K
Kun ei ymmärrys riitä...
Vieras
Aviopari onnellisesti naimisissa yli 30 vuotta, aikuiset lapset. Vaimo kuolee, mies suree syvästi vaimoaan. Parin kuukauden kuluttua vaimon kuolemasta mies tapaa naisen, jonka kanssa alkuun ystävystyy. Puolen vuoden päästä kuolemasta suhde saa "romanttisen" luonteen ja 8kk vaimon kuolemasta pari alkaa seurustella, kihlat ostetaan pari kuukautta tästä eli alle 1 vuotta vaimon kuolemasta.
Mielipiteitä? Onko mielestänne hätiköityä? Normaalia? Miten suruaika?
Lasten vaikea ymmärtää isänsä uusi suhde, kun alkoi niin pian. Toki toivovat isälleen onnea elämäänsä, mutta silti vaikea uskoa että uutta suhdetta voisi aloittaa ennen kuin edellinen on "läpikäyty", varsinkin suruaika varmasti vielä pahasti kesken. Tietysti suhde on heidän oma asiansa, lapset hyväksyvät sen, mutta tätä "liian pian" alkanutta suhdetta on silti vaikea ymmärtää...
Kohtalotovereita?
Mielipiteitä? Onko mielestänne hätiköityä? Normaalia? Miten suruaika?
Lasten vaikea ymmärtää isänsä uusi suhde, kun alkoi niin pian. Toki toivovat isälleen onnea elämäänsä, mutta silti vaikea uskoa että uutta suhdetta voisi aloittaa ennen kuin edellinen on "läpikäyty", varsinkin suruaika varmasti vielä pahasti kesken. Tietysti suhde on heidän oma asiansa, lapset hyväksyvät sen, mutta tätä "liian pian" alkanutta suhdetta on silti vaikea ymmärtää...
Kohtalotovereita?