Hei!
Tulee niin paljon kirjoteltua tuonne facebookkiin, että tänne kirjottelu meinaa tyystin tyssätä. Ihan vain siksikin, että harvemmin istun kauaa koneella. Kännykällä vain surffaan netissä. Nämäkin täällä luen säännöllisesti, mutta puhelimella vaikea kirjoittaa. Eli täällä tänään takana eka neuvola. Jännitti ihan hirmuisesti, vaikka tämä ei ollut minulle eka kerta. Mutta eka kerta siinä mielessä, että mies halusi tulla mukaan
Oikein hyvin otti miehenkin siellä huomioon ja jutusteltiin 1,5h yhteensä. Olin valmistautunut pidättelemään pissaa, kun tiesin joutuvani antamaan sen näytteen. Mutta eihän hän sitä heti käskenyt tekee, niin alkoi olla aika tukalat oltavat ja piti ihan itse sitten asiasta mainita ja juoksemalla juoksin vessaan Ja ah, mikä helpotus!
Paljon tuli materiaalii kotiin ja muistettavaa. Pitää soittaa sinne,tänne ja tonne. Sellanen olo ainakin jäi. Alkuun pitää soitella se np-ultran aika ja sitten ottaa yhteyttä johonkin mikä tutkii meidän veden. Kun on oma kaivo, niin siitä pitää ottaa näytteet, voinko sitä juoda normaalisti. Sitten sain kuulla, että sokerirasitus minulle tullaan tekemään, koska olen yli 25 vuotias ja ekassa raskaudessa sitä ei tehty. Ja tietysti pissimiset purkkiin ja toimittaminen labraan. En edes kaikkea tällaista muistanut, että voi ollakin. Verikokeet otetaan nykyään kuulemma siellä, missä minulta otetaan np-ultra eli keskussairaalassa. Onneksi, ei siis tarvii erikseen lähtee otattamaan verta toiseen paikkaan. Eniten minua hirvitti mennä siellä puntarille ja oikeessa olin, painoo oli tullu lisää. Hmmm, jopa yli kolme kiloa Ihan uskomatonta, tässä pitää jo miettii mitä sitä syö. En halua kauheesti kiloja lisää. Kaikki arvot olivat tosi hyvät. Ihme, minulla normaalisti kaikki on alakantissa.
Voinnista sen verran, että nyt on kaikki hyvin. Ällötystä ei oo näkynyt pariin päivään (onneksi). Mikään suolanen ei uppoo, se alkaa tuntuu tosi pahalta suussa. Kaikkia makea kylläkin. Minun pelastut on ollut erilaiset viilit. Ne ovat kylmiä ja raikkaita. Väsymys vain vaivaa ja sellainen kiukkuisuus. Sitä koitan hillitä sillä, että saisin olla hetken jossain yksin.
Eli NL 20.3. (saadaan kuulla sydänäänet <3 )
LA 16.10. (tuolla listalla näyttää olevan toinen päivä, se oli minkä itse laskin laskureilla, mutta tuo on se virallinen)
Hepzu & Nepukka 7+5
Tulee niin paljon kirjoteltua tuonne facebookkiin, että tänne kirjottelu meinaa tyystin tyssätä. Ihan vain siksikin, että harvemmin istun kauaa koneella. Kännykällä vain surffaan netissä. Nämäkin täällä luen säännöllisesti, mutta puhelimella vaikea kirjoittaa. Eli täällä tänään takana eka neuvola. Jännitti ihan hirmuisesti, vaikka tämä ei ollut minulle eka kerta. Mutta eka kerta siinä mielessä, että mies halusi tulla mukaan
Oikein hyvin otti miehenkin siellä huomioon ja jutusteltiin 1,5h yhteensä. Olin valmistautunut pidättelemään pissaa, kun tiesin joutuvani antamaan sen näytteen. Mutta eihän hän sitä heti käskenyt tekee, niin alkoi olla aika tukalat oltavat ja piti ihan itse sitten asiasta mainita ja juoksemalla juoksin vessaan Ja ah, mikä helpotus!Paljon tuli materiaalii kotiin ja muistettavaa. Pitää soittaa sinne,tänne ja tonne. Sellanen olo ainakin jäi. Alkuun pitää soitella se np-ultran aika ja sitten ottaa yhteyttä johonkin mikä tutkii meidän veden. Kun on oma kaivo, niin siitä pitää ottaa näytteet, voinko sitä juoda normaalisti. Sitten sain kuulla, että sokerirasitus minulle tullaan tekemään, koska olen yli 25 vuotias ja ekassa raskaudessa sitä ei tehty. Ja tietysti pissimiset purkkiin ja toimittaminen labraan. En edes kaikkea tällaista muistanut, että voi ollakin. Verikokeet otetaan nykyään kuulemma siellä, missä minulta otetaan np-ultra eli keskussairaalassa. Onneksi, ei siis tarvii erikseen lähtee otattamaan verta toiseen paikkaan. Eniten minua hirvitti mennä siellä puntarille ja oikeessa olin, painoo oli tullu lisää. Hmmm, jopa yli kolme kiloa
Ihan uskomatonta, tässä pitää jo miettii mitä sitä syö. En halua kauheesti kiloja lisää. Kaikki arvot olivat tosi hyvät. Ihme, minulla normaalisti kaikki on alakantissa. Voinnista sen verran, että nyt on kaikki hyvin. Ällötystä ei oo näkynyt pariin päivään (onneksi). Mikään suolanen ei uppoo, se alkaa tuntuu tosi pahalta suussa. Kaikkia makea kylläkin. Minun pelastut on ollut erilaiset viilit. Ne ovat kylmiä ja raikkaita. Väsymys vain vaivaa ja sellainen kiukkuisuus. Sitä koitan hillitä sillä, että saisin olla hetken jossain yksin.
Eli NL 20.3. (saadaan kuulla sydänäänet <3 )
LA 16.10. (tuolla listalla näyttää olevan toinen päivä, se oli minkä itse laskin laskureilla, mutta tuo on se virallinen)
Hepzu & Nepukka 7+5