Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*

LukLu Minäkin luotan siihen, että nämä tunteet tästä kyllä hellittää ja pian leikkivätkin jo yhdessä.

Minun isoäitini jaksoi esikoisen synnyttyä ihmetellä miten minulla ei oma maito riitä, "häneltä kun tuli vaikka kuinka". Tätä tulikin kuultua vaikka kuinka moneen otteeseen. Itseltä alkoi maitoa sitten kunnolla tulla n2kk synnytyksestä imetysteen ym. avustuksella ja imetän edelleen 2 kertaa päivässä. Nyt hän sitten muistaa joka kerta kysyä "vieläkö se tissiä imee" vähän naureskellen. Hänellä ei sitten sitä maitoa riittänytkään "vaikka kuinka" kuin 3kk ja ilmeisesti onli sitten väärin jatkaa imetystä pidempään kuin hän. No mummo onkin vähän möläyttelijä eikä oikeastaan mieti mitä suustaan päästää, mutta kyllä ne kommentit omaan korvaan särähtää.

Anoppi on mukava. Ei jutella mitenkään kovin henk.koht asioita, arkisia enimmäkseen. Itse olen todella ujo ja huono aloittamaan keskusteluja. Esikoisen synnyttyä on kyllä juttua riittänyt enemmän kun voi lapsesta puhua. Tyytyväinen olen tällaiseen anoppiin, joka asiaan puuttuvaa en kestäisikään

Omaan np-ultraan melkein minuutilleen tasan 2 vkoa.

Kairi ja nimetön 11+3

 

Moikkamoi!
Mulla np ultra 4.4 ja en ole vielä käynyt verikokeissa, vaikka tänään tuli tuo 10+5 täyteen, enkä ehdi huomennakaan. Toviottavasti riittää vaikka on yli 11 vkoa. Haluan ehdottomasti tietää jos on jotkein häikkää...
Mulla sellaiset appivanhemmat, että nee ei ymmärrä, että haluaisimme olla joskus mökillä ilman heidän seuraansa. Mökki ihanalla paikalla, mutta samalla tontilla on appivanhempien mökki. Ollaan asiasta tapeltu mieheni kanssa enemmän kuin mistään muusta. Meillä kun ei ole mökillä ollenkaan omaa elämää vaan he on koko aika meidän esikoisen kanssa, joka on ihan poikki siitä seurustelun määrästä. En tajua ihmisiä, jotka luulee, että lapset tarvitsee sata prosenttisesti huomiota koko ajan. Meidän esikoinen on niiden vierailujen jälkeen ihan superväsynyt. Joo ja jos meillä on omia kavereita mökillä niin sinne nuo appivanhemmat änkee. Itse asuu kuitenki 20 km päässä, että matka ei nyt niin kvoin kummoinen ole.
Huh tulipas avauduttua.
Zoelle juu kannattaa jättää omaan arvoonsa tuollaiset hiihtelijät. Itse en kans ymmärrä ettei osaa arvostaa sitä miten mukava on jutella ihmisen kanssa joka elää samaa vaihetta elämässä. Mikä sen parempaa, kuin jakaa kokemuksia ja jännityksiä ja kaikkee.
Äitiyspakkauksen kanssa olen arponut ottaako vai ei, kun toisaalta se on ihana hakee ja katsella niitä vaatteita
Toisaalta esikoisen aikaan jäi melkein kaikki vaatteet käyttämättä ja itse kun vielä ompelen paljon niin tulee varmaan pikkuvaatteita ommeltuu hurjasti.
Nyt ei oo viel uskaltanu ommella, kun viimeksi kun ompelin tuli km ja pikku bodyjen ompleukset loppu siihen. Onhan tää taikauskosta
Heinis ja nyytti 10+5

 

Hei kaikille taas pitkästä aikaa :wave:

Mun olo on ollut aika mahdoton vaikka luulin jo pahoinvoinnin helpottavan.Onhan mulla suurimman osan päivää ihan ok olo,mutta sitten jos ja kun huono olo illaksi iskee se on välillä ihan kamalaa ja oksentaakkin on yhä pitänyt.Väsymys on myös vieläkin aika kovaa.Iltasin sänkyyn nopeesti heti lasten jälkeen,eli yleensä noin 21.00 Aamut menee jo aika hyvin kun syö aamupalaa tarpeeksi.Jaksaa olla tehokkaanakin,mutta illat on sitten ihan toista maata.Eli jos jotain haluan saada aikaiseksi niin ne täytyy tehä aamusta.
Pissallakin pitää yhä yöllä rampata joskus useammankin kerran.

Pääkipua on alkanut olla nyt ihan liian usein.Tänäänkin aamusta asti ja änkerö kun oon raskausaikana nuiden lääkkeiden syönnin suhteen niin en oo vieläkään niitä ottanut ainuttakaan koko raskausaikana.Kärsiä on kyllä sen vuoksi muutamina päivinä pitänyt kun pääkipu on vaan pahentunut iltaa kohti:ashamed:

Tästä raskaudesta ois kyllä jo pakko kertoa lapsille vaikka oisin halunnut vieläkin odottaa...ainakin kahen viikon päähän lääkärineuvolaan.Ajattelin että jos siellä on kaikki hyvin niin sitten kerron,mutta tää maha alkaa olla jo niin selvä raskausmaha(en kyllä tajua miten se turvotus ei hävinnytkään..onko tää muka jo osaksi oikeeta kasvua..?) että ihmiset alkaa kysellä perheenlisäyksestä ja sillon on aika ikävää jos lapset kuulee sen kun kerron muille.
Velikin oli kysellyt mieheltäni että mites mun maha niin pömpötti että oisko vauva tulossa ja isänikin kysyi muka syömisiini vedoten(kun kerroin ettei oo nyt oikeen maikea maistunut)että onko perheenlisäystä tulossa Täytyhän se tunnustaa että on, vaikka olin koko kyläilyn koittanut piilotella neulettakkini sisään erittäin huonolla menestyksellä mahaani.
Eli lapsille kertominen on kyllä tehtävä ja kiireellä.Ootan nyt vaan hyvää hetkeä=)

Esikoinen 9v tuli tänään koulusta kovassa pääkivussa ja lämpökin oli noussut ja nyt just heräsi ihan tosi kipeän näkösenä parin tunnin uniltaan.Täytyy alkaa hoivaamaan minun isoa pientä tyttöäni:heart:

Pikasesti vielä
mulla paino noussut vähän reilu 2kg
mahakipua tuli myös mulla ultran jälkeen kun "hyppyytti" ultralaitteella vauvaa mahan päältä eriin asentoon.Näytti ja tuntu kauheelta.Tai no ei nyt niin kipeetä sillä hetkelölä käynyt muttei järin mukavaltakaan.Vaikka viidettä odotankin niin tuli väkisillä mieleen että onkohan vauva ennään tuon ultrauksen jälkeen kunnossa:| En muista että aijemmin ois nuin kovin mahaa pompoteltu.Paineltu kyllä on ja sitä oon kauhistellut aijemmin ku ite oon niin suojeleva mahaa kohtaan.En halua että siihen osuu mikään.

Poikaolo alkaa vallata mielen kun siinä ultrassa näkyi jotain siellä haarojen välissä ..vaikka eihän sen vielä tarvitse tarkottaa poikaa,mutta sille silti enempi nyt tuntuu.Saa nähä mitä rakenneultrassa selviää vai selviääkö mitään.En malttas odottaa sukupuolen kuulemista.

Hankintoja oon kyllä tehnyt hyvin varoen.Yksi pody ja haalarit ostettuna vauvalle.Ois kyllä kiikarissa yksi ihana pinkki pody mutta enhän mää sitä voi ostaa ennenkuin tiedän onko vauva poika vai tyttö=)

rakkaudesta äiti rv.13+4 & lokakuun lapsonen :heart:

 

Lisa Maria onnittelut onnistuneesta sydänäänten kuuntelusta, varmasti helpotti mieltä! =) Mulla eka ultra on vasta 4.4 jolloin siis tarkoitus olisi ekaa kertaa kuulla myös sydänäänet...

Misu taitaa sun työpaikalla käydä kova kuhinakerho selän takana kun arvuuttelevat kilpaa että oletko ns "pieniin päin"

-dita rv 10+5

 

Väliaikatietoja pakko tulla hehkuttamaan!
Np-ultrassa kaikki oli niin hyvin kun pikkuihmisellä voi vaan olla :heart: Pituutta 5,5cm, kuulemma kasvaa isompana, mutta LA pysy samana. Down ja muut riskit oli tosi minimaaliset ja syke oli vallan hyvä.
Oon niin onnellinen! Etenkin kun ehdin pari viikkoa panikoimaan onko sielä kaikki hyvin vai ei, kun ei niitä sydänääniä saanut kotidopplerilla kuuluviin ja muutenkin raskausoireet on ollu kateissa.
Itkuhan sielä tuli kun heti vattan päältä näky Pipana niin hienosti sielä mönkivän :heart: Tosi kova meininki oli kaverilla, ei meinannu pysyä paikallaan ollenkaan, ja kun täti hölskytteli mahaa saadakseen pienen parempaan asentoon, siitä se vasta innostukin ja kädet ja jalat alko vispaan hurjaa vauhtia Ihana kokemus :kiss:

Tää oli tämmönen omanapa hehkutus tällä kertaa, sori! Nyt meneekin sitten muutama päivä muutto jutuissa. Anoppi ja sen miesystävä tulee huomenna tänne ja aletaan pikkuhiljaa roudaileen juttuja uuteen kotiin (johon saatiin avaimet tänään ). Perjantaina sitten virallinen muuttopäivä.

Pitäkäähän kaikki ihanaiset naiset mukava pääsiäinen, ja toivottavasti saadaan tänne sillä aikaa vaan hyviä uutisia :flower:

 

Hellou to everyboby!

En ole jaksanut käydä lukemassa keskusteluja, enkä kyllä edes iltalehden uutisiakaan kun olen ollut tässä muutaman viime viikon niin kiinni mun työssäoppimisessa ja sitten ihana väsymys. Iltaisin oon mennyt melkein joka ilta klo yhdeksän jälkeen nukkumaan.

Pahoinvointi on onneksi lieventynyt, mutta ajoittain jos jossain haisee pahalle niin tulee huono olo, eikä tee mieli syödä yhtään mitään. Palanut ruoka, hien haju ovat pahimmat. Turvotus on hiukan helpottunut ja ei kait tässä hengaillessa ja koulua käydessä. :>

Ensiviikolla 3.4. ke on niskaturvoke ultra synnärillä ja päästään taas mieheni kanssa katsomaan, onhan pienellä kaikki hyvin. <3. Odotan innolla sitä päivää. Ja niin vissiin miehenikin, minusta tuntuu että hän alkaa tekemään meille pikkuhiljaa pesää tänne kotiin. ;D <3 Puhuu kuinka meillä on kämppä pysynyt siistinä jo jonkin aikaa ja kuinka on hyvä tottua siihen että pidetään se siistinä. Viime vknloppuna vaihtoi järjestystä olohuoneessa ja siinä samalla makuuhuoneessa ja yhdessä mietittiin miten pinnasänky mahtuu tänne sekaan. :>

elwwis & pittuinen 12+0, että POKS! <3

 

Anopista: Meillä on anopin kanssa ihan hyvät ja asialliset välit. Hän itsekin on tunnustanut, ja tietää, että ei ole kovin huumorintajuinen, joten välillä pitää tarkasti miettiä, että mitä uskaltaa sanoa. Itse viljelen koko ajan jotain (luultavasti tosi huonoa) huumoria puheeni sekaan

ON: Tänään oli NP-ultra aamusta, oskulla oli kaikki hyvin. Pää-perämitta oli 6,6 cm ja niskaturvotusta vain 1,3 mm. Down-riskikin oli lähes olematon. Sydän löi, ja kaksi kättä ja kaksi jalkaa löydettiin. Ultraaja vielä kehui kun on kaunis kallon muoto

Laskettu aika siirtyi vähän myöhemmäksi, eli nyt LA 4.10.

Eilen juuri kerkisin poksua sen kolmetoista viikkoa täyteen, niin ylihuomenna pääsee tekemään saman. Tuleekohan siitä ihan deja vu?

Väsymys on väistymässä, yhden kupin kahvia olen saanut juotua pitkästä aikaa, ja elämä tuntuu voittavan. Ihottumakin kadonnut lähes täysin. Ihana ja virkeä keskiraskaus, TERVETULOA!

Pääsiäisenä pitäisi lähtää laivalle risteilemään. Sen reissun jälkeen oon varmaan ihan täynnä pallomerta, kun tuo kaksi vuotias on odottanut sinne pääsyä jo niin pitkään...

clearbrook ja osku 12+5

 

Yh mä en yhtään odota tuota raskauden toista kolmannesta koska silloin mulla alkaa taas rytmihäiriöt jotka kestää koko ton 2/3 raskauden ajan Tosi ilkeä tunne, toivottavasti tässä raskaudessa ei tulisi :stick:

 

Moikkis! Sainpas itteni tänne taas lukemaan moooonta sivua juttuja läpi. Ärsyttää kun puhelimella en voi kunnolla lukee juttuja, tulis paljon enempi roikuttua täälläkin eikä vaan fb:ssä.

Äitiyspakkauksesta. Ei oteta tällä kertaa. Esikoisesta otettiin ja oikeastaan kaikki vaatteet jäi käyttämättä. Kynsisakset ja makuupussi pääs käyttöön.. En oo kyllä yhtään vielä miettiny mihin sen rahasumman sit käyttään, varmaan ihan perusjuttuihin ku mitään isompaakaan ei tarvita. Esikoisen yhdistelmät on tallella, turvakaukalo saadaan taas lainaan jne..
Kirppareilla tykkään käydä ja suurimman osan esikoisen vaatteista oon ostanu kirppiksiltä tai alesta muuten. Ja tuollahan niitä vaatteita on vaikka viiden lapsen käyttöön Vauvallekin oon jo jotain pikkuisia ihania juttuja ostellut, semmosta neutraalia mikä menee sit kummalle vaan. Esikon pienistä vaatteista oon ne kaikista mieluisimmat jemmaillu ja muut myyny pois.

Me ollaan kerrottu jo kaikille. Lähimmät ystävät ja perheenjäsenet sai tietää pian plussan jälkeen ja np-ultran jälkeen läväytinkin fb:n kansikuvakseni ultrakuvan Niin paljon oli huhuja jo pyörinyt ja ihmiset arvellu asiaa, että päätin sit rehellisesti tulla kaapista ulos Ja kun mulla tuo vatsanseutu on jo hyvinkin huomattavasti kasvanu (paino ei kuitenkaan ole noussut ku ehkä max kilon ja kaikki on sanonu et näyttääkin jo ihan vauvamasulle) ni tätä ei paljoa pysty peitelläkään enää.

zoelle, jopa on omituinen tapaus tuo sun miehen sisko! :O Ihan huuli pyöreenä ja osittain huvittuneena luin tuon jutun.. On meitä kyllä joka lähtöön, ei pysty ymmärtää.. Jotenkin ristiriitaista että kirjoittaa blogia mutta raskaudesta ei sais kysellä mitään.. :attn:

Synnytystoiveita on vaan sen verran että JOTAIN lääkkeellistä kivunlievitystä haluan jos tilanne sitä vaatii (esikosta kun menin sairaalaan, olin 5cm auki ja päästiin suoraan saliin ja sain epiduraalin). Ja alatiesynnytys jos vaan mahollista. Käyttäköön imukuppia jos tarvii (esikoisesta käytettiin kun loppu voimat reilusti yli 2h ponnistuksen jälkeen) ja nyt jos isä sais vaikka napanuoran leikata (viimeks istukka tuli heti vauvan perässä joten leikkaamista ei tarvittu, toisaalta oon erittäin tyytyväinen ettei sitä tarvinnu enää alkaa kaiken jälkeen synnyttää).
Kotiin haluaisin HETI kun oma ja vauvan vointi sen sallii. Esikoisesta olin sen kolme yötä ja oisin halunnu lähteä jo toisen yön jälkeen kotiin kun oma vointi oli hyvä, mutta vauvan bilirubiiniarvot oli koholla ni jouduttiin vielä jäädä sinne. Ahdisti ihan hirveästi olla siellä!! Vaikka sain olla kaks ekaa yötä pojan kanssa kaksin huoneessa, niin en saanu siltikään nukuttua juuri lainkaan ku käytävältä kuului kaikenlaisia ääniä kokoajan ja olin vielä semmosen välioven viereisessä huoneessa ni se piti aina ääntä avautuessaan ja sulkeutuessaan.. Huoh. Mut jos saan jonkun ihanan rauhallisen huoneen ni sit siellä vois olla pitempäänkin täyshoidossa

Anoppiin on hyvät välit. Ei nyt mitenkään syvällisiä koskaan jutella, mutta juttuun tullaan kyllä. Joskus ärsyyntynyt jostain sen sanomisesta tai tekemisestä, mutta niin taitaa ihan joka ihmisen kohdalla käydä joskus.. Appiukkoon sit menee useamminkin hermot, ei ehkä tarkoita sanomisiaan mutta mua ne sen letkautukset sylettää varsinkin nyt raskausaikana...

Jonkinmoisia liikkeitä tuntuu jo. Semmoista pientä kuplintaa, mutta ei mitään selkeää vielä minkä satavarmasti erottaa ilmakuplasta.. Esikoisesta tunsin jo 15.viikolla, vauvakirjaan oon kirjottanu että 18+5 mieskin jo tunsi kädellään pienen potkun :heart: Mullahan oli silloin(kin) istukka ihan takaseinämässä niin liikkeet tuntui ja näkyi aikaisin..

Meinaatteko ottaa sukupuolen selville? En muista onko tästä ollu jo puhetta.. Me halutaan tietää kumpi on tulossa, kuten esikonkin kohdalla. Jotenkin pystyy vielä paremmin valmistautua vauvan tuloon kun tietää kuka sieltä on tulossa. Esikoisen rakenneultran jälkeen alettiin puhumaan ihan nimelläkin jo ihan "julkisesti".

Mulle voi muuten muuttaa lasketuksi ajaksi 4.10.

akkiiR ja Myttynen 12+5

 

Täällähän on sivukaupalla uutta tekstiä taas tullut

synnytysreissutoiveista: omalla kohdallani ainoat toiveet liittyvät kivunlievitykseen. Mulle kaikki listalta kiitos! Esikoisen kohdalla laitettiin spinaali, epiduraali kahteen kertaan ja lopulta pudendaali - kaikki epäonnistuivat ja tulivat kai liian myöhässä. Kun repeämiä tikattiin, silloin pudendaali alkoi vaikuttaa...

Imetyksestä: meille on tulossa toinen pullovauva. Esikoisen kohdalla mulla oli suuret suunnitelmat imetyksestä. Oltiin hankittu oikein sähköinen rintapumppu ja kuvittelin alkavani äidinmaidonluovuttajaksi ja niin edelleen. Mutta maito ei sitten noussutkaan. Pettymys oli valtava ja lopulta paikat olivat niin verillä, etten halunnut enää lasta edes syliin. Lapsi tuntui olevan oikea lihansyöjä. Oli nälkäinen koko ajan, kun laitoksella vilä panttasivat korviketta, että mun tuotanto käynnistyisi. Miehen kanssa pidettiin palaveria ja hän ylipuhui mut luovuttamaan. Mikä oli kyllä paras päätös. Sain sitten pillerit, jotka ehkäisivät maidontuotannon myöhemmän käynnistymisen. Siellä kyllä yrittivät viimeiseen asti ylipuhua mua jatkamaan, mutta mulle oli kehkeytynyt jo trauma koko imetystä kohtaan... Mulla ei siis tullut tisseistä muuta kuin verta. Nyt toisen lapsen kohdalla olen ajatellut, että imetys on viimeinen asia, mistä aion ottaa paineita.

Painonnoususta: mulla on elopainoa jo omasta takaa riittävästi joten painon ei tarvitsisi nousta yhtään. Ensimmäisessä raskaudessa synnärille mennessä painoa oli tullut 300 grammaa. Nyt toiveena on pysytellä samassa. Tällä hetkellä paino on plussauksesta tippunut kaksi kiloa.

Tänään kävin juuri seulontaverikokeissa. Viisi putkiloa otettiin. Ja oli huippupistäjä - kehuin vuolaasti, kun tajusin, että täähän meni hienosti.

Mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille!

fenixlintu 10+2

 

Olipas tosiaan paljon viestejä luettavaksi!

Sukupuolesta: Meillä mies haluaa tietää sukupuolen etukäteen ja mitä pikemmin, sen parempi. Mä itse voisin odotella ja jänskättää, kunnes vauva on maailmassa. Mutta siis otetaan selvää ja yritetään pitää salaisuutena muilta. Saas katsoa, kuinka se meiltä onnistuu!

Mutta sitten se tärkein! Tänään oli ultra ja siellähän se pieni kiukutteli <3 Liekö äitiinsä tullut, kun ei olis halunnut kuviin tulla kunnolla vaan käänsi itsensä koko ajan hankalasti mitattaviin asentoihin. Mutta mitat saatiin ja kaikki hyvin, turvotus normaali ja riskit tosi pienet. Ja ihana rouva ultraamassa! Itku pääsi helpotumsesta ja onnesta, että kaikki oli hyvin. Myöskään la ei muuttunut.

Vanhemmilleni kerrottiin samantein (Iloisina ottivat uutisen vastaan! <3) mutta vielä pakko salailla, ettei tieto raskaudesta etene mitään kautta vielä esimiehelle. Haluan saada jatkon työsoppariin ennen kuin kerron, sillä tietäessään ei todellakaan jatka sopimusta.

Salmiakki13 ja 12+3 <3

 

Aloitetaan hehkutuksella: np ultrassa kaikki hyvin. Niskaturvotusta 1,2mm eli normaali. Muutenkin eläväinen kaveri oli, liikkui paljon. Saatiin kuitenkin hyvin rakenteitakin katsottua, mm. aivot näytti symmetrisiltä ja jalat ja kädet näkyi. Oli kyllä ihana kokemus. LA pysyi samana. Rakenneultraan en saanu vielä aikaa, enkä saakaan sitä neuvolan kautta, kun pääsen seurantaan äitipolille niin katsovat rakenneultrakin sitten siellä. Ihanaa, kun pääsee tarkempaan seurantaan (mikä siis mun kohdalla pakollistakin).

synnytyksestä mulle tehdään sektio lääketieteellisin perustein eli alakautta en voi synnyttää. Alakautta synnytys olisi mielestäni parempi vaihtoehto, mutta todellisuus on mikä on.

äitiyspakkauksesta ym tarvikkeista esikoista odottavana äitiyspakkaus otetaan ehdottomasti. Muutenkin olisi ihana ostella jo vaatetta. Isommat ostokset jätetään sitten myöhempään ajankohtaan, mutta nekin on jo aika pitkälle valittuna... Sitä se pitkä raskauden kaipuu on teettänyt...

painonnousu mulla saa paino nousta. Oon ollu ikäni turhankin laiha, paino ei nouse syömällä. Nyt salilla oon käyny ennen raskautta ja sillä sain painoa nousemaan n.5kg. Nyt tuntuu että töissä pitää olla koko ajan taskussa jotain millä tarv nostaa verensokeria kun tahtoo lakea alas ja sitten tulee huono olo. Etenkin aamuisin joutuu pitkään seisomaan ja jouduin tänäänkin poistumaan vessaan miettimään että oksentaisko vai ei kun tuli paha olo ja tuli ihan hiki. Ei onneksi tarvinnut oksentaa. Hankala miettiä niitä välipaloja, kun ei voi olla mitään kuivaa kun aina ei pysty käymään juomassa ja mulla jää herkästi ruoka kurkkuun. Nyt oon jotain pieniä lakritsipatukoita kuskannu mukana.

nimimerkki tulee L.M. Montgomeryn nuortenkirjoista. Vihervaara oli orpolapsi Annan koti.

Vihervaara & nappula 12+0

 

Huomenta kaikille!

Tänään on np-ultra klo 12.30, nyt vähän kyllä jo jännittää!
Heräilen ikävän aikasin, hormoonit kai valvottaa. Tänäänkin heräsin jo viiden jälkeen. Täällä sitten odottelen että esikoinen heräilee kasin maissa.

Sukupuolesta haluamme tietää kumpi on tulossa. Esikoisestakin kävimme 4D ultrassa että on sitten ihan varma juttu. Niin ajattelin käydä nytkin, sitten siellä kesäkuun alussa. Kerromme sitten tutuille kumpi tulee ja esikoisesta puhuimme ihan nimellä heti.

Imetyksestä se on totta ettei kannata kasata paineita siitä asiasta koska sitä ei oikein voi suunnitella etukäteen kuten fenixlintu sanoikin tuolla. Eikä ole mitään syytä potea huonoa omaatuntoa jos imetys ei vain onnistu, sille ei vaan voi aina mitään vaikka haluaisi kuinka.
Itse olin voimakkaasti raskausaikana kokenut että imetys olisi vastenmielistä ja olin jo päättänyt että haluan ottaa maidonnousun estävän lääkkeen mutta viimeisen raskauskuukauden aikana mieleni muuttui ja halusin kuitenkin imettää vauvaa. Alku oli TODELLA vaikeaa ja tuskallista! Olin pettynyt ettei kukaan kertonut että imetys voi olla tälläistä, luulin että minussa on jotain vikaa tai että teen jotain väärin.
Nännit vuosivat verta viikko kausia ja itkin ja huusin tyynyyn tuskasta kun vauva imi täysin vereslihalla olevia nännejäni. Lisäksi vauva oli sellainen että hän imi koko ajan, tuntikausia. Tiesin että imuote oli vähän väärä mutta en osannut korjata sitä ja siitä johtui nännejen rikkoutuminen. Olin todella lähellä luovuttaa ja antaa korviketta mutta mieheni tsemppasi niin hyvin että päätin että kun olen näin pitkälle jaksanut niin enyt en luovuta koska kyse ei ollut siitä etteikö maitoa olisi tullut riittävästi, imutekniikka vaan oli väärä.
En pystynyt käyttämään edes paitaa päällä kun nänninpäät ei kestäneet mitään kosketusta ja niissä piti olla koko ajan rasvaa (lansinoh oli pelastukseni ja pebanthen). Jos laitoin liivit niin piti laittaa maidonkerääjät sinne jolloin nännit saivat "kasvihuonehoitoa", se oli aika hyvä kikka.
Tätä kesti pari ekaa kuukautta mutta sitten homma alkoi luistaa ja imetys oli oikeasti aivan ihanaa! Ja voi sitä helppoutta kun ruoka kulki aina mukana sopivan lämpöisenä. Rupesin jopa luovuttamaan maitoa sairaalaan koska sitä tuli niin hirveästi. Luovutin maitoa maksimi ajan eli siihen saakka kun vauva täytti 8kk.
Tälläinen imetys tarina minulla.

Mukavaa päivää kaikille! Tulen iltapäivällä sitten kertomaan np-ultra kuulumiset.
Pitäkää peukkuja!

Emskis 11+5

 

Padmerine, ootko saanu lääkitystä rytmäreihin? Mulla on rytmihäitiöitä ihan muutenkin (syy epävarma) ja heti ekassa neuvolassa ilmoitin että ilman lääkkeitä en tuu selviään tervejärkisenä. Koitan kaikkia nappeja välttää raskausaikana, mm. panadoliakin, mutta näistä en tingi. Neuvolatäti ottikin heti yhteyttä lääkäriin joka sitten vaihto mulle Propral-nimisen lääkkeen, jolla ei ole haittaa sikiölle Näissä on annostus 3tabl. päivässä, mutta ite oon ottanu vaan tarpeen mukaan, 1-2 päivässä. Kannattaa ehottomasti kysellä neuvolasta tai omalääkäriltä jos haluut helpotusta!

Salmiakki13, tääl oli vähän sama ajatus, että työsopparin jatkumisen takia halusin pitää pitkään salassa, mutta fyysinen olo pakotti sitten muuta. Lisäks mun soppari lopuu 15.8, jollon ois enää alle 2kk synnytykeen. Koita siinä sitten peitellä Oisin siis suoraan sopparin kirjotuksesta lähteny äippälomalle

Sukupouolesta, täällä halutaan kanssa tietää mikä sieltä on tulossa. Oon niin malttamaton etten kestäis sitä epävarmuutta loppuun asti Eilenkin np-ultrassa kyselin jo malttamattomana "no, eikös sitä vois ees arvailla kumpi tulee???" No tiesinhän mä, että harva kätilö sitä lähtee viel ees arvauksia heittään. Piti silti kysyä! Tuli silti tyttöolo entisen poikaolon sijaan ku haarovälissä ei yhtikäs mitään nyppyä näkynyt. Eihän se pojankaan nakki mikään iso ole tässä vaiheessa oo, mutta saadan sitä mietiskellä

 

Huhhuh, ollampa me vanhoja plussaajia, kun tuolla näyttää olevan jo joulukuistenkin pino..kyllä e aika vaan kuluu, vaikkei kyllä siltä useinkaa tunnu No ei, ultran jälkeen on kyllä aika menny nopsemmin jotenki eteenpäin. Täällä ois taas poksupäivä, jee. Muutenki hyvä fiilis, ku suht lyhyt työpäivä ja sitte lähdetään ajelemaan pääsiäiseksi mun vanhemmille.

Joskus joku puhui siitä hajuherkkyydestä. täällä on yksi, jolla se tuntuu menevän vähä yli vähän aikaa sitten, en voinu pussailla miestä ja pyysin sitä puhumaanki eri suuntaan, kun se hengitys haisi räältä. Siis sillä oli nuha, ja elämäni ensimmäisen kerran haistoin jonkun hengityksessä sen vuoksi rään! No, onneksi se meni ohi. Eilen tuli sitte ekaa kertaa oksennettua,m ku keräsin koiran pikkuiset kakat pussiin. Hohhoi. Vaikeeta, ku suun kauttaki hengittäes sen kuitenki jotenki silti vaan haistaa

Onnittelut kaikille tasapuolisesti ultrakuulumisista

Vilijonkka ja nöpö 14+0

 

Tänään se varhaisraskauden ultraääni aika sitten tuli, onkin VASTA 22.4 (rv 13+3)joten silloin vasta kuulee ekan kerran sydänäänet ja tietää et onko kaikki hyvin...huoh,voi tätä tuskaista odotusta sinne asti :X siihen asti pitäs jännäillä. Suppareita edelleen,mut onneksi harvakseltaa... Tiistaina sitten verikokeisiin,mutta edelleenkään ei tiedetä että mennäänkö varsinaisiin seulontoihin....

sain sitten ylimääräsen neuvola-ajan 2.4 just noiden supistuksen takii, ja silloin kuulemma kuunnellaan joskos jotain kuuluis... voi tätä helpotusta ettei tartte iha tuota kk:tta oottaa ...

 

muruliini82 Odottavan aika on pitkä. Itse olen odottanut ensi viikon ultraa ikuisuuden (ainakin tuntuu siltä) . Mutta kyllä se päivä sitten koittaa. Itsekään en ole kuullut vielä sydänääniä, mut ennen ultraa on vielä yks neuvolakäynti joten silloin saan kuulla!

Sukupuolesta Minäkin haluan ehdottomasti tietää kumpi on tulossa. Olen niin utelias, ja sit on helpompi laittaa kaikki valmiiksi kun tietää mitkä vaatteet pitää ottaa esille =). Olemme kysyneet sukupuolesta joka kerta ja aina on pitänyt paikkansa.

Imetyksestä Esikoisen imetys ei oikein lähtenyt käyntiin niin kuin piti. Lopputulos oli että pumppasin maitoa ja annoin pullosta. Samaten kakkosen kohdalla. Työlästähän se oli, mutta saivat kuitenkin äidinmaitoa pari kuukautta kunnes maidontulo ehtyi. Hyvin kasvoivat sitten korvikkeella ja ihan perusterveitä ovat olleet eikä ole allergioita vaikka isällä on. Kolmannen kanssa imetys vihdoinkin onnistui paremmin. Maitoa tuli paljon ja pakastin ylimääräiset. Oli se välillä tuskaista kun oli tukoksia ja kerran rintatulehdus, mutta jotenkin sain sen onnistumaan. Imetin vähän päälle 4 kk ja sen jälkeen maidon tulo ehtyi pikku hiljaa kun poika siirtyi kiinteisiin eikä oikein jaksanut enää maitoa juoda niin paljon.
En siis ole mikään huippuimettäjä enkä ota stressiä siitä sujuuko imetys vai ei. Imetys ei ole hyvän äidin mitta, joten älkää ensimmäista odottavat ottakaa paineita siitä . Onnistuu jos onnistuu, mutta muuten vauva kasvaa ihan hyvin korvikkeellakin!

 

Sukupuolesta me ei haluta tietää sukupuolta etukäteen, ei olla sitä kysytty kahdessa edellisessäkään raskaudessa. Syynä se että musta se on kuin kurkkais joululahjaa etukäteen Kun mun miehen veli ja hänen vaimonsa odottivat esikoista ja ennen ultraa kertoivat että aikovat kysyä sukupuolta, minä sitten suosittelin että älkää kysykö, se on ihana jännitys vielä siinä synnytystuskissa kun ei teidä kumpi tulee.. Eivät sitten kysyneet ja olivat vauvan synnyttyä molemmat todenneet että oli erittäin mukava kun yllätys paljastui vasta siinä syntymähetkellä, näin sitten toimivat myös toisen lapsen odotuksessa.

Eli tässä oma suositukseni, mutta ymmärrän toki että suurin osa sen sukupuolen haluaa selvittää =)

 

Heippa hei!

Mulle tuli seulan tulos postissa ja normaali on, eli nyt todellakin kaikki murheet saa jäädä takavasemmalle. =)

Rakkaudesta äiti Mä kysyin ultrassa tosta sukuluoliasiasta, kun muistaakseni joku jo kerto, että oli kerrottu sukupuoleksi poika jo np-ultrassa(?). No ultra tätsy sano, että tässä ultrassa kaikki vauvat näyttää pojille. Molempien sukupuolielimet on sen näkösiä. Sanoi vaan ettei mitenkään voi vielä np:ssä nähdä sukupuolta, että jos joku veikkaa poikaa niin onhan siihen 50%:n mahdollisuus. Vasta rakenneultrassa selviää (jos selviää) sukupuoli.

Akkiir Mulla kanssa ajatus, että haluan heti kotiin synnäriltä, mutta katotaan nyt. Onhan se rankkaa tulla sit tänne kotiinkin kun kaksi kakrua oottelee kotona, joten katsompa miten synnytys menee ja miltä tuntuu. Viimeksi ahditi vaan ihan kauheesti ja oli kauhea koti-ikävä! Johtu varmaan osittain siitä kun esikoinen ei halunnut ollenkaan mun syliin vaan isin vaan ja ei halannut tai mitään... Oli aika kamalaa... Ja sit tietenkin mietin, että miehen isyysloma kuluu päivä päivältä enemmän, kun oli vaan kaksi viikkoa. Nyt varmaan on koko kolme viikkoa kerralla luulisin..

Sukupuolesta ensin olin sitä mieltä, että en halua tietää, kun molempia on jo niin sillä ei sillälailla ole merkitystä hankintojen kannalta, mutta nyt sit oon ruvennu miettimään, että olishan se kiva tietää, kun joutuu jokatapauksessa jonkinlaisia huonejärjestelyitä tekemään niin tietäis sitten suoraan, että miten.. No katotaan nyt. Kyllä me se varmaan kysytään kutienkin..

Muruliini82 sulla on varmaan niskapoimu-ultra tuolloin huhtikuussa?

Imetyksestä Esikoista imetin 6kk, jonka jälkeen oli pakko lopettaa jotta voin alottaa laihduttamisen (omiin häihin) No esikko oli syönyt kiinteitä jo kolmesta kuusta (sain poikkeusluvan kun oli jo kolme hammasta). Kuopusta imetin täysimetyksellä 4kk, kaikki maidot 6kk asti jonka jälkeen annoin korviketta päivällä ja yöimetin 7,5kk asti. Tulevaa vauvaa nmeinaan taas imettää jonnekin sinne puoleen vuoteen. Se riittää vauvalle oikein mainiosti ja on sitten itsekin helpompi irtautua vauvasta edes kampaajalle =)

oisko tässä kaikki..

12+5

 

Ultrakuulumisia Tänään oli siis np-ultra ja kaikki hyvin. Turvotus 1,5 ja veriseula normaali. Kaikki löytyi mitä pitikin ja vastasi viikkoja. Eli iloisin mielin pääsiäisen viettoon... =) Rakenneulta aika sovittiin ja se olisi 27.5.

Imetyksestä Täällä yksi fanaattinen imettäjä. Kaikkia olen täysimettänyt noin 4-5 kk ja osittain sitten reilu vuoden ikään. Pulloa ei meillä olla siis syöty ollenkaan, en edes omaa maitoa ole antanut pullosta... tähän tosin syynä ennemminkin se etten pumpulla saa mitään irti eli muuten olis pulloa voinut silloin tällöin antaakin. Ja siis täysimetyksestä huolimatta oon kyllä kaupassa ja muilla omilla menoilla päässy käymään. Oon vaan aina imettänyt juuri ennen lähtöä niin kyllä vauva on aina sitten sen ajan pärjännyt mitä olen ollut poissa. Koen imetyksen tosi helpoksi ja halvaksi. Ruoka kulkee aina mukana ja yölläkin kun imetän niin nukun samalla ja ajatuskin siitä että pitäisi nousta lämmitäämään pulloa niin saa kylmät väreet =) Ei tule univelkaa kun voi nukkua samalla No tämä fanaattisuus koskee lähinnä mua itseäni ja jokainen tekee tyylillään eikä imetys todellakaan ole mikään äitiyden mittari ja kasvaa ne lapset sillä korvikkeellankin ja terveitäkin niistä tulee =) Eikä se imetys tosiaan aina onnistu... hyvähän se on olla fanaattinen kun imetys on aina sujunut hyvin

Sukupuolesta En osaa vielä sanoa kysytäänkö... toisaalta oon samaa mieltä kuin Dita eli niinkuin avaisi joululahjan etukäteen, mutta sitten taas toisaalta olis kiva tietää. Varmaan mennään avoimin mielin ultraan ja katsotaan sitten tilanteen mukaan...

Munarikasta pääsiäistä kaikille!!

Linnea 12+3

 

OIKEIN MUKAVAA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE

Itse pidän pääsiäisen aikana palstatauon kun lähdemme mökille

 

Hei!
Täydennystä noihin synnytyssairaalatietoihin ja ikään, kyssissä synnytän ja oon 33v.

anoppi juu, eipä juurikaan olla tekemisissä, hän on mieluusti kaiket ajat humalassa oma poikansa ei halua edes nähdä äitiään, saati viedä lapsiamme tapaamaan mummo
äitiyspakkausta emme ota, kierrätämme kavereiden ja sukulaisten kanssa vauvanvaatteet. Vaunut, kaukalot ym jo löytyy.

(.) Kauhee lenssu (influenssa) vaan jatkuu, voimat ihan lopussa. näinköhän pääsiäinen menee maatessa?

Onko kukaan käyny vu:ssa vasta rv 10? Mulla ois 2.4. Eka uä sillon ois viikot 10+1.

 

Huoh, jotenkin on nyt ollu tässä viime päivinä pinna kireellä. Ja ei jaksais tehdä yhtään mitään, ihan saamaton olo. Illat on melkein menneet torkkuessa sohvalla. Mä haluisin jo piristyä!

Tunteista Mulla vähän samanlaiset fiilikset kuin Kairilla, miettii että miten sitä toista voi rakastaa yhtä paljon kuin esikoista jne. Toisaalta taas kun päivät pitkät juoksee esikoisen perässä niin ei koko raskautta ehdi edes paljon miettiä.

Imetys oli mielestäni alkuun todella vaikeaa! Teki mieli luovuttaa useasti, mutta onneksi mies oli hyvänä tukena ja vihdoin hyvä imuote löytyi. Täysimetin 6kk ja yhteensä imetys kesti 14,5 kk. Toivottavasti toisen kanssa onnistuu myös.

Painoa on tullut raskautta edeltävään aikaan +4,3 kg. Viime raskaudessa tuli yht. 15 kg.

Sukupuoli kysytään varmasti taas. Tietää sitten sopivatko esikoisen vaatteet vai pitääkö alkaa hommaamaan erivärisiä

ebbe 12+2

 

Nyt on ultrassa käyty! Kaikki oli mainiosti ja pikkuinen jumppaili todella paljon. Hän näytti niiiiin suloiselta kun oikoi jalkojaan ja käsiään!:heart:
Ultran tehnyt kätilö oli aivan mielettömän ihana! Voi kun tuollainen osuisi omaksi kätilöksi synnytykseen.
Niskaturvotus oli 1,1mm. Eli ihan normaanli, esikoisen kanssa oli ihan saman verran. Verikokeen kanssa lasketut riskiluvut tulee sitten myöhemmin kotiin.
Laskettuaika muuttui kaksi päivää aikaisemmaksi eli uusi LA on 10.10 ja uusi rakenneultra on 24.5
Mukavaa että olenkin siis pari päivää pidemmällä ja uusi poksumis päivä on torstai elikkä tänään 12+0 poks!

Oikein hauskaa pääsiäistä kaikille!

Emskis 12+0

Muoks tuli pieni virhe viikoissa tuonne, ei siis tänään ole suinkaan 13+0 vaan 12+0.

 

ihania ultra kuulumisia! Siellä se vaavi porskutti ja sydän löi hyvin!:heart: Niskapoimuultraa en tietoisesti halunnut mutta mittas sen suuntaa-antavasti. Sanoi kyllä että näyttää sekin hyvältä. Mutta jo hyväluontoinen sydämen vajaatoiminta tms. voi aiheutta sitä turvotusta. Ja huh, mahassa oli vain yksi. Nyt taitaa alkaa se henkinen valmistautuminen rakenneultraan.

Tyttö/poikaolo. lähinnä se että kysytäänkö vauvan sukupuolta Meillä siis 4 ihanaa ja rakasta poikaa:heart: Jollain tapaa toivoo tyttöä, mutta haluais jättää sijaa sille pojallekin. Ei me kuitenkaan lapsia lisää haluta sen takia että jos nyt seuraavaksi tulis se tyttö. Mä en osaa sanoa kumpi tämä voisi olla. on ollut niin vahvoja tyttö- ja poika oloja ja kaikki olleet silti poikia Mun raskaudet on olleet niin erilaisia ja mahanmuodot myös, ettei niistä voi mitään arvata. Edellisellä pojalla oli tosi korkeat sykkeetkin.

raskausdiabetes/vauvan koko: Mulla on syynätty nuilla rasituksilla paljon ja sokereita mittailtu kun vauvat on niin isoja. No tänään jäin sitten kiinni korkeammasta paastoarvosta. Oli siinä ihan rajalla, mutta aamusokereita pitää ainakin vähän aikaa mittailla. ihme kyllä en ollut asiasta niin huolissaan. Jospa nyt vihdoin olis löytynyt syy tuohon meidän vauvojen isoon kokoon! Sinänsä jännä että en oikein ole koskaan vetänyt makeaa naamaan. Nyt oon alkuraskaudestakin oikein vältellyt kun tulee niin huono olo niistä. Päätin sitten aloittaa ihan sokerittoman ja mahd. rasvattoman ruokavalion. Ei nyt olla muutenkaan käristelty rasvassa ruokaa ja on kyllä todellakin mun hierojan koulutuksen myötä sitä ruokavaliota muutettu. Mä päätin että saan herkutella suolasella aina kun on synttäreitä ja muita. Kun muut vetää makeaa, niin itse saan syödä vähän herkkusuolaista. Nähtäväksi jää että vaikuttaako tämäkään vauvan kokoon. I hope so!!! 4,5 kg vauva ei mahu musta ulos!! Ylipainoa mulla ei ole ja raskausaikanakin tulee sen vähän reilu 10kg. Mutta mulla on kyllä aikamoinen sukurasite tuohon diabetekseen, niin 1 ja 2 tyyppiä löytyy...

Tunneside Mulla tuli tänään ekan kerran sellanen äiti-olo tuota pientä kohtaan tuolla mahassa. Varmaan kun ekaa kertaa näin ja kuulin. Jestas kun nämä viikot vain menis ja alkais ne liikkeetkin tuntemaan!

petite ja pienoinen 11+3 (ultran mukaan 11+5):heart: