DsariaL Muistelen että neuvolantäti sanoi just että viikolle 35 asti estellään vauvan syntymistä.
Mulle on painoa tullut 13kg nyt lisää ekan neuvolakäynnin jälkeen. Mulle sanottiin siitä että se on ihan sopivasti, mutta sanottiin myös että pitää vähän kattoo ettei sitä mitään kymmentä kiloo sitten enää tulis lisää. Ei nyt vielä itestäkään tunnu että sitä liikaa olis tullu.
Karvankasvusta sen verran, että mulla ainakin on vähentynyt. En muista koska viimeks ajoin säärikarvat, mutta vieläkin on ihan sileet koivet. Normaalisti ne on ollu jo kahessa päivässä aivan sängellä.
Ajeltiin tänään Taysin pihaan kattomaan että kuinka kauan sinne ajaa, ja mihkä siellä oikeesti pitäis mennä. Heräsi kysymys että mitenkä siinä sitten menetellään auton ja pysäköimisen kanssa? Jotenkin ihan sairaan typerän tuntunen kysymys, mutta miten te jotka ootte käyny joskus synnyttämässä, niin ajoiko mies teidät ensin ovelle, ja vei sitten auton parkkiin, vai kävelittekö itekin parkkikselta sinne ovelle? Varmaan siis tietenkin riippuu vähän tilanteesta. Tämmöstä rupesin miettimään.
Pienokainen on tuolla massussa nyt sitten pää alaspäin. Toissapäivänä neuvolalääkäri oli sitä mieltä. Edellisellä kerralla oli sellanen nuori juippi, joka ei osannu sanoo sen asennosta yhtään mitään. Oon siis luullut Ellin pyllyä pääksi. Mutta sen jälkeen sitten tajusin senkin että hikottelu tuntuu kyllä enempi alhaalla, joten siellä sen pään täytyy olla. Lääkäri kyllä sanoi että hän voi myös erehtyä, ja sellaista sattuu useastikin, vaikka ensin olikin ihan varma että pää on alhaalla. Oli aika mukava lääkäri, en ollut ennen käynyt samalla tyypillä. Tosin rupesi puhumaan mun työstä ja kyselemään kaikkea, ja sillä oli kaikkia parannusehdotuksiakin kyseiselle alalle. Olin vähän ihmeissäni. Ei olis voinu kyllä itseäni juuri vähempää kiinnostaa sillä hetkellä
Kohdunkaula oli hieman pehminnyt ja pituus 2cm, ei sanonut että tarvis levätä, mutta rehkiä ei ainakaan sais. Koitin kysellä että mitä tarkoittaa, mutta oli kovin ympäripyöreetä. En oikein tiedä missä menee raja. Eilen käveltiin miehen kanssa perhevalmennukseen, ja koitin aluksi pysyä miehen vauhdissa (joka kuulemma koitti mennä hitaasti ) ja siitähän seurasi sitten supistuksia, ja täytyi sitten loppumatkasta pysähdellä välillä. Mies olis halunnut mennä autolla, mutta ite olin sitä mieltä että kyllä kai sitä vähän liikuntaakin täytyy saada. Tosi vaikeeta mun mielestä arvioida tämmöstä, en osaa oikein lukea omia tuntemuksiani. Sit siellä valmennuksessa istuminen oli aivan tuskaa! Tuntu että loppuu happi, ja naama oli varmaan välillä kalpee ja välillä punanen, ainakin tuntui siltä. Siellä muut oli raskaudessaan pitemmällä kuin minä, mutta kellään muulla ei näyttäny olevan yhtä tukalaa kun mulla! Outoa.
Päiväpeitoistakin olitte keskustelleet. En ollut aatellut, mutta lueskellessani sit tulin tulokseen, että voishan siihen joskus vaikka jonkun viltin tai nätin täkin laittaa päälle. Ja sitä sitten voisi käyttää myös muihin tarkoituksiin, esim. ottaa köllöttelyalustaksi lattialle tms. Kyllähän sellaiselle peitteelle varmaan käyttöä löytyisi.
Hanikka ja Elli 32+5