Lokakuun herhiläiset (-07) viikko 41

kiitti kommenteista :heart: olinki laittanu 2 samaa kuvaa :ashamed:
tuuti rupeet jotai kutsuja pitämään?joista suap hyvin rahaa?teilläki ku sitä tavaraa lukemani mukaan on niia pistä kirppikselle myyntiin ja myy sun tekemiä nalleja,enkeleitä jne...

 

Meidän Neiti Temppu on 3,5v :kieh: . Johan oli taas mielenkiintoinen kauppareissu. Taas Temppuja. Yleisin tuolla on, että yhtäkkiä vaan keksii, että lopettaa kävelemisen. Sit jos mä menen jo hiukan edellä, niin mun pitäis mennä hakemaan. Joo-o. En tiedä. Pitäiskö mun sit vaan aina hakea? Mun mielestä saisi tulla ihan itse, kun odotan tietysti kumminkin. Nytkin aikani odotin ja totesin, että jos et itse tule, karkkia ei osteta. Eikä tullut! Olisin todella halunnut karkit ostaa, mutta ajattelin sitten, että toimitaan nyt rauhallisesti, mutta annetaan tuntuva rangaistus. Eli tyynesti menin hakemaan, mutta karkkeja ei ostettu. Tuo itki lähes koko matkan. Oli sentään sovittu, että viime viikosta jääneet karkin jämät saa, mitä kotona on. Mutta mitä vielä, eihän tuo lopettanut, vaan loppumatkasta pysähtymiset alkoi taas. Ja niin meni lupa yhteenkään karkkiin tänään. Hohhoijaa, mutta nyt minä en huutanut :saint: . Ja siis vielä tuosta meidän neidistä, että on ollut mitä helpoin lapsi, että siinä mielessä ihan hyväkin, että omaa tahtoa alkaa hiukan löytyä. Nää temput vaan on NIIN typeriä, että vähänkään väsyneenä en vaan meinaa jaksaa. Mulla on selvästi pinna kiristynyt tän kolmannen myötä, ennen en näin hiiltynyt . Eikä mua auta yhtään, että tuo ukko aattelee vaan itteensä ja alkaa heräillä 10.30 kun alakerrasta kuuluu uloslähdön kolinaa! Joo, mä tarvisin tänne taas sellasen höyryjä päästelevän kuvan, toi pään seinään takominen ei riitä . Oli ukko mennyt heti ulos haravoimaan, ärsyttävää. Olisin voinut olla vielä kiukkuisempi sille, kun olisi täällä kaikessa rauhassa lukenut lehteä

Mutta se tästä, tänään tulee näköjään purkauksia.

YOdottaja, :hug: sinne! Hienosti jaksat äitisi kanssa yrittää. Tuntuu jotenkin niin epätodelliselta ja vaikea tajutakaan, että toisilla äidit voi olla tuollaisiakin :'( . Oma äitini on aina uhrautunut lähes missä vain pystyy meidän lasten hyväksi, joten tuntuu niin uskomattomalta tuollainen. Voe tätä muailmaa...

Tuuti, tosiaan voisit pientä tienestiä pitää kirpparilla ja ompelusten myynnillä. Entäs tuntuisko siivous susta ihan kamalalta ajatukselta? Niitähän on ihan muutamankin tunnin/vko keikkoja ja sais edes hiukan lisää? Mulle se on ehkä ykkös vaihtoehto, jos tässä vielä vuodeksi jään kotihoidontuelle.

 

hitto,mun pitäs mennä laittautumaan kun on simpan isomummin 60v synttärit,mut koneella vaan notkun

 

Hitto... mulla on niska ihan jumissa... sattuu ihan sikana. Laitoin jo mobilaattia ja otin yhden sirdaludin... No katsotaan mihin tää jatkuu... jos isäntä vaikka illalla jaksaisi vähän hieroa tota varovasti...

Rontti kuullostaa ihan tutulta. Töissä näki paljon noita tilanteita. Mutta kun on 5-7 kpl samanlaisia, niin ei millään pysty jokaisen kanssa käymään läpi noita tilanteita yksitellen.... Tärkeintä on, että älä uhkaa ensin jollain "et saa tänään karkkia" ja sitten kuitenkin annat periksi... Tarpeeksi monta kertaa, kun uhkaa ja peruu sen sitten, ei se enää kohta mene läpi. Kun jatkaa sitkeesti pitää kiinni säännöistä huudosta huolimatta, niin se helpottaa sitten 10 vuoden päästä tulevaa seuraavaa kautta... Niin tylyltä kuin se kuullostaakin, ei se huutoon kuole! Hyvähän minun on tietty neuvoa, kun ei ole oma vielä siellä asti... Mutta eiköhän eemelillä tule olemaan siinä mielessä isompana aika kova kuri. Mutta tiedän, että se palkitsee sitten viimeistään murkkuiässä... Silloin voi kaikki olla paljon helpompaa...

Ompeluita minäkin teen aika paljon ja myyn ne sitten firman kautta pois. Tykkään tehdä koko ajan noita käsitöitä, joten nyt voi rauhassa tehdä... Juuri tuli postissa tuo Margharethan ristipistotöiden kuvasto. Siitä katsoin jo montaa ihanaa juttua taas vaihteeksi... Niitä voisin tehdä vaikka koko ajan, mutta kun ei ole oikein ketään kelle niitä tekisi...

 

On sitä ennenkin siivottu työkseen ja työn ohella mutta ainakaan mitä tuossa kattelin niin tarjolla ei ollut sopivia työaikoja :/ Ehkä en joka v.loppu kumminkaan ole valmis menemään siivoamaan klo23-03...

Mitähän sitä keksis sitten ommella? lastentarvikekirpparilla on pöytä jonossa mutta on kuulemma n 3viikon jonot.

 

:
tuuti rupeet jotai kutsuja pitämään?

Mul tulis pashat housuun pelosta jos pitäis vieraille puhua

 

tuuti ala tekemään mulle jotain myytävää
Miten olisi niitä sun pehmoja? Nukkekodin tarvikkeita? Jälkimmäiset ainakin varmaan menisi aika hätäseen...

 

tuuti ala tekemään mulle jotain myytävää
Miten olisi niitä sun pehmoja? Nukkekodin tarvikkeita? Jälkimmäiset ainakin varmaan menisi aika hätäseen...

Juu mutta ne ei kestäis noiden taitavien tekijöiden tutkimista

 

Harjoitus tekee mestarin

 

Äsken tuossa miehelle heitin että miten ois kokeiltaisko tehdä pari nukkekotia myyntiin.... Ei niin isoa kuin se mun iso mut jos vaikka pikkasen reilumpi kuin se mun vihreä talo... *lue kulkee miehen perässä vinkumassa*

 

Mä sit köyhdyin kertaheitolla hiukan... ostin keittiönpöydän+tuolit... sellanen 6hengen,oikein nätti. nyt vois mahtua jopa vieraita =)

Rontti Peetu on kans tehny tota et vetää stopin tai sit lähtis karkuun,mutta mä oon aina sanonu vaan heipat perään niin ei tuo mihinkään ikinä jää/lähde. Meillä ei siis tartte perässä juosta enään.. Hienosti on poika oppinu. Saman ikäsiähän nää jääräpäät muuten olikin.
Nyt meillä on tappelun aihe noi päikkärit..ei sitten millään meinaa suostua Peetu ees lepäämään enään.Pakko kumminkin laittaa kun on muuten niin super mega kiukkunen koko pvä. No nytten kuulostas hiljenneen tonne sänkyynsä.

En joo löytäny facebookista mitään miten perua se kaveri pyyntö mutta sehän ei nyt haitannu laisinkaan kun tää neitokainen hyväksy sen pyynnön

diipelidaapeli..taidan mennä vihdoin tekeen ruokaa. Kun molemmat nukkuu,ainakin hetken vielä.
Lauleskelen täälä Jenni Vartiaista- ihmisten edessä, on super hyvät sanat biisissä

 

Mulla ois taas vaikka mitä ompeluideoita mutta kukahan ne ottais tuolta päästä ulos ja tekis kaavat ymmärrettävään muotoon Ja tekis sitte ne koekappaleet jämäkankaista Onkos vapaaehtoisia :wave:

Ja ketä kahjot saan niitä ostamaan sitten Tais olla tuulesta temmattu idea :ashamed:

 

Merkkaan, kun en jaksa itse raapustaa... huonoa oloa pukkaa taas iltaa kohden...

Tuuti, ei pidä aliarvioida kättensä jälkeä! Minun silmään kaikki mitä täällä väsäillään vaikuttaa kyllä hienoilta. Kittyn ostaisin heti kummitytölle joululahjaksi! Kuka haluaisi tehdä ja mihin hintaan?

 

Hipkukka käykö teille soija nimittäin sitäkin on nykyään vaahtoutuvana.

Ei käy soijakaan :/ Täytyy tutkiskella netin syövereitä, jos jostain kiva ohje vastaan tulisi tai sitten tehdä pojalle ihan oma kakku.


Uhmailuista Eikös sitä väitetä, että lapsi jolla pienenä on uhmat mennyt helposti ohi, on murrosiässä aivan pitelemätön. Kun kaikki lapsuuden kokemattomat uhmatkin koetaan murrosiän kuohuissa. Eli mitä pahemmat lapsuusiän uhmat sitä helpompi teini-ikä ja toisin päin. Tiedä sitten miten käytännössä pitää paikkansa, mutta ainakin tuolla ajatuksella voi pahimpien uhmien aikana lohduttautua

 

Heips,

Onpas ollut kiva vapaapäivä. Koko päivän olen lonunnut jossain enkä kotona ole käynyt kuin pyörähtämässä. Kävin siskon kans käsityö messuilla, hulluilla päivillä ja Mäkkärissä hampurilaisellakin. Tarkoitus ei ollut mitään vapaata pitää, mutta jotenkin vaan kävi näin. Mutta, Mukavaa oli!! =) =) Nyt on jalat ihan tuusan nuuskana kun korkkoreilla kipitin.

Rontti; meidän neiti täyttää tammikuussa neljä. Ilmeisesti tuo minuakin sitten pompottaa vaikka en ole kyllä sitä ymmärtänyt niin :ashamed: Lähes joka arki aamu kun lähdetään puistoon niin tuo kiljuu että minun pitää pysähtyä odottamaan neitiä kun tällää kypärää päähän, etsii illalla jättämäänsä pyörää pitkin pihaa jne :headwall: :headwall: Minä vaan kiltisti aina odotan, joskus kyllä sapettaa seisoa kun toinen tuuskaa, mutta vielä en ole muuta kuin hoputtanut vaan joutumaan ja itse odottanut paikoillaan. Varmaan tuokin on sitten pompottamista, koska neiti alkaa kiljumaan jos lähden kävelemään pojan kans edeltä. Toinen on se että neiti ei kehtaisi pyyhkiä itse pyllyä millään vaikka käy vain pissalla, pukeminen myös on hankalaa ja mitähän vielä, ei jaksa, ei osaa jne...

Topsy; Minäkin ehkä tykkäisin neitin ottaa viereen mieluummin kuin miehen, mutta jotenkin musta tuntuu että miehen paikka on mun vieressä eikä neitin, jos kerran valita pitää. Kolmestaan me ei voida nukkua parisängyssä joten jonkun on lähdettävä siitä. Mies nukkui pari yötä olohuoneen lattialla patjalla ja eilen sanoi ettei siinä ole hyvä nukkua. Viime yönä kun neiti aloitti itkun sanoin miehelle että nyt patja mun sängyn viereen ja neiti siihen. Mies oli yllättynyt ja todella hyvillään kun tein tuollaisen ratkaisun. Eri asia sitten jos jompi kumpi lapsista olisi sairaana ja haluaisin "vartioida" uneni läpi sairasta lasta, niin sitten voisin ottaa lapsen viereen, mutta muussa tapauksessa mun vieressä on iskän paikka.

Keittelin itselle just kahvit joten menenpä nauttimaan iltapäivä kahvin.

 

Hipkukka käykö teille soija nimittäin sitäkin on nykyään vaahtoutuvana.

Ei käy soijakaan :/ Täytyy tutkiskella netin syövereitä, jos jostain kiva ohje vastaan tulisi tai sitten tehdä pojalle ihan oma kakku.


Uhmailuista Eikös sitä väitetä, että lapsi jolla pienenä on uhmat mennyt helposti ohi, on murrosiässä aivan pitelemätön. Kun kaikki lapsuuden kokemattomat uhmatkin koetaan murrosiän kuohuissa. Eli mitä pahemmat lapsuusiän uhmat sitä helpompi teini-ikä ja toisin päin. Tiedä sitten miten käytännössä pitää paikkansa, mutta ainakin tuolla ajatuksella voi pahimpien uhmien aikana lohduttautua

meitsi jopa uskoo ton uhmailu väitteen...meillä ku likka oli niiiin ylikiltti pienenä ja muutenki ei ikinä ollu mitään kummempaa uhmavaihetta....niin ny sit alko koulu ja on likka ihan erilainen
niin ne vaan muuttuu....mimmonenhan toi on teininä apuva!!!

 

Keiju Miä voin yrittää jos mun ompelujälki sulle kelpaa Mut ensin pitää mennä kangaskauppaan ja ostamaan sitä keltaista lankaa (en ole vieläkään kätköä löytänyt). Ajattelin nimittäin yrittää niitä pari tehdä sinne kirpparillekin. Ja tehdä rauhassa eikä niin kuin Kiian oma (juosten kustu kamalassa kiireessä iltamyöhään jämäkankaista) :ashamed:

Keksin just että jos kokeilis pientä kitty-tyynyäkin. Pelkkä pää valkeasta fleecestä.... Mitä luulette, kelpaisko kelleen?

 

Tuutilulla, tosi kiva olis! Kyllä mulle ompelujälki kelpaa. Sitten vaan sovitaan hinnasta - ehdotatko jotain ihan reilusti, kun en itse tiedä. Lahjahan se on ja käsityötä, joten siitä voin maksaa ihan kunnolla!

Millille laitoin muuten juuri yksäriä :attn:

 

nyt ois juhlat juhlittu..kaveri kävi tekeen tääl äsken raskaustestin,positiivinen :heart:

 

Tuutilulla, tosi kiva olis! Kyllä mulle ompelujälki kelpaa. Sitten vaan sovitaan hinnasta - ehdotatko jotain ihan reilusti, kun en itse tiedä. Lahjahan se on ja käsityötä, joten siitä voin maksaa ihan kunnolla!

Kunhan miä ensin teen sen ja siä katot kelpuutatko

 

Henkka; samaa aloin minäkin miettiä. Minun mielestä meidän neidillä ei ole ikinä ollut mitään kovin pahaa uhma vaihetta. Muutenkin musta alkoi tuntua että olen aivan liian höveli kaiken kurinpidon suhteen kun en edes tajua kun minua pompotetaan. Siinäkin tietenkin osa syynä se ettei tuo neiti ole tarvinnut kovin kovaa kuria, kun on ollut ns. helppo lapsi, jos nyt näin voi sanoa. Pojasta en uskokaan että tulisi olemaan mitenkään helppoa, on jo nyt näyttänyt ihan erilaista luonnetta kuin neiti ikinä.

 

Täytyy sanoa tuohon kova uhma pienempänä- helpompi murkku vertailuun että mun esikoinen oli todella kovapäinen pienenä (taisteltiin taistelemistamme) ja yllättävän "helppo" on ollut vanhempana, vielä. Ja ikää on nyt 15v . Jos tuota tupakointia ei lasketa mukaan niin pahempia irtiottoja ei ainakaan äidin tietoon ole tullut Kyllä miä sen tiijän että on kaljaa maistanut kun on ollut kaverilla yötä (poika ite kertoi). Mutta niin sitä tehtiin itekin eikä kerrottu :ashamed:

Jotain äyskimistä ja isottelua aika ajoin ilmassa mutta jos huomaa että pahoitan mieleni, tulee hyvittelemään hetken päästä teoillaan tai pörrää vieressä ja yrittää jutella ummet ja lammet muuta asiaa Ja Timillä on ollut kova kuri, ehkä liiankin kova :ashamed:

Jesperi taas on ollut tulisielu ihan pienestä pitäen ja nyt kummasti rauhoittunut koulun myötä Tietty niitä kiukkuja ja mielenosoituksia tulee ja suurin syy on Taavi joka kiusaamalla kiusaa :kieh:

 

Niin ja miä ite oon ollut kuulemma kamala pienenä mutta murkkuiässä en nyt sitte kumminkaan pahemmin uhmannut jos vertaa moneen muuhun. Tietty jotain mutta aika vähäistä se taisi olla ja en jäänyt niistä kiinni :saint:

Eiks niin että eihän minusta voi uskoa että oon ollut pieni piru suloisena pikku tyttönä :saint: Meijen äiti huijaa! |O

 

Ja nähtävästi tuohon neljän vuoden ikään kuuluu tuota Rontin manaamaa käytöstä. Kukaan ei sais mennä ennen Taavia, aina pitää odottaa jne. Yhtenä päivänä rääkyi pihalla puoli tuntia (ainakin) kun en suostunut kantamaan pojan tarravihkoa (kädet oli jo täynnä Kiiaa ja kasseja). Heitti vihon maahan ja huusi. Myö muut mentiin sisälle, poika rääky pihalla. Riisuin ihan rauhassa Kiian ja pistin kahvit kiehuu. Sitte menin poikaa pyytämään sisälle... Pino maassa oli vaan kasvanut hatulla. Pyysin nostamaan ne tai sanoin pistäväni ne roskiin. Mitään ei tapahtunut, nostin roskiksen päälle kamat ja pojan kainaloon. Hitto kun huuto yltyi Mutta kun maahan ovella pääsi niin jumalatonta kyytiä juoksi roskikselle hakemaan tavarat ja takaisin sisälle. Piti vaan katsoa kumpa antaa periksi. Jäärä mukula :kieh: Äitin kulta :heart:

En raaskinut ihan roskiksen sisälle niitä laittaa. Piru kun ois mennyt hyvä hattu ja paljon tarroja

 

Omasta puolestani pitää vielä kommentoida myös Minä olen ollut niin kamala murrosikäisenä että hyvä kun en tyttökotiin joutunut. Sen tiedän ja muistan kyllä itsekin, mutta en tiedä millainen olen sitten ollut pienenä. Pitääpä kysyä äitiltä ensi kerralla kun jutellaan. En kuitenkaan mikään rikollinen ole ollut murrosikäisenäkään, mutta muuten aivan kauhea, enkä kyllä ymmärrä itsekään tänä päivänä miten olin selllainen kun olin. Joskus olen myös kuullut muilta että pojat ovat usein helpompia murkkuina kuin tytöt.