liikuitko avautumisvaiheessa
- Viestiketjun aloittaja Mimma
- Ensimmäinen viesti
H
hepsu
Vieras
sairaalaan menin kun alkoi tulla verta..siellä sitten miehen kans nukuttiin jotain 4tuntia ja sit meni lapsi vedet.. saliin mentiin sitte heti ja puudutuksen sain samantien vaikka oli vasta 2cm auki eikä mitään kipuja..loppuun asti sit makoilin sängyssä ku oli keskiyö ja väsy..
Mulla oli ekan kanssa niin että päivällä alkoi supistukset ja sit lähdin vasta sairaalaan kun supistukset tuli säännöllisesti viiden minsan välein.Avautumisvaihe riippuu niin itsestään, toiset on niin kipeitä ja taas toiset haluavat ns. liikkua ,eikä olla vaan paikallaan.Kannattaa kysyä itseltään mitä jaksaa tehdä.Mä istuin ekana suihkussa noin tunnin.Toisen lapseni synnytyksessä istuin siinä pallon päällä.Heiluin ja liikutin itseäni siinä, mut jos totta puhutaan ,aina kun tuli supistus , piti kyllä pysyä ihan paikallaan.
T
toista odottava
Vieras
Mentiin sairaalaan kun olin niin kipeä että ei oikeestaan pitempää olis voinut kotona enää olla, mutta kannatti sinittellä. Oli jo neljän senttiä auki, laittoivat ekan kipupiikin pyllyyn ennen mitään toimenpiteitä ja sit könähdin synnytyssänkyyn enkä siitä noussut kuin kerran, kun lapsivesi meni ja piti vaihtaa kuivaan sänkyyn 
Ei kyllä tehnyt mielikään liikkua, kun pallo oli ihan sekaisin ilokaasusta 
Ei kyllä tehnyt mielikään liikkua, kun pallo oli ihan sekaisin ilokaasusta
V
vm84
Vieras
mun oli pakko liikkua, mulla sattu supistukset niin kipeetä että en kertakaikkiaan voinu olla paikallaan. ja liikkuminen helpottikin vähäsen. siellä mä vaeltelin sairaalan käytävillä niin kauan kunnes sattu niin #&%£$!* että mä vaan huusin tuskasta ja hoitajat vei synnytyssaliin, siellä antovat epiduraalin ja siitä en sitten noussu mihkään muutakun sitten vasta kun vauva oli jo maailmassa ja hoitaja anto luvan käydä suihkussa.
mä en pystynyt liikkumaan, supistusten aikana, siinä välissä yritin vähän. supistukset tuli kyllä niin tiheästi että ei siinä paljoa kerennyt liikuskelemaan. Makasin vaan paikoillani ja huusin, kunnes sain epiduraalin.
M
Mirpeli
Vieras
Viimeisimmässä (neljäs) synnytyksessä liikuin aina supistuksen ajan. Viikkoja oli 41+6 kun alkoi aamupäivällä rauhalliseen tahtiin supistelemaan. Päätin, et jos minusta on kiinni niin nyt se synnytys käynnistyy (monena päivänä oli jonkin verran supistellut) joten liikuin ja liikuin. Huomasin, että se todellakin helpotti siihen kipuunkin. Harmitti kun olin aikaisemmissa synnytyksissä jähmettynyt paikoilleni supistuksen tullessa.
Kotona olin niin kauan kuin suinkin pystyin, meiltä kun ei ole kuin parin minuutin ajomatka sairaalaan. Ajattelin, että vaikka alkaisi ponnistuttamaan, niin kyllä tuon matkan pidättelen. Supistukset tulivat jo 3min välein ja alkoi olla tukalaa kun isompia lapsia hoitamaan kutsuttu äitini jo sanoi, että lähtekää jo, kun ei kestänyt katsella minua.
Sairaalaan kun saavuttiin olin 8cm auki ja kohdunsuun reuna niin pehmeä, että antaisi myöden vaikka ponnistaisi heti. Sairaalassakin kävelin paikoillani, kun olin niissä sydänäänipiuhoissa kiinni. Kun sain puudutuksen alapäähän, en enää jaksanut nousta, sit olikin tukalampi olla, kun oli pitkäkseen. Vaan pian pääsin ponnistamaan ja tyttö tulikin sitten yhdellä ponnistuksella.
Kotona olin niin kauan kuin suinkin pystyin, meiltä kun ei ole kuin parin minuutin ajomatka sairaalaan. Ajattelin, että vaikka alkaisi ponnistuttamaan, niin kyllä tuon matkan pidättelen. Supistukset tulivat jo 3min välein ja alkoi olla tukalaa kun isompia lapsia hoitamaan kutsuttu äitini jo sanoi, että lähtekää jo, kun ei kestänyt katsella minua.
Sairaalaan kun saavuttiin olin 8cm auki ja kohdunsuun reuna niin pehmeä, että antaisi myöden vaikka ponnistaisi heti. Sairaalassakin kävelin paikoillani, kun olin niissä sydänäänipiuhoissa kiinni. Kun sain puudutuksen alapäähän, en enää jaksanut nousta, sit olikin tukalampi olla, kun oli pitkäkseen. Vaan pian pääsin ponnistamaan ja tyttö tulikin sitten yhdellä ponnistuksella.
M
MillaMagilla
Vieras
Sairaalaan mennessäni olin jo n.5cm auki. Yritin kuitenkin sinnitellä vielä ilokaasulla. Silloin vielä käveli kiikkutuolin ja sängyn väliä, mutta kun epiduraali oli laitettu en sängyltä enää noussut.
T
ttytt?
Vieras
Sairaalaan mennessä n. 2senttiä auki. Ilokaasua naukkaillessani yritin vielä vähän liikuskella, mutta lähinnä nojailin sänkynyyn ja heiluin siinä. En uskaltanut edes yrittää kunnolla liikkeelle koska tuntui etten hallitse kroppaani ja pelkäsin että supistuksen tullessa kaadun tai muuten kierähdän vatsalleni. Kyllä se jotenki lamautti paikoilleen.
?
?itiMaa
Vieras
nyt viimesimmässä synnytyksessä kohdunsuu oli auki vissiin 3-4 cm kun mentiinä saliin ja siitä vajaan puolen tunnin päästä oli neito maailmassa. kovaa ja kipeesti supistukset repi paikkoja auki ja minä steppasin ja kiroilin :ashamed: ja vielä enemmän kiroilin kun piti pysähtyä ja käydä maate kun puhkottiin kalvot ja laitettiin puudutus, joka ei sit kuitenkaan ehtinyt auttaa kun jo ponnistin :/
Sairaalaan menin yliaikaiskontrolliin josta en enää päässytkään kotiin vaan seuraavana aamuna käynnistettiin rv 41+3..
Paras paikka oli kiikkustuoli jossa sain kiikkua ja siinä oli hyvä rentoutua, epiduraalin laiton jälkeen makoilinkin sítte sängyllä tai pikemminki nukuin niin kauan että sain ponnistaa, joten ei siinä paljoa ehtiny/pystyny liikkumaan..
Niin ja koko synnytys kesti 3tuntia..
Paras paikka oli kiikkustuoli jossa sain kiikkua ja siinä oli hyvä rentoutua, epiduraalin laiton jälkeen makoilinkin sítte sängyllä tai pikemminki nukuin niin kauan että sain ponnistaa, joten ei siinä paljoa ehtiny/pystyny liikkumaan..
Niin ja koko synnytys kesti 3tuntia..
P
petunialupinia
Vieras
ammeessa pulikoin avautumisvaiheessa, mutta supistukset alkoi loppua. sen jälkeen pihalle kävelylle ja sieltä tuli toooooosi kipeet supistukset ja kiireellä takasin saliin ja sängylle siitä en enään noussut
Aluksi pystyin liikkumaan ja oli pakkokin ku kävi niin kipeetä,mut ku supparit alko tulla tarpeeksi usein (n.2-3min välein)ni ei paljo tehny mieli kävellä,ois varmaan taju lähteny...Ammeessa lilluttelin välillä,ja välillä käppäilin ympäri salia.Mulla helpotti seki että ku suppari oli kovimmillaan ni nojas etukenossa johonki ja heilutteli takapuolta...varmaan hauska näky 
Y
yks vaan
Vieras
\
Sama täällä. Mulle kaikkein paras asento oli roikkua miehen kaulassa ja tosiaan sitä peppua heilutella.
Muutenkin kyllä melkeen loppumetreille asti liikuskelin ja steppailin. Tuntu paljon paremmalta kun paikallaan oleminen,
Alkuperäinen kirjoittaja 13.12.2004 klo 16:50 Liikku kirjoitti:Mulla helpotti seki että ku suppari oli kovimmillaan ni nojas etukenossa johonki ja heilutteli takapuolta...varmaan hauska näky
Sama täällä. Mulle kaikkein paras asento oli roikkua miehen kaulassa ja tosiaan sitä peppua heilutella.
Muutenkin kyllä melkeen loppumetreille asti liikuskelin ja steppailin. Tuntu paljon paremmalta kun paikallaan oleminen,
K
käpränen
Vieras
Esikon aikaan liikuin ja olin suihkussa...kotona.
Sairaalaan mentiin ja suoraan saliin ponnistamaan ilman mitään kipulääkkeitä,en edes ilokaasua saanut.Tyttö syntyikin 30 min kuluttua. :heart:
Sairaalaan mentiin ja suoraan saliin ponnistamaan ilman mitään kipulääkkeitä,en edes ilokaasua saanut.Tyttö syntyikin 30 min kuluttua. :heart:
K
Kiatsu
Vieras
Olin keinutuolissa ja lopuksi sängyllä,eli en likkunut.
Olin jo valmiiksi sairaalassa ,kun minulla käynnistettiin.
Olin jo valmiiksi sairaalassa ,kun minulla käynnistettiin.
T
Tirppana78
Vieras
Ekassa synnytyksessä en pahemmin liikkunu,kaätilö keksi tarjoata sitä palloa ja se oli tosi hyvä!Supistukset tuli siinä vaiheessa 2-4minuutin välein ja aina supistuksen aikana keinutin itseäni pallon päällä ja väliaikoina NUKAHDIN ja taas havahduin supistukseen!!!
Toisessa synnytyksessä tietysti kans halusin kokeilla palloa,mutta se oli ihan hirveä tunne,en kertakaikkiaan pystyny liikkumaan supistuksen aikana.Tai sit seisoin ja sänkyä nostettiin sen verran että siihen oli hyvä etunojassa nojata ja sit keinutin takapuolta,se autto vähän!!!
Ponnistaa halusin "tylsästi" molemmilla kerroilla puoli-istuvassa asennossa sängyssä...
Toisessa synnytyksessä tietysti kans halusin kokeilla palloa,mutta se oli ihan hirveä tunne,en kertakaikkiaan pystyny liikkumaan supistuksen aikana.Tai sit seisoin ja sänkyä nostettiin sen verran että siihen oli hyvä etunojassa nojata ja sit keinutin takapuolta,se autto vähän!!!
Ponnistaa halusin "tylsästi" molemmilla kerroilla puoli-istuvassa asennossa sängyssä...
T
Tammimamma- 05
Vieras
sairaalaan tullessa olin auki vasta 1,5 cm, elis liian aikaisin menin mut enpä voinu arvata...
liikuin niin kauan kun pystyin ja joka kerta kun tuli supistus niin keinuttelin keinutuolissa ja se helpotti tosi hyvin. mut ei antaneet sit enää kävellä kun olivat puhkaisseet kalvot. sit sain epiduraalin ja ah sitä tunnetta... =)
liikuin niin kauan kun pystyin ja joka kerta kun tuli supistus niin keinuttelin keinutuolissa ja se helpotti tosi hyvin. mut ei antaneet sit enää kävellä kun olivat puhkaisseet kalvot. sit sain epiduraalin ja ah sitä tunnetta... =)
2
2XT
Vieras
Liikuin niin kauan kun antoivat. Kävelin tippapullon kanssa edestakaisin pienessä synnytyssalissa. Oli tuskaa pysyä paikallaan.
Juu kotona liikuin alusta asti. Yöllä kiersin olkkarin sohvapöytää aina supparin ollessa päällä, lujasti tyynyä rutistaen, vähän kyyryssä. Sit aina suppareiden välissä sohvalle makoilemaan, melkeen nukkumaan. Suppareiden välit oli tosin lyhyet alusta asti..ei mitään viis-kymmenminuuttisia missään vaiheessa. Sit suihkuttelin ja pyörittelin pyllyä ahkeraan..
Sairaalaan lähettiin ku tuntu et nyt ei enää kestä. Sit olinki 7cm auki, ja pyysin heti epiduraalia. Eka päätin kuitenki kävästä ammeessa, josta ei kyllä enää siinä vaiheessa ollu oikeen hyötyä ku olin jo kotonakin suihkutellut kauan. Eli pompin heti sieltä pois ku luulin raukka sen epiduraalin saavani. No kätilöt ei idiootit kertonu mulle että emmä mitään epiduraalia saa ja mä tyhmänä vaan makasin siinä sängyllä ja ootin sitä. Ja olihan tuskaa!!!!
No se sitten venyi ja vanui..ponnistusvaihe kesti yli 1,5h..lopulta jouduttiin imukupil vetään laps maailmaan ku sydänäänet laski/lakkaskin välillä.
Eli oma kokemukseni on että liikkuminen auttoi hyvin, silloin avauduin hyvin ja pärjäsinkin mielestäni hyvin suppareiden kanssa. Mutta ääliöt (!!!!) kätilöt kun eivät voineet kertoa etteivät epiduraalia mulle suo niin olisin tajunnut liikkua loppuun asti....
Ja mikseivät sitä epiduraalia antaneet onkin sitten toinen juttu. En tiiä!!!!
Mutta tietääpähän ens kerralla
kuurankukka rv35
Sairaalaan lähettiin ku tuntu et nyt ei enää kestä. Sit olinki 7cm auki, ja pyysin heti epiduraalia. Eka päätin kuitenki kävästä ammeessa, josta ei kyllä enää siinä vaiheessa ollu oikeen hyötyä ku olin jo kotonakin suihkutellut kauan. Eli pompin heti sieltä pois ku luulin raukka sen epiduraalin saavani. No kätilöt ei idiootit kertonu mulle että emmä mitään epiduraalia saa ja mä tyhmänä vaan makasin siinä sängyllä ja ootin sitä. Ja olihan tuskaa!!!!
No se sitten venyi ja vanui..ponnistusvaihe kesti yli 1,5h..lopulta jouduttiin imukupil vetään laps maailmaan ku sydänäänet laski/lakkaskin välillä.
Eli oma kokemukseni on että liikkuminen auttoi hyvin, silloin avauduin hyvin ja pärjäsinkin mielestäni hyvin suppareiden kanssa. Mutta ääliöt (!!!!) kätilöt kun eivät voineet kertoa etteivät epiduraalia mulle suo niin olisin tajunnut liikkua loppuun asti....
Ja mikseivät sitä epiduraalia antaneet onkin sitten toinen juttu. En tiiä!!!!
Mutta tietääpähän ens kerralla
kuurankukka rv35
\
Ehkä se epiduraalin antaminen oli siinä vaiheessa liian myöhäistä. Siinähän on joku tietty raja minkä verran saa olla auki ennenkuin annetaa. No onhaTsn toki muitakin syitä. Esim. mun kaveri ei saanut koska lääkäri ois jouduttu kesken yötä lähteä sairaalan toisesta päästä hakemaan, eikä kätilöiden mukaan ois edes kerennyt paikalle. Mutta törkeitä sun kätilöt kun ei kertoneet ette saa epiduraalia.
Tsemppiä seuraavaan kertaan
=)
Alkuperäinen kirjoittaja 20.12.2004 klo 18:46 kuurankukka kirjoitti:i Mutta ääliöt (!!!!) kätilöt kun eivät voineet kertoa etteivät epiduraalia mulle suo niin olisin tajunnut liikkua loppuun asti....
Ja mikseivät sitä epiduraalia antaneet onkin sitten toinen juttu. En tiiä!!!!
Mutta tietääpähän ens kerralla
kuurankukka rv35
Ehkä se epiduraalin antaminen oli siinä vaiheessa liian myöhäistä. Siinähän on joku tietty raja minkä verran saa olla auki ennenkuin annetaa. No onhaTsn toki muitakin syitä. Esim. mun kaveri ei saanut koska lääkäri ois jouduttu kesken yötä lähteä sairaalan toisesta päästä hakemaan, eikä kätilöiden mukaan ois edes kerennyt paikalle. Mutta törkeitä sun kätilöt kun ei kertoneet ette saa epiduraalia.
Tsemppiä seuraavaan kertaan
=)
hei!
saako kysyä että onko se vieläkin niin että kunhan epiduraali on laitettu niin sitten on pakko olla sängyssä koko ajan? musta tuntuu että sit kun sen aika koittaa niin haluaisin epiduuraalin, mutta toisaalta haluaisin myös liikkua koko ajan ja ponnistaa kyykyssä. onko siis liikaa vaadittu?
saako kysyä että onko se vieläkin niin että kunhan epiduraali on laitettu niin sitten on pakko olla sängyssä koko ajan? musta tuntuu että sit kun sen aika koittaa niin haluaisin epiduuraalin, mutta toisaalta haluaisin myös liikkua koko ajan ja ponnistaa kyykyssä. onko siis liikaa vaadittu?
Similar threads
- Ensisynnyttäjä
- Lapsen saaminen
- Toivorikas
- Lapsen saaminen