Lokakuun lapset 2013 <3 *syyskuussa*

Vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt!!! Wuhuuuu!! Verenpaine oli kans pikkasen koholla ja epäili josko se enteilis synnytystä... Nyt oon niin toivoa täynnä et pettymys on valtaisa jos ei ala pikkuepeliä kuulumaan... Kyselin varmuudenvuoksi yliaikaiskontrollista ja sinne pääsee täällä kuulemma vasta 41+5. Julmaa kidutusta sanon minä!! Toivottavasti ei tule omalle kohdalle ainakaan tarpeen. Pää on harvinaisen rikki odottamisen kanssa...

marlin mulla mies kanssa sanonut samaa, ihanaa miten tuollainen juro ukkokin vaan odottelee pientä ihmettä syliinsä :)

Olen päättänyt tuossa viikko sitten, että kakara syntyy 38+3-39+2 välisenä aikana. Saas nähdä miten muijan käy. Ei muuten tietoakaan supistuksista mutta hiiva iski.

Luna ja mysteeriotus 38+3
 
  • Tykkää
Reactions: Marlin
Moi pitkästä pitkästä aikaa :)

Mä kirjoittelen enempi tuolla facen puolella niin tämä on vähän jäänyt.
Mulla hb laskenut raudan syönnistä huolimatta 99-->90 ja ottivat laaja-alaisen verenkuvan mistä näkyy tarkemmat rautavarastot.

Olokin on kyllä sen mukainen koska yleensä mun hb on yli 150.Väsytää todella paljon ja on sellainen jaksamaton olo koko ajan,leposyke paukuttaa koko ajana 110 tienoilla ja hengästyttää ihan sairaan paljon.

Kaikki on vauvalle jo valmiina,vaatteita en ole pessyt kun en jaksa :)

Nyt olis taas pe ultra-aika hyvinkäälle jossa pätetään sektiopvä ja toivottavasti ne ottais kantaa noihin rauta-arvoihin.
Painoa on tullut about 4kg yhteensä ja ilta insuliinit menee jo yk16 mitä pistän.

Onnea kaikille vauvautuneille :)


Meillä herra istuu perätilassa edelleen ja tykkää kutitella mun alapäätä varpaillaan...ai että se tuntuu inhalle kun kaivelee.

Shenda ja pikkumies 35+1
 
Täällä oli eilen neuvola. Kaikki oli edelleen kunnossa. Nyt vauva melkeen kiinnittynyt, vähän pää heilu enää. Ihan lähtö kuopissa ollaan. Neuvolatäti meinas, että ei välttämättä kiinnity samalla tavalla kun on uudelleen synnyttäjä. Supistuksia tulee epäsäännöllisesti, ei vielä yhtään säännöllisin väliajoin ja alkavat olla aina edellistä kivuliaampia. Ja alaselkää on alkanu jo välillä juilimaan. Viime yönä ei kuitenkaan tullu yhtään ainoaa supistusta ja silti heräsin tunnin välein, aika ärsyttävää. Sain viikon päähän uuden ajan neuvolaan mutta täti tuumas siellä, että on ihme jos tuun sillon vielä. Samaa se kyllä meinas jo edellis kerrallakin. Kuulostaa, että monella alkaa olla jännät paikat. Esikoinen synty 38+6 ja nyt ollaan menty tämän kanssa jo sen etapin ylitte.



Pauki 39+1
 
Heipsis pitkästä aikaa.. Naamakirja vieny menneSsään toki oon käyny lueskelemassa täällä meininkejä kyllä aika ajoin. :)

vauvan jo maailmaan saaneille kovin hirmusesti onnen toivotuksia, teitä alkaaki olla liuta jo. ;) itse odottelen kuumeisesti että tuo Kirppu tuolta tulis maailmaan jo pikku hiljaa.

Viikkoja 37+1 tällä hetkellä, totaali kyllästyminen tähän mahaisuuteen vaikka omalla tavalla ihanaa onkin. Vointi iha ok, jtn kipuja lantiolla ja alempanaki mutta vaan satunnaisia. Rd todettiin mullekin, mut on pysyny ruokavaliolla kurissa hienosti. :)

vauvan kamoja on osa paikallaan, vaatteet kaikki pesty ellei lisää satu tulemaan (ei tarviis kyllä). Vielä pitäis silti jaksaa laitella sänky kuntoon ja toi meijän hoitotaso kaipaa raivausta ja jonkulaisia laatikostoja mihin saa vaipat yms. :) ollaan täs tiirailtu jos saatais "ihmisten ilmoilta" asuntoo, ei siksi oo viitsitty tähän niin kovin alkaa mitää isompia rakentelmaan.
sairaalakassi on tossa odottelemassa lähtöä, ootan niin intona et saan omat housut jalkaan ja hupparin kans! Tosin musta tuntuu et siellä ei oo kaikkea, housut multa esim puuttuu mut ajattelin että jos onnistun vaan nii yritän lähteä verkkareissa tai mamma pöksyis sit sairaalaan ja sieltä kotiin kun ei siellä (toivottavasti) tarvii kauaa olla. :)

Kädet puutuu öisin aika kovastikki ku aamulla saa jumppaa jo ennenku nousee edes ylös sängystä. :( terkka sano et on iha normaali et turvotus aiheuttaa.. Sikäli enpä oo sormuksiakaa pitäny sitten varmaan heinäkuun häiden jälkeen eikä sillonkaa meinannu mennä sirmeen saatika tulla pois sit.. :D sellasta tänne, ei siis mitään kummempia. Samaa tuskailua kuin muillaki.

Isosti tsemppiä niille joilla synnytys on lähellä jo suppareiden yms johdosta! :))

Addoda & Kirppu 37+1
 
Oonko mää ainut joka ei oo valmis vielä synnyttään?! Kaikki tuntuu sitä odottavan ja toivovan=). Musta tuntuu että aika menee liian nopeeta enkä kerkiä sisäistämään asiaa että meillä on taas kohta vauva... En oo varautunut yhtään että kohta pitäis synnyttää ja eessähän se on joka tapauksessa ja piankin! APUA! Ajatus pelottaa, mikä on jännä kun mulla kuitenkin 5 helppoa synnytystä takana, mutta muutaman suurperheen äidin kanssa on tullut tässä juteltua ja on kuulemma normaalia että mitä enemmän lapsia tekee sen enemmän synnytys alkaa pelottaa vaikka kaikki olisikin mennyt aiemmin hyvin...Tieto lisää tuskaa ja ajatus että voiko olla näin hyvä tuuri, meillä on kuitenkin jo 5 tervettä lasta...

Vauvan jutut alkaa olla valmiina, sairaalakassiin nakkaan lähtiessä kameran, puhelimen+laturin, hammasharjan, harjan, pompuloita, shamppoon+hoitoaineen, mies saa tuua loput esim. vauvan kotiutumisvaatteet ja mulle suklaata:D. Viime kerralla jouduin olemaan osastolla ilman suklaata ja se sitten oli kauhiaa!!!! Oli meinaan sikainfluenssa kausi ja isäkään ei päässyt vierailemaan osastolla vaan oltiin täydellisessä eristyksissä siellä..

Tsempit viime hetken kärvistelijöille!

Sinnuli 37+2
 
Viimenen lääkärineuvola tuli käytyä ja vauvalla tuntui olevan kaikki hyvin. Äitillä ei niinkään, meinas itkettää koko ajan ja ärsytti kun vieras terkka kyseli tyhmiä... Liitoskivut, ummetus, turvotus, unettomuus, flunssa+ muut sekalaiset vaivat on hyökänny pari viikkoa sitten jostain komerosta ja taitavat pitää seuraa loppuajan.

Lisäksi on ilmennyt vakavia oireita anoppiallergiasta. Tämä on mun esikoinen enkä haluais jakaa ensi hetkiä kenenkään (tyhmän) kanssa. Mutta koitapa saada tyhmä tajuamaan vaikka kahteen kertaa suoraan kertonutkin asian kasvotusten. En kestä jos ei tajua antaa rauhassa tutustua omaan lapseen vaan väkisin änkeää tielle ja aiheuttaa vaan pahaa mieltä. Sillä on ollu omat vauvansa, mä haluan ihmetellä omaani rauhassa ennen kuin joudun jakamaan maailman kanssa. Oliskohan saatavilla jotain sukulaiskarkotetta ensi hätään pitämään liian innokkaat loitolla ;)?
 
  • Tykkää
Reactions: Väinö-Irmeli
Pullero voi niin tuttua, niin tuttua. :hug: Nuo mielialaheilahtelut taitaa kuulua asiaan ja kai ne jotenkin omalta osaltaan liittyy äidin valmistautumiseen. Tai en tiedä, ärsyttävää se ainakin on kun kaikki ottaa vaan päähän.

Itse muistan myös esikoisen aikana kun ärsyynnyin siitä että sekä omat vanhemmat että appivanhemmat tuppautui HETI meidän elämään kun sairaalasta päästiin. Olin sanonut että toivoisin vaikkapa viikon rauhaa tutustua siihen vauvaan kaikessa rauhassa, mutta äiti piti sitä aivan naurettavana, että kyllähän heillä on oikeus tulla vauvaa katsomaan. Mulla oli isoja ongelmia imettämisessä ja olisin tarvinnut siihen rauhaa ja yksityisyyttä koska se oli kerta kaikkiaan vaikeaa ja olin tosi masentunut sen vuoksi ettei imetys ottanut sujuakseen. Mutta eihän se suju kun kokoajan ovikello soi ja joku tulee kylään ja siinä pitäisi sitten yrittää seurustella ja opetella samalla tuntemaan oma lapsensa ja sen ruokailutavat.. Huoh. Tällä kertaa viis veisaan isovanhemmista, jos en sillä hetkellä ehdi seurustella kun tulevat kylään niin istukoon ja odottakoon. Minä olen muutenkin sellainen etten halua imettää muiden ihmisten seurassa, paitsi nyt ehkä jonkun kavereiden joilla itsellä on lapsia, mutta esim. miespuolisten sukulaisten seurassa en tod. rupea tissiä kaivamaan esiin vaan menen sitten yksityisempään paikkaan ja olen siellä vaikka monta tuntia jos tarve vaatii. Seurustelkoon mies sitten sukulaisten kanssa.

Tänne ei kuulu uutta, vauva tuntuisi kyllä tipahtaneen nyt tuonne lantioon, kun potkutkaan ei enää tunnu kylkiluissa asti vaan tuossa navan yläpuolella. Ja liitokset ja lonkat on tulessa ja kävely vaikeaa. Supistuksia tosin ei nyt ole ollut joten täytyy ottaa kohta ne ässät käyttöön. :)

Onko muuten muilla ollut sellaista, että olisi tullut jotenkin kömpelöksi, siis että tavarat ei pysy käsissä? Multa putoaa lattialle ihan kaikki maitotölkeistä avaimiin, ja sitten ärsyttää kun se nostaminen on niin vaikeaa.
 
Onnea heille, joilla nyytti on jo sylissä :)

Pitempi tovi on vierähtänyt kun viimeksi olen kirjotellut tänne... ei oo kerenny oikeestaa ees lukemaan, mitä nyt sit selailin kirjoitteluja reilun viikon ajalta, ja niitähän oli :D ..

Kaikkee enää en ees muista mistä juttua oli,mutta vastailen joihinkin..

Ristiäisistä.. Meillä on kutakuinkin ajankohta ja paikka valmiina (ei varattu), nimikin on jo mietitty. ja kummit kans jo tiedossa. pappi sitten viel puuttuu. Tulossa on siis ihan perinteiset ristiäiset kahvitarjoiluineen, ja muualla kuin kotona vaikka paikalle ei paljoa ole porukkaa tulossakaan.

sairaalakassi on pakkaamatta, mutta kokemuksesta teidän mitä sinne pakata. Tosin, tällä kertaa taidan pakkailun tehdä ajoissa enkä sitten kun pitää jo kiireellä lähtee. Pikkupurtavaa itselle vuodeosasto ajalle ja pikkusyötävää isukille. jotain mieleistä juotavaa itselle jo salissa olo ajalle,toki se hana vesikin passaa tarpeen tullen :) Puhelin+laturi, ja kamera. imetysliivit,koska sairaalassa ei niit ole. Kaikkee muutahan sairaalasta sit löytyykin. Kotiutumisvaatteet itselle ja vauvalle isä tuo sitten lähempänä kotiutumista (matkaa kotoa sairaalaa kuiteski vain n.4km),mutta ne laitan omaan kassiin valmiiksi jo kotona.

Perhehuonetta mietittiin, mutta tällä hetkellä ei ole mahd saada sellaista,kun vuodeosastot on ns.väliaikais tiloissa... harmi. ois ollu kiva tutustua uuteen perheenjäseneen rauhassa isän kanssa jo sairaalassa,koska hnelle tämä lapsi on ensimmäinen. Mut kerkeehän sitä tutustua rauahassa kotonakin :)

Perheen karvaiset lapset (siis eläimet).. Meillä on kaksi kissaa,jotka on ollut lasten kanssa tekemisissä heti pennusta lähtien. Mutta silti vähän jänskättää miten ne reagoi sitten kun vauva on kotona. Viime päivinä toinen niistä on hakeutunut mun syliin,osittain masun päälle ja viihtyy siinä makoillessa pitkän tovin :), samoin sängyllä maatessa hakeutuu masua vasten makaamaan.. taitaa siis vaistota jotain :) Lisäksi perheeseen kuuluu kani, joka on niin yhteishuoltajuudessta toisen omistajan kanssa. Se ei ole koskaan ollut takemisissä lasten kanssa,joten....senkin suhteen jänskättää... ihan heti se ei vauvan kotiuduttua olekaan paikalla,vaan vauva on kutakuinkin kkden ikäinen kun eka kerran kohtaavat..

(.) ja sitten minusta...
viikko sitten oli viimesin neuvolakäynti ( rv 34+1).
panoa oli tullut edellsiestä käynnistä +1,5kg
Rr oli 135/87, Hb 117 ja pissa/sokerit - -
Sf mitta oli huikeat 36cm :O ja pikkuinen oli edelleen pää alaspäin. Sydämen syke oli 158..
Paineita ei tarvi kotona enää seurailla, mutta kyllä sitä tulee mittailtua kerta kaksi päivässä,kun siihen jo ehti tottua..
Turvotuksia on nyt ollu ja paljon; jalat on aikamoiset pölkyt ja samoin kädet, sormiin sattuu kun nyrkkiin koittaa laittaa. hieman kasvotkin on saanut pyöreyttä lisää..
Turvotuksen myötä myös paineet ehkä hieman koholla... yläpaineet olleet max 142 ja alapaineet max 88 ..
Mietin josko tänään soittais neuvolaan, jos tarttis mennä näytille...
Muuten seuraava käynti onkin sitten 3.10 joilloin myös lääkärikäynti.
Yllätyin,kun nlatäti sanoi, että lekuri ei tee enää sisätutkimusta kohdunsuun tilanteen tarkastamiseksi ellei äiti sitä itse vaadi. ainoastaan ultrataan vauvan asento ja tehään painoarvio kun sf on mennyt koko ajan yläkäyrillä..

Oma vointi ollu suht hyvä; ei väsytä koko ajan, mutta ruoka kyllä maistuu koko ajan:whistle:, tosin, joutuu vähän toppuuttaan itteään ettei aina syö kun tekee jotain mieli...
Pieni on aika liikkuvaa sorttia, kyljet on koetuksella ja samoin alapää kun pieni puskee päällään, auts. Kipeitä suppareita on alkanut tuleen joka päivä muutamia kertoja..tää onkin sitten uutta :D .. Mutta vois aatella että vkon päästä pyydän lekuria tarkastaa onko suppareilla ollu jotain vaikutusta alakertaan...
vauvaa varten on kaikki nyt hankittu; tosin suurin osa majailee vielä varastosta.
Vaunut hankittiin sitten uutena; käytettynä ois kyllä löytynyt varmasti hyvät, mutta tuleva isä halusi uudet, samoin turvakaukalo ostettiin uutena. kaikki muu onkin sitten käytettyä...
vaatepinot oottais pesua "sitten joku päivä" ja viikkaamista hoitopöydän laatikoihin (jos ne kaikki saa mahtuun sinne :D )... jne jne...


Muruliini82 ja masu-asukki 35+3
 
Mä voisin lähteä synnyttämään vaikka tänään!! :p Periaatteessa olo on ihan hyvä ja pystyn hyvin puuhastella kaikenlaista, mutta oon vain niin malttamaton. Haluaisin jo nähdä, miltä meidän poitsu näyttää ja minkälainen vauva hän noin ylipäätään on. LA on vasta reilun kolmen viikon päästä, niin kaipa tässä vielä joutuu tovin odottelemaan. Ens viikolla, kun vauva on täysiaikainen, niin alan kyllä tehdä tosi reippaita kävelylenkkejä, josko se jotain tuolla alhaalla edistäisi.

Muuten ei mitään ihmeitä... Esikoinen on ollu tän viikon flunssassa ja kerhot, muskari ja äippätreffit on jäänyt väliin. :( Hieman tylsää on ollut siis...

Appivanhemmista, omista vanhemmista ym. Esikoisen kanssa, kun oltiin oltu päivä pari kotona, niin mielellään otin jo vieraita kylään. Minusta oli ihanaa, kun perhe ja ystävät tuli vauvaa katsomaan. Eikä meillä siis koko aikaa vieraita rampannut - silleen sopivasti kuitenkin. MUTTA yksi asia, jota en esikoisen vauva-aikana voinut sietää oli NEUVOT. Voi että mua niin sapetti, jos joku yritti tulla kertomaan, mitä vauvan kanssa pitäisi tehdä. Jo pelkästään kysymys "onkohan vauvalla riittävästi päällä?" sai mut kiehumaan. ENHÄN minä nyt vauvaani liian vähissä vaatteissa pitäisi! Noh, tämä herkkyys on varmasti monelle tuttua ja hormonit ja tuoreen äidin epävarmuus ei yhtään helpottaneet asiaan. Mutta kyllä mun mielestä omien perheenjäsenten pitäisi osata ottaa tuoretta äitiä sen verran huomioon, etteivät tule heti neuvomaan. MURRR!

Ja sitten piti vielä kysyä ihan toisesta asiasta, eli minkälainen lämpöpussi teillä on vaunuihin syksyn ja talven varalle? Meillä tuo on vielä hankkimatta ja oon yrittänyt netistä katsella. Kaipa sen pitäisi olla vauvalle sellainen, joka mahtuu yhdistelmävaunujen kovaan koppaan. Yksi mitä oon katsonut, on tämä Brion:

BRIO - Footmuff Shiny Lime/Black - Babyshop.com

Marni ja boitsu 36+3
 
Lämpöpussina meillä on Eisbärchenin täysmusta toppapussi esikoisen ajoilta, ja se on kyllä ollut hyvä, tosi lämmin ainakin. :)

Voi että kun täällä monella on laskettu aika jo niin lähellä! :) Ihanaa, mutta tosi vaikea kuvitella että aika on mennyt yhtäkkiä näin nopeasti ja ollaan näin pitkällä. Melkein haikeus tulisi, jos en niin kovaa jo haluaisi tästä mahasta eroon. Voisin vaikka vannoa että mä kuitenkin kärvistelen täällä viimeisenä lokakuun lopussa...

Onkos teillä muuten vaikeuksia vaatteiden kanssa näillä viimeisillä viikoilla? Mulle on suuri osa äitiysvaatteistakin jäänyt pieniksi, joten aikamoisissa "rönttövaatteissa" joudun kulkemaan, lahjoituksena saaduissa isovanhempien takeissa ym. Niin kauan oli ok kun säät oli lämpimät, mutta nyt kun on kylmä ja pitäisi tarjeta esikoisen kanssa pihapuuhissa ja pukea reilusti päälle, niin oikea tyylilyyli kyllä olen. :D Onneksi ei ole nyt mitään virallisia edustustilaisuuksia tulossa missä pitäisi olla hienona, voipi olla että jäisi menemättä muuten..

Ai niin ja Muumimammalle tietenkin pidetään peukkuja, hän taitaapi olla tositoimissa jo! :) Toivottavasti käynnistyspuuhat sujuu ripeästi, olen lukenut ja kuullut että siinä voi mennä monta päivääkin käynnistyksestä siihen kun vauva on maailmassa. Toivottavasti nyt ei kestä niin kauaa, niin saadaan taas lisää vauvauutisia. :)

Leijonamama 37+3
 
Viimeksi muokattu:
Meillä lämpöpussin virkaa toimittaa äp:n makuupussi. Hyvin on lapset tarenneet -20 asteen pakkasissa, kun ollaan puettu villapuku toppapuvun alle :) Kaukalossa meillä on sitten käytössä Wallaboon kaukalopussi. Helpottaa huomattavasti pukemista, kun ei tarvi automatkoille pukee niin paljo vaatetta.

Samat mammavaatteet menee, mitä oon jo alussa ostanu. Omista housuista pidän collareita ja urheiluhousuja. Keväällä ostin takinkin sillä silmällä, että mahtus vielä näin syksylläkin, vaikka maha on iso. Hyvin mahtuu paksu fleece-takkiki vielä sinne alle :)

Marlin ja Vimma POKS 36+0
 
Oi onnea muumimamma !!!! :heart: :heart: Olipa hyvä että syntyikin ihan itsekseen, kai se käynnistys on aina riskialttiimpaa ja ehkä vähän rajumpaakin kuin luonnollinen itsekseen tapahtuva synnytys.

Mutta mistä se johtuukin että moni vauva päättää syntyä ihan itsekseen just ennen sovittua käynnistystä? Onko se joku stressin laukeaminen/rentoutuminen joka sen homman laittaa käyntiin, vai mikä?
 
Muumimamma erittäin paljon onnea teidän perheelle ja nauti nyt vastasyntyneestä, se aika menee niin nopeaan...:heart:

Sinnuli minäkään en ole vielä valmis synnyttämään vaikka kaikki alkaa olla pian valmista vauvan tuloa varten. Kuitenkin on olo että kroppa ja vauva ei kumpikaan ole vielä valmis syntymään (vauva ylhäällä) eli vielä ei ole sen aika. Olen asettanut "toiveen" että vauva syntyis 40+5, kuten aiemmatkin lapset ;) Tosin mun vauvat on olleet syntyessään isoja, joten mikäli paljon mennään yliajalle niin sitten kyllä alkaa hirvittämään vauvan paino.

Tänään käyty synnärillä tutustumassa meillä siis kolmas lapsi tulossa mutta sairaala on tällä kertaa eri. Vähän oli alussa ristiriitaset tunteet synnärillä, mulla meinas tulla alussa vähän ahdistava olo kun saleissa käytiin, mutta lopulta tuli tunne että tänne on ihan hyvä tulla. Oikeestaan ainut mikä jäi vaivaamaan on se että minä en halua olla tavallisella osastolla. Perhehuone on toiveissa, tai mikäli vauvalla kaikki on hyvin niin polikliininen synnytys, onko muilla tarkoituksena kotiutua pikaseen tai onko siitä aiempia kokemuksia?

Oon nukkunut tänään lähes koko päivän en tiedä miten tämä väsymys on taas iskenyt, mutta päikkäreitä pitää ottaa nyt useammat päivässä jotta jaksaa. Ja ihan hyvillä mielin olen sikeitä vedellyt tässä pitkin päivää sillä on ollut viime aikoina niin paljon hommaa ja vähän stressiäkin että nyt kun kaikki alkaa olla valmista vauvan tuloon niin on hyvä vähän levätä ja ottaa aikaa itselleen. Olen myös ajatellut että voisko tuolla mun kiireellä olla vaikutusta siihen että vauva on edelleen tosi ylhäällä? Tiedä vaikka tuo lepo ja rauha antais vauvallekin merkin että täällä ollaan kyllä pian valmiita tulemiseesi ja voit hiljalleen alkaa hivuttautua alaspäin =)

Huuto.netistä olen tilannut viimehetken hankinnat vauvalle, nyt on sitten kaikki kasassa paitsi hoitolaukku on tilattu mutta ei vielä saapunut. Huutiksesta tilasin vauvalle vanupussin mikä toimii ulkopukuna läpi talven ja on kätevä kiinnittää kaukaloon. Lisäksi harsoja sekä Ruskovillan kypärälakin ja ensilapaset, ihanaahan se on taas katsella ja kosketella noita pieniä vaatteita... Voi kun sitä osais ja muistais nauttia niistä tulevista ensiviikoista vauvan kanssa eikä olis liian väsynyt :heart: Toivotaan että saadaan kaikki rauhallisia ja hyvin nukkuvia vauvoja =)

Kaunako tuttipulloja piti keittää, entä tuttiosaa, ja pystykö perus tutin myös keittää??? Ihan hassua miten nuo unohtuu.. Varalta ostin muutamia pulloja kaappiin ensipäiviä varten mikäli maito ei lähe heti nousemaan, on vaan unohtunut jo nuo desinfiointijutut..

dita 36+5
 
Tulin vaan muistuttamaan, että kaikki ei mene aina ihan niin kuin on käsikirjoitettuna. Pienen, pieni tyttäremme 1800 g ja 43,5 cm syntyi HÄTÄsektiolla tähän maailmaan istukan repeytyessä irti, myös napanuora oli joutunut kuolioon. Siinä ei paljon kyselty kivunlievityksiä, kun maha aukaistiin ilman puudutuksia. Onneksi olin tuossa vaiheessa mennyt jo tajuttomaksi. Ja onneksi minulla oli kyseisenä päivänä kontrollikäynti sairaalassa jajättivät sinne tielleen. Muuten meillä olisi täällä tyhjä syli. Reilu kymmenen minuttia siitä kun hätäsektiopäätös tehtiin ja tyttö oli maailmassa. Luojalle kiitos hän on yhdeksän pisteen pieni taistelija, joka hämmästyttää äitinsäkin elämän halullaan. Elämää meiltä on katsottu lastenosaston ikkunan läpi, mutta myös pikkuisen eri vinkkelistä kuin aiemmin. Onnea odotukseen teille kaikille <3
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Luna85
Millamakia Hui kauhistus :O Onneksi vauva kerettiin pelastaa! Oliko napanuora ollut kauan sitten kuoliossa? Kovasti tsemppiä näihin ensimmäisiin hetkiin. Ja tietysti onnea pienestä prinsessasta.

dita Kyllä voi tutitkin keittää, ja 5min riittää nuille kaikille keittoajaksi :)
 
muumimamma81 Onnittelut vauvasta koko perheelle!!:flower: Sehän oli hyvä juttu ettei käynnistykseen tarvinnut mennä.

Millamakia Hui kauhistus! Onnea pienestä vauvasta ja paljon tsemppiä ensimmäisiin päiviin! Toivotaan että kaikki menee hyvin.
 
Mikään ei ole itsestään selvää. Vielä viimeisillä metreillä voi jotakin tapahtua. Onhan niitä kohtukuolemia tapahtunut jopa lasketunajan jälkeenkin. Ja entäs sitten synnytyksen jälkeen...Kaikista elävistä lapsista pitää olla onnellisia. Onneksi MILLAMAKIA teillä huomattiin kuitenkin tilanne ajoissa. Onnea pienokaisesta.

Kyllä meillä ainakin odotetaan vauvaa niin kovasti, että jos olisi oikea aika saisi mielellään syntyä jo. Ei minulla tukala olo ole, mutta syli kaipaa pientä vaavia. Meillä mies on aina ollut yhtä paljon onnessaan kuin minäkin. Alussa jopa enemmän luki kaikkea vauvoista kuin minä. :) Eipä tässä enää tarvitse kauan odotella. rv 36+3. Ja käynnistetään rv39 ja jotakin. Eli n. 3 viikkoa.

Avasin tänään äitiyspakkauksen... Jos olisi tyttö tulossa, ei pakkauksesta olisi mitään iloa. Nytkin vain pari kudetta, jota voi käyttää mm. toppapuku ja makuupussi. Muut ovat aika rumia. Onneksi ei ole enää mukana kaiken näköisiä oppaita siihen ja siihen ja vielä johonkin muuhun. Eilen tuli ostettua muutama asukokonaisuus. Jospa olisi aika pestä kaikki kuteet jo valmiiksi. Taitaa mennä viimeiselle viikolle...heh. Kaivettava esille vanhatkin kuteet ja niitähän riittää...:)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: kääkkis82
Millamakia oi miten järkyttävä kokemus. :( Onnittelut tietysti pikkuisesta, mutta ei tuollaista toivoisi kenenkään kokevan. Onneksi kaikki on nyt hyvin ja toivottavasti pikku tyttö siitä vahvistuu ja pääsee pian syliteltäväksi ja kotiin. Sanoisin myös, että vaikka kaikki on nyt hyvin ja tulevaisuus näyttää valoisalta, niin noin dramaattinen tapahtuma kannattaa käsitellä nyt eikä vain työntää sitä syrjään. Itse yhden kuolleen lapsen synnyttäneenä ja toinen synnytyskin oli jokseenkin dramaattinen, tiedän että ne asiat tulevat vastaan enemmin tai myöhemmin, varsinkin jos vielä aikoo lisää lapsia hankkia, ja jos ja kun niitä ei ole käsitellyt niin ne aiheuttavat aika paljon lisäriesaa. Toki ei tuollaisia varmaan koskaan saa täysin hyväksyttyä mielessään, mutta silti suosittelisin että juttelisit asioista vaikka ihan ammattilaisen kanssa jos se vähänkään painaa mieltä. :) Kovasti tsemppiä!

Ja Millamakia jos vielä jaksat niin kerrotko millä raskausviikolla/minä päivänä lapsi syntyi, päivittäisin sen listaan. :) Niin ja sitä piti kysyä, että olitko se sinä joka oli siinä autokolarissa, kun silloinkin tuumailit että onko vauvalle jotain sattunut? Voiko olla että tuolla tapahtumalla oli jotain vaikutusta istukan repeytymiseen nyt?

Omaan napaan ei tänään uutta, vauva liikkuu aika harvakseltaan, tai aika hentoisin liikkein ainakin. Lienee tila vähissä. Vessassa käydessä tuntuu kuin vauva putoaisi pönttöön, alapäässä tuntuu jokin kipeä juttu, ehkä pää painaa kohdunsuuta sitten jo siihen malliin.. Viime yö oli levoton, oli huono olo, selkää särki ja piti kokoajan vaihtaa kylkeä, vessassa kävin ainakin 5 kertaa, välillä juomassa maitoa närästykseen, sitten heräsii esikoinen itkeskelemään... Huoh. Aamupäivä onkin sitten mennyt mulla maatessa. Mutta ihanaa kun saa maata!

Leijonamama 37+4
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: kääkkis82
Onnea muumimamma-81 ja myösMillaMakia :heart::heart::heart: Aika karmaiseva juttu kyllä tuo MillaMakian vauvan syntymä, mutta onneksi kaikki meni loppupelissä hyvin. Itsekin hätäsektion kokeneena tiedän, että sen käsittely todella vie aikaa, omani ei kyllä ollut läheskään noin dramaattinen.

Onko muille tullut kylkikipua nyt loppuaikana? Mulla on aiemminkin ollut nyt tässä raskaudessa, mutta eilen pamahti niin kovaa päälle, että vinguin kaksinkerroin :( Ei lähde kuin levolla ja kauratyynyllä, Panadol oli yhtä turhan kanssa. Nyt kipu on jatkunut, mutta ei ole niin kovaa ettei sen kanssa pärjäisi. Heti jos on alkanut enemmän pistää, olen mennyt makaamaan. Makuulla olo on ok.

kääkkis ja sisu 36+6
 
Onnea taas syntyneistä vauvoista! Ja MillaMakiale mieki kyllä suosittelen asian perusteellista käsittelyä ettei jää vaivaamaan vastasuuesa.

Vaatteista en ole hankkinu yhen ainutta äitiysvaatetta koko aikana. Koin sen turhana. Ja turhaa se olis ollukki, nyt vasta on haasteita pukkeutumisen kans ku on tullu kylymät ilimat. Takki ei taho mennä kiini ja verkkarit jalasa painan menemään. Lenkilä olis mukavampi käyä ku sais kunnon vaatteet pääle.

(.) Tännään käyty taas sairaalasa kontrollisa. Poju painaa nyt ultran mukkaan sen 3kg ja voi hyvin. Kohdunsuu on 2cm auki ja lääkärin mukkaan paikat kypsyny meleko nopiaa ajatellen sitä, että olen ensisynnyttäjä. Ja piti toennäkösempänä sitä, että poika syntyy ennen laskettua aikaa ku sen jäläkeen. Joten lääkäri sano, että minun pitäs alakaa siirtymmään toisele paikkakunnale synnytyksen varalta. Rasittaa koko ajatuski tuosta siirtymisestä.. Lisäksi mie en itte jaksa uskoa, että syntys ennen LA:aa. Mutta vissiin se on annettava periksi ja alakaa pakkaamaan tarvittavia tavaroita valamiiksi lähtöä varten.

o873060 ja haba 38+1
 
onnea vauvautuneille! toivottavasti tämän ketjulaisten draamat on koettu...

loppuraskauden vaatteista itse olen siirtynyt käyttämään miehen hupparia ja takkia, kerrankin hyötyä isosta miehestä! Täällä ainakin sen verran vilpoista että pakko saada takki kiinni kun ulkoilee...

maha on laskeutunut entisestään, eilen vielä näin navan kun katsoin alas mutta tänään ei enää näy. Kävelin eilen todella paljon ja kävely kostautui illalla, sattui joka paikkaan niin että meinas itku tulla.

Elättelen toiveita että lähipäivinä lähettäis synnyttää... Onneksi enää enintään kolme viikkoa. Hieman aktiivisempia harkkasuppareita tullu eilen/tänään. Tulis jo ulos! Lisäks tissit on ihan järkyttävän kipeät!

Luna ja mysteeriotus 38+5
 
o873060 mihin sinä meet sitten majailemaan toisella paikkakunnalla jos sun pitää siirtyä lähemmäksi sairaalaa? Onko sulla jotain tuttuja/sukulaisia siellä? Onneksi itse asutaan 10 min automatkan päässä sairaalasta, olisi tosi stressaavaa jos pitäisi lähteä loppuajaksi kotoa pois.. Mutta käyhän se niinkin, en minä sitä, tsempit sulle nyt kuitenkin viimeisiin viikkoihin. :)

Mahan laskeutumisesta musta välillä tuntuu että maha ois laskeutunu ja sit se taas jotenkin palaa entiselleen. Taisin eilen viimeksi kirjoittaa että vauvan varpaat tuntuis kutittelevan tuossa navan yläpuolella. No, tänään ne on kyllä runnoneet kylkiluita taas ihan kiitettävästi ja olokin on huono kun painaa niin ylös. En kyllä muista että esikoisen aikanakaan maha olis mitenkään erityisesti laskeutunut tai muuttanut muotoaan, mulla tuo vauva vissiin täyttää koko tilan niin että vaikka ois miten alhaalla niin varpaat on silti kurkussa. :)
 
Onnea synnyttäneille! :)

Kun tämä vauva syntyy toivoisin olevan mökillä piilossa kaikkia vieraita. En vaan taida jaksaa ottaa ketään vastaan. Hermot on ihan riekaleina ukkoon ja tähän omaan tilaan.

Kävin tässä jo joku päivä sit kertomassa kuulumisia, mut ylläri ylläri kaikki katos bittiavaruuteen. :(
Tänään oli viimeinen neuvola. Ei aikonut ottaa mua enää näytille. Mulla on aika äitipolille 2.10 käynnistetään jos painoarvio on alle 3kg. Sen verran on pienet paikat. Käskivät joviikko sit yrittää kaikkia mahollisia kotikonsteja jotta vauva ei kasvaisi liikaa. Toivon edelleen ettei tarvis sectioon mennä. Järki ei enää kule eikä ole hajua mistä on keskusteltu täällä.

Tsemppiä kaikille tähän pitkään loppusuoraan.

Tikkaritar 37+3
 

Yhteistyössä