Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*
- Viestiketjun aloittaja zoelle
- Ensimmäinen viesti
Täällä np-ultra takana. 
Löytyi 5,0cm pitkä tyyppi, joka siellä touhuili kaikenlaista, paitsi tietenkään ei olisi halunnut kääntyä sivuprofiiliin ultraan nähden. turvotusta oli 1,7mm, mikä kuulemma on ihan normaali ja syke oli 161. Aivot oli symmetriset, hermostoputki sulkeutunut ja vatsanpeitteet ehjät, eli varsin hyvältä näytti asiat pienellä.
Kerrottiin sitten esikoisellekin (3v11kk), joka oli tietenkin riemuissaan (kunhan ensin ehkä tajusi mitä äiti tarkoittaa...). Tänään nähdään tuttuja, niin kai meidän tyttö siis kaikille julkaisee tämän asian.
Laala ja tyyppi 11+3
(eiks nää nyt oo jo turvallisia viikkoja kertoa, vaikka ei päivälleen oo viel 12vk täynnä.. siis kun tänään on tyypillä ollu kaikki mainiosti..?).
Löytyi 5,0cm pitkä tyyppi, joka siellä touhuili kaikenlaista, paitsi tietenkään ei olisi halunnut kääntyä sivuprofiiliin ultraan nähden. turvotusta oli 1,7mm, mikä kuulemma on ihan normaali ja syke oli 161. Aivot oli symmetriset, hermostoputki sulkeutunut ja vatsanpeitteet ehjät, eli varsin hyvältä näytti asiat pienellä. Kerrottiin sitten esikoisellekin (3v11kk), joka oli tietenkin riemuissaan (kunhan ensin ehkä tajusi mitä äiti tarkoittaa...).
Tänään nähdään tuttuja, niin kai meidän tyttö siis kaikille julkaisee tämän asian. Laala ja tyyppi 11+3
(eiks nää nyt oo jo turvallisia viikkoja kertoa, vaikka ei päivälleen oo viel 12vk täynnä.. siis kun tänään on tyypillä ollu kaikki mainiosti..?).
Täällä sitten vaihteeksi huonoja uutisia.. Ultrassa ei oikeastaan näkynyt mitään, joku möykky mistä ei otettu selvää mikä se on, tuulimuna taas ehkä tai sitten jotain muuta. Eli meille ei tule vauvaa ja mut voi poistaa tästä ryhmästä.. Kaavinta tehdään ensi viikolla. Oireita on edelleen, jännä juttu sinänsä. Ehkä kolmas kerta toden sanoo. Jos kolmaskin menee kesken, aletaan tätä selvittää enemmän mistä johtuu.
Oireita on edelleen, jännä juttu sinänsä. Ehkä kolmas kerta toden sanoo. Jos kolmaskin menee kesken, aletaan tätä selvittää enemmän mistä johtuu.Listaa päivitelty taas.
Pupulin: :hug: Voi miten surullista! Tsemppiä teille uuteen yritykseen. :heart:
Hyviä NP-ultrauutisia saaneita onnittelen lämpimästi, ensimmäinen etappi nyt takana.
Laala: juu on on, heittäydy vaan täysillä tuohon fiilikseen.
Emskis: Heitin villin veikkauksen, että sun RU olis 24.5. ja päivitin sen tuonne listaan, osuinko oikeaan? Viestissä kun oli 24.10.
Minä toivottelen oikein ihanaa pääsiäistä kaikille, päivittelen tätä pinoa vielä viikonloppuna ja seuraavaa pinoa päivitteleekin joku muu. Kylläpä kuukausi hujahti vauhdilla, voi kunpa menis koko kevät samalla tavalla!
Pupulin: :hug: Voi miten surullista! Tsemppiä teille uuteen yritykseen. :heart:
Hyviä NP-ultrauutisia saaneita onnittelen lämpimästi, ensimmäinen etappi nyt takana
.Laala: juu on on, heittäydy vaan täysillä tuohon fiilikseen.
Emskis: Heitin villin veikkauksen, että sun RU olis 24.5. ja päivitin sen tuonne listaan, osuinko oikeaan? Viestissä kun oli 24.10.
Minä toivottelen oikein ihanaa pääsiäistä kaikille, päivittelen tätä pinoa vielä viikonloppuna ja seuraavaa pinoa päivitteleekin joku muu. Kylläpä kuukausi hujahti vauhdilla, voi kunpa menis koko kevät samalla tavalla!
Viimeksi muokattu:
Voi ei mitä mä sekoilin. Juu Zoelle arvasit oikein tarkoitin 24.5! Ei 24.10.
Kävin korjaamassa sen tuonne viestiini ettei kaikki ihmettele mitä oikein horisen.
Aaargh tätä mun raskaus insomniaa! Joka aamu tulee herätys viiden maissa. :O
Normaalisti nukun mielellään aamulla ainakin ysiin. Syksyyn mennessä tällä valvomisella olenkin jo valmiiksi ihan poikki..
Vitsit tunnenkohan jo liikkeitä! Jotain pientä ilmakuplan tapaista aina välillä tuntuu! Ihan sata varma en vielä ole että se on vaavi.
Esikoisesta tunsin rv 17. Mutta toisesta tuntuu varmasti aijemmin kun tietää miltä ne ekat liikkeet tuntuu.
Mä oon ihan koukussa tähän palstaan! Käyn kurkkailemassa kännykällä monta kertaa päivässä onko tullu uutta tekstiä!
Emskis 12+1
Kävin korjaamassa sen tuonne viestiini ettei kaikki ihmettele mitä oikein horisen.
Aaargh tätä mun raskaus insomniaa! Joka aamu tulee herätys viiden maissa. :O
Normaalisti nukun mielellään aamulla ainakin ysiin. Syksyyn mennessä tällä valvomisella olenkin jo valmiiksi ihan poikki..
Vitsit tunnenkohan jo liikkeitä! Jotain pientä ilmakuplan tapaista aina välillä tuntuu! Ihan sata varma en vielä ole että se on vaavi.
Esikoisesta tunsin rv 17. Mutta toisesta tuntuu varmasti aijemmin kun tietää miltä ne ekat liikkeet tuntuu.
Mä oon ihan koukussa tähän palstaan! Käyn kurkkailemassa kännykällä monta kertaa päivässä onko tullu uutta tekstiä!
Emskis 12+1
Viimeksi muokattu:
pupulin noi on niin raskaita asioita, toivottavasti saatte paljon voimaa seuraavaan yritykseen... toivon teille kaikkea hyvää...:hug:
Emskis samoilla linjoilla mennään, aamuherätysten ja koukkuuntumisen kanssa Yli kahteen viikkoon, en ole saanut nukutuksi puoli seitsemää pidempään. Eilen unet loppui 5.15! Mieheni tuli yövuorosta tänä aamuna 6.30 ja oli ihmeissään kun olin jo astianpesukonetta tyhjentelemässä. Ja tuohon palstakoukkuuntumiseen, niin mulla ihan sama -töissä ruokistunnit menee aina selatessa tän palstan tuoreimmat päivitykset ja samoin automatkan kun en itse aja
Pupulin luin miehellenikin päivityksesi (toivottavasti ei haittaa), puhuimme yhdessä pitkään aiheesta ja itkuhan siinä tuli myötätunnosta. En pysty kuvittelemaankaan miten kamalaa tämä teille on! Voimia ja uskoa huomiseen :heart:
ON: Tänään 11+0 :heart: Ja fiilis ihan katossa! Enää 4 yötä np-ultraan. Joku kyseli kiintymystä pikkuiseen: Olin sopinut itseni kanssa, että pikkuinen saa nimen ja kaiken rakkauden sitten kun np-ultrassa on käyty... Noh, vaikka kuinka olen yrittänyt taistella etten muka antaisi tunteiden viedä, niin kakkoseksi on järki jäänyt! Varsinkin, kun ollaan ihan ekoista päivistä lähtien seurattu viikko viikolta kalenterista miten pikkuinen kasvaa ja mitä tulevalla viikolla sikiössä tapahtuu ym. niin ollaan mieheni kanssa pelottavan kiintyneitä jo. Mieheni varsinkin on niin sata varma että kaikki menee hyvin. Eilenkin illalla aina kun heitin pitkäkseni niin se kömpi viereen ja silitteli mahaa ja jutteli, että siellä se isin pikkuinen kasvaa :heart:
Niin, ja tuosta painonnoususta, tämän aamun saldo + 4.3kg |O Kyllä vaati nyt pääkopalta töitä, että tuon kestää! Olisin toivonut että alkuraskaudesta ei olisi tarvinnut ottaa yhtään kiloa. Toisaalta, normaalipainoisia tässä vielä ollaan, mutta kummastuttaa miten se noin on noussut, varsinkin kun pahoinvointi on ollut nyt vajaan viikon iltapäivästä iltaan tosi rajua, pari kertaa on tullut oksennettuakin ja muuten en ole iltaisin kuuden jälkeen pystynyt syömään MITÄÄN!
Onnittelut kaikille upeista np-tuloksista :flower:
Pelottava "karman-laki" vaan alkaa uhkailemaan minun mielessä, kun näin paljon on tullut ihania tuloksia (mikä siis on tietenkin hyvä juttu, en sillä tarkoittanut), niin pelottaa että se tilastollisen ikävän on sitten tietenkin osuttava meihin! Pelottaa ihan tosi. Oon niin typerän "taikauskoinen"!
Yli kahteen viikkoon, en ole saanut nukutuksi puoli seitsemää pidempään. Eilen unet loppui 5.15! Mieheni tuli yövuorosta tänä aamuna 6.30 ja oli ihmeissään kun olin jo astianpesukonetta tyhjentelemässä. Ja tuohon palstakoukkuuntumiseen, niin mulla ihan sama -töissä ruokistunnit menee aina selatessa tän palstan tuoreimmat päivitykset ja samoin automatkan kun en itse aja Pupulin luin miehellenikin päivityksesi (toivottavasti ei haittaa), puhuimme yhdessä pitkään aiheesta ja itkuhan siinä tuli myötätunnosta. En pysty kuvittelemaankaan miten kamalaa tämä teille on! Voimia ja uskoa huomiseen :heart:
ON: Tänään 11+0 :heart: Ja fiilis ihan katossa! Enää 4 yötä np-ultraan. Joku kyseli kiintymystä pikkuiseen: Olin sopinut itseni kanssa, että pikkuinen saa nimen ja kaiken rakkauden sitten kun np-ultrassa on käyty... Noh, vaikka kuinka olen yrittänyt taistella etten muka antaisi tunteiden viedä, niin kakkoseksi on järki jäänyt! Varsinkin, kun ollaan ihan ekoista päivistä lähtien seurattu viikko viikolta kalenterista miten pikkuinen kasvaa ja mitä tulevalla viikolla sikiössä tapahtuu ym. niin ollaan mieheni kanssa pelottavan kiintyneitä jo. Mieheni varsinkin on niin sata varma että kaikki menee hyvin. Eilenkin illalla aina kun heitin pitkäkseni niin se kömpi viereen ja silitteli mahaa ja jutteli, että siellä se isin pikkuinen kasvaa :heart:
Niin, ja tuosta painonnoususta, tämän aamun saldo + 4.3kg |O Kyllä vaati nyt pääkopalta töitä, että tuon kestää! Olisin toivonut että alkuraskaudesta ei olisi tarvinnut ottaa yhtään kiloa. Toisaalta, normaalipainoisia tässä vielä ollaan, mutta kummastuttaa miten se noin on noussut, varsinkin kun pahoinvointi on ollut nyt vajaan viikon iltapäivästä iltaan tosi rajua, pari kertaa on tullut oksennettuakin ja muuten en ole iltaisin kuuden jälkeen pystynyt syömään MITÄÄN!
Onnittelut kaikille upeista np-tuloksista :flower:
Pelottava "karman-laki" vaan alkaa uhkailemaan minun mielessä, kun näin paljon on tullut ihania tuloksia (mikä siis on tietenkin hyvä juttu, en sillä tarkoittanut), niin pelottaa että se tilastollisen ikävän on sitten tietenkin osuttava meihin! Pelottaa ihan tosi. Oon niin typerän "taikauskoinen"!
Viimeksi muokattu:
Voi kun Pupulin oli saanut surullisia ultrakuulumisia :'( Kovasti voimia toivotan sinulle ja miehellesi, ja onnea tulevaisuuden vauvahaaveisiin! Meillä eka ultra ensviikolla, vähän kyllä jo mietityttää että mitenhän siellä menee...
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ MEILLE KAIKILLE!!! :flower:
Ihana ilma ulkona! Tänään on aamu vietetty miehen synntäreitä ja yritetty päättää laattavalinnat meidän tulevaan taloon. Mies lähti raksalle ja me mennään kohta lasten kanssa perässä kunhan pääsiäiskakku on uunissa paistunut. On kyllä ihanaa kun on vapaata töistä!
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ MEILLE KAIKILLE!!! :flower:
Ihana ilma ulkona! Tänään on aamu vietetty miehen synntäreitä ja yritetty päättää laattavalinnat meidän tulevaan taloon. Mies lähti raksalle ja me mennään kohta lasten kanssa perässä kunhan pääsiäiskakku on uunissa paistunut. On kyllä ihanaa kun on vapaata töistä!
Voi hurja, kun on tullutkin viestejä viimeisen viikon aikana! Hurjasti kommentoitavaa olisi, katsotaan kuinka nyt ehdin..
Ensinnäkin Pupulinille pahoittelut ja voimia!
Onnittelut kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille! Erityisen isot onnittelut beibipupulle, ihanaa, että saitte tuollaisia tuloksia!!
Kirppiksistä en olekaan vielä kommentoinut.. Mä käytän aika paljon nettikirppiksiä, huuto.netiä yms. ja välillä käyn parilla paikallisella kirppikselläkin kiertämässä. Ja itse asiassa mulla tulee nimenomaan ulkopuvut (ehkä hintansa vuoksi) lähes järjestään ostettua käytettynä. Lähinnä sellaisina, että on käytetty melko vähän, mutta hinta on kuitenkin enää noin puolet. Saan sitten ostettua joka lapselle juuri oman väriset ja oikeaan aikaan sopivan kokoiset haalarit. Muhkeus niissä usein on hiukan kärsinyt, mutta ominaisuudet ei niinkään, kun ostaa hyväkuntoisena. Ja itse asiassa kun juuri luin, että noissa on jotain myrkkyjä, niin tuli melkein mieleen, että ihan hyvä, jos on pari kertaa jo pestykin ja käytössä myrkkyjä vähän kulutettu.. Typerää, että lasten vaatteisiin pitää jotain myrkkyjä tunkea Pikkarit ja sukkikset ostan melkein aina uutena, kun eivät kauheasti maksa, ja menevät kuitenkin helposti "vanhaksi". Ja paitoja ja tunikoita ja housuja ostan uutena, ellei sopivaa vaatepakettia löydy huuto.netistä tms. Eli hiukan vaihtelevasti. Molemmat kelpaa, uudet ja käytetyt, mutta ei ole rahaa kaikkea ostaa uutena, yleensä ostan tarjouksesta uudet vaatteet.
Kiitoksia Linnea, kun kerroit oman kokemuksesi. Mä koitankin ajatella, että oikea laskettu on kumminkin 6.10. Mutta ärsyttää, kun neuvolakortit ja muut sitten sekoittaa muutenkin jotenkin sekaista päätä.
Ja tuosta päästä tuli mieleen, että Dita, täällä ainakin löytyy raskausdementiaa.. :/
Luna, kävi hymyilyttämään tuo sun räkäjuttu, lähinnä siksi kun aivan samanlaista tavaraa löytyy täälläkin joka aamu nenäliinasta. Joka aamu ihan tukossa :/
Lisa Maria kyseli vessaramppaamisesta, mulla on helpottanut jo muutamia viikkoja sitten (ehkä joskus 9+ tai 10+), mutta mulla se ei viime raskaudessakaan vaivannut kauhean pahasti, tässä raskaudessa ekat viikot kylläkin. Yksi vessareissu yössä on kylläkin riittänyt silloinkin. Toivottavasti sullakin helpottaa!
Äitiyspakkausta en ole vielä päättänyt. Kuten moni muukin, olen sitä mieltä, ettei sitä kakkoselle ehkä ihan niin välttämättä tarvisi, mutta kun niitä on niin ihana hipelöidä..
Mulla ei ole suonenvetoja ollut, kukahan niistä kysyi..
Kirsikka, kyllä tuolla neuvolalääkärissä voi kysyä kaikenlaista, en usko, että ne monesta hätkähtää. On ne sen verran monta hysteerisempääkin äitiä ja niiden alapäitä nähnyt Itse ainakin kyselin peräpukamista, vaikkei ainakaan olis huvittanut. :/ Mulla tuli pari viime raskaudessa INHOTTAVA vaiva, niin kuin Misukin sanoi. Koitan kyllä viimeiseen asti välttää, mutta ne taitaa aika helposti ärtyä ne vanhat vielä, ja ummetus on kyllä pahasta! Ja pinnistäminen. Pakko ruveta tsemppaamaan kuitujen, luumun ja veden kanssa. Ei kyllä kestä muuten. Ja Marjaana, vai kuka sanoi, niin synnytyksen jälkeinen kakkaaminen on kyllä aika tuskaa, ja menee helposti ummetukselle
Mites Emskiksen pomolle kertominen? Joko olet päässyt/joutunut kertomaan? Ja hyvä, että ymmärsit, että ilmaista työtä ei ole kukaan velvoitettu tekemään! Toivottavasti pomo ymmärtää ja suhtautuu hyvin!
Nyt taidan lopettaa tämän viestin, ja jatkaa kommentointia myöhemmin vielä toiseen, ettei tule ihan megaviesti!!
Sitä olisin kyllä vielä kysynyt, että voiko hierojalle mennä ihan normisti raskausaikana, ja onko jotain mitä pitää ottaa huomioon tai välttää?
Hyvää pääsiäistä ja hyviä oloja kaikille!!
Nimia 13+5 ( tai 12+5)
Ensinnäkin Pupulinille pahoittelut ja voimia!
Onnittelut kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille!
Erityisen isot onnittelut beibipupulle, ihanaa, että saitte tuollaisia tuloksia!!Kirppiksistä en olekaan vielä kommentoinut.. Mä käytän aika paljon nettikirppiksiä, huuto.netiä yms. ja välillä käyn parilla paikallisella kirppikselläkin kiertämässä.
Ja itse asiassa mulla tulee nimenomaan ulkopuvut (ehkä hintansa vuoksi) lähes järjestään ostettua käytettynä. Lähinnä sellaisina, että on käytetty melko vähän, mutta hinta on kuitenkin enää noin puolet. Saan sitten ostettua joka lapselle juuri oman väriset ja oikeaan aikaan sopivan kokoiset haalarit. Muhkeus niissä usein on hiukan kärsinyt, mutta ominaisuudet ei niinkään, kun ostaa hyväkuntoisena. Ja itse asiassa kun juuri luin, että noissa on jotain myrkkyjä, niin tuli melkein mieleen, että ihan hyvä, jos on pari kertaa jo pestykin ja käytössä myrkkyjä vähän kulutettu.. Typerää, että lasten vaatteisiin pitää jotain myrkkyjä tunkea Pikkarit ja sukkikset ostan melkein aina uutena, kun eivät kauheasti maksa, ja menevät kuitenkin helposti "vanhaksi". Ja paitoja ja tunikoita ja housuja ostan uutena, ellei sopivaa vaatepakettia löydy huuto.netistä tms. Eli hiukan vaihtelevasti. Molemmat kelpaa, uudet ja käytetyt, mutta ei ole rahaa kaikkea ostaa uutena, yleensä ostan tarjouksesta uudet vaatteet.Kiitoksia Linnea, kun kerroit oman kokemuksesi. Mä koitankin ajatella, että oikea laskettu on kumminkin 6.10. Mutta ärsyttää, kun neuvolakortit ja muut sitten sekoittaa muutenkin jotenkin sekaista päätä.
Ja tuosta päästä tuli mieleen, että Dita, täällä ainakin löytyy raskausdementiaa.. :/
Luna, kävi hymyilyttämään tuo sun räkäjuttu, lähinnä siksi kun aivan samanlaista tavaraa löytyy täälläkin joka aamu nenäliinasta. Joka aamu ihan tukossa :/
Lisa Maria kyseli vessaramppaamisesta, mulla on helpottanut jo muutamia viikkoja sitten (ehkä joskus 9+ tai 10+), mutta mulla se ei viime raskaudessakaan vaivannut kauhean pahasti, tässä raskaudessa ekat viikot kylläkin. Yksi vessareissu yössä on kylläkin riittänyt silloinkin. Toivottavasti sullakin helpottaa!
Äitiyspakkausta en ole vielä päättänyt. Kuten moni muukin, olen sitä mieltä, ettei sitä kakkoselle ehkä ihan niin välttämättä tarvisi, mutta kun niitä on niin ihana hipelöidä..
Mulla ei ole suonenvetoja ollut, kukahan niistä kysyi..
Kirsikka, kyllä tuolla neuvolalääkärissä voi kysyä kaikenlaista, en usko, että ne monesta hätkähtää. On ne sen verran monta hysteerisempääkin äitiä ja niiden alapäitä nähnyt
Itse ainakin kyselin peräpukamista, vaikkei ainakaan olis huvittanut. :/ Mulla tuli pari viime raskaudessa INHOTTAVA vaiva, niin kuin Misukin sanoi. Koitan kyllä viimeiseen asti välttää, mutta ne taitaa aika helposti ärtyä ne vanhat vielä, ja ummetus on kyllä pahasta! Ja pinnistäminen. Pakko ruveta tsemppaamaan kuitujen, luumun ja veden kanssa. Ei kyllä kestä muuten. Ja Marjaana, vai kuka sanoi, niin synnytyksen jälkeinen kakkaaminen on kyllä aika tuskaa, ja menee helposti ummetukselle Mites Emskiksen pomolle kertominen? Joko olet päässyt/joutunut kertomaan? Ja hyvä, että ymmärsit, että ilmaista työtä ei ole kukaan velvoitettu tekemään! Toivottavasti pomo ymmärtää ja suhtautuu hyvin!
Nyt taidan lopettaa tämän viestin, ja jatkaa kommentointia myöhemmin vielä toiseen, ettei tule ihan megaviesti!!
Sitä olisin kyllä vielä kysynyt, että voiko hierojalle mennä ihan normisti raskausaikana, ja onko jotain mitä pitää ottaa huomioon tai välttää?
Hyvää pääsiäistä ja hyviä oloja kaikille!!
Nimia 13+5 ( tai 12+5)
Voi Papulin, kovasti voimia suruunne.:hug:
Olen aivan unohtanut käydä täällä foorumilla nyt lähipäivinä kun olen "lomaillut", tosiasiassa meillä on ollut arki aivan yhtä hurjaa vaakalentoa kuin muullonkin, tytöllä oli eilen viralliset synttärit ja on leivottu ja siivottu ja vielä siivottu nyt tämä parisen päivää, tänään olenkin nyt iltapäivällä ollut aivan kuitti, torkuin jo sohvalla kun tyttö katsoi lastenohjelmia. Kaipa se on tullut raja vastaan jaksamiselle ja kroppa vaatii lepoa nyt. Huomenna taas juostaan, vieraita tulee, kauppaan ja tyttö kaverinsa synttäreille ja illalla mummolaan.
Sitten jos äitiyslomaan saakka porskutellaan niin lupaan kyllä, etten buukkaa äitiyslomalleni joka päivää niin täyteen mitä nyt olen kaikki lomapäivät aina buukannut.
Ensi viikon keskiviikkona on viimein np-ultra ja edelleen kammoa mitä uutisia sieltä tuleekaan ja mites sen jälkeen sitten, uskallanko vielkään ottaa rennosti, mitä jos meille käy juuri niin, että raskaus meneekin kesken vaikka vasta joskus raskauden puolivälissä, kauheaa, uskaltaako edes np-ultran jälkeen huokaista...: /
Varhaisultrakin oli minulle jotenkin ihan turha, vaikka kätilökin onnitteli ja kaikki oli kunnossa, niin silti en osannut vielä iloita raskaudesta ja sama juttu kun kuulin dopplerilla sydänäänet, viimeksi juuri tänään aamulla taas herätessäni kuuntelin jonkun aikaa jumputuksia, kuuluukin nykyään tosi helposti ja voimakkaasti, mutta silti en osaa vaan hengittää jo rauhassa asian suhteen. En tiedä miksi koko raskaus tuntuu edelleen todella epätodelliselle, kai yrityksestä oli tullut jo niin pakkopullaa ja siinä kierrossa en edes osannut ajatella tulleeni raskaaksi, tuli tavallaan aivan yllätyksenä kuitenkin koko raskaus.
Saa nähä milloin asian tiedostaa kunnolla, mutta np-ultran jälkeen kyllä koitan vaikka pakolla saada itseni nauttimaan jo raskaudesta, pari pientä toppapukua olen vauvalle jo ostanut ja np-ultran jälkeen olen päättänyt, että kävelen KappAhliin ja ostan sieltä pienen vaatesetin niin jos asia konkretisoituisi kun tekee vähän hankintoja.
Tulevalle isosiskolle (5v) ei olla vielä kerrottu, kerrotaan varmaan heti sitten np-ultran jälkeen jos kaikki on kunnossa.
Vatsa on vähän vaihteleva, eli suurinosa on turvotusta, joinain päivinä on muhkeampi ja joinain päivinä taas pienempi, ärsyttää kun näyttää vaan just sellaselle kaljakeissille, oon levinnyt muutenkin ja turvonnut kaikkialta, näytän just sille, että oisin lihonu ihan kiitettävästi vaikka siis todellisuudessa kiloja on tullut vain se pari.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!
Meppuli 11+6 (huomenna poksuukin täydet 12+0)
Olen aivan unohtanut käydä täällä foorumilla nyt lähipäivinä kun olen "lomaillut", tosiasiassa meillä on ollut arki aivan yhtä hurjaa vaakalentoa kuin muullonkin, tytöllä oli eilen viralliset synttärit ja on leivottu ja siivottu ja vielä siivottu nyt tämä parisen päivää, tänään olenkin nyt iltapäivällä ollut aivan kuitti, torkuin jo sohvalla kun tyttö katsoi lastenohjelmia. Kaipa se on tullut raja vastaan jaksamiselle ja kroppa vaatii lepoa nyt. Huomenna taas juostaan, vieraita tulee, kauppaan ja tyttö kaverinsa synttäreille ja illalla mummolaan.
Sitten jos äitiyslomaan saakka porskutellaan niin lupaan kyllä, etten buukkaa äitiyslomalleni joka päivää niin täyteen mitä nyt olen kaikki lomapäivät aina buukannut.
Ensi viikon keskiviikkona on viimein np-ultra ja edelleen kammoa mitä uutisia sieltä tuleekaan ja mites sen jälkeen sitten, uskallanko vielkään ottaa rennosti, mitä jos meille käy juuri niin, että raskaus meneekin kesken vaikka vasta joskus raskauden puolivälissä, kauheaa, uskaltaako edes np-ultran jälkeen huokaista...: /
Varhaisultrakin oli minulle jotenkin ihan turha, vaikka kätilökin onnitteli ja kaikki oli kunnossa, niin silti en osannut vielä iloita raskaudesta ja sama juttu kun kuulin dopplerilla sydänäänet, viimeksi juuri tänään aamulla taas herätessäni kuuntelin jonkun aikaa jumputuksia, kuuluukin nykyään tosi helposti ja voimakkaasti, mutta silti en osaa vaan hengittää jo rauhassa asian suhteen. En tiedä miksi koko raskaus tuntuu edelleen todella epätodelliselle, kai yrityksestä oli tullut jo niin pakkopullaa ja siinä kierrossa en edes osannut ajatella tulleeni raskaaksi, tuli tavallaan aivan yllätyksenä kuitenkin koko raskaus.
Saa nähä milloin asian tiedostaa kunnolla, mutta np-ultran jälkeen kyllä koitan vaikka pakolla saada itseni nauttimaan jo raskaudesta, pari pientä toppapukua olen vauvalle jo ostanut ja np-ultran jälkeen olen päättänyt, että kävelen KappAhliin ja ostan sieltä pienen vaatesetin niin jos asia konkretisoituisi kun tekee vähän hankintoja.
Tulevalle isosiskolle (5v) ei olla vielä kerrottu, kerrotaan varmaan heti sitten np-ultran jälkeen jos kaikki on kunnossa.
Vatsa on vähän vaihteleva, eli suurinosa on turvotusta, joinain päivinä on muhkeampi ja joinain päivinä taas pienempi, ärsyttää kun näyttää vaan just sellaselle kaljakeissille, oon levinnyt muutenkin ja turvonnut kaikkialta, näytän just sille, että oisin lihonu ihan kiitettävästi vaikka siis todellisuudessa kiloja on tullut vain se pari.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!
Meppuli 11+6 (huomenna poksuukin täydet 12+0)
Pupulin, voimia sinne kovasti :hug: Toivotaan täällä porukalla että vielä se onni potkaisee! Tsemppia ja jaksuja.
Marjaana84, mulla oli ihan samanlaisia pelkotuntemuksia ennen ultraa. Olin tän palstan lisäks lukenu ihan liikaa keskenmenoista sun muista, joten oli ihan varma että huonosti käy meilläkin, vaikka varhaisultrassa rv 7+1 näkyi pikkunen pallero. Mutta hyvinhän sielä kaikki oli :heart: Uskon että sieläkin on! Tosin tiedän että ei ne muiden lohduttelevat ja toivoa antavat sanat oikeesti paljon auta tuon pelon kanssa, kokeillaan nyt kuitenkin!
Emskis, yks koukussa oleva täälläkin! :wave: Joka kerta ei tietenkään jaksa kirjotella, mutta kyllä monta kertaa päivässä tulee viestit luettua
Ai vitsit, nyt on muutto ohi. Viel pitäs vanha huusholli siivoilla...
Selkäkipukin, tai no lonkkakipu on vaan pahentunut. Viimeset päivät ja yöt on ollu pelkkää itkua kun sattuu niin h*l****sti. Ennenkin on ollu selkäkipuja mut oon kyl kakkaa puhunu jos sillon oon väittäny että sattuu. Tää on ihan lamaannuttavaa kun jalat lähtee alta, ihan kun puukolla tuikittas.
Oon arponu pari päivää pitäskö tässä pyhinä lähtee päivystykseen vaiko sinnitellä tiistaihin kun pääsee työpaikka lääkärille. On kyllä semmonen fiilis että ei ne lekurit tälle pysty mitään tekeen, sanoo vaan että Panadolia nassuun ja saikkua. Viime tiistaista oonkin saikulla jo ollu, ja tää on vaan pahentunut, vaikka muutossakaan en kantanut mitään. Keskityin pakkaamiseen ja semmoseen kevyempään..
Sori taas tästä rutina, mutta varmasti vastaavaa kokeneet tietää kuinka kamalaa tää oikeesti on :'(
Marjaana84, mulla oli ihan samanlaisia pelkotuntemuksia ennen ultraa. Olin tän palstan lisäks lukenu ihan liikaa keskenmenoista sun muista, joten oli ihan varma että huonosti käy meilläkin, vaikka varhaisultrassa rv 7+1 näkyi pikkunen pallero. Mutta hyvinhän sielä kaikki oli :heart: Uskon että sieläkin on!
Tosin tiedän että ei ne muiden lohduttelevat ja toivoa antavat sanat oikeesti paljon auta tuon pelon kanssa, kokeillaan nyt kuitenkin! Emskis, yks koukussa oleva täälläkin! :wave: Joka kerta ei tietenkään jaksa kirjotella, mutta kyllä monta kertaa päivässä tulee viestit luettua
Ai vitsit, nyt on muutto ohi. Viel pitäs vanha huusholli siivoilla...
Selkäkipukin, tai no lonkkakipu on vaan pahentunut. Viimeset päivät ja yöt on ollu pelkkää itkua kun sattuu niin h*l****sti. Ennenkin on ollu selkäkipuja mut oon kyl kakkaa puhunu jos sillon oon väittäny että sattuu. Tää on ihan lamaannuttavaa kun jalat lähtee alta, ihan kun puukolla tuikittas.
Oon arponu pari päivää pitäskö tässä pyhinä lähtee päivystykseen vaiko sinnitellä tiistaihin kun pääsee työpaikka lääkärille. On kyllä semmonen fiilis että ei ne lekurit tälle pysty mitään tekeen, sanoo vaan että Panadolia nassuun ja saikkua. Viime tiistaista oonkin saikulla jo ollu, ja tää on vaan pahentunut, vaikka muutossakaan en kantanut mitään. Keskityin pakkaamiseen ja semmoseen kevyempään..
Sori taas tästä rutina, mutta varmasti vastaavaa kokeneet tietää kuinka kamalaa tää oikeesti on :'(
Noniin nyt on sitten ekat supistukset bongattu! Äh!:| Esikoisen odotuksessa ne alkoivat joskus viikolla 17 tai 18. Nämä mun supistukset liittyy ennen kaikkea kaikenlaiseen liikuntaan ja huhkimiseen, ihan pelkkä siivoilu riittää. Ja mitä pidemmälle raskaus etenee niin sen napakemmiksi supistukset tulee jos nyt siis mennään samalla kaavalla. Tylsää..
mriic käy ihmeessä pian lääkärissä, nuo kivut kuulostaa tosi pahalle! Täytyyhän se selvittää mistä ne aiheutuu ja saada kunnon lääkkeet! Alkoiko toi kipuilu siis nyt raskauden myötä?
Varovasti tosiaan sen muuton kanssa! Onneksi pahin eli se itse muutto on nyt sitten tehty.
Voi Meppuli ja Marjaana voi kun voisi jotenkin helpottaa tota teidän pelkoa! Se vaan tuppaa menemään niin että kun jotain "keksii" pelätä niin vaikka se ei olisikaan realistista niin sille ei vaan voi mitään. Ainoa mikä minulle on toiminut jos jotain olen hulluna pelännyt niin olen yrittänyt keksiä mahdollisiman paljon tekemistä ja pitää itseni kiireisenä (tosin Meppulilla tuntuu kyllä olevan kalenteri jo vähän liiankin täynnä..!) ja ennen kaikkea hokea itselleni että ne asiat jotka eivät ole minun käsissäni ja joille en yhtään mitään voi niin ne eivät ole tarkoitettu ennalta murehdittavaksi.
Mieheni on koittanut opettaa minulle sitä taitoa että otetaan asiat vastaan sellaisina kun ne tulee, kaikella on aina jokin syy ja tarkoitus oli se sitten hyvä tai paha asia. Etukäteen on vaan niin turhaa murehtia, se kuluttaa niin paljon voimavaroja.
Mutta kuten sanottu niin helppohan se on näin sanoa, käytäntö onkin sitten toinen asia..
Edelllisen raskauden käytin synnytyksen pelkäämiseen ja sitten sektion pelkäämiseen. Olin varma että kuolen siihen, siis sektioon. Olin jopa miettinyt kenelle tavarani ym annetaan kun en elävänä selviä sairaalasta kotiin.. Että silleen.. Eli olen tosiaan kyllä vähän huono jakamaan neuvoja siitä ettei tulevaa kannata turhaa murehtia..
Itse olen jostain syystä uskonut ihme kyllä (ihan alkua lukuunottamatta) että tulevalla vauvalla on kaikki hyvin ja niin uskoin esikoisestakin.
Nimia en ole edelleenkään suoraan kertonut pomolleni kun hän ollut lomalla. Mutta luulen että hän on saattanut kuulla jo toiselta työkaveriltani joka sai tietää kun kävin työpaikallani ja hän näki pallomahani ja kysyi ihan suoraan.
Tosta hieronnasta muuten, olen kuullut että ihan hirveesti ei kannattais antaa "muussata" ettei lähde myrkylliset kuona-aineet liikkeelle.
Kiintymyksestä vielä sananen, mulla on jotenkin voimakkaampi kiintymyksen tunne tähän tulevaan vauvaan kuin mitä oli esikoisen odotuksen alussa. Varmaankin siksi että tällä kertaa tiedän mitä ihanaa on tulossa. Ja kuinka paljon omaa vauvaa voikaan rakastaa. Ekaa lasta odottaessa se vauva arki ja vauvat ylipäätään oli jotenkin niin kaukainen ja vieras ajatus, en pystynyt oikein kuvittelemaan mitä se olisi. Mutta nyt kun tiedän että se on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua niin odotan suurella sydämmellä tätä uutta pikkuista maailmaan tulevaksi.:heart::heart:
Emskis 12+2
mriic käy ihmeessä pian lääkärissä, nuo kivut kuulostaa tosi pahalle! Täytyyhän se selvittää mistä ne aiheutuu ja saada kunnon lääkkeet! Alkoiko toi kipuilu siis nyt raskauden myötä?
Varovasti tosiaan sen muuton kanssa! Onneksi pahin eli se itse muutto on nyt sitten tehty.
Voi Meppuli ja Marjaana voi kun voisi jotenkin helpottaa tota teidän pelkoa! Se vaan tuppaa menemään niin että kun jotain "keksii" pelätä niin vaikka se ei olisikaan realistista niin sille ei vaan voi mitään. Ainoa mikä minulle on toiminut jos jotain olen hulluna pelännyt niin olen yrittänyt keksiä mahdollisiman paljon tekemistä ja pitää itseni kiireisenä (tosin Meppulilla tuntuu kyllä olevan kalenteri jo vähän liiankin täynnä..!) ja ennen kaikkea hokea itselleni että ne asiat jotka eivät ole minun käsissäni ja joille en yhtään mitään voi niin ne eivät ole tarkoitettu ennalta murehdittavaksi.
Mieheni on koittanut opettaa minulle sitä taitoa että otetaan asiat vastaan sellaisina kun ne tulee, kaikella on aina jokin syy ja tarkoitus oli se sitten hyvä tai paha asia. Etukäteen on vaan niin turhaa murehtia, se kuluttaa niin paljon voimavaroja.
Mutta kuten sanottu niin helppohan se on näin sanoa, käytäntö onkin sitten toinen asia..
Edelllisen raskauden käytin synnytyksen pelkäämiseen ja sitten sektion pelkäämiseen. Olin varma että kuolen siihen, siis sektioon. Olin jopa miettinyt kenelle tavarani ym annetaan kun en elävänä selviä sairaalasta kotiin.. Että silleen.. Eli olen tosiaan kyllä vähän huono jakamaan neuvoja siitä ettei tulevaa kannata turhaa murehtia..
Itse olen jostain syystä uskonut ihme kyllä (ihan alkua lukuunottamatta) että tulevalla vauvalla on kaikki hyvin ja niin uskoin esikoisestakin.
Nimia en ole edelleenkään suoraan kertonut pomolleni kun hän ollut lomalla. Mutta luulen että hän on saattanut kuulla jo toiselta työkaveriltani joka sai tietää kun kävin työpaikallani ja hän näki pallomahani ja kysyi ihan suoraan.
Tosta hieronnasta muuten, olen kuullut että ihan hirveesti ei kannattais antaa "muussata" ettei lähde myrkylliset kuona-aineet liikkeelle.
Kiintymyksestä vielä sananen, mulla on jotenkin voimakkaampi kiintymyksen tunne tähän tulevaan vauvaan kuin mitä oli esikoisen odotuksen alussa. Varmaankin siksi että tällä kertaa tiedän mitä ihanaa on tulossa. Ja kuinka paljon omaa vauvaa voikaan rakastaa. Ekaa lasta odottaessa se vauva arki ja vauvat ylipäätään oli jotenkin niin kaukainen ja vieras ajatus, en pystynyt oikein kuvittelemaan mitä se olisi. Mutta nyt kun tiedän että se on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua niin odotan suurella sydämmellä tätä uutta pikkuista maailmaan tulevaksi.:heart::heart:
Emskis 12+2
Emskis, mulla on ollut selkävaivaa koko ikäni kun on vähän notkoo ja jo ennen raskautta tuli ihan satunnaisia, lievempiä pistoja lonkkiin. Nyt viikko sitten jysähti oikeen kunnolla :O Olihan se selvää, että selkävaivanen kun paksuksi pamahtaa, niin ei ne ongelmat ainakaan helpota
Jännä että supistukset voi alkaa jo noinkin aikasin! Ilmeisesti ne ei kuitenkaan haitallisia oo kun oot jo terveen lapsen ennenkin saanut Varmaan ite säikähdän ihan kauheesti kun esimmäinen tunne tulee, hui!
Jännä että supistukset voi alkaa jo noinkin aikasin! Ilmeisesti ne ei kuitenkaan haitallisia oo kun oot jo terveen lapsen ennenkin saanut
Varmaan ite säikähdän ihan kauheesti kun esimmäinen tunne tulee, hui!Ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille!
Itsellä on vapaana koko neljä päivää ja kyllä muuten tulee tarpeeseen. Tässä on ollu töissä niin uuvuksissa että torstaina töiden jälkeen tuli itku ihan vaan väsymyksestä. Josko tuo lisääntyvä valon määrä nyt kuitenkin alkaisi virkistämään.
Ikävä kuulla miten moni on saanut surullisia uutisia. Onnen toivotuksia jatkoon ihan kaikille, niille jotka ovat kohdanneet menetyksen ja niille joilla kyytiläiset vielä matkassa ja huoli siitä miten asiat sujuvat jatkossa. Itse huomaan että en uskalla vielä iloita vaikka "riskivaihe" on ihan parin päivän päästä ohi ja viimeksi viime viikolla näin sydämen sykkivän ultrassa. Tämä lapsi kuitenkin ansaitsee onnellisen odotuksen niin täytyy vaan yrittää tsempata että jaksaisi suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti toivoen parasta.
Pahimpina pelon hetkinä mietin että seuraavana jouluna voin olla äiti. Ja ihan varmasti tulee niin nälli lapsi että se jo kahden kuukauden ikäisenä veisaa joululaulut ja osaa koristella kuusen
Itsellä on vapaana koko neljä päivää ja kyllä muuten tulee tarpeeseen. Tässä on ollu töissä niin uuvuksissa että torstaina töiden jälkeen tuli itku ihan vaan väsymyksestä. Josko tuo lisääntyvä valon määrä nyt kuitenkin alkaisi virkistämään.
Ikävä kuulla miten moni on saanut surullisia uutisia. Onnen toivotuksia jatkoon ihan kaikille, niille jotka ovat kohdanneet menetyksen ja niille joilla kyytiläiset vielä matkassa ja huoli siitä miten asiat sujuvat jatkossa. Itse huomaan että en uskalla vielä iloita vaikka "riskivaihe" on ihan parin päivän päästä ohi ja viimeksi viime viikolla näin sydämen sykkivän ultrassa. Tämä lapsi kuitenkin ansaitsee onnellisen odotuksen niin täytyy vaan yrittää tsempata että jaksaisi suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti toivoen parasta.
Pahimpina pelon hetkinä mietin että seuraavana jouluna voin olla äiti. Ja ihan varmasti tulee niin nälli lapsi että se jo kahden kuukauden ikäisenä veisaa joululaulut ja osaa koristella kuusen
Täällä on mennyt pari päivää panikoidessa, mahan turvotus kadonnut melkein olemattomiin nimittäin parin päivän kuluessa... En uskalla kokeilla mahtuuko omat vnahat farkut taas. Paino kanssa tippunut kilon verran. Tiedostan toki, että oireiden kuuluu alkaa helpottamaan näillä main mutta silti tätä on vaikea niellä ja mietin koko ajan onko vauva enää elossa. Lueskelin onneks tuolta aiemmilta sivuilta et jollain muullakin vissiin käynyt näin, mut silti on kunnon pelko takaraivossa... onneks nenästä tulee vielä verta, se on selkeä raskausoire mulla Hassua vaan kun toi maha tosta katosi, just kun ehti tottua siihen turvotukseen viikkojen kuluessa..
Huolestunut Luna 12+3
Hassua vaan kun toi maha tosta katosi, just kun ehti tottua siihen turvotukseen viikkojen kuluessa..Huolestunut Luna 12+3
Voi Emskis ja mriic kiitos piristyksestä, kyllä ne sanat vaan aina vähän auttaa kun joku "lohduttaa" ja uskoo että kaikki menee hyvin! Viime yö oli kyllä kaikkein ikävin, kun mies oli yövuorossa ja mulla nipisteli mahaa tosi kovaa niin tottakai pimeässä väsyneenä ne kaikki ikävät ajatukset vei voiton :O Onneksi nyt aamulla on vähän rauhoittuneempi olo ja enää 4 yötä ja päästään sinne np-ultraan! Yritän vain uskoa ja luottaa, että hyvinhän siellä on kaikki :heart: Ja Emskis voi miten hurjaa, että nyt jo olet tuntenut supistuksia. Siis ei varmasti mukavaa, mutta itse kun odotan innolla niitä "konkreettisia" raskaustuntemuksia niin kuulostaa jännittävältä
mriic ehdottomasti päivystykseen! On olemassa kipupiikkejä joita voi käyttää raskauden aikana, ja jos kivut on niin kovia ettet pysty liikkumaan niin kannattaa tosissaan harkita käymistä. Nuo selkävaivat on itselle niin tuttuja, että tiedän miten lamauttavaa se kipu voi olla. Mulla on alaselässä rappeuma, joka muutaman vuoden välein tekee kivuliaita hermolukkoja ja nyt oon alkuraskaudessa välillä kärsinyt iskiastyyppisestä kivusta vasemmassa jalassa ekaa kertaa. Siellä on joku hermo ilmeisesti aika-ajoin puristuksissa, kun viimeksi ei lääkäri saanut refleksiä mun vasemmasta jalasta ollenkaan!
Mutta nyt sitten uusi hätäilyn aihe: Kuulin eilen kun oltiin synttärijuhlissa, että jonkun äiti oli saanut keskenmenon kun oli säikähtänyt pahasti Siis se juttu meni siten, että tämä äiti oli ollut viimeisillä kuukausilla raskaana ja hänen poika oli meinannut tippua kaivoon, jota tämä äiti oli säikähtänyt niin paljon, että sen päivän jälkeen ei enää tuntunut liikkeitä ja vauva oli syntynyt kuolleena! Voinko tosiaan säikähtämällä satuttaa pikkuista? Siis tää on ihan tyhmä juttu, mut alkoi tosissaan pelottaa, että enkö mä voi enää katsoa kauhuleffojakaan jos säikähdän, niin voinko aiheuttaa keskenmenon tms. kamalaa? Voiko tuo olla totta?
Marjaana84 11+1
mriic ehdottomasti päivystykseen! On olemassa kipupiikkejä joita voi käyttää raskauden aikana, ja jos kivut on niin kovia ettet pysty liikkumaan niin kannattaa tosissaan harkita käymistä. Nuo selkävaivat on itselle niin tuttuja, että tiedän miten lamauttavaa se kipu voi olla. Mulla on alaselässä rappeuma, joka muutaman vuoden välein tekee kivuliaita hermolukkoja ja nyt oon alkuraskaudessa välillä kärsinyt iskiastyyppisestä kivusta vasemmassa jalassa ekaa kertaa. Siellä on joku hermo ilmeisesti aika-ajoin puristuksissa, kun viimeksi ei lääkäri saanut refleksiä mun vasemmasta jalasta ollenkaan!
Mutta nyt sitten uusi hätäilyn aihe: Kuulin eilen kun oltiin synttärijuhlissa, että jonkun äiti oli saanut keskenmenon kun oli säikähtänyt pahasti
Siis se juttu meni siten, että tämä äiti oli ollut viimeisillä kuukausilla raskaana ja hänen poika oli meinannut tippua kaivoon, jota tämä äiti oli säikähtänyt niin paljon, että sen päivän jälkeen ei enää tuntunut liikkeitä ja vauva oli syntynyt kuolleena! Voinko tosiaan säikähtämällä satuttaa pikkuista? Siis tää on ihan tyhmä juttu, mut alkoi tosissaan pelottaa, että enkö mä voi enää katsoa kauhuleffojakaan jos säikähdän, niin voinko aiheuttaa keskenmenon tms. kamalaa? Voiko tuo olla totta?Marjaana84 11+1
Luna85 mulla on myös turvotus vähän laskenut, mutta itse onneksi luin tosiaan jo silloin kun turvotus alkoi alkuraskaudessa, että näillä viikoilla se yleensä loppuu tai ainakin vähenee ja pikkuhiljaa se "oikea" vauvamaha alkaa tulemaan sieltä turvotuksen alta esiin, joten tuo onkin varmaan ainut "vaiva" josta en panikoi. Joten ihan levollisin mielin Luna vaan :heart: Mutta onneksi mulla on edes tuo yksi asia josta en panikoi, kun kaikesta muusta kyllä sitten senkin edestä! Nyt uusimman voit lukea tuosta yläpuolelta aikaisemmasta viestistä... Eli voinko säikähtämällä aiheuttaa vaaraa raskaudelle! Onneksi teilläkin on kohta se np-ultra, niin jospa me "hermoheikitkin" saataisiin hyviä uutisia ja mieli edes hetkeksi rauhoitettua :heart:
Voimia Pupulinille!
Nimia, mun mies on urheiluhieroja ja sanoi, että loppuun asti raskautta voi kyllä käydä hierojalla. Hierojalle vaan on hyvä kertoa olevansa raskaana, jotta tämä osaa välttää trigger-pisteiden hieromisen, sillä ne voivat käynnistää synnytyksen. Ja kun ei enää pysty olemaan vatsallaan hierottavana, voidaan hieroa kylki- tai istuma-asennossa.
Luna85: Mä panikoin ihan samaa, kun turvotus laski yhtäkkiä viikkoa (sillon taisi olla 11+3 tai 11+4) ennen ultraa ja samalla vaaka näytti vähemmän. Turhaan panikoin, sillä ultrassa viime keskiviikkona pienellä oli kaikki hyvin ja kehitys oli normaalia. Mutta ymmärrän kyllä tuntemuksesi täysin! Nyt vain uskot, että kaikki on hyvin ja nautit solakammasta olemuksesta sen hetken, mitä se taas kestää
ON: Tänään puoli tuntia aamupalan jälkeen iski ihan kunnolla pyörryttävä olo. Oli pakko mennä istualleen eikä olo silloinkaan heti helpottanut. Kymmenkunta minuuttia yritin seistä ja istuin lattialla vuorotellen. En tiedä mistä johtui, mutta mieleeni tuli, että voisiko raudan puutos aiheuttaa ko. yhtäkkisen olon? Nappasin sitten yhden (joskus verenluovutuksessa mukaan saamani) rautatabletin varmuuden vuoksi mehun kera. Joko te muut syötte rautatabletteja? Mulla on onneks seuraava neuvola ja lääkäri keskiviikkona, joten voin konsultoida heitäkin sitten ja kysellä, josko tabut olis tarpeen ottaa monivitamiinin rinnalle.
Salmiakki13 ja 12+6
Nimia, mun mies on urheiluhieroja ja sanoi, että loppuun asti raskautta voi kyllä käydä hierojalla. Hierojalle vaan on hyvä kertoa olevansa raskaana, jotta tämä osaa välttää trigger-pisteiden hieromisen, sillä ne voivat käynnistää synnytyksen. Ja kun ei enää pysty olemaan vatsallaan hierottavana, voidaan hieroa kylki- tai istuma-asennossa.
Luna85: Mä panikoin ihan samaa, kun turvotus laski yhtäkkiä viikkoa (sillon taisi olla 11+3 tai 11+4) ennen ultraa ja samalla vaaka näytti vähemmän. Turhaan panikoin, sillä ultrassa viime keskiviikkona pienellä oli kaikki hyvin ja kehitys oli normaalia. Mutta ymmärrän kyllä tuntemuksesi täysin! Nyt vain uskot, että kaikki on hyvin ja nautit solakammasta olemuksesta sen hetken, mitä se taas kestää
ON: Tänään puoli tuntia aamupalan jälkeen iski ihan kunnolla pyörryttävä olo. Oli pakko mennä istualleen eikä olo silloinkaan heti helpottanut. Kymmenkunta minuuttia yritin seistä ja istuin lattialla vuorotellen. En tiedä mistä johtui, mutta mieleeni tuli, että voisiko raudan puutos aiheuttaa ko. yhtäkkisen olon? Nappasin sitten yhden (joskus verenluovutuksessa mukaan saamani) rautatabletin varmuuden vuoksi mehun kera. Joko te muut syötte rautatabletteja? Mulla on onneks seuraava neuvola ja lääkäri keskiviikkona, joten voin konsultoida heitäkin sitten ja kysellä, josko tabut olis tarpeen ottaa monivitamiinin rinnalle.
Salmiakki13 ja 12+6
Vieläkö mahtuu porukkaan? Toista odotellaan varovaisesti kun syksyllä oli kkm joka todettiin rv 11. Sikiön kehitys oli pysähtynyt 9+4. Eli huomisesta pitäisi selvitä niin oltais pidemmällä kuin viimeks.. Esikoispoika täyttää kesällä 2vuotta. Luottavaisin mielin eteenpäin, viikon ajan oon kuullut/kuunnellut vauvan sydänääniä kotidopplerilla, että vielä se mukana kulkee <3
rivi olis danita/2.lapsi/LA 30.10./PKKS
Hyvää pääsiäistä!
Danita 9+3
rivi olis danita/2.lapsi/LA 30.10./PKKS
Hyvää pääsiäistä!
Danita 9+3
Viimeistä viestiä tänne ketjuun..
Ensinnäkin kiitos kaikille tsemppiviesteistä, ootte ihania :heart: Elämä voittaa, pikkuhiljaa..
Tänään alkoi pieni vuoto, ja ensi viikolla siis kaavinta. Oon ajatellut niin, että parempi tässä vaiheessa saada tieto km, kun että jos ultra olisi ollut vasta viikolla 12 tai 13 (nyt 11). Muuten tämä alkanut vuoto olisi ollut ihan erilainen järkytys, nyt kun kuitenkin tietää mistä on kyse. Luonto korjaa "virheelliset" kappaleet ajoissa pois, näin pitää ajatella. Ehkä meillekin vielä pieni käärö suodaan, ikinä ei pidä lakata toivomasta.
Paljon tsemppiä teille muille odotukseen, toivotaan että muille ei näitä ikäviä uutisia tule. :heart:
Ensinnäkin kiitos kaikille tsemppiviesteistä, ootte ihania :heart: Elämä voittaa, pikkuhiljaa..
Tänään alkoi pieni vuoto, ja ensi viikolla siis kaavinta. Oon ajatellut niin, että parempi tässä vaiheessa saada tieto km, kun että jos ultra olisi ollut vasta viikolla 12 tai 13 (nyt 11). Muuten tämä alkanut vuoto olisi ollut ihan erilainen järkytys, nyt kun kuitenkin tietää mistä on kyse. Luonto korjaa "virheelliset" kappaleet ajoissa pois, näin pitää ajatella. Ehkä meillekin vielä pieni käärö suodaan, ikinä ei pidä lakata toivomasta.
Paljon tsemppiä teille muille odotukseen, toivotaan että muille ei näitä ikäviä uutisia tule. :heart:
Viimeksi muokattu:
Halaus ja osanotto suru-uutisia saaneille
Hieronnasta pakko myös kommentoida Olen myös klassinen hieroja ja odotin edellistä poikaa kun opiskelin. paljon hieroimme koulussa toisiamme. Hieronnassa voi käydä jos oma vointi sen vain sallii. Itsellä verenpaine laski todella matalalle kun joutui nii kauan makaamaan. saatto tunnikin kestää enne kuin huimaus lähti pois. Joten kannattaa todella kuunnella itseään ja etsiä sitä parasta asentoa. Muutoin uskon myös itse ettei hieronnalla ole haittaa. Huom! Alaselkää ei saa hieroa etenkään raskauden loppuvaiheessa!! Tämän tarkistin useamilta fysioterapeuteilta ja Koulutettujien Hierojien liitostakin. Voi nimittäin käynnistää supistukset ja pehmittää näin paikkoja ennen aikaisesti. Muuten ei ole hieronnasta haittaa. Jos hieronnan jälkeen tulee keskenmeno, niin se tulee muutenkin. Kannattaa aina mainita että on raskaana kun varaa aikaa! Aika moni hieroja ei hiero nimittäin raskaana olevia!!! Pelkäävät että se aiheuttaa jotain vauvalle.
Hieronnasta pakko myös kommentoida Olen myös klassinen hieroja ja odotin edellistä poikaa kun opiskelin. paljon hieroimme koulussa toisiamme. Hieronnassa voi käydä jos oma vointi sen vain sallii. Itsellä verenpaine laski todella matalalle kun joutui nii kauan makaamaan. saatto tunnikin kestää enne kuin huimaus lähti pois. Joten kannattaa todella kuunnella itseään ja etsiä sitä parasta asentoa. Muutoin uskon myös itse ettei hieronnalla ole haittaa. Huom! Alaselkää ei saa hieroa etenkään raskauden loppuvaiheessa!! Tämän tarkistin useamilta fysioterapeuteilta ja Koulutettujien Hierojien liitostakin. Voi nimittäin käynnistää supistukset ja pehmittää näin paikkoja ennen aikaisesti. Muuten ei ole hieronnasta haittaa. Jos hieronnan jälkeen tulee keskenmeno, niin se tulee muutenkin. Kannattaa aina mainita että on raskaana kun varaa aikaa! Aika moni hieroja ei hiero nimittäin raskaana olevia!!! Pelkäävät että se aiheuttaa jotain vauvalle.