oon odottanut tätä raskautta niiiin kauan Ja tänään oli pakko ottaa vyö pois farkuista kun se puristi niin paljon, iltapäivällä olikin sitten jo pakko laittaa kuminauha napin ympäri kun ei voinut olla nappi kiinni.. Että kyllä siellä joku kasvaa

Liisikki En meidänkään kirjeessä lukenut mitään riskilukua, vaan että ei ollut mitään kohonnutta riskiä.

Nyt tämä tarvitsee vähän apua.. Mitä juttuja on hyvä miettiä kun yrittää valita ne vaunut?!? Kun tää on ihan pihalla.. Niin ja kumpi on parempi; kova vai pehmeä koppa ja mitä eroa niissä on?

Nana ja Larven 14+6 (huomenna poksuu )

 

Tervehdys naiset!
Halauksia menetyksen kohdanneille. Ja rutistuksia ilo uutisista myös! Tervehdys toki uusille!

Liisikki: Samalta kylältä ku ollaan ni mulla sama homma, että ärsyttää ku ei voi soittaa suoraan terkkarille, moni asia jääny kysymättä... Samoin mulle ei ole tullut tietoa verikokeen tuoksesta, mulla ti neuvola, joten kysyn siellä josko siellä ois tieto riskiluvusta.

Täällä myös melkoisia alamahan vatsalihasten kramppeja. Kävin tänään pumppitunnilla ja siellä rintalihas biisin jälkeen en meinannu päästä laudalta ylös ku vatsaa juili, mut oletan että erotan supistuksen ja se ei ollu sitä.

Liikkeistä ei ota vielä selvää, välilä luulee tuntevansa, mut varmaksi ei voi sanoa. Jospa se siellä kohta sätkis niin että tietäs.

Rentouttavaa päästäistä kaikille!

 

Onnea Carriinalle! Me ollaan menossa loppukesästä naimisiin mutta todella pienesti: maistraatissa ja ehkä vanhempien kanssa syömään. Ajatus isoista bileistä (lähisuku + muutama kaveri = 50 ihmistä) tämän mahan kanssa ei oikein innosta vaikka sitä mietittiinkin aluksi. Mutta molemmat ollaan jo toisella kierroksella, niin tämä matala profiili käy meille loistavasti.

Mulla ei myöskään lukenut riskilukua vaan ainoastaan se, että ei kohonnutta riskiä. Huomenna tosin oon menossa äitiyspolille niin ehkä voisin kysyä sitä sieltä, mutta toisaalta - ei sillä tarkalla tiedolla ole väliä.

Töissä on ihan mahdotonta peitellä enää tätä mahaa, tuntuu että se on jo superiso - mutta kai näin kolmannessa raskaudessa se on kai jo sallittua. Pari työkaveria on jo arvannut ja kautta rantain yrittänyt kysellä...

Vaunut valitsin näillä kriteereillä: pitää olla ilmakumipyörät (kun kuljen maaseudun "ei niin hyväkuntoisia teitä" pitkin), heittoaisa (että voi vaihtaa suuntaa lennossa esim. jos häikäisee aurinko), kohtuullinen hinta (meille ei enempää lapsia tule). Merkki ei minulle ole niin tärkeä, edellisten kanssa mulla oli Teutoniat pehmeällä kantokopalla mutta ihan yhtä hyvältä nämä Orat kovalla kantokopalla tuntuvat. Sitten tietysti kannattaa miettiä, että miten mahtuvat auton takaluukkuun tai jos asuu hissitalossa, miten mahtuu hissiin.

Nana: pehmeä kantokoppa on tavallaan kuin makuupussi, mutta siinä oli kova (irrotettava) pohja. Omasta mielestäni se oli ahtaampi kuin kova koppa. Mutta taitaa olla ihan mielipidekysymys kumman ottaa, kannattaa käydä kaupassa kurkkimassa ihan ajan kanssa ja suhtautua kriittisesti myyjien palopuheisiin

Aika tuntuu matelevan superhitaasti, varsinkin kun työmotivaatio on nolla...

Ksylofoni rv13

 

Pitkästä aikaa taas kuulumisilla täällä!

Minä en viime viikolla tajunnut kysyä tuota riskilukua neuvolasta. Postista tulleessa lapussa luki vain, ettei kohonnutta riskiä ole. Toisaalta, eipä sillä riskiluvulla mun mielestä siinä vaiheessa juuri mitään tee, jos se ei ole hälyttävä. Mutta toki jokaisella pitää olla oikeus saada se tietoonsa, jos niin haluaa, senhän määrä jo potilaslaki.

Minä kerroin eilen töissä olevani raskaana. Jännitin ja panikoin kertomista monta viikkoa! Uutinen otettiin kuitenkin iloisesti ja positiivisesti vastaan. Mikä helpotus! Osa työkavereista oli jo raskautta uumoillutkin. Maha on pompsahtanut esiin viimeisen viikon aikana oiken todella, eikä sitä kyllä enää pysty juuri peittelemään. Onneksi salailu saa riittää jo.

Vaunuista: Kannattaa tosiaan miettiä, mitkä ne omat tarpeet ovat. Liikkuuko enemmän kaupungissa vai maastossa, kulkeeko bussilla, pitääkö vaunujen mahtua auton takakonttiin? Minä halusin tukevat nelipyöräiset vaunut, koska enimmäkseen tein vaunulenkkejä maastossa. Ilmakumirenkaat olivat oikeastaan ainoa vaihtoehto. Heittoaisa jäi aika vähälle käytölle loppujen lopuksi, vaikka sellaisen ehdottomasti halusin.

Kova kantokoppa on täysin erillinen rataksen runkoon kiinnitettävä koppa. Tällaisissa yhdistelmissä ratas- eli istuinosa on erillinen. Pehmeä kantokoppa sen sijaan tulee ratasosan päälle. Kovaa, erillistä vaunukoppaa en halunnut, koska meillä ei yksinkertaisesti ollut tilaa säilyttää vaunu- ja ratasosia erikseen. Pehmeä kantokoppa on ratasosan päällä, joten siinä säästää säilytystilassa.

Meillä ainakin pehmeä kantokoppa oli tosi lämmin. Siihen päälle sai vielä jalkapeitteen, ja kun esikoinen on kuumaverinen tapaus, ei kopan sisälle tarvinnut laittaa paljoakaan toppausta. Kovimmillakin pakkasilla riitti äp-makuupussi ja vauvalla villavaatteet. Paljon siis riippuu myös vauvasta, että kuinka paljon toppausta tarvitsee. Meillä pehmeä kantokoppa meni juuri sen ajan kuin tarvittiin eli 5,5 kk:tta. Sen jälkeen esikoinen ei suostunut enää vaunuissa nukkumaan ja siirryttiin kokonaan ratasosan käyttöön.

Meillä on vielä vaunupohdinta ihan kesken. Luulen, että jää aika viime tippaan. Esikoinen ei enää vanhojen yhdistelmien ratasosaan mene, ja aiomme myydä nuo vanhat pois ja ostaa uudet vaunut. Kesä mennään esikoisen kanssa matkarattailla.

Liikkeitä olen tuntenut eilen ja tänään paljon enemmän kuin aiemmin. Välissä oli yli viikko, kun en tuntenut mitään. En silti ollut huolissani, koska tässä vaiheessa sikiöllä on vielä hirmuisesti tilaa vaihtaa asentoa, ja todennäköisesti on vain viihtynyt pidempään naama mun selkään päin, jolloin liikkeitä ei tunnu.

Neuvolassa olin viime viikolla. Kaikki oli ok. Painoa oli tullut vain +2 kg:a lähtöpainoon. Sikiö liikkui ja monotti dopplerin anturia niin kauheasti, ettei sydänääniä saatu heti kuulumaan. :heart: Esikoinen tietty pelästyi dopplerin ääniä, ja makasi koko loppututkimuksen mun rintakehän päällä nyyhkyttäen, raukka. Sain lähetteen vesirokkovasta-ainetesteihin. Meidän asuinalueen päiväkodeissa liikkuu vesirokkoa, enkä ole aivan varma, olenko sairastanut sitä lapsuudessa. Äidilläni on mielikuva, että minulla oli kolme näppylää samaan aikaan kuin pikkusiskollani oli vesirokko. Voi siis olla, että sairastin sen vain tosi lievänä, mutta parempi saada varmuus asiaan.

Millaisia pääsiäisuunnitelmia teillä on? Me lähdetään Tukholmaan pariksi päiväksi. Kyseessä on esikoisen ensimmäinen ulkomaanreissu. Vähän jännittää miten yöt laivassa ja hotellissa sujuvat.

-Pantsu ja möykky rv 16+2

 

Meidän Ora Taigoissa kova kantokoppa on tuon ratasosan päällä, ei siis erillinen osa. Taitaa vaihdella ilmeisesti merkeittäin/malleittain.

Äitiyspolikäynti takana korkean painoindeksin takia. Kuulemma vuodesta 2008 on näitä käyntejä HUSin alueella "määrätty" jos painoindeksi on korkea. No, vähän turhauttavaa kyllä oli kuunnella ruokavaliovalistusta, jonka kyllä osaan vaikka unissani ja maksaa siitä polimaksu 27 e... Ennen raskautta nimittäin onnistuin karistamaan painoa jo ihan kivasti, joten kaikki tämä on ihan hyvässä muistissa.

Sokerirasituksen tuloksetkin sain ja siinä oli tulos ihan normaali eli ei raskausdiabetesta

Aurinkoista pääsiäistä!

Ksylofoni rv 13

 

Pikaisesti piti tulla tänne hehkuttamaan edes jonkinmoisia iloisia uutisia. Eilen sain tietää, että meidän pienen siivekkään kromosomivastauksien perusteella perinnöllistä riskiä trisomialle ei ole, eli pelkän paskan mäihän piikkiin meni. Laiha lohtu, mutta lohtu kuitenkin. Seuraavassa yrityksessä ei tarvitse onneksi kohonneiden riskien takia panikoida

Mukavaa pääsiäistä ja voikaa paksusti!

 

Onpa hyviä uutisia, Sedna :heart:

 

Tervetuloa uusille!
Ja Carriina oikein paljon onnea. Mua ei koskaan varsinaisesti kosittu. Alettiin puhua vauvasta mutta päätettiin että halutaan mennä naimisiin sitä ennen ja päätettiin hääpäivä ja että heti sen jälkeen esikoinen saa tulla jos on tullakseen. Sit vaan kerran kaupungilla tajuttiin et nii joo, pitäiskö meidän nyt mennä kihloihin kun on toi kirkkokin varattu ja niin me kävästiin sormuskaupassa

Pääsiäissuunnitelmista: Meillä nyt ensinnäkin rakennetaan Ja huomenna tulee tupa täyteen sukulaisia tuolta pidemmän matkan päästä kun lauantaina vietetään tytön syntymäpäivää. Tosi kiva että tulee sukulaisia joita ei ole hetkeen nähnyt mutta toivon että lähtisivät sunnuntaina että saadaan olla oman porukankin kesken ja viettää vapaata. Musta on tullu sellanen koti- ja perhekeskeinen että haluan olla kotona ja oman perheen kesken ja nauttia vaan toisistamme. Kyllä haluan tietty ihmisiäkin tavata mutta tuntuu etten jaksais kovin montaa päivää passata tollasta laumaa ja katsella heitä meidän nurkissa VAIKKA odotankin kaikkien näkemistä pitkästä aikaa....kai nääkin jtain hormoonisekoiluja on

 

Liisikki uskomatonta :O Soittele vaan aktiivisesti, kyllä niiden tulosten täytyy olla jossain koneella. Meilläkään ei esikoisesta edes kysyttäessä annettu muuta tietoa, kuin että riskiä ei ole.

Turvavyönalennin kiinnostaisi minuakin?

Tervetuloa, Tiedän mitä onni on ja c’mon :wave: lisäsin listalle listalle. Kerrotteko vielä iän ja synnärin, jos haluat ne tuohon listalle. Mukaan pääsee toki muutenkin

Carriina onnittelut! :flower: Joko päätitte päivänkin?

Sedna hieno juttu, että kyseessä oli vain huonot kortit. Onnea uuden lapsen yritykseen, kun sen aika on :hug:

Minäkin toivotan iloista pääsiäistä kaikille, lähdetään miehen ja esikoisen kanssa reissuun, joten kauheasti en varmaan ennen ensi viikkoa täällä pyöri. Päivitin listalle tähän mennessä tulleet muutokset, pyhien jälkeen sitten taas :wave:

Branwen ja sissi 17+0 poks :heart:

 

Hei! Juu, mulla ikää 31v ja sairaala tulee olemaan SeKs

Huomasin että täällä osa tuntee jo liikkeitä, ihanaa Mulla liikkeet alkoi tuntumaan esikoisesta vasta viikoilla 19+. Toissa-aamuna tunsin jännää tärinää-värinää-surinaa tuolla ihan alavatsalla yövuoron jälkeen kun unta odottelin, mitä lie se oli vai kuvittelinko vain? Rv nyt siis vasta 12+3.
Teettekö muut vuorotyötä ja miten koette yövuorot? Musta tuntuu etten millään noita yövuoroja jaksaisi!

Vaunuina meillä esikoiselle hommatut Brion Happyt pehmeällä kopalla, ovat varsin hyvät joten niillä mennään. Nuo on yhdistelmät, mutta uudet matkarattaat tullaan kyllä hommaamaan.

Pääsiäissuunnitelmia meillä ei sen kummempia, töissä ollessa ja jossain välissä sit käväistään sukulaisia virpomassa.

Voikaahan paksusti!