Lasten käyttäytymissäännöt - mitä lisäisit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Meidän 5-vuotias on kamala jästipää. Olen juuri laatimassa kirjallista sääntölistaa, jonka koko perhe allekirjoittaa. Mitähän tähän vielä pitäisi lisätä?


Pyydän kohteliaasti. Muut pyytävät minulta kohteliaasti.

En puhu kenenkään päälle. Kukaan ei puhu minun päälleni.

En nimittele ketään. Kukaan ei nimittele minua.

En töni ketään. Kukaan ei töni minua.

En lyö ketään. Kukaan ei lyö minua.

En tartu kehenkään muuta kuin haliakseni.

En kilju.

En puhu rumia.

Puen vaatteet ylleni heti, kun ne on otettu esille. Riisumani vaatteet vien heti niille tarkoitettuun paikkaan.

Syön ruokani reippaasti. Syödessäni peppuni pysyy tuolissa ja napani kohti pöytää. En poistu pöydästä kesken syömisen.

En pyyhi suutani paidanhihaan.

Asiat, joissa tarvitsen muiden apua, teen heti, kun joku on valmis auttamaan. Muiden ei tarvitse odottaa.

Kun on nukkumisaika, pysyn sängyssä makuulla ja hiljaa ja rupean nukkumaan.

Äiti ja iskä tekevät päätökset. Minä en vänkää vastaan.

Näihin sääntöihin tehdään poikkeuksia vain äitin tai iskän luvalla.
 
En mä tokikaan odota, että poika näitä aina noudattaisi. Mutta haluan, että meillä on selvät pelisäännöt, joiden mukaan PITÄISI elää. Nyt poika on muuttunut ihan mahdottomaksi eikä meinaa totella yhtikäs mitään :( En tajua, minne se kiltti lapsi on kadonnut.
 
Hyviä sääntöjä, pitäisköhän tehdä samanlainen lista meidän 5v joka rikkoo päivittäin tuota toiseksi viimeistä sääntöä...

äiti ja isi sanoo mitä tehdään ja siitä ei vängätä vastaan (vai miten se meni?) meidän 5v tuntuu vänkäävän vastaan joka asiassa :whistle: mistä lie perinyt itsepäisyytensä :ashamed: :D
 
Aika pitkä ja hieman sanoisinko vaikea selkoinen lista 5-vuotiaan sisäistettäväksi :/ Kannattaisiko hieman selkeyttää ja lyhentää, et aloittais muutamalla selkeällä säännöllä?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:13 mammuti kirjoitti:
Aika pitkä ja hieman sanoisinko vaikea selkoinen lista 5-vuotiaan sisäistettäväksi :/ Kannattaisiko hieman selkeyttää ja lyhentää, et aloittais muutamalla selkeällä säännöllä?

Ei tätä listaa ole kenenkään tarkoitus ulkoa opetella. Mun mielestä nämä ovat perusasioita, joita jokaisen lapsen pitäisi noudattaa. Vielä reilu vuosi sitten poika noudattikin oikeastaan kaikkia - en tiedä, mihin tavat ovat kadonneet.
 
Hyvät säännöthän nuo oli. Muuta siihen vielä, että isä ja äiti tekevät tärkeät ja isot päätökset tmv.

Pointti on kait se, että miten noita toteutetaan. Viisivuotiasta ei voi kuitenkaan aina rangaista esim. arestilla tai jäähypenkillä, jos nousee kesken pöydästä tai pyyhkii hijaan yms. Nämä voisivat mielestäni olla esim. jotain opittavia asioita, joista saisi vaikka tarrapalkinnon tietystä suorituksesta (onnistumisesta) tai jotain vastaavaa.
 
Mä lisäisin vielä:

En tartu kehenkään muuta kuin haliakseni. Kukaan muu ei tartu minuun kuin haliakseen.

En kilju. Kukaan ei kilju minulle.

Äiti ja iskä tekevät päätökset. Minä en vänkää vastaan. Äiti ja iskä kuuntelevat kuitenkin mielipidettäni silloin, kun päätös koskee minua.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:15 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:13 mammuti kirjoitti:
Aika pitkä ja hieman sanoisinko vaikea selkoinen lista 5-vuotiaan sisäistettäväksi :/ Kannattaisiko hieman selkeyttää ja lyhentää, et aloittais muutamalla selkeällä säännöllä?

Ei tätä listaa ole kenenkään tarkoitus ulkoa opetella. Mun mielestä nämä ovat perusasioita, joita jokaisen lapsen pitäisi noudattaa. Vielä reilu vuosi sitten poika noudattikin oikeastaan kaikkia - en tiedä, mihin tavat ovat kadonneet.
Just varmaan onki ihan perussääntöjä, mut niinku tuossa ylempänä joku totesi niin laita lyhyemmin ja ytimekkäämmin. Ei lapsilla mee jakeluun tuollainen "nätti2 jaarittelu.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:20 Keittiönoita kirjoitti:
Mä lisäisin vielä:

En tartu kehenkään muuta kuin haliakseni. Kukaan muu ei tartu minuun kuin haliakseen.

En kilju. Kukaan ei kilju minulle.

Äiti ja iskä tekevät päätökset. Minä en vänkää vastaan. Äiti ja iskä kuuntelevat kuitenkin mielipidettäni silloin, kun päätös koskee minua.

Hyviä pointteja, kiitos! Tuota ekaa en voi laittaa, kun meillä on tapana ottaa riehuva poika syliin ja pitää siinä, kunnes hän rauhoittuu. Onneksi noin pahaa temppuilua ei kuitenkaan satu kuin kerran pari vuodessa :)

Oikeastaan tuo "Kukaan ei kilju minulle" on kans turha, koska ei meillä tavata kiljua lapsille eikä lapsikaan kohdista kiljumistaan kenellekään. Mutta tuo viimeinen on tosi hyvä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:20 mammuti kirjoitti:
Just varmaan onki ihan perussääntöjä, mut niinku tuossa ylempänä joku totesi niin laita lyhyemmin ja ytimekkäämmin. Ei lapsilla mee jakeluun tuollainen "nätti2 jaarittelu.

Nuo on kirjoitettu oikeastaan siinä samassa muodossa, jossa ne lapsillekin sanotaan, vähän kirjakielisemmin vaan. Nämä on pojalle luettu ja hyvin tuntui tajuavan, mitä missäkin kohdassa tarkoitettiin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:25 vieras kirjoitti:
Hyviä pointteja, kiitos! Tuota ekaa en voi laittaa, kun meillä on tapana ottaa riehuva poika syliin ja pitää siinä, kunnes hän rauhoittuu. Onneksi noin pahaa temppuilua ei kuitenkaan satu kuin kerran pari vuodessa :)

Oikeastaan tuo "Kukaan ei kilju minulle" on kans turha, koska ei meillä tavata kiljua lapsille eikä lapsikaan kohdista kiljumistaan kenellekään. Mutta tuo viimeinen on tosi hyvä.
Ainahan lapsen mielipidettä ei voi ottaa huomioon...esim. päiväkotiin on aamulla lähdettävä, halusi tai ei. Mutta jos lapsella on pääsääntöiisesti vaikutusvaltaa itseään koskeviin päätöksiin, niin niitä pakkojakin lapsi sietää paremmin.
 
Mun mielestä nuo oli sellaisia asioita jotka jokaisella viisivuotiaalla pitäisi olla jo selkäytimessä. En tajua, miksi osa palstamammoista alkoi keuhkoamaan. Pellossako lasten pitää antaa elää vaikka teineiksi asti?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:53 vieras kirjoitti:
En kilju, eivätkä muutkaan meillä kilju.
En puhu rumia enkä nimittele, eivätkä muutkaan meillä puhu rumia. (Koskee myös aikuisia!)

En ota tavaroita luvatta.

Meillä ei kiljuta eikä muut kyllä puhu rumiakaan. Poika joskus toistelee ilmeisesti päiväkodissa oppimiaan törkyjuttuja :(

"En ota tavaroita luvatta" on ihan hyvä sääntö, mutta oikeastaan meillä ei tarvita sitä. Poika osaa olla tavaroiden kanssa tosi nätisti ja saa esim. käyttää kameroita. Kaikki sellainen, mihin missään nimessä ei saa koskea, ei ole lasten ulottuvilla ollenkaan.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:56 vieras kirjoitti:
"En ota tavaroita luvatta" on ihan hyvä sääntö, mutta oikeastaan meillä ei tarvita sitä. Poika osaa olla tavaroiden kanssa tosi nätisti ja saa esim. käyttää kameroita. Kaikki sellainen, mihin missään nimessä ei saa koskea, ei ole lasten ulottuvilla ollenkaan.

Tai kun tarkemmin aattelen, niin ehkä se sittenkin olisi syytä lisätä listaan. Päteehän tuo sitten esim. kavereiden ja sisarusten tavaroihin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:58 vieras kirjoitti:
Tai kun tarkemmin aattelen, niin ehkä se sittenkin olisi syytä lisätä listaan. Päteehän tuo sitten esim. kavereiden ja sisarusten tavaroihin.
Mä just ajattelin, että "en ota toisten tavaroita ilman lupaa".
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:58 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:56 vieras kirjoitti:
"En ota tavaroita luvatta" on ihan hyvä sääntö, mutta oikeastaan meillä ei tarvita sitä. Poika osaa olla tavaroiden kanssa tosi nätisti ja saa esim. käyttää kameroita. Kaikki sellainen, mihin missään nimessä ei saa koskea, ei ole lasten ulottuvilla ollenkaan.

Tai kun tarkemmin aattelen, niin ehkä se sittenkin olisi syytä lisätä listaan. Päteehän tuo sitten esim. kavereiden ja sisarusten tavaroihin.
Ja herkkuja ym muuta, mitä tekee mieli ottaa luvatta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 16:11 vieras kirjoitti:
En mä tokikaan odota, että poika näitä aina noudattaisi. Mutta haluan, että meillä on selvät pelisäännöt, joiden mukaan PITÄISI elää. Nyt poika on muuttunut ihan mahdottomaksi eikä meinaa totella yhtikäs mitään :( En tajua, minne se kiltti lapsi on kadonnut.

Tee mieluummin lista jonka mukaan eletään eikä PITÄISI elää, jos et kuitenkaan lapseltasi vaadi sitä, lapsen mielestä se on ihan sama onko niitä sääntöjä vai ei, kun ei niitä pakko ole noudattaa, kun vaan pitäisi... :whistle:
Ja onko se liika sääntöjen keskellä eläminen tarpeen viisi vuotiaalle?
Pakko kysyä onko hän ainoa lapsesi??
 

Yhteistyössä